Marketta Horn

26.5.1989

 

Eettiset rahoitusjärjestelmät maailmalla 1980-luvulla

 Päivitetty 21.3.2017


Vaihtoehtoiset rahoitusjärjestelmät voi jakaa yhdeksään ryhmään:

  1. Lainaosuuskunnissa kaikki jäsenet sitoutuvat säästämään määrätyn summan joka kuukausi. Tavallisesti lainaa myönnetään kolminkertainen määrä siitä mitä on itse säästänyt. Päätökset tehdään ääni per henkilö. Ne estävät pankkien sosiaalista diskriminaatiota ja antavat matalakorkoisia lainoja. Perustaminen on helppoa, koska tarvitaan vain 22 jäsentä. Jäsenet eivät odota ensisijaisesti korkoa, vaan sitä, että saavat lainaa. Credit Union voi antaa vain lainoja, mutta pankki on kuin 12 eri yhtiötä yhdessä.

  2. Vaihtoehtopankit ovat voittoa tuottamattomia taloudellisia instituutioita, jotka antavat lainoja yhteisön kehittämiseen. Pääoma kerätään yksityisiltä, kirkoilta, hyväntekeväisyysjärjestöiltä (Netwerk Belgiassa, Memo Fund Hollannissa, ICOF Englannissa, Okobank Saksassa, Inter Mac Italiassa, ALDEA Ranskassa)

  1. Antroposofisten pankkien mukaan rahaan sidottu henkinen ja sosiaalinen voima tulee käyttää tietoisesti maailman parantamiseksi. Siksi säästäjiä kehotetaan valitsemaan kohteita, jotka ovat harmoniassa heidän oman arvomaailmansa kanssa. Euroopassa toimii noin 40 antroposofista pankkia. Suurin on Englannin Mercury Provident, Trion Andelskasse Tanskassa ja Triodos pankki Hollannissa.
    Antroposofeilla on holistinen käsitys lainan saajasta. Vakuudet pyydetään mieluummin kymmeneltä henkilöltä kuin jostakin fiktiivisestä arvosta esimerkiksi talosta. Lainaajalle kerrotaan, kuka lainan saa. Rahasta voidaan antaa monenlaista palautetta, yksi niistä on korko. Taustalla on käsitys, että yhteisö on sitä vahvempi mitä enemmän yksityinen jakaa omaisuuttaan yhteisön kanssa.

  2. Sosiaaliseen yhteistoimintaan sidottuja organisaatioita esim. vakuusrahastot kuten Women's World Banking, joka on kymmenen vuoden aikana järjestänyt 25.000 lainaa. Pääomaa sillä on viisi miljoonaa dollaria.

  3. Ryhmälainaus kuten Bangladeshista alkanut Grameen pankki. Jos maksut suoritetaan täsmällisesti saa kuusi viikkoa myöhemmin ryhmän seuraava jäsen lainansa. Grameen perustettiin 1977 ja sillä on 350 osaston Bangladeshissa. Yli 300.000 lainaajalle on myönnetty 60 miljoona dollaria lainoja. Vain 2,7% on joutunut vaikeuksiin takaisin maksun suhteen. Grameen pankkitoiminta on laajentunut Intiaan ja Etelä-Amerikkaan ja sitä aloitetaan jopa Yhdysvaltojen Arkansissa, mikä on köyhin osavaltio.

  4. Ranskassa on toiminut 1980-luvun alusta Institute de Developement Economique du Mene (IDEM) 26 pitäjässä. Se jakaa valtion avustamana lainoja 3-5 prosenttia alle markkinakoron paikallisille yrityksille.

  5. Vaihtojärjestelmiä ja paikallisvaluuttajärjestelmiä (LETs, Berkshare, Green Pounds). LETS-järjestelmä (Local Exchance Trading System) alkoi Kanadassa Vancouverissa vuonna 1983 ja perustuu vihreisiin dollareihin eli tietokonerahaan, vaihtokauppaan. Sen toiminta perustuu vihreisiin dollareihin eli tietokonerahaan, joiden arvo oli sama kuin Kanadan dollarin. LETS järjestelmä on kärsinyt inflaatiosta, koska se on suhteessa dollariin.

  6. Green Economy - Vihreä punta kauppakerho - kansallinen talous, joka perustuu käden taitoihin, orgaaniseen ravintoon, kierrätykseen, korjaamiseen, julkisiin liikennevälineisiin. Vihreässä taloudessa ihmiset voivat ostaa ja myydä vihreillä punnilla. Ostaja antaa kuitin myyjälle, joka lähettää sen Vihreään Talouteen. Ostajan tililtä vähennetään, myyjän tilille lisätään. Hinnat ovat yleensä alhaisempia kuin normaaleissa kaupoissa. Myyntiluettelo ilmestyy säännöllisesti. Se on kuin vaihtokauppaa, jopa työtä voidaan tarjota tavaroita vastaan. Näin pikkuyrittäjien ei tarvitse mainostaa eikä vuokrata keskustan kalliita toimitiloja. On ehdotettu, että jopa verot voisi maksaa vihreillä punnilla mikä tarkoittaa, että ne joilla on vähän rahaa, voivat tehdä kunnalle töitä. Vihreät punnat tienataan, niitä ei luoda keinottelulla.

  7. Tavarapankki, Commodity bank, jonne kyläläiset tuovat tavaraa, sillä esim. suuronnettomuuden sattuessa jokaisessa kylässä tulisi olla varastoja. ”Kasvamassa on täysin avuton sukupolvi, joka ei osaa tehdä mitään. He eivät myöskään kysy riittävästi, vain hyväksyvät. Oma vastuu tuo myös oman vapauden ja oman valinnan. Omanavun periaate tarkoittaa, että päätökset ovat paikallisia. Jos keskusjohto päättää, on sen todistettava pystyvänsä parempaan.”



Itävallassa Wörglissä oli oma raha 1929-34

Paikallisvaluutan käytöstä vaikuttavin esimerkki on Tirolista Itävallasta Wörglissä, missä paikallinen raha toimi ilman korkoa ja inflaatiota vuosina 1929-34. Kylällä painettiin 5000 korotonta vapaata shillinkiä ja kaupungin pankkiin säästettiin yhtä suuri summa. Koska jokainen koroton shillinki menetti kuukaudessa 1 % arvostaan, kiersi se nopeasti.

Kuukauden lopussa jokaisen piti ostaa rahaan merkki, joka nosti sen arvon yhdellä prosentilla ennen kuin sitä voitiin taas käyttää. Työttömyys loppui kokonaan ja kaupunki alkoi kukoistaa. Kun kokeilua haluttiin laajentaa muihin kaupunkeihin, julisti kansallinen pankki sen laittomaksi.

Dieter Suhr ja Margaret Kennedy ovat kehitelleet sähköistä rahaa. Ihmiset voisivat maksaa joko vihreällä visakortilla tai tavallisella. Vanha raha häviäisi vähitellen, koska se menettää on kalliimpaa.


Alankomaat


Netwerk Vlaanderen (Vaihtoehtoisten projektien solidaarisuusrahasto)

aloitti vuonna 1982 Belgiassa ja siihen kuuluu 450 jäsentä. Yleiskokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Se valitsee 16 henkilöä hallintoon. Viidessä paikallisessa ryhmässä työskentelee noin 40 vapaaehtoista hallinto- ja lainananto puolella. Työntekijöinä rahastossa on mm siviilipalvelusta suorittavia taloustieteilijöitä.

Netwerk saa rahat jäsenmaksuista (450 jäsentä), yksittäisistä lahjoituksista (noin 1 milj. Bfr/v) ja säästöpankin ASLK:n kanssa tehdystä yhteistyösopimuksesta (7 milj Bfr). Rahasto mainostaa säästökassan tilejä ja saa siitä vastineeksi määrätyn prosentin säästökassan tilisäästöistä. Netwek on siis säästöpankin "agentti". Jokaisesta säästäjästä ja investoijasta se saa osuuspankilta "hyvityksen". Netwerk keräsi vuonna 1988 600 milj Bfr noin 4000 säästäjiltä. Se toi sijoitusyhtiölle 7 milj Bfr. Vuonna 1988 lahjoituksia ja korotonta lainaa oli annettu 5,5 milj. Bfr. . Pankki on saanut 5000 uutta säästäjää, 5000 miljardia Bfr 1,5 miljoonaa Bfr. He kaikki tilin aukaistessaan valitsevat tukitilin.

Netwerk sai alkunsa TV ohjelmasta jossa esiteltiin berliiniläinen Selbsthilfe Netzwerk. Ohjelman innostamana 100 ihmistä kokoontui Brysselissä. Verkostoon liittyi ensimmäisenä vuonna 700 jäsentä, jotka vuosittain maksavat jäsenmaksuina 1-2 milj Bfr. Verkosto on tukenut 189 projektia, osuuskuntia joissa on demokraattinen tuotantotapa. Säästäjistä 3% antaa korotonta lainaa, 25% haluaa osittain luopua korosta.

Ihmiset soittavat Netwerkiin. Jollakin on niin ja niin paljon rahaa määrättyyn tarkoitukseen. Toinen tarvitsee määrätyn summan johonkin projektiin. Netwerk järjestää heille tapaamisen, tekee sopimukset ja hallintojärjestelyt. Netwerk tutkii tarkkaan kaikki lainakohteet. Lehden välityksellä pyritään vaikuttamaan säästäjiin.

Riski keskittyy yhteen koriin, koska lainaa annetaan yhdelle asialle kerrallaan. Sen vuoksi on perustettu vakuusrahasto Netwerkin ja yksityisten ihmisten varoin. Sen lisäksi jokaisen lainaa saavan projektin on maksettava 1 % lainan määrästä ostaakseen vakuusrahaston osakkeita ja maksettava 1-4 % rahastoon. Lainojen korko on 0-4 %. Vakuusrahastossa on nyt noin 3 milj. Bfr. Tämä raha on vain 2,5% siitä mitä tarvittaisiin pankin perustamiseen Belgiassa.

Vuoden 1990 alussa rahasto sai kuitenkin kaikki pankin palvelut, joista myös tulee tuloja. Ihmiset jotka asioivat tässä pankissa tietävät kaiken ylimääräisen rahan virtaavan ekologisiin projekteihin. Suunnitelmissa on avata eettinen investointirahasto.

Talous, ympäristö, terveys, kulttuuri ja sivistys ovat sen tärkeimpiä lainanantokohteita. Erityisesti tuetaan itsehallintaa. Rauhanliike, ekologinen liike ja feministinen liike ovat virittäneet useimmat aloitteet. Päämääränä on, että ihmiset voisivat elää ja työskennellä vaihtoehtoisellakin tavalla omalla paikkakunnalla. Rahaston kokemusten mukaan useat toteutetut itsehallinnolliset, pienimuotoiset osuuskunnalliset ja sosiaaliset projektit ovat osoittaneet, että elämisen ja työnteon itsehallinnollinen malli ei ole tyhjä hokema. Mutta vaikka "idealismi on hyvä asia", ei se toimi ilman tarvittavaa pääomaa. Tämän kaltaiset yritykset eivät hevillä saa taloudellista tukea. Niillä ei ole perinteisen pankkimaailman silmissä luottamusta. Toisaalta ne haluavatkin pysyä itsenäisinä. Niinpä näiden yritysten on saatava taloudellista tukea sellaisilta järjestöiltä, jotka uskovat samoihin periaatteisiin kuin yritykset itse.

75% lainoista saivat maatalous, kehitysvammaiset, korjaamo-osuuskunta ja esim. tunnolliset juustoyritykset.

Vuonna 1986 katolilaiset organisaatiot keräsivät rahaa Hefboomin perustamiseksi. Rahaston tarkoitus on luoda työtä köyhille ja investoida pieniin yrityksiin. Hefboom on rahoittanut ravintoloita, luomukauppoja ja porakaivoja kolmanteen maailmaan. Se on pitänyt myös runsaasti esitelmiä rahan sosiaalisista vaikutuksista.


Triodosbank

1980, lainan annossa tarkastetaan ensin investoinnin sosiaalinen kestävyys, sitten taloudellinen. Pankin erikoisuutena ovat takuurenkaat, jotka osoittavat kuinka suuren henkilökohtaisen riskin asukkaat ottavat yrityksen pystyttämiseksi. Välillisiä henkilökohtaisia takuita on paljon. Siis ei vain pankki vaan yhteisö määrää lainan kohteen.

2012: Pankin ydintoimintaa on tukea kestävää kehitystä. Sillä on 355 000 tallettajaa ja yli neljän miljardin euron tase. Hollannin lisäksi sillä on pankkitoimintaa ainakin Iso-Britanniassa, Belgiassa, Saksassa ja Espanjassa.

Belgiassa ja Hollannissa on antroposofisen Waldorf pankin lisäksi eettisiä lainayhteisöjä.


Australia

 

Earthbank Society (Maanpankkiyhdistys)

Yhdistys perustettiin amerikkalaisen mallin mukaan Australiaan vuonna 1983. Se auttaa paikallisia eettisiä investointijärjestöjä, kouluttaa ja julkaisee lehteä, missä se pyrkii osoittamaan, miten perusteellisesti eettiset investoinnit voivat muuttaa talouselämää ja miten kansalaiset voivat muuttaa säästämis- ja kulutustottumuksiaan. Se on erikoistunut energiaa säästävien rakennusten markkinointiin.

Tuotannon eettisyyden huomioon ottaminen on sen mukaan kolmesta syystä myös taloudellisesti kannattavaa. Hyvät suhteet työnantajan ja työntekijän välillä edistävät tuotantoa. Toiseksi sellaiset yhtiöt, jotka eivät tuota kestäviä tuotteita, ja jotka tuhlaavat ja petkuttavat kuluttajia menettävät nopeasti markkina-alueensa. Sen lisäksi ilmaa saastuttavat yhtiöt joutuvat ennen pitkää maksamaan puhdistuslaitoksista ja jätteiden käsittelystä.

Southern Cross Capital Exchange perustettiin vuonna 1983. Se on voittoa tuottamaton yritys, missä sijoittajat voivat kohdistaa rahansa johonkin yhtiön hyväksymistä hankkeista. Sillä on toimistoja kaikissa Australian osavaltioissa.

Australiassa on myös katolisen kirkon, ammattiyhdistysliikkeen ja antroposofien rahasto. Jotkut pankit lupaavat ohjata rahat säästäjän toiveiden mukaisesti.

 

Englanti

Englannissa tehdään ero tavallisen, eettisen ja vaihtoehtoisen sijoittamisen välillä. Englannin kielessä vaihtoehtoinen sijoitus on tarkoittanut koruihin ja huoneistoihin sijoittamista. Aikaisemmin ihmisillä piti olla suuria omaisuuksia ennen kuin he pystyivät sijoittamaan. Nyt voi jopa oman eläkemaksunsa sitoa eettiseen rahastoon, samoin ammattiyhdistysmaksun ja vakuutukset. Yritykset pisteytetään 0-10. Vuonna 1984 säästöjä oli 40 biljoonaa dollaria, 1988 500 biljoonaa dollaria.

Amerikassa pörssin tuotto on noin 30%, Good Moneyn tuotto 39,6%. Myös jotkut pahamaineiset rahastot ovat kehittäneet vihreitä rahastoja, joilla ei kuitenkaan ole eettisiä kriteereitä, esim. Eagle Star, jonka omistaa British-American Tobacco -yrityksen Englannissa.

Englantilaiset haluavat olla varmoja, että varoja ei ohjaudu

Eettisessä investoinnissa ei kuitenkaan aseteta kyseenalaiseksi laajempia asioita kuten omistussuhteita, työntekijöiden keskinäisiä suhteita eikä tuotekehittelyn ympäristöystävällisyyttä. Tavallisimmin näitä varoja sijoitetaan suurteollisuuteen.

Sen sijaan vaihtoehtoinen säästöjärjestelmä antaa etusijan osuuskunnille, kylähankkeille, ekologiselle asumiselle ja yleensä sellaisille hankkeille, joissa pyritään muuttamaan sekä ympäristöä että työelämää.

Verrattuna eettisiin investointeihin, vaihtoehtoinen säästäminen on pientä, noin 10 miljoonaa puntaa. Yllättävää viime vuosien kehityksessä on kuitenkin ollut, että näihin vaihtoehtoisiin sijoitusyhtiöihin ovat säästäjät olleet valmiita lainaamaan rahaa normaalia alhaisemmalla korolla, mm osuuskunnille 5% korolla myös suoria lainoja. Vastapainoksi osuuskunnat ovat luvanneet maksaa lisäkorkoa, mikäli ne saavat voittoa. Suurimman suosion on saavuttanut kierrätyspaperia valmistava Paperback Limited (72,000 puntaa).

Jotkut eettiset sijoitusyhtiöt, kuten esim. Mercury Providemt plc eettinen investointirahasto on kehittänyt rinnalleen myös vaihtoehtoisen rahaston.

Englannissa on tavallista, että isot pankit antavat rahaa poliittisille puolueille, nimenomaan konservatiiveille.

Euroopan yhdentyminen asettaa yhä kovemmat rajat sijoitusten turvaamiseksi. Mutta yhdentyminen salli esim. Eurooppalaisen Talousryhmän EEIG perustamisen vaihtoehtoisten sijoitusyhtiöiden kattojärjestöksi 1.7.89. Yhteyshenkilö: Malcolm Lynch, Sociter, Vasalli House 20, Central Road Leeds LSI 6DE, ~ Tel 0532 42966 Fax 0532 460955

 

Espanja

Nuori piispa alkoi kertoa baskialueella osuuskunnista, joissa on periaate yksi mies yksi ääni. Kuusi kaivostyöläistä perusti osuuskunnan vuonna 1932 ja se aloitti toimintansa vuonna 1938 kansalaissodan loputtua. He valmistivat ensin uuneja, sitten jääkaappeja ja käyttivät hyväkseen lakia jonka mukaan saa antaa 1/2% korkeamman koron. Koska jäseniä pidettiin itsenäisinä työntekijöinä eivät he saaneet valtion eläkettä ja siksi aloittivat oman eläkerahaston ja myöhemmin myös terveyspalvelut, tutkimuslaitoksen ja koulun. Nyt järjestöön kuuluu 20.000 jäsentä ja 100 osuuskuntaa. Suurin palkka sai aluksi olla 3:1, myöhemmin 4:1 eli neljä kertaa suurempi kuin alin palkka. Laman aikana suositus toimi hyvin, koska raha kiersi omassa porukassa.

 

Irlanti

Irlannissa on ollut menestyviä osuuskuntia, mutta varakkaat yrittäjät ovat ostaneet ne itselleen ja karkottaneet näin sivistymättömät osuuskuntalaiset. Päämääränä onkin kouluttaa tavallisia pienyrittäjiä ja osuuskuntien jäseniä, erityisesti parantaa naisten kehnoa asemaa. Naiset eivät saa lainaa ellei sitten isä satu omistamaan pankkia. 1% päätöksistä on naisten, 99% miesten tekemiä.

 

Italia

Se antaa koulutusta osuuskuntien perustamisessa, kirjanpidossa ja hallinnoinnissa sekä perustaa uusia osuuskuntia ja seuraa niiden taloudellista ja poliittista kehitystä. Ensimmäinen osuuskunta perustettiin Veronaan vuonna 1981. Nyt ekologisia ja itsehallinnollisia osuuskuntia on Pohjois-Italiassa kuusi. Ihmiset säästävät pankkiin ja raha jaetaan osuuskunnille. Korkomarginaali on 5%, jolla katetaan toimituskulut. Säästäjille maksetaan 8% kun tavallisille säästäjille maksetaan vain 6%. Säästäjät tietävät mihin heidän varojaan käytetään, kun normaaleilla säästötileillä siitä ei ole tietoa. Osuuskunnan tase on 3 biljoonaa liiraa eli 2,3 ekya, jäseniä on 2000. Lainansaajan on oltava jäsen, mutta jäsenmaksu on symbolinen, 7 ekyä. Näin on perustettu nuorten työpaikkoja, kirjastoja, luomutiloja, naisten yrityksiä, vankilasta vapautuneille ja vammaisille työpaikkoja.

Italiassa Euroopan yhdentyminen muuttaa taloutta paljon. Pankkikomissio ja talousministeriö saavat valtuudet säädellä pankki- ja osuuskuntatoimintaa. Nyt ne voivat toimia vapaasti.


Itävalta

Joulukuussa 1987 ns. Vihreän kasvatusverstaan (aluerahastojen ja verkostotoimintojen yhteiselin) kutsumassa vaihtoehtoväen oman rahaston perustamiskokouksessa kokoontui noin sata juristia, ympäristönsuojelijaa, ekoinstituutin ja monien yhden asian liikkeiden edustajaa. Itse vaihtoehtoyrittäjiä tuli vain vähän. Toinen pettymys oli se, että Vihreille ei annettukaan vaalimenestyksestä huolimatta tukiaisia.

Rahasto olisi jakanut varoja yhden asian liikkeille ja sellaisille kansalaisaktivisteille, jotka aktiivisesti vastustavat atomivoimaa ja pyrkivät vähentämään ympäristösaasteita. Itsehallintoyritysten tukemiseen ei tuntunut olevan tarvetta.

Vihreän eduskuntaryhmän suunnittelema vaihtoehtoinen rahoitusjärjestelmä tukahtui, kun lainsäädäntöä muutettiin juuri ennen vaaleja niin, että avustusrahat menivät vanhoille suurille puolueille.

Pankin perustamiseksi tarvitaan pääomaa 30 milj. DM, noin 70 milj. mk. Euroopan yhdentymisestä onkin hyötyä Itävallan vaihtoehtoväelle, koska peruspääoman suuruus on laskettava kolmasosalla eli noin 25 milj. mk.

 

Kanada

 

Norja

Rahasto tukee vihreää taloudellista yhteistoimintaa ja rahoittaa vaihtoehtoisia yrityksiä Norjassa ja ottaa vastaan lahjoituksia. Lainojen korko on 7 - 9%. Rahaa on käytettävissä 2000 000,- Norjan kruunua Suunnitelmissa on perustaa tiedotuslehti jäsenille.

 

Ranska

 Noin 50 pankkia on antanut pääomaa Sosiaalisen talouden kehitysrahastolle. 45 prosenttia peruspääomasta on saatu vakuutusyhtiöiltä, 28 prosenttia Ranskan valtiolta, loput osuuspankeilta. Rahasto ei anna lainoja, mutta takaa pankkien antamia lainoja yleisesti hyödyllisille kohteille. Vuoden 1990 alussa perustettiin myös naisten keskinäinen lainatakuu. Yli puolet lainoista myönnetään tuotanto-osuuskunnille.

 

Ruotsissa suositaan korottomuutta 

Jord, Arbete Kapital, JAK (Maa, Työ, Pääoma -Taloudellinen vapautusliike) on vuonna 1967  Tanskan mallin mukaan perustettu säästö- ja lainoitusjärjestelmä, jonka päämäärä on kehittää korotonta taloutta, mikä on paremmin sopusoinnussa luonnon kanssa. Rahasta pitäisi tulla taas vaihdon väline. Raha ei saa olla muuta. Yhdistys korostaa sitä tosiasiaa, että runsas kolmasosa jokaisen tavaran hinnasta muodostuu näkyvästä tai piilokorosta. Korkeat korkomenot lisäävät hinnan nousua, inflaatiota, velkaantumista ja työttömyyttä. Ne estävät pitkäjänteisen taloudellisen toiminnan ja sellaisten yhteisöjen rakentamista, jotka ovat luonnon kanssa sopusoinnussa. Korkeat korot myös siirtävät taloudelliset mahdollisuudet perustasoilta huipulle, jolloin taloudellinen valta keskittyy.

JAK julkaisee tiedotuslehteä, ottaa vastaan säästöjä ilman korkoa, myöntää säästäjille lainoja omakustannushintaan ilman korkoa - lainan kustannukset ovat 2-4%.  Se ei ole pankki, vaan kuka tahansa voi avata JAK tilin postitoimistossa.

JAK perustettiin vuonna 1967 Tanskan mallin mukaan. Vuonna 1985 siihen kuului 900 jäsentä ja lainoja myönnettiin 5 miljoonaa kruunua. Vuonna 1991 jäseniä oli 2600. Vuonna 1992 kiinnostus kasvoi räjähdysmäisesti, koska pankkien otto- ja antolainausten korkoja muutettiin, tehtiin verouudistus ja televisiossa näytettiin JAKista dokumentti. JAKilla oli jopa vaikeuksia löytää työntekijöitä niin nopeasti. Jäseniä oli 4000 ja toimistoja kolme.

JAK-tilejä on kolmenlaisia:

A. Yleinen tili - lainanottaja määrää itse käytöstä

B. Rajoitettu tili - kaikki lainat ympäristöystävällisiin tarkoituksiin

C. Määräaikaistili - määrättyyn tarkoitukseen vähintään 18 kuukaudeksi

JAK-tilille voi maksaa myös tavallisia laskuja, palkan ja eläkkeen. Tili toimii samoin kuin postisiirtotili. Lainansaanti riippuu siitä kuinka paljon rahaa on tilillä. Jos viiden kuukauden aikana tilillä on ollut keskimäärin 200 kruunua, saa säästäjä lainaa 5 x 200 eli 1000 kruunua. 90 % säästäjistä ei pyydä suurta korkoa. Inflaatio ei vaikuta, koska lainanottaja säästää yhtä paljon kuin lainaa. Mitä pitemmän ajan on säästänyt eli mitä kauemmin rahat ovat olleet korottomalla tilillä sitä enemmän saa lainaa. Jos haluaa suuren lainan ja pitkän maksuajan, on jatkettava säästämistä samaan aikaan kun maksaa lainaa takaisin.

Jokaisen lainanottajan on oltava jäsen ja säästettävä vähintään puoli vuotta. Lainaoikeuden voi antaa toisellekin. JAK voi lainata neljä kertaa enemmän kuin sillä on varoja. Inflaatio ei vaikuta, koska jokainen säästää yhtä paljon kuin lainaa.

Fria Kulturfonden (Vapaa kulttuurirahasto, steinerilainen)

perustettiin vuonna1980 terveen elinympäristön ja vapaan kulttuurin tukemiseksi. Rahastolle voi antaa lahjoituksia ja korotonta tai korollista lainaa. Maksettaessa postisiirtokorttiin merkitään, mitä tarkoitusta säästäjä haluaa tukea.

 

Saksa

 

 

 


3. Ökobank

on kansalaisliikkeiden, kirkollisten toimintaryhmien, kehitysmaaryhmien ja itsehallintoyritysten yhteishanke. Kaikissa on periaatteena oma vastuu ja demokraattinen päätöksenteko. Idea syntyi rauhan liikkeissä ja 1960-luvun poliittisissa projekteissa ja kokeiluissa mukana olleilta vuonna 1988.

Omaa pääomaa on 11,5 milj. DM ja pankki on rahoittanut 65 projektia. Osuuskuntaan kuuluu 18.000 jäsentä. Pankilla on 30.000 tilinavausta ja se liikuttelee noin 50 milj. DM - tilinpäätös, tase 40 milj. DM

Ökobank on kirjepankki, missä yli 90% toimista tehdään postin välityksellä

Yleisiä huomioita säästäjien toiveista



Uusia lainakokeiluja

1. Laina- ja luottoyhteisö. Yleensä jotain yleisesti hyödyllistä hanketta varten joukko ihmisiä lyöttäytyy yhteen.

2. Vakuusyhteisöjä, jotka eivät ole korkeampia kuin 3000 DM. Jäsenet voivat suoraan auttaa haluamiaan yrityksiä haluamillaan alueilla

3. Suora lainaus, jolloin lainan antaja ottaa vastuun siitä, kenelle hänen lainansa annetaan. Raha ei virtaa yrittäjälle nimettömänä. Näin rahoittajan ja lainainottajan välille syntyy suora suhde.


Miten Ökobank turvaa luotot?

1. Pankki toimii alueellisesti. Pankkien tappiot johtuvat yleisesti laaja-alueellisista luotonannoista. Siksi ekopankki on päättänyt jakaa 90% lainoista lähialueelleen

2. Lainat eivät ole suuria. Jotta yhden yrityksen kaatuminen ei horjuttaisi pankin asemaa, ei ekopankki anna yli 750.000 DM lainoja, oman alueen ulkopuolelle ei anneta yli 200.000 DM lainoja

3. Lainoja omasta pääomasta laskien vain kolminkertainen määrä, ei 18 kertainen kuten tavallista. Lainananto ei saa ylittää 60% koko pankin liikevaihdosta.

  1. Säästöt on myös määrätty 1-5 vuoden kestoisiksi ja vähimmäismäärä on 500 DM.
  2. Rahastoihin otetaan yli 500 DM talletuksia, korkeintaan viideksi vuodeksi. Korko sovitaan erikseen ja säästäjä määrää tarkoituksen.

Ympäristörahasto: 44 %, Tallettajia 1540, keskimäärin 11.000 mk. Rahoitetaan ympäristöystävällisiä hankkeita, tuotteita, menetelmiä ja myös niiden käyttöä.

Naisten rahasto: 11 % , 429 tallettajaa, keskimäärin 9000 mk. Rahoitetaan projekteja joissa työskentelee vain naisia.

Itsehallinto: 10%, tallettajia 382, 9000 mk keskimääräinen lainananto. Yrityksissä on vähintään kolme työntekijää ja ne kuuluvat koulutusverkostoon, jokaisella työntekijällä on yhtä paljon vaikutusvaltaa.

- Psykiatria: 9% , 399 tallettajaa, 8000 mk. Päätarkoituksena on rahoittaa vaihtoehtoja laitosasumiselle. Erityisesti tuetaan sairastuneita omilla asuinalueillaan ja työssä. Rahoitetaan esim. sellaisten talojen ja yritysten ostoa ja tukemista, joissa henkisesti sairastuneet voivat työskennellä ja joissa heilläkin on äänioikeus.

Koulutus: 6%, 263 tallettajaa, joiden keskihinta 8000 mk.

Rahastoja suunnitteilla: Uudismaa: Eläinlajeille ja ympäristölle soveltuva kotieläintenhoito rahasto. Sitä suunnittelevat Eläinsuojeluliitto, maatilatalousyhdistys, ympäristö- ja luonnonsuojeluyhdistys, kuluttajien yhdistys ja agraariyhteisö. Eläimillä on oltava riittävästi liikkumatilaa ja hyvä ilmanvaihto. Projektirahaston suuruudeksi on kaavailtu 500.000 mk.

Kulttuurirahasto

Kolmannen maailman rahasto.

Sparbrief: ihminen sitoutuu säästämään kerran kuussa määrätyn rahasumman määrättyyn tarkoitukseen

Projektisäästö: Varat käytetään niiden yksittäisten projektien rahoittamiseen, jotka tarvitsevat yli 100.000 DM

Liikenneklubi oli ensimmäinen rahoituskohde. Liikenneklubi pyysi lainaa, mutta sillä ei ollut rahaa. Siksi se pyysi jäseniä tallettamaan ekopankkiin ja tästä sai rahasto alkunsa. Nyt 207 maksajaa ja säästänyt keskimäärin 4000 mk.

Nolla-energia-talo:

"Talon lämmitykseen ei käytetä öljyä, ainoastaan kolme ihmistä, jotka yötä päivää polttavat ravintoaan sekä uuni ja katolla oleva auringonkerääjä. Pääsääntö on tiivistys.

 

Suomi

Merkurius säätiön perusajatus: "Ne joilla on hallussaan käyttämättömiä pääomia voivat antaa ne lainaksi säätiölle ja näin tukea antroposofista toimintaa."


2012 Antti Ahonen:  (JAK) on jäseniensä omistama ja hallinnoima rahoitusosuuskunta. JAK aloitti toimintansa elo-syyskuussa 2010, jolloin osuuskunnan perustamiskokous pidettiin ja mahdollistettiin jäsenien säästämisen aloittaminen ja säästämispisteiden kerääminen.

Osuuskunta toimii niin lähellä tulojen/menojen nollatasoa kuin mahdollista veloittaen jäseniltään jäsenmaksua ja lainanhoitokuluja vain niin vähän kuin toiminnan mahdollistaminen vaatii. Jäsenmaksu jäsenille on 30 euroa vuodessa ja lainanhoitokulut perustuvat kulutaulukkoon lainan koon mukaan (n. 2,5% lainasta). JAK:n toiminta mahdollistetaan osin jäsenien talkootyönä. Myöhemmin osa erikoistaitoa vaativista töistä ostetaan palkkatyönä (pääosin jäsenistön keskuudesta).

JAK:ssa myönnettävät lainarahat otetaan kaikkien jäsenien yhteisestä säästöpotista.Jäsenet ensin säästävät rahaa rahastoon, minkä jälkeen heillä on kertyneitä säästöpisteitä vastaan mahdollisuus saada lainaa, yleisimmin 500 – 20000 euroa. Lainan maksu noudattaa samaa kaavaa kuin perinteisten pankkien lainoissa sillä poikkeuksella että lainan maksun yhteydessä jäsen säästää myös lainanlyhennyksen verran lisää rahaa yhteisön muiden jäsenien käytettäväksi (=lainattavaksi). Jäsen pystyy lainanmaksun päätyttyä nostamaan kaikki säästönsä täysimääräisinä pois, mikäli niin haluaa.

JAK myöntää lainoja vain sellaisella rahalla, joka on sen hallussaan, ei siis spekulatiivista rahoitusta niin kuin perinteiset pankit (vrt. fractional reserve). JAK kattaa mahdolliset maksamattomista lainoista syntyvät luottotappiot varmuusrahastolla, johon kerätään jokaisen lainanoton yhteydessä säästöön myöhemmin jäsenille palautettavia vakuusrahoja (6% lainamäärästä). JAK:sta myönnettävä laina on kooltaan keskimääräinen samassa kategoriassa perinteisten pankkien kulutusluottojen kanssa. (Huom. JAK Finland ei ole pankki, vaan rahoitusosuuskunta)

Seuraavassa korottoman säästötoiminnan hyötyjä:

·        lainoitus ilman korkoa

·        läheinen yhteys reaalitalouteen (ei tueta rahoitusmaailman ”kuplia”)

·        ihmisille helppo tapa vaikuttaa (kansan)talouden kulkuun

·        eettisen, voittoa tavoittelemattoman talouden tukeminen

·        mahdollisuus olla tukematta inflaation kasvua sekä keinottelua

·        kiinteät lainakulut eivät vaihtele talouden korkojen heilahdellessa

Toiminnan kasvaminen

JAK:n säästötoiminta alkoi vuoden 2010 lopussa, jolloin ensimmäiset säästöt talletettiin osuuskunnan pankkitilille. Vuoden 2011 lopussa osuuskunnalla oli 20 aktiivisesti säästävää jäsentä. Joulukuussa 2011 JAK myönsi ensimmäisen lainan, suuruudelta 4000 euroa (2 vuoden maksuajalla). Huhtikuun alussa 2012 JAK:lla oli 30 säästävää jäsentä ja 2 myönnettyä lainaa. Näin ollen rahoitusosuuskunnan toiminta kattaa jo sekä säästämisen että lainoituksen. Vuoden 2012 tavoitteissa on tasaisesti kasvattaa jäsenmäärää, järjestää muutama jäsentapaaminen ja kehittää toiminnassa vaadittavia työkaluja, esim. tietojärjestelmiä.

Antti Ahonen on rahoitusosuuskunta JAK Finland perustajajäsen

JAK Finlandin toiminta pohjautuu Ruotsissa virallisen pankin statuksella toimivaan JAK Medlemsbankiin (perustettu 1965, jäseniä yli 36 000). JAK Medlemsbank on alunperin voittoa tavoittelematon yhteisö, jonka toiminta perustuu korottomiin säästöihin ja lainoihin. Sen tavoitteena on laajentaa korottaman pankkitoiminnan ajatusta ja konseptia ympäri maailmaa. JAK tulee ruotsin kielisistä sanoista Jord, Arbete ja Kapital.

 

Sveitsi

Alternative Bank Schweiz_ABS oli kerännyt vuonna 1991 vaadittavan 5 miljoonan frangin oman pääoman perustamista varten.

 Osuuskunnan jäseniä on 1500. Heille tarjotaan noin 5000 osuutta, joista kukin maksaa 1000 frangia. Järjestöille on varattu 2500 osuutta. Vaihtoehtopankissa on mukana yli 100 erilaista ympäristö-, rauhan-, kolmannen maailman ja itsehallintoryhmää, myös evankelinen kirkko ja yhtiöitä kuten Greenpeace, WWF, Vihreä Puolue, Kristillinen Rauhanpalvelu ja Opiskelijoiden matkatoimisto. Syksyllä pankin perustajat aloittavat käynnit pankin perustajajärjestöissä.

Vuoden 1989 loppuun mennessä anotaan pankkitarkastusvirastolta toimilupaa ja pankki avannee ovensa 1.6.1990, kertoo pankin tiedottaja Hans Peter Vieli.

Suunnitteilla on eko-obligaatioiden eli ekopörssin avaaminen. Samoin tarjotaan tietopalvelua itsehallintoyrityksille aina verotusneuvonnasta talousanalyyseihin saakka. Vaihtoehtopankki julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää MONETA-lehteä.

Sveitsiin suunnitellaan myös Ökobankia tukemaan ekologisia hankkeita. Pankin perustaja Bernhad Wehrli kertoo pankin painottavan eniten puolueettomuutta.

Ennestään Sveitsissä on antroposofinen Vapaa Yhteisöpankki, joka lainaa sellaisiin yleisesti hyödyllisiin hankkeisiin kuten Steiner kouluille, biologiseen viljelyyn ja vaihtoehtoisille terveyslaitoksille. Vuonna 1987 lainoja jaettiin 158 kpl joiden kokonaisarvo oli 13,8 milj. frangia.  Lainat suuruusjärjestyksessä: biologinen maanviljely, ekologia, naisten projektit, vaihtoehtoinen asuminen, kehitysmaa yhteistyö, koulutus ja kulttuuri, itsehallinta.

Pankki on osakeyhtiö, jonka jäsenet ovat yksityishenkilöitä tai järjestöjä. Läpinäkyvyyden edistämiseksi kaikki myönnetyt lainat julkistetaan. Yleiskokouksessa valitaan eettinen raati valvomaan pankin toimintaa. Virallisista hierarkioista on luovuttu niin pitkälle kuin mahdollista. Säästäjät voivat määrätä säästönsä suoraan jollekin yritykselle.

 

Tanska

J.A.K. Tanskan jakilaiset rakensivat konkreettisesti oman pankkitalonsa, jolla on 20 paikallista pankkia, 2000 tiliä, jäseniä 1700. Jäsenlehti ilmestyy kaksi kerta vuodessa, pankissa on 6 ihmistä töissä.

Tanskan JAKia on yritetty valtion lainsäädännön menetelmin tukahduttaa jo 50 vuotta. Toimintansa se aloitti 1931 painamalla omaa paikallisvaluuttaa, joka kiersi kylissä. Paikallisvaluutan tultua kielletyksi alettiin yhteisvoimin lainayhteisöjen avulla ostaa maatiloja ja jakaa niitä lainaajille. Tämäkin kiellettiin. Vuonna 1952 tuli voimaan laki, jonka mukaan yhteisö ei voi omistaa kuin yhden maatilan. Vuonna 1985 säädettiin jopa laki, että JAK ei saa missään julkisesti ilmoitella eikä julkisilla paikoilla esitellä itseään. Tästä huolimatta JAKilla on 20 paikallista säästökassaa eri puolilla Tanskaa. Jäseniä on 1700, tilinavauksia 2000.

Perustettiin Faelleskassen eli yhteiskassa, kansallinen shekkijärjestelmä ja tietokonejärjestelmä.

Puolet jäsenistä - Tanskassa ei puhuta asiakkaista - haluaa koron, puolet ei halua korkoa, mutta pankki siirtyy vähitellen korottomille tileille. Se on pankin valistuksen päämäärä. Paikallisilla JAK-pankkien jäsenillä on yksi ääni. He määräävät korot ja sen miten pankki sijoittaa ylimääräiset varat. Kaikkien JAK pankkien yhteinen palvelupankki on Folkssparkassen. Jokainen voi säästää korottomille tileille. Säästöt investoidaan korottomiin lainoihin. Vuokriin ja palkkoihin, hallinto- ja toimituskuluihin sekä riskiin 2-5%. Tase on mykyään 85 milj. Tanskan kr. 2000 henkilöä mukana ja he ovat muodostaneet 26 miljoonaa kr sisältävän vakuusrahaston. Jos joku säästää 10.000 kr, häntä pyydetään ostamaan 1000 osuutta. Päivittäin noin 5000 ihmistä käyttää JAK-palveluja. Uusia jäseniä tulee keskimäärin viisi päivässä.

Tanskassa saa vähentää vain 4,5%, siksi myös antroposofiset pankit pitävät kuluina 4%. Pankin tietokoneohjelma on nopea ja se näyttää jäsenen kaikki tiedot. Ohjelma on tehty 10.000 käyttäjälle. Nyt käyttäjiä on 2000. Seuraava käyttäjä saa numeron 2104. Pankkikorttijärjestelmään liittyminen maksaa 200.000 kr., 4% toimitusmaksuja.

Jos säästää keskimäärin 30.000 mk viiden vuoden aikana, saa saman määrän lainaa.

Takaisin maksu tapahtuu yhtä pian kuin on säästänyt. Jos maksaa nopeammin, saa enemmän lainaa. Inflaatio ei vaikuta, koska säästöjen häviöt tulevat lainan voittoina. Flemming kiertää ja neuvoo kaikkia JAK ryhmiä. Fälleskassenissa on töissä Espen, jonka isoisä oli asiakas numero yksi. Kyse ei ole kansallisesta pankista vaan yhteisöpankista, jota hallitus ei ohjaile.

Antroposofinen pankki.

Vakuudet pyydetään mieluummin 10 henkilöltä kuin jostakin fiktiivisestä arvosta esimerkiksi talosta. Kolmasosa lainoista annetaan orgaaniseen maanviljelyyn ja kouluihin. Yksityisille 15%. Lainaajalle kerrotaan, kuka rahaa saa. Rahasta voidaan antaa monenlaista palautetta, korko on yksi niistä. Lehti: neljä kertaa vuodessa Sosiaalinen raha. Säästäjiä 15.000, 400 osuuskuntalaista.

Vuonna 1989 annettiin lainoja 23 miljoonaa kr, 1990 jo 30 milj. Perustettiin seitsemän vuotta sitten, pankissa toimihenkilöitä 4. Kulttuuriprojekteilla on alempi korko.

 

Yhdysvallat

Amerikkalaiset säästävät rahansa perinteisesti pankkeihin tai ammattiyhdistysliikkeiden rahastoihin. Suuret kansalliset pankit sijoittavat rahat edelleen ulkomaille tai kolmeen maailmaan. Siksi erityisesti paikallisten pankkien tärkeyttä on alettu korostaa.

Vuonna 1977 hyväksyttiin Communal Reinvestment Act, jonka mukaan pankkien on ilmoitettava, kuinka paljon ne sijoittavat paikallisiin yrityksiin. Yhdysvalloissa sosiaalisesti vastuullinen sijoittaminen sai alkunsa Vietnamin ja Watergatin seurauksena. Siellä on useita kirkollisia, humanitäärisiä ja lähiöpankkeja.

 

South Shore Bank Chicago SRB (Sosiaalisesti Vastuullinen pankki)

perustettiin vuonna 1973 Chicagoon ja se on ollut esimerkkinä lukuisille lähiöpankeille ja Share-rahastoille.  Pankin tarkoitus on parantaa omaa asuinympäristöään. 1970-luvun alussa South Shore oli rapistuva asuinalue, jolle mikään pankki ei enää myöntänyt lainoja. Ronald Gryzwinski osti kolmen kumppaninsa ja 10 sijoittajan kanssa pankin. Jäseninä olivat asuntojärjestö, lähiörahasto ja lähiöinstituutti, joiden tarkoitus on luoda työpaikkoja ja asuntoja. Pankki sijoitti lähiöön yli 150 milj. dollaria vuoteen 1986 mennessä. 98% lainoista on maksettu takaisin. Se on rahoittanut asuntoja, remontteja, voittoa tuottamattomia terveyskeskuksia, sopparuokaloita, mikrolainoja yrittäjäksi aikoville matalatuloisille naisille ja kulttuurikeskuksia eli antanut luottoa, pääomaa ja teknistä apua sellaisiin projekteihin, joita ihmiset itse tuottavat itselleen.

Pankin kokemusten mukaan taloudellisesta köyhyydestä on väärä käsitys: vähätuloiset ihmiset tienaavat ja tuhlaavat enemmän kuin uskotaankaan, mutta heillä ei koskaan ole riittävästi rahaa tai lainatakuita talon ostoon, terveyspalveluihin tai juridiseen apuun.

Alueella asuu 80.000 ihmistä. Aikoinaan valkoisia oli 98%, pankin aloittaessa mustia 98%. Vuonna 1975 ihmiset säästivät $33 milj. edestä, mutta omalle alueelle myönnettiin lainoja vain $120.000 edestä. Vuoteen 1980 saakka pikkuyrittäjät kärsivät suuria tappioita. Vain McDonalds teki voittoja. Pankki aloitti investoimalla asumiseen. Pankki markkinoi ympäri Amerikkaa: Jos panet rahasi kehitystilille, takaamme, että se käytetään paikallisen yritystoiminnan tukemiseen. On alettu puhua jopa vhteisökapitalismista.

SRI: Sosiaalisesti Vastuullinen Investointi

Sijoituskohteet ovat hyvin erilaisia, koska sosiaaliset arvot vaihtelevat. SRI:llä on oma luottokortti, jossa annetaan joka käytöstä 5 senttiä voittoa tuottamattomalle yritykselle. Kanadassa on kaksi SRI rahastoa.

S*h*a*r*e : Oma apu paikalliselle taloudelle

Self Help Association for a Regional Economy. Lainaa annetaan paikalliseen tuotantoon, käyttöön, materiaaliin ja työntekoon.

Päämääränä on lisätä paikallista työllisyyttä, käyttää paikallisia luonnonvaroja, säästää energiaa ja toimia sopusoinnussa ympäristön kanssa. Etusija on perustarvikkeilla kuten ruoka, vaatetus, asunto, vaihtoehtoenergia, terveys ja kuljetus. Tuotannon on edustettava ympäristöllisesti kestävää tekniikkaa ja energiaa. Sen on oltava sosiaalisesti vastuullista tuottajan ja kuluttajan suhteen, turvallista ja yhteisön kannalta terveellistä. Etusija on niillä yrityksillä joissa työntekijät osallistuvat päätöksentekoon ja omistukseen.

Laina-aika on alle kaksi vuotta ja korko 13 1/2 % tai 10%. Tallettajille maksetaan 6% korkoa. Minimitalletus on 100 $. Säätiöllä on yli 50 jäsentä ja $15.000 säästöjä.

The Interfaith Center on Corporate Responsibility on noin 250 uskonnollissen instituution sijoitusyhtiö, osakepääoma on 15 milj. dollaria ja sijoitusten arvo on yhteensä yli $ 1500 miljardia. Se pitää yhteyttä osakkeenomistajiin, järjestää boikotteja, kirjekampanjoita ja tekee ehdotuksia yhtiöiden periaateohjelmiin. Tämä on eniten kasvava liike USA:ssa.

Vuonna 1987 tehtiin kaksi kertaa niin paljon aloitteita kuin vuonna 1986. Useimmat aloitteista koskivat Etelä-Afrikkaa. Muissa vaadittiin esim. lisää tietoja osakkeenomistajille, American Electric Power voimaloiden sulkemista, naisten ja vähemmistöjen aseman kohentamista, sijoitusten lopettamista Chileen, kunnes hallitus takaa demokraattiset oikeudet, maailman velkojen korkojen uudelleenarviointia ja atomiaseiden ja atomivoiman tuotannon lopettamista.

Vuonna 1970 metodistinen kirkko organisoi Pax World Fund -sijoitusrahaston, jossa rahoja ei sijoitettu yrityksiin, jotka ovat yhteydessä aseteollisuuteen.


Kansainvälistä yhteistoimintaa 

Euroopan Osuustoimintakomitea CECOP perustettiin vuonna 1979 kokemusten vaihtoa varten Brysseliin. Toimintaa vastustavat ammattiliitot, samoin poliittiset ja talouspiirit.

Inaise on voittoa tuottamaton yhtiö, johon kuuluu erilaisia järjestelmiä, niin valtiollisia kuin protestiliikkeitä. Jotkut rajoittavat jäsenyyden, jotkut ovat kaikille avoimia. Myös rahankeruutavat ja sijoitustekniikka vaihtelee. Yhdistävä piirre on sosiaalinen talous. Inaiseen kuuluvissa rahoituslaitoksissa sosiaalinen ulottuvuus on tärkeämpi kuin taloudellinen. Eettistä ja sosiaalista pankkitoimintaa on kehitetty enemmän kuin korotonta. Sillä on taustallaan vakiintunut kansainvälinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin. The International Association of Investors in  the  Social  Economy (INAISE) on 1989 perustettu sosiaalisesti ja ympäristönsuojelullisesti suuntautuneiden rahoituslaitosten kansainvälinen verkosto. INAISE on kasvanut nopeasti sosiaalisen ja eettisen pankkitoiminnan kysynnän myötä. INAISE:n (www.inaise.org) kautta sosiaaliset ja eettiset rahoittajat eri puolilta maailmaa voivat jakaa kokemuksiaan, välittää tietoa ja osoittaa, että eettisellä sijoittamisella voidaan saavuttaa myönteisiä yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä muutoksia. Yhdistyksen jäsenet edistävät sosiaalista ja eettistä rahoitustoimintaa eri aloilla, etenkin niin kutsutun vihreän yrittäjyyden piirissä. Nämä sektorit ovat ympäristö ja kestävä kehitys, yhteisötalous, terveydenhuolto, yhteiskunnallinen kehitys, kasvatus ja koulutus, Pohjoisen ja Etelän yhteistyö sekä kulttuuri ja taide. INAISE:n jäsenet pyrkivät toiminnassaan läpinäkyvyyteen, jotta sijoittajat pääsevät seuraamaan, mihin heidän rahansa käytännössä menevät. INAISE:n eurooppalaisia jäseniä ovat Triodos Bank Britanniassa, Belgiassa, Espanjassa, Hollannissa ja Saksassa; Merkur Tanskassa; Ekobanken Ruotsissa; Cultura Norjassa; MFC (Microfinance Centre) Puolassa; sekä ensimmäinen ja vanhin eettisistä pankeista, GLS Gemeinschaftsbank Saksassa.
Satish Kumar kirjoittaa brittiläisessä lehdessä julkaistussa artikkelissaan ”The Spiritual Imperative” seuraavasti: ”Bisnes ilman henkeä, kauppa ilman myötätuntoa, teollisuus ilman ekologiaa, rahoitus ilman reiluutta, talous ilman oikeudenmukaisuutta voi johtaa ainoastaan yhteiskunnan romahdukseen ja luonnon tuhoon. Vain silloin, kun henki ja talous toimivat yhdessä, voi ihmiskunta löytää yhteisen tarkoituksensa. (Yrittävä ekokylä, Yhteisöön vauhtia vihreällä liiketoiminnalla, Robert Hall 2013)

 

********************

Leena Marketta Horn

28.2.1992

Eettisen sijoitustoiminnan kehitys

1. Johdanto

1.1. Tutkimuksen taustaa

1.2. Aineisto

1.3. Tutkimuksen relevanssi

 

2. Moraali ja ideologia Suomen arvopaperimarkkinoiden alkuaikoina: kieliriidoista osuustoimintaan

 

3. Eettisen sijoituksen toteutus pörssissä: miten toimii sijoitusrahasto?

 

4. Eettisen sijoitustoiminnan taustaa

4.1. Ympäristöongelmat

4.2. Sosiaaliset ongelmat

4.3. Kansainvälisten boikottien vaikutus (Nestle, Shell)

 

5. Kansainvälisiä eettisiä kriteerejä

5.1. Brundtlandin komitean vaikutukset

5.2. Waldez-periaatteet vuonna1990

5.3. Rion ympäristökokous vuonna1992

 

6. Eettinen sijoitustoiminta Yhdysvalloissa

6.1. Kirkot

6.2. Rauhanliikkeet

6.3. Ympäristöliikkeet

 

7. Eettisten sijoitusyhtiöiden kehitys Englannissa

7.1. Medical Investment Health

7.2. United Charities

7.3. All Churches Amnity

7.4. TSB Environmental mvestor

7.5. Merlin Ecology Fund

 

8. Eettisten sijoituskriteerien kehittely Suomessa

8.1. Ylioppilaslehden Oy Parasiitti Ab ja sen seuraukset

8.2. Mikkelin ekolääniraportti vuodelta 1986

8.3. Ekopankin kriteeri seminaari vuonna 1990

 

9. Loppupäätelmiä: Vaihtoehtoisia sijoituskohteita Suomessa eurooppalaiselle i eettiselle sijoittajalle


Eettinen sijoittaminen ja vaihtoehtoinen
pankkitoiminta Euroopassa vuosina 1988-1991

1.   Johdannoksi

1.1. Tutkimuksen taustaa

1.2. Tutkimuksen tavoitteet

1.3. Aineisto

1.4. Relevanssi: Miksi eettinen sijiotustoiminta on ajakontaista juuri nyt?

 

2.   Käsitteiden selvennys

3.   Katsaus eettisten sijoitusyhtiöiden ja vaihtoehtoisten pankkien aatteelliseen taustastaan

4. Eettisten rahoituslaitosten perustaminen ja toiminta

4.1. Alankomaat 4.2. Espanja 4.3. Norja 4.4. Ranska 4.5. Ruotsi 4.6. Saksa 4.7. Sveitsi 4.8. Tanska

5. Eettisten sijoitusyhtiöiden kriteerit ja kannattavuus

5.1. Englanti

5.2. Saksa

5.3. Esimerkkejä Yhdysvalloista ja Australiasta

6. Eettisen sijoituksen tutkimuskeskuksia ja kansainvälisiä järjestöjä 6.1. Ethical Investment Research and Information Center EIRIS

6.2. I.N.A.I.S.E. International Association of Investors in Social Economy

6. Yhteenveto: Eettinen säästäminen ja sijoitus yksilön ja yhteiskunnan kannalta

Kompetenssi: Olen toiminut vapaaehtoisena pankin perustajana Suomessa vuodesta 1988 lähtien, ollut mukana Saksan Оkobankin seminaarissa vuonna 1989, toisessa (EEC:n sponsoroimassa) Alternative Money Seminaarissa Tanskassa vuonna 1990 ja kiertänyt tutkimuksen kohteena olevissa eurooppalaisissa rahalaitokissa kesällä 1991. Tein niissä haastatteluja, otin valokuvia ja keräsin materiaalia.

Relevanssi: Suomessa on eri oppilaitokissa alettu tehdä yhä enemmän tutkimuksia eettisestä sijoittamisesta ja ekologian ja talouden suhteesta. Koska kirjallisuutta tästä uudesta aiheesta ei vielä ole saatavilla, ovat opinnäytteiden tekijät ja toimittajat viime vuosien aikana ahkerasti lainaillеet keräämääni materiaalia. Aion työstää materiaalin siihen muotoon, että sitä voi käyttää lähdeaineistona tieteellisissa tutkimuksissa, mutta myös uusien sovellutusten pohjana Suomessa.

Lеena Horn

**********************

Marketta Horn

Talouselämä

1 5. huhtikuuta 1991 -

 

Eettinen sijoittaminen yleistyy

Kansainvälisen kauppakamarin entinen presidentti Hugh Faulkner on sanonut: "Muutos kaupallisissa arvoissa on yhtä vallankumouksellinen kuin aikanaan oli litteän maapalloteorian hylkääminen. Se aikakausi on loppunut, jolloin BKT mittauksessa ei otettu huomioon uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä" (Equity lnternational 1/1991). Ne suuret rattaat, joilla arvoa mitataan, alkavat kääntyä. Sanotaan, että jopa Wall Streetin sijoittajat muuttuvat ensi vuosikymmenen aikana vihreiksi. Ei siksi, että he olisivat saaneet ympäristöherätyksen, vaan he tietävät, että ne jotka oppivat uuden pelin säännöt ensimmäisenä, voittavat eniten.

Osakkeiden puhdistaminen tulee kalliiksi. Energiaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja käyttävillä yrityksillä on vaikeuksia edessään. Ne valmistavat myös tuotteita, joita tulevaisuudessa ei ehkä enää haluta ostaa. Ympäristö- ja haittaverot alkavat tulla käyttöön useissa maissa. Ilmasta, maasta ja vedestä on tulossa teollisuuden kalleimmat raaka-aineet. Jo viime vuosina on alettu huomata, että ympäristön hyväksi tehty ratkaisu koituu myös taloudellisesti voitolliseksi. Yrityksille tulee lisäkustannuksia puhdistuslaitoksia ja jätteiden käsittelystä. Yhdysvaltojen Clean Air Actin on ilmansuojelullaan laskettu aiheuttavan yrityksille 50 miljardin dollarin laskun vuosittain. Tässä muutoksessa metalli-, öljy- ja paperiteollisuus ovat kolme suurinta maksajaa.

Aivan viime vuosina on alettu tarjota ekologista vaihtoehtoa myös sijoittajille, erityisesti Lontoossa ja New Yorkissa. Ympäristöystävällisyydestä ja hyvistä työolosuhteista on tullut varteenotettava markkinavaltti. Yhdysvalloissa 20 % pörssikaupoista eli noin 500 miljardia dollaria käydään eettisin perustein (The Banker, Nov./1989). Tämä tarkoittaa, että yksi viidestä osakkeenostajasta haluaa olla varma siitä, että hänen rahoillaan ei tueta sosiaalisesti ja ekologisesti vastuuttomia yrityksiä, Englannissa noin 10%' sijoittajista vaatii sijoituskohteelta 'puhtaita osakkeita', Tämän lisäksi ekologiseen vastuseen perustuvia pankkeja on viimeisen viiden vuoden aikana perustettu Tanskaan (Faelleskassen), Alankomaihin (Hefboom, Memo-Munt, Netwerk Vlaanderen), Saksaan (Bank fiir Sozialwirschaft, Evangelische Kreditgenossenschaft, Ekumeeninen kehitysosuuskunta EDCS, Ökobank), Sveitsiin (Altemative Bank Schweiz ABS) ja Australiaan (Earthbank Society, Maleny Community Creditunion). Tämän lisäksi Euroopassa toimii noin 40 antroposofista pankkia, joista suurimpia ovat Englannin Mecury Provident, Trion Andelskasse Tanskassa ja Triodos pankki Hollannissa. Yhdysvalloissa eettisiä ja lähiöpankkeja on toiminut jo 20 vuotta. Sosiaalista vastuuta kunnioitava osuukunta-pankkeja on Espanjassa ja Italiassa (Intermac). Uudenlaista vakuusjärjestelmää soveltavat esimerkiksi Women's World Banking New Yorkissa ja Grameen pankki Bangladeshissa.

Mistä tämä maailmanlaajuinen rahalaitosten uudelleenarviointi? Vuoden 1987 jälkeen ovat useat valtiot hyväksyneet Brundtlandin komitean mietinnön. Ne ovat sitoutuneet noudattamaan 'kestävän kehityksen' periaatteita. Valtiolliset laitokset ovat suuria ostajia, Kun ne ovat lopettaneet otsonikerrosta tuhoavien, luontoa vaurioittavien ja huonoja työolosuhteita ylläpitävien yritysten tuotteiden ostamisen, muutkin ostajat ovat alkaneet soveltaa uutta taloudellista logiikkaa. Tämä on kääntänyt pörssiosakkeiden arvojärjestyksen ylösalaisin. Tiedossa on myös, että Brasiliassa ensi vuonna 1992 pidettävässä maailmankonferenssissa hinnoitellaan saastuttaminen ja asetetaan kauppaesteet niille kansoille, jotka jatkavat saastuttavaa teollisuutta.

Alaskassa tapahtunut Exxon-Valdez öljykatastrofi toimi Wall Streetillä varsinaisena laukaisijana. Sanotaan sen herättäneen sijoittajat prinsessa Ruususen unesta. Onnettomuus osoitti, kuinka valtavan kalliiksi jälkien puhdistaminen saattaa tulla (2 miljardia dollaria). Yhdysvalloissa on julkaistu Valdez-manifesti, jonka periaatteita myös sijoittajat seuraavat:

"Hyväksymällä nämä periaatteet myönnämme julkisesti, että yrityksillä ja niiden osakkailla on vastuu ympäristöstä. Uskomme, että yritysten on kannettava vastuu ympäristöstään ja voittoa tavoitellessaankin otettava huomioon turvallisuus. Mielestämme yritysten voiton maksimointi ei saa vähentää tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää tarpeitaan. Tiedämme, että tämä tarkoittaa pitkän tähtäimen toimintaa. Käytäntö on jatkuvasti sopeutettava teknologian, terveyden ja ympäristötieteen uusimpien tulosten mukaisesti. Lupaamme noudattaa seuraavia periaatteita ja toteuttaa niitä missä tahansa maailmassa työskentelemmekin."

Valdez-periaatejulistuksessa on 10 kohtaa yhtiöiden ympäristövastuusta. Jätteiden vähennys, luonnonvarojen käyttö, turvallisten tuotteiden myynti, työntekijöiden turvallisuus ja paikallinen vastuu ovat etusijalla. Periaatteissa vaaditaan myös vastuuta tehdyistä rikoksista ja ympäristö tutkijan nimeämistä yhtiön hallitukseen.

 

Kuka on vihreä sijoittaja?

Eettisistä sijoitusmahdollisuuksista ovat kiinnostuneita aivan tavalliset kansalaiset. Alkuvaiheessa naisia oli jopa kaksi kertaa enemmän kuin miehiä. Arvellaan, että Länsi-Euroopassa uutta taloudellista logiikkaa kaipaavat ainakin ne 20 milj. kansalaista, jotka kuuluvat erilaisiin ympäristöjärjestöihin. He ovat huomanneet, miten ristiriitaista on harkita tarkkaan, miten kasvattaa lapsiaan, missä käydä ostoksilla, mitä syödä ja kuinka äänestää, mutta kuitenkin antaa pankeille ja sijoittajille oikeus sijoittaa heidän talletuksiaan millaisiin tarkoituksiin tahansa. Teollisuusmaissa on uusi perijäsukupolvi, joka on saavuttanut sellaisen varallisuuden tason, että se haluaa kiinnittää huomiota toimintansa vaikutuksiin.

Suuri osa vihreistä sijoittajista tulee yllättävältä taholta. Paikallisten virkamiesten vastuulla on ympäristönsuojelu, päästöjen rajoitus ja suunnitelmien kontrollointi. Esimerkin voisi ottaa vaikka Suomesta. Espoon. ympäristötoimistoon on palkattu henkilö, joka selvittää kaupungin hankintojen ympäristövaikutuksia. Kaupunki tekee tavarahankintoja vuosittain yli 200 miljoonalla markalla.

Englannissa uudeksi eettiseksi sijoittajaryhmäksi ovat nousseet myös eläkerahastot. Rahamarkkinoilla eläkerahastojen osuus on suuri. Ne hallitsevat esimerkiksi Englannin pörssin osakkeista 240 miljardia puntaa eli kolmanneksen. Perinteisesti eläkeläisten sijoitukset ovat olleet eettisesti ja ekologisesti "passiivisia". Nyt on noussut suuri vastuu eläkerahojen takaisin maksukyvystä.

Yhdysvalloissa sosiaalisesti vastuullinen sijoittaminen sai alkunsa Vietnamin ja Watergatin kokemuksista. Alullepanijoita ovat olleet uskonnolliset ryhmittymät. Vuonna 1970 metodistinen kirkko organisoi Pax World Fund-sijoitusrahaston, jossa rahoja ei sijoitettu yrityksiin, jotka ovat yhteydessä aseteollisuuteen. The Interfaith Center on Corporate Responsibility on noin 250 uskonnollisen instituution sijoitus yhtiö, jonka salkkujen arvo on yhteensä yli $ 150 miljardia. Se pitää yhteyttä osakkeen omistajiin, järjestää boikotteja, kirjekampanjoita ja c tekee ehdotuksia yhtiöiden periaateohjelmiin.

Englannissa on parin viime vuoden aikana aloittanut toimintansa 16 eettistä sijoitusyhtiötä. Myös useat perinteiset rahalaitokset tarjoavat eettistä sijoittamista asiakkailleen.

 

Mikä on eettisesti vastuullinen sijoitus?

Useimmissa eettisissä sijoitusyhtiöissä salkun määrittelemiseksi yleisimpiä tunnusmerkkejä ovat suhteet Etelä-Afrikkaan sekä hankinnat atomi voima- ja aseteollisuudelle. Kun Etelä-Afrikka on sitoutunut kumoamaan rotusorron sallivat lakinsa ensi kesäkuun loppuun mennessä, saattavat muut ihmisoikeusasiat nousta pinnalle. Tuote ei myöskään saa kuluttaa paljon energiaa tai uusiutumattomia luonnonvaroja, sen valmistuksessa tai käy tässä ei saa syntyä paljon jätettä, eikä se saa riistää uhanalaisia alueita. Tuote ei saa vaarantaa kuluttajan tai muiden ihmisten terveyttä eikä sen valmistukseen tai testaukseen saa käyttää eläimiä. Tuotteen valmistus ei saa riistää kehitysmaita. Positiivisesti määriteltynä erityisesti tuetaan ympäristöasioita, työn tekijöiden hyviä sosiaalisia oloja ja yritystoiminnan avoimuutta.

Sosiaalisia kriteereitä pisteytettäessä tutkitaan työn tekijöiden vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon, omistukseen sekä yhtiön voittoon, ovatko yhtiöt tuotteet sosiaalisesti tärkeitä, ovatko tuotteet ympäristöystävällisiä, tietävätkö työntekijät tuotannon vaikutuksista, miten ammattiyhdistysasiat, terveys ja turvallisuus on yhtiössä järjestetty, miten on varauduttu onnettomuuksiin, miten on vastattu maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin ja tekeekö yritys uudistuksia jopa nopeammin kuin valtio on vaatinut.

Eettisyyden ongelma on Englannissa ratkaistu niin, että jokaista yhtiötä tarkastellaan erikseen ja sijoittajille ilmoitetaan kaikki yksityiskohdat. Sijoittaja ratkaisee, mitkä hänen mielestään ovat ekologisesti ja eettisesti vastuullisia. Vaikeutena on se, että yhtiötä ei missään maassa velvoiteta julkaisemaan täydellisesti kaikkia toimia ja yhtiöiden sosiaalisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä on vielä olemassa varsin vähän tietoa.

 

Suomi pankkimaailman Villi-itä

Suomi on sekä pankkimaailman että sijoitusmaailman Villi-Itä. Vastuullisella kansalaisella ei ole Suomessa muuta mahdollisuutta kuin pitää ylimääräisiä rahojaan sukanvarressa tai lahjoittaa ne kansalaisjärjestöille. Eettisistä sijoitusrahastoista Suomessa ei vielä edes puhuta. Ylipäätänsä sijoitusrahastojen kautta sijoitetaan Suomessa vasta 0,2% pörssin osakkeista, kun Ruotsissa sijoitetaan 16% ja muualla vielä enemmän. Suomalainen piensijoittaja on uskollinen omistamalleen yhtiölle. Hän merkitsee kiltisti lisää osakkeita yhtiönsä osakeanneissa, saapuu kerran vuodessa yhtiön kokoukseen, jossa rupatellaan mukavia ja juodaan kahvia. Suomessa pankeilla on erityisen suuri valta - ovathan elämisemme perusedellytykset pohjoisilla alueilla karut ja siksi investointeja vaativia. Investointien eettisyydestä ovat Pehmeän teknologian seura ja Ylioppilaslehti oman parasiitti-sijoitus yhtiönsä yhteydessä kehitelleet arviointikriteereitä. Edellisen suosituksia on soveltanut mm Mikkelin ekoläänitoimikunta. Suomessa vain antroposofit ovat kehittäneet Mercurius-säätiön ja Yhteisöpankin, joissa voi rahalla edistää hyvää tarkoitusta. Ekopankkia on harrastaja- ja talkoovoimin kehitelty kolme vuotta. Se sai toimiluvan vu9den vaihteessa, mutta omaa pääomaa on oltava 5 miljoonaa markkaa ennen kuin toiminta voidaan aloittaa. Toivomus on, että Suomessakin pankkialan toimihenkilöt heräisivät prinsessa Ruususen unestaan. Ekopankissa tarvitaan ammatti-ihmisiä, mutta myös suomalaisille luonnonsuojelijoille on ryhdyttävä tarjoamaan eettistä vaihtoehtoa rahojensa sijoittamiseen.

Alaskassa tapahtunut Exxon-Valdez öljy-katastrofi toimi Wall Streetillä varsinaisena laukaisijana. Sanotaan sen herättäneen sijoittajat prinsessa Ruususen unesta. Onnettomuus osoitti, kuinka valtavan kalliiksi jälkien puhdistaminen saattaa, tulla (2 miljardia dollaria). Yhdysvalloissa on julkaistu Valdez-manifesti, jonka periaatteita myös sijoittajat seuraavat:

"Hyväksymällä nämä periaatteet myönnämme julkisesti, että yrityksillä ja niiden osakkailla on vastuu ympäristöstä. Uskomme, että yritysten on kannettava vastuu ympäristöstään ja voittoa tavoitelleenkin otettava huomioon turvallisuus. Mielestämme yritysten voiton maksimointi ei saa vähentää tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää tarpeitaan. Tiedämme, että tämä tarkoittaa pitkän tähtäimen toimintaa. Käytäntö on jatkuvasti sopeutettava teknologian, terveyden ja ympäristötieteen uusimpien tulosten mukaisesti. Lupaamme noudattaa seuraavia periaatteita ja toteuttaa niitä missä tahansa maailmassa työskentelemmekin."

1. Biosfäärin suojelu. Pyrimme estämään ilmaan, maahan, veteen sekä sen asukkaisiin kohdistuvat päästöt.

2. Luonnonvarojen kestävä käyttö. Käytämme vettä, maata ja metsää vain niin, että sen oma uudistumiskyky säilyy.

3. Jätteiden vähentäminen. Käsittelemme turvallisesti ja vastuullisesti kaiken tuotannossamme syntyvän jätteen. Tuotamme niin vähän jätettä, erityisesti ongelmajätettä kuin mahdollista ja pyrimme kierrättämään.

4. Energian järkevä käyttö. Pyrimme kaikin tavoin käyttämään ympäristöllisesti turvallisia ja kestäviä energialähteitä. Investoimme energian tehokkaaseen käyttöön ja tuotteidemme mahdollisimman intensiiviseen energian käyttöön.

5. Riskin vähentäminen. Vähennämme työntekijöidemme turvallisuutta, terveyttä sekä ympäristöä vaarantavaa teknologiaa ja menetelmiä niin paljon kuin mahdollista. Kerromme työntekijöillemme koko ajan mahdolliset vaaratilanteet.

6. Turvallisten tuotteiden palvelujen ottaminen. Sitoudumme tuottamaa sellaisia tuotteita, jotka saastuttavat ympäristöä mahdollisimman vähän ja jotka ovat käyttäjälleen turvallista. Ilmoitamme kuluttajille tuotteidemme ympäristövaikutuksista

7. Vahingon korvaus. Otamme vastuun ympäristölle aiheuttamastamme vaurioista ja maksamme korvauksen niille, jotka joutuvat kärsimään tuotannostamme

8. Avoimuus. Sitoudumme paljastamaan työntekijöillemme ja ympäristön asukkaille toiminnastamme aiheutuvat ympäristö- tai terveyshaitat. Kerromme myös mahdollisista ympäristö- ja terveysvaaroista. Emme ryhdy mihinkään toimiin niitä työntekijöitä vastaan, jotka kertovat julkisuudessa toiminnastamme aiheutuvista vaaroista.

9. Ympäristöjohtajuus. Sitoudumme ottamaan johtokuntaamme henkilöitä, jotka pitävät huolen siitä, että Valdezin periaatteita toteutetaan ja että johtokunta tietää ja voi olla vastuussa yrityksen ympäristöasioista. Johtokuntaan valitaan ainakin yksi sellainen jäsen, joka on saanut koulutuksen ympäristöasioissa ja esittelee ympäristön näkökohdat yhtiön johdolle.

10. Arviointi ja julkisuus. Sitoudumme antamaan vuosittain selvityksen siitä, miten näitä periaatteita on toteutettu ja miten toimintamme vastaa sitä lainsääntöä mitä kussakin maassa toteutetaan. Pyrimme luomaan riippumattoman, vuosittain tapaavan ja julkisen tarkastusmenettelyn.


*****

 


Eettinen sijoitusko katsojan silmässä?

Etelä-Suomen Sanomissa (11.7.09) Kirsi Crowley sivun artikkelissaan "Suomalainen sijoittaja epäilee eettistä" todisti, että kestävän kehityksen rahastot pärjäsivät finanssikriisissä: "Eettisyys on kuitenkin katsojan silmissä. Esimerkiksi kansainvälisen öljy-yhtiön tai lääketeollisuuden eettisyydestä voidaan olla kahta mieltä. Jollekin ydinvoima on epäeettistä, toinen vastustaa eläinkokeita."

Kimmo Sasi näyttäytyi Joel Vainosen haastattelussa samalla sivulla todella oudossa valossa: "Sasi on profiloitunut julkisuudessa omistamistaan amerikkalaisen Raytheon-yhtiön osakkeista... Raytheon kuuluu maailman suurimpiin sotateollisuusyrityksiin... Raythenia Sasi luonnehtii huipputeknologiayhtiöksi, jonka osakkeita on kiinnostava omistaa." Sasi: "Yhtiö ei valmista itse ohjuksia, vaan niiden ohjausjärjestelmiä. Ne ovat erittäin eettisiä tuotteita, joilla pidetään huoli siitä, että ohjukset osuvat täsmällisesti oikeaan kohteeseen."

Sasi kysyy: "Mitä on eettisyys? Ydinvoima on minun mielestäni erittäin eettistä. Joku voi olla tosin asiasta täysin vastakkaista mieltä." Sassin mukaan julkisyhteisön on sijoitettava varansa niin, että turvataan sijoitusten vakaa tuotto. Eettisyys ei voi olla ainoa peruste.

*****


Kuinka iso on pankin ”iso puskuri”?

 "Suomessa on 13 eettistä sijoitusrahastoa, joiden pääoma on 382,4 miljoonaa euroa... 0,85 prosenttia sijoitusrahastojen pääomasta. Useat eurooppalaiset pankit järjestävät osakeanteja, jotta oman pääoman ehtoiset varat nousevat tarvittavalle tasolle. .. Suomen pankkisektorin vakavaraisuus on lähes kaksinkertainen minimivaatimukseen nähden... Suurimmissa pankeissa vakavaraisuus muodostuu lähes kokonaan luonteeltaan pysyvistä varoista, joita kutsutaan  lyhenteellä Tier 1. Se on suurimmaksi osaksi osakepääomaa ja kertyneitä voittovaroja sekä laadultaan hyviä rahastoja." (Tuomo Pietiläinen hs 9.9.09)

No joo. Nimiä ei mainita. "Suuret puskurit" tarkoittaa, että jos lainaan pankille 100 euroa, se voi myöntää lainaa jollekin 800 euroa. Ainoastaan Credit Suisse pitää pankissaan 20 prosenttia siitä rahasta mikä sinne on tallennettu. Suomessa vain Aktia-ryhmällä ja Ålandspankilla on vakavaraisuutta viisi prosenttia, muiden omaisuus koostuu Tier 1 suhteesta lähes kokonaan.

 Entä jos 40 prosenttia säästäjistä ja sijoittajista haluaisi huomenna keskiviikkona omaisuutensa rahana? Onko 8 prosenttia todella "iso puskuri"?

Jyväskylän taloustieteen laitoksen Jussi Ahokas kirjoittaa (27.12.08 hs): Rahoitusmarkkinoiden ollessa terveellä pohjalla sijoitukset kohdistuvat reaalitaloudellisiin investointeihin. Talouden kasvaessa nopeasti yritysten arvo kasvaa, mikä tekee avopapereilla spekuloinnin kannattavaksi. Spekulaatiota tehdään yhä enemmän velkarahalla, ja kasvavien voittojen toivossa myös rahoituslaitosten lainananto lisääntyy. Erilaisten rahoitusinstrumenttien avulla suurista voitosta tuli arkipäivää ja euforinen usko rahoitusmarkkinoiden ikuiseen kasvuun levisi laajalle.

"Kukaan ei yksinään mahda mitään sille, jos elämme Spenglerin ennustamassa "rahan diktatuurissa”, jonka valtiomuoto on demokratia", kirjoittaa Seppo Oikkonen (hs mielipide 4.8.1992). "Se mikä on kriisissä ei ole Suomen tai minkään muun maan talouselämä, vaan talousteoria... Sosialististen suunnitelmatalouksien romahdettua markkinataloustieteilijät ovat omahyväisesti keskittyneet oman ideologiansa erinomaisuuden todisteluun  ja unohtaneet, että sama liberalismin käsitteenmuodostus oli pohjana myös sosialismille... Niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin, monissa maissa ovat vastakkain talousteoreetikkojen todistelutarpeet ja ihmisten perustarpeet. Yrityksiä ei enää osteta eikä fuusioita suunnitella riihikuivalla rahalla vaan osakkeita vaihtamalla.

Tule mukaan:
Tukemaan konkreettista, ruohonjuuritasolta lähtevää paikallistason toimintaa

 Vahvistamaan tyttöjen ja naisten itsetuntoa sekä itsensä toteuttamisen ja henkilökohtaisen menestymisen mahdollisuuksia
Sijoittamaan aivan uudenlaiseen rahoitusvälineeseen - yhteisöbondiin
Vantaan Nicehearts ry on vuonna 2001 perustettu tyttö- ja naistoimintaa tuottava yhdistys. Järjestön ylläpitämän naisresurssikeskuksen ovet Vantaalla ovat avoinna kaikille tytöille ja naisille ikään, kulttuuriin ja ammattiin katsomatta. Järjestön palveluita ovat sosiaalinen tukitoiminta, tyttötyö, avoin kulttuuri- ja harrastustoiminta, kehittämis- ja tutkimustoiminta sekä naisten työllistymisen tukitoimet ja yrittäjyyden edistäminen.
Järjestö laskee markkinoille yhteisöbondin eli joukkovelkakirjalainan. Keskeisin ero tavalliseen joukkovelkakirjaan nähden on, että sijoittajana koet Vantaan Nicehearts ry:n toiminnan tavoitteen itsellesi merkitykselliseksi. Pääset osalliseksi 100 euron merkinnällä. Merkintäaika on 31.12.2014 asti. Sijoituksen korkovaihtoehdot ovat 0 %, 1 %, 2 % tai 3 %.
Lainan käyttötarkoitus on Qutomo III -hankkeen kustannusten rahoittaminen sekä yhdistyksen muun varsinaisen toiminnan rahoittaminen varainhankinnan vahvistamista varten.  Lainaamasi summa maksetaan takaisin kolmen vuoden aikana.
 Yhteisöbondi on suunnattu pienimuotoiseen ei-ammattimaiseen sijoitustoimintaan. Se on paikallistaloutta tukeva ruohonjuuritason esimerkki vaikuttavuussijoittamisesta (eng. impact investing). Pankki 2.0 -aloite on yksi vaikuttavuussijoittamista edistävistä tahoista Suomessa.
Lainan merkintä: ilmoita yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, tilinumero ja korkovaihtoehto) sähköpostiosoitteeseen info@nicehearts.com. Merkintäkohtainen viitenumero sekä tilinumero yhteisöbondin maksua varten lähetetään sähköpostilla.
Kun teet sijoitukset 15.12.2014 mennessä, saat lipun Naiset rauhan rakentajina -seminaariin (arvo min. 50 €) joka pidetään 21.9.2015 Vantaalla.
Lue lisää:
 Yhteisöbondista:
http://pankki2.fi/vantaan-niceheartsin-yhteis%C3%B6bondi
https://www.facebook.com/events/875529855798682/
Tutustu Vantaan Nicehearts ry:n toimintaan: www.nicehearts.com
Linkki lyhytdokumenttiin: http://youtu.be/y2iWIgRzdoQ
Tutustu Pankki 2.0 -hankkeeseen: www.pankki2.fi