Guyana ei ole sama kuin Guinea tai Ranskan Guyana. Se on siis ihan pelkkä Guyana, tai koko nimeltään Co-operative Republic of Guyana. Ennen itsenäistymistään 1966 maan nimi oli British Guiana.

Guyana on hieman Suomea pienempi valtio, jossa melkein koko 700.000 ihmisen väestö asuu pienellä kaistaleella rannikolla. Sisämaa on suht koskematonta metsää tai savannia. Rajat on Venezuelan, Brasilian ja Surinamin kanssa.

Sekä Venezuelan että Surinamin kanssa on hieman kiistaa rajoista, mutta tilanne on aika rauhallinen. Ehkä ketään ei oikeastaan kiinnosta, missä se raja tarkalleen menee, kun ei siellä muutenkaan mitään tai ketään ole. Paitsi merialueella, jossa on löydetty öljyä. Siitä onkin tullut riitaa surinamilaisten kanssa, he kun ajoivat Guyanan aluevesiltä taannoin yhden öljynporauslautan tiehensä, kun väittivät aluetta omakseen. Sittemmin kansainvälinen rajatuomari on todennut viralliset rajat ja öljyä aletaan pikkuhiljaa pumppaamaan.

Metsät ovat kuitenkin ehkä Guyanan arvokkain luonnonvara. Sekä luonnon monimuotoisuuden että ilmastonsuojelun kannalta metsät ovat ihmiskunnalle niin tärkeitä, että Guyana saa kansainväliseltä yhteisöltä miljoonia dollareita rahaa ettei metsiä kaadettaisi lyhytnäköisen talouskehityksen nimissä.

HISTORIA

Guyanan historia rakentuu eurooppalaisten siirtomaavaltojen keskinäisten kahinoiden ympärille. Maahan rakennettiin afrikkalaisella orjatyövoimalla erilaisia plantaaseja, sekä hollantilaiseen asiantuntemukseen perustuvat patovallit, jotka suojaavat merenpinnan alapuolelle jäävää rannikkoa tulvilta ja vuorovedeltä. Kun orjatyötä ei saanut enää teettää, tuotiin tilalle Intiasta halpaa työvoimaa.

Käytännössä koko rannikko on vedenpinnan alapuolella, joten rankkasateiden tai merenpinnan nousun aiheuttamat uhkakuvat ovat maalle todellinen ongelma. Vuoden 2005 suurtulva huuhtoi suuren osan pääkaupungista mereen. Ajateltiin, että kyseessä olisi poikkeuksellinen luonnonmullistus, joka tapahtuu kerran vuosituhannessa. Ilmastonmuutoksen myötä tulvat saattavat kuitenkin koitua säännölliseksi riesaksi.

Enempää ei kannata historiasta kertoa, kun sama tieto löytyy wikipediasta.

IHMISET

Kun siirtotyöläiset asettuivat maahan Guyanan väestön kokoonpanoksi tuli jotakuinkin kuin sama kuin englantilaisessa terveyskeskuksessa: puolet intialaisia, kolmannes afrikkalaisia, sekä hieman kiinalaisia, länsimaalaisia ja alkuperäiskansaa. Etnisiä riitoja saattaakin esiintyä, ainakin ennen vaaleja. Puolueet määräytyvät etnisten taustan mukaan, eikä poliittisten arvojen.

Ihmiset puhuvat virallisesti englantia, mutta paikallinen slangi ei aina aukea ulkomaalaiselle. Sanasto on pääosin erittäin hienostunutta ja korrektia, mutta kielioppi saattaa olla mitä sattuu. Afroguyanalaisten murre on vielä yleensä ymmärrettävää ja tuo mieleen Miami Vicestä tutun Rico Tubbsin soluttautumisroolit karibialaisena diilerinä. Jotkut indoguyanalaiset taas ovat kehittäneet ihan oman kielen, missä lauseista jätetään olla-verbit pois. Ei ole harvinaista, että 3 kertaa pitää pyytää toistamaan, eikä kuitenkaan ymmärrä.