Tässä manifestissa on lause- ja kappalerakenne kopioitu Karl Marxin vuonna 1848 julkaisemasta Kommunistisesta manifestista. Sanat kapitalisti ja työväenluokka on korvattu sanoilla ekologi ja erootikko ja muut sanat niihin sopiviksi.

Intohimo valtaa maailmaa. Tuo intohimo nousee ihmisen kaipuusta eroottiseen elämään. Koko läntisen Euroopan valtakoneisto - paavista teollisuusjohtajiin, Putinista Merkeliin, amerikkalaisista lehtimiehistä saksalaisiin poliiseihin, tekee kaikkensa, jotta me kansalaiset emme tunnistaisi tuota energiaa. Vai onko vielä joku kolkka maailmassa, missä valtaa pitävät eivät yrittäisi määräillä kansalaistensa seksuaalista käyttäytymistä?

Voimakas vastustus osoittaa, että seksuaalisuudessa tiedetään piilevän arvaamattomia voimavaroja. On vihdonkin alettava puhua avoimesti eroottisemmasta yhteiskunnasta. Meidän on alettava vaihtaa mielipiteitä sellaisistakin seksuaalisista kokemuksista, jotka eivät edistä tekniikkaa, lääketiedettä eikä kulutuskulttuuria. Orgasmikeskeisestä seksuaaliakrobatiasta luopuneiden tulee saada selvittää uudenlaisen elämänsä periaatteita. Jotta vaatimus seksilomista ja sukupuolielinten aviollisesta omistuksesta voitaisiin osoittaa harhaksi, on niiden ihmisten, joilla on laajempaa kokemusta elämästä kuin tekniikkaan ja kansainväliseen kilpailikykyyn keskittyvä valtiolla, julkaistava eroottinen manifesti. Tätä tarkoitusta varten olen kerännyt seuraaville sivuille länsimaista ekologiaa ja itämaista seksuaalienergian kehittämistä käsitteleviä ajatuksia ja kirjoittanut oman versioni tällaisesta julistuksesta.

 

Ekonomit ja erootikot

Ihmiskunnan kehitys on ollut taistelua ekonomian ja erotiikan välillä. Se on ollut taistelua ihmisten materiaalisten ja spirituaalisten tarpeiden välillä. Kansalaisia ovat yrittäneet saada omalle puolelleen niin valtiovaltaa edustavat poliitikot kuin henkisiä arvoja edustavat profeetat. Historian aikana ovat vastakkain olleet isäntä ja orja, kartanonherra ja tilallinen, aatelinen ja alamainen, kapitalisti ja työläinen eli alistaja ja alistettu. Ihmiskunnan nykyisen kehityksen vaiheessa vastakkain ovat ne, joiden mielestä ihminen on sitä onnellisempi mitä enemmän hänellä on ja ne, joiden mielestä ihminen on sitä onnellisempi mitä enemmän hän on.

Varhaisyhteiskunnassa miehillä ja naisilla oli oma paikkansa, joka perustui heidän biologiseen erilaisuutensa. Mutta jo vanhassa Roomassa yhteiskunta oli jakaantunut pelkästään eritasoisten miesten väliseksi kamppailuksi - oli porvareita, ritareita, rahvasta ja orjia. Naiset olivat isiensä tyttäriä. Heillä ei ollut sananvaltaa yhteiskunnan päätöksenteossa. Keskiajan historiankirjoitus tuntee lääninherrat, vasallit, ammattimiehet, kisällit ja maaorjat. Sen sijaan naisissa alettiin erotella niin kutsuttuja hyviä naisia ja huonoja naisia.

Kylämäisen yhteiskunnan jälkeen alkoi kehittyä porvarillinen yhteiskunta. Siinä otettiin käyttöön uudenlaisia alistamisen muotoja. Mies oli se keskiverto, jonka toimintatapa normitti valtion kehitystä.

Nykyisessä kulutusyhteiskunnassa alistamisen menetelmät ovat yhä huomaamattomimpia. Onhan helpompaa ja sivistyneempää puhua B-luokasta, häiriintyneistä, syrjäytyneistä tai vaihtoehtoihmisistä kuin myöntää, että jotain on mennyt kertakaikkisesti pieleen valtion arvomaailmassa. Nykyisessä kulutusyhteiskunnassa ovat perinteiset luokkaristiriidat tasoittuneet. Sen sijaan yhteiskunta jakautuu yhä enemmän niiden välille, jotka haluavat kuluttaa eli etsivät elämälleen merkitystä itsensä ulkopuolelta ja niiden välille, jotka ovat alkaneet etsiä elämälleen merkitystä omasta itsestään ja luontoa arvostavasta elämästä.

Freudin seksuaaliteoriat ja Kenneysin pääoma-analyysit ovat vahvistaneet ekonomistien luomaa mekaanista ihmismielen ja valtion kehitystä. Myös Afrikan maiden nälkäkuolemat ja läntisen Euroopan työttömyys ovat johtaneet siihen, että monet ihmiset olettavat hyvinvointinsa riippuvan teollisuuden ja kaupankäynnin kehityksestä. Nykytasolle viety teollisuus ei kuitenkaan enää vastaa ihmisten tarpeita.

Myöskään työskentelymenetelmät eivät vastaa ihmisen tarpeita. Ammattimiehet on korvattu tehtaiden automaateilla. Työtä ei jaeta enää eri tehtaiden ja laitosten välille, vaan eri maanosien välille. Ihminen tuntee työpaikalla itsensä yhä tarpeettomammaksi ja oman identiteettinsä nöyryytetyksi. Ihmisistä yritetään tehdä koneita. Ihmisen intohimot on typistetty koneen intohimoiksi. Fossiilisten polttoaineiden varaan rakennettu kemiallinen ravintotuotanto ja liikenne ovat muuttaneet perinteiset suhteet ihmisten välillä ja ihmisen ja luonnon välillä. Seksuaalinen markkinatalous on vallannut tilaa ihmisten väliseltä luonnolliselta suhteelta.

Nykyiseen eroottisuutta vieroksuvaan kulutusyhteiskuntaan olemme siis joutuneet mekanistisen tuotannon ja öljypohjaisen liikkumisen seurauksena. Ekonomistien keksintöjä ovat aina seuranneet uskonnolliset ja poliittiset muutokset. Lääninherrojen aseellisista alamaisista kehittyi monarkialle otollinen veroja maksava luokka, ja heistä myöhemmin nykyinen viihdeteollisuutta palvova kuluttaja.

Uskonnollisella sivistyneistöllä on aikaisemmin ollut vallankumoksellinen asema. Nykyisessä yhteiskunnassa taloudellinen rationaalisuus on vallannut kansalaisten yksityiselämänkin.

Kulutuskulttuuri on tuhonnut kaiken sen, mikä yhdisti ihmisen perinteiseen ympäristöön. Se on nostanut eläimellisen seksuaaalisuuden patriarkaalisen sivilisaation kyytipojaksi, eikä ole tarjonnut ihmisten väliselle ystävyydelle mitään muuta uutta sidettä kuin paljaan rahan ja nautinnon. Kulutuskulttuuri on hyljännyt ihmisen kosketuksn luonnollisiin aistikokemuksiin. Ihmisen persoonallinen olemassaolo on muutettu markkinataloudelliseksi vaihtoarvoksi.

Ihminen on alentunut tavoittelemaan hetkittäistä vapauden tunnetta kaupan hyllyltä. Toisin sanoen kulutuskulttuuri on tuonut uskonnollisen ja poliittisen unelman tilalle suoran ja avoimen hyväksikäytön. Se on korvannut henkilökohtaisen omanarvon egoistisella laskelmallisuudella. Ihmisen arvo on supistettu käyttöarvoksi. Ekonomistit ovat pystyneet pimittämään valtansa vetoamalla tieteeseen ja materiaaliseen hyvinvointiin. Ekonomistien ansiosta lääkäristä, juristista, papista, runoilijasta ja tiedemiehestä on tullut palkkatyöläinen. Perhesuhteetkin ovat muuttuneet puhtaasti kauppatavaraksi.

Ekonomistit ovat pystyttäneet ihmiskunnan historiassa erilaisia muistomerkkejä kuten ydinvoimaloita, moottoriteitä ja supermarketteja. Heidän saavutuksensa eivät ole verrattavissa egyptiläisten pyramideihin, roomalaisten vesijohtoihin tai goottilaisiin kathedraleihin. Ekonomistit ovat tuhonneet luonnon, ihmisen ainoan elintarvikevaraston ja alistaneet ihmisen näennäisturvallisuutta ja nautintoa tavoittelevaksi koneeksi.

Ekonomistit eivät tule toimeen, elleivät he saa ihmistä haluamaan koko ajan enemmän, uudista tekniikkaa ja keksi uudenlaisia huveja passivoituneille ihmisille. Jatkuvan uudistumispakon vuoksi nykyinen kulutusyhteiskunta eroaa kaikista sitä edeltsneistä kulttuurimuodoista. Tavaroiden ja sirkushuvien määrä kasvaa potenssissa.

Markkinoiden edistämiseksi ekonomistit etsivät kohteita kaikkialta. He alistavat ihmiset kulutuksen arvomaailmaan. Kaikissa maissa ihmisten on elettävä maailman markkinoiden tarpeiden ehdoilla. Ihmiset eivät käyttäydy enää vaistonvaraisesti, vaan näyttelevät toistensa edessä television mainosmaailmasta oppimansa eleet. Teollisuusvaltiot voivat muovailla jopa ihmisten kaikkein intiimimpiä tunteita niin, että ne vastaavat teollisuuden tarpeita. Ekonomistit ovat pystyneet murtamaan miehen vastuuntunnon ja tukahduttamaan äidinvaistot. Ihmisten seksuaalisuus on organisoitu kaikissa maissa niin, että se vastaa tuotannon tarpeita. Ekonomistien vaikutuksesta on luotu valtavia massakaupunkeja ja riistetty ihmiset juuriltaan. Tuotanto, omistaminen ja itsemäärääminen on erotettu toisistaan. Tätä on seurannut politiikan väistämätön keskittyminen. Siksi on yhdistetty eri kansallisuuksia, etuja, lakeja ja luokkia. Ekonomistit ovat satavuotisen valtansa aikana alistaneet luonnonvoimat, teollisuuden ja ihmisen luovuuden kemiallisten aineiden käytölle, samoin maanviljelyn ja liikkumisen. Tämä kaikki on tehty niin olasti mainonnan keinoin, että ihminen itse luulee olevansa vapaampi kuin koskaan ja tekevänsä itsenäisiä päätöksiä.

Olemme kuitenkin nähneet, mihin ekonomistien luoma teollisuus ja liikenne ovat johtaneet. Koska teollistekniset keksinnöt eivät enää edistä kehitystä, on alettu puhua informaatiotekniikasta. Kehityksen avulla on kuitenkin ehditty tuhota kokonaisia kansoja ja niiden identiteettiä. Nykyinen tuotantotapa on asettanut kyseenalaiseksi koko elämän jatkumisen. Tuotanto ei enää edistä ihmisten päämääriä vaan päinvastoin.

Ne menetelmät, joilla ekonomistit aikoinaan tuhosivat vanhan porvarillisen yhteiskunnan, ovat nyt kehittyneet ekonomistien omaksi tuhoksi. Sitä mukaan kun koneet kehittyvät, supistuu niiden käyttäjien maailmankuva. Heidän elämänsä riippuu siitä, että he työntekijöinä pysyvät koneiden tasolla. Itseään myyvät teollisuuden ja palveluelinkeinojen työntekijät ovat tavaraa kuten mikä muu tavara tahansa ja siksi markkinoiden liikuteltavissa. Heidän elämässään ei koneiden ja työaikojen vuoksi ole enää mitään itsenäisyyttä ja siksi heidän elämässään ei myöskään ole viehätystä. He ovat vain erilaisten koneiden jatkeita, joilta ei vaadita mitään erityisiä taitoja. Näistä työläisistä ei siksi aiheudu yhteiskunnalle muita kustannuksia kuin mitä heidän elantonsa vaatii ja mitä he siittämiseen tarvitsevat. Mitä pitkäveteisemmäksi työ käy sitä vähemmän siitä maksetaan palkkaa. Koska tuotteen hinta määräytyy sen tuotantokustannuksista, laskee työläisen arvo jatkuvasti. Vanhasta patriarkkaalisesta verstaasta on paisunut massiivisia tehdashalleja. Viime vuosikymmenen tehtaista osa on muuttunut yksilöllisiksi, mutta täysin markkinoista riippuvaisiksi alihankintastudioiksi. Isoissa teollisuushalleissa työläiset organisoitiin kuten miehet armeijassa. Ihmisistä tehtiin teollisuussotilaita. Heitä valvoivat sekä ekonomistit, tuotantoelämä että koneet. Heidän elämänsä on sitä enemmän säännösteltyä mitä kuuliaisemmin he suhtautuvat työhönsä ja mitä uskollisemmin he pitävät työtä elämänsä päämääränä. Alihankintastudioissa nöyryytetyt työläiset suostuvat valjastamaan myös oman luovuutensa ja vapaa-aikansa ekonomistien vaatimuksille. He ovat sisäistäneet ekonomistien tarpeet niin täydellisesti, että he eivät tarvitse enää valvojia. He antavat ekonomien suunnitella vapaa-aikaansakin.

Mitä enemmän koneet kehittyvät sitä enemmän valtaavat naiset miesten työpaikkoja. Sukupuoli- ja ikäeroilla ei enää ole vaikutusta työntekijöille itselleen, ainoastaan työnantajien palkkapäätöksille. Palkasta täytyy lyhentää asuntolainoja, maksaa vekseleitä ja osamaksuosuuksia. Pienyrittäjät, käsityöläiset, puusepät ja muut itsenäiset yrittäjät joutuvat suuryrittäjien alihankkijoiksi, koska heillä ei ole varoja suurinvestointeihin eikä taitavia markkinoijia.

Aluksi taistelevat yksittäiset ihmiset ekonomistien maailman laajuista valtaa vastaan, sitten kokonaisten tehtaiden työläiset, sitten määrätyn alan työntekijät. He yrittävät parantaa vastenmielisiä työolosuhteita. Vähitellen alkaa muodostua laajempia vallankumouksellisia joukkoja.

Mitä enemmän ekonomistit keskittävät voimiaan sitä enemmän myös ekologit löytävät toisiaan. Aluksi ekologit taistelevat vihollistensa vihollisia vastaan eli yksinvaltiaita, uskontoja ja syrjintää vastaan. Siksi kaikki voitot koituvat ekonomistien eduksi. Mutta kehityksen edetessä kasvaa ekologien joukko ja heidän toimintatapansa tehostuvat. Heillä on yhä parempia menetelmiä. Mitä enemmän ekonomistit kiistelevät keskenään sitä epävarmemmaksi käy heidän tilanteensa. Yhä useammat ihmiset sanoutuvat irti kulutuksesta. Ekologien yhtenäisyyttä lisää laajeneva sosiaalinen tiedotus, jonka ekonomistit itse ovat luoneet. Ekologit saavuttavat voittoja joitakin suurhankkeita vastaan, mutta se ei ole tärkeintä. Tärkeintä on heidän yhteishenkensä kasvu.

Nykyisen kulutusyhteiskunnan ristiriidat luovat pohjan eroottisemman yhteiskunnan kehitykselle. Yhteiskunnan hallitsevat luokat taistelivat ensin aristokratiaa vastaan, sitten niitä ekonomisteja ja lakeja vastaan, jotka eivät enää edistäneet heidän etujaan. Taisteluun ne tarvitsevat uuden eroottisen enemmistön tukea ja kouluttavat ekologeista siten loppujen lopuksi itsensä vastustajia. Kun ristiriidat kasvavat riittävän suuriksi, irtautuvat valtaapitävien joukosta ne, jotka myös alkavat edistää eroottisemman yhteiskunnan edellytyksiä. Kaikista niistä, jotka vastustavat ekonomisteja, ovat ekologit vahvin ryhmä, koska ne ovat ekonomistien oma tuote. Kaikki maanviljelijät, käsityöläiset, pientuottajat ja kauppiaat vastustavat ekonomisteja voidakseen jatkaa itsenäisinä yrittäjinä. He eivät siis ole niitä, jotka muuttaisivat yhteiskuntaa. He ovat konservatiivejä. Ja vielä enemmän: he yrittävät kääntää historian pyörää taaksepäin.

Vanhan yhteiskunnan elinehdot on tuhottu, kun ekonomisteilla ei enää ole äänivaltaa. Heillä ei ole omaisuutta ja siten myös heidän suhteensa aviopuolisoon ja lapsiin on erilainen kuin niiden suhde, joiden täytyy pitää huoli omaisuuden periytymisestä. Teollinen tuotantotapa on tuhonnut kaikki kansalliset omaleimaisuudet. Laki, moraali ja uskonto eivät puolusta mitään muuta kuin ekonomistien etuja. Hallitsevat luokat ovat aina vahvistaneet asemansa määrittelemällä ne arvot, joita yhteiskunnassa noudatetaan. Erootikot voivat saada muutosta aikaan vain, jos he pystyvät muuttamaan nykyisen kulutusyhteiskunnan arvomaailmaa. Tähän mennessä yhteiskunnallista muutosta ovat yrittäneet toteuttaa vähemmistöryhmät. Erootikot edustavat suuren enemmistön etuja ja heidän on muutettava koko nykyiset valtarakennelmat saadakseen muutoksen aikaan. Erootikkojen on ensin voitettava oman maansa ekonomistit.

Koko tähänastinen historia on ollut alistettujen ja alistajien historiaa. Mutta jotta jotain ihmisryhmää voidaan alistaa, on sen elinehdot jotenkin turvattava. Orja sai vapauden, pienporvarista tuli porvari, työläisestä keskiluokka. Mutta ekologi, ekonomistin tuote, vaipuu yhä syvemmälle epätoivoon ja sairauksiin. Ekonomistit eivät voi pysyä hallitsevana luokkana, koska he eivät voi taata inhimillisiä elinolosuhteita muille luokille, ei itselleenkään.

 

Ekologit ja erotiikka

Mikä suhde erootikoilla on luonnonsuojelijoihin, jotka olivat ennen heitä? Erootikot eivät eroa juurikaan ekologeista. Heidän tavoitteensa eivät eroa aluksi ekologien tavoitteista eivätkä he esitä erityisiä periaatteita, joiden mukaan haluaisivat kehittää yhteiskunnallista liikettä. Erootikot eroavat muista ekologeista vain siinä, että he esittävät sellaisia ratkaisuja, jotka vastaavat kaikkien, myös naisten, vähemmistöjen ja vammaisten etuja. Erootikot yhdistävät ekologien ja myös niiden toiveet, jotka haluavat uudistaa koko nykyisen maailmankuvan.

Erootikkojen teoreettiset ajatukset eivät pohjaudu kenenkään yksittäisen filosofin oppeihin. Uudessa ajattelussa tulee esille se, mitä kaikki jo tietävät. Luonnonvarojen suojeleminen ei ole mikään tämän ajan uusi keksintö. Miehen ja naisen välisiä suhteita on aina säädelty valtion ja kirkon taholta. Esimerkiksi antiikin Kreikassa oli halveksittavampaa olla sukupuoliyhteydessä naimisissa olevan naisen kuin samaa sukupuolta olevan miehen kanssa. Erootikoille ei ole tunnusomaista se, että he haluavat edistää selibaattia vaan se, että he haluavat kehittää sukupuolisuhteiden merkitystä. Nykyisessä kulutusyhteiskunnassa on kehitetty seksuaalisuutta vastaamaan mahdollisimman hyvin kulutuksen ja omistamisen etuja. Siksi erootikot sanovat: päämäärä ei ole sukupuolisuhteiden lopettaminen, vaan sukupuolielinten myymisen ja sukupuolienergian kulutuksen lopettaminen! Miksi heitä syytetään selibaatin ihannoinnista?

Eihän seksuaalisuutta voi kieltää! Meidän kehomme on tuomittu kuolemaan. Siksi sillä on sisällään ohjeet, joiden avulla se voi luoda uuden kehon. Mutta jos puhutaan siitä hekumasta, akrobatiasta ja keinotekoisesta halun nostattamisesta, jota nykyiset ekonomistit haluavat kansalaisten tottelevan, olemme selibaatin kannalla. Seksuaalista intohimoa ei tarvitse kieltää. Kehitys itse on sen jo poistanut ja poistaa parhaillaan viimeisiäkin rippeitä. Ihmiset ovat väsyneitä ja kyllästyneitä. Heidän tuntoaistinsa ovat saasteiden turruttamat. Mitä ihminen saavuttaa nykyisenlaisessa sukupuliyhteydessä? Edistääkö se hänen kehitystään? Ei mitenkään. Sen avulla tuotetaan lisää kuluttajia, jotka sitten taas tuottavat lisää niitä seksuaalisia viihdykkeitä, joita he tarvitsevat jaksaakseen tuottaa lisää kuluttajia. Ekonomisteilla ei ole vain henkilökohtainen suhde seksuaalisuuteen, vaan he kuvittelevat noudattavansa yhteiskunnan tarpeita. Seksuaalisuus on kaikille ihmisille olennainen voimavara. Siten myös sukupuoliyhteys on yhteiskunnallinen voimavara. Kyse on siitä, mihin tätä yhteiskunnallista voimavaraa käytetään. Sillä ei ole enää luokkaluonnetta.

Aiheenamme on siis sukupuolivietti.

Tavallisesti ajatellaan, että seksuaalisuuden tarkoitus on lasten siittäminen ja mielihyvä. Sen jokainen ihminen voi itse välittömästi havaita. Kansalaisille opetetaan siis vain se, mikä elämän jatkumisen kannalta on väistämätöntä. Tarkoitus ei ole suinkaan vähätellä näitä ominaisuuksia. Haluamme vain osoittaa, että seksuaalisuudella on muitakin merkityksiä. Ihmisten ei tule käyttää seksuaalisuuttaan pelkästään lisääntymiseen ja nautinnon hankkimiseen. Tämähän tarkoittaisi, että jos seksuaalisuus ei enää tuota mielihyvää eikä ihmisten tarvitse lisääntyä, sen voisi kokonaan unohtaa.

Kulutusyhteiskunnassa seksuaalisuus on vain menetelmä kulutuksen lisäämiseksi. Mutta eroottisessa yhteiskunnassa päämäärä on ihmisen maailmankuvan laajentaminen, jälleen yhdeksi tuleminen. Seksuaalivoimaa käytetään korkeimpien arvojen saavuttamiseksi.

Kulutusyhteiskunnassa siis menneisyys hallitsee tulevaisuutta, eli toimitaan perinteisesti. Eroottisessa yhteiskunnassa tulevaisuus hallitsee menneisyyttä, eli tavoitellaan uutta. Kulutusyhteiskunnassa kuluttaminen on itsenäistä ja henkilökohtaista, kun taas yksilö on epäitsenäinen ja persoonaton. Ja ehdotuksia tämän tilanteen lopettamiseksi ekonomistit nimittävät ihmisen vapaan valinnan kieltämiseksi! He ovat oikeassa. Kyse on kuitenkin vain kuluttajapersoonallisuuden, kuluttajaitsenäisyyden ja kuluttajavapauden kieltämisestä.

Nykyisessä kulutusyhteiskunnassa vapaudella ymmärretään vapaita sukupuolisuhteita, vapautta ostaa ja myydä, harjoittaa suhdetta niin ja näin päin.

Teitä kauhistuttaa, että seksuaalisuuden perhekeskeisyydestä pitäisi luopua. Nykyisessä yhteiskunnassa vain joka kymmenes ihminen toteuttaa seksuaalisia tarpeitaan avioliitossa. Avioliitto on olemassa juuri siksi, että 90 prosenttia ei elä avioliitossa. Meitä syytetään siitä, että haluaisimme muuttaa sellaisen seksuaalisten tarpeiden tyydyttämismuodon, mikä edellyttää, että suurimmalla osalla kansalaisista ei ole ollenkaan seksuaalisuutta. Te siis syytätte, että haluamme poistaa teiltä seksuaalisuuden. Sitä tosiaankin haluamme.

Heti kun seksuaalisuus ei enää palvele tuotantoa, kulutusta, uskontoa ja valtiota eli siitä ei ole hyötyä nykyisille valtarakennelmille, selitätte, että koko seksuaalisuus on turhaa. Tässä tulee esille, että eduilla ei ymmärretä muuta kuin kulutusyhteiskunnan etuja. Kaikki pohjautuu siihen ajatukseen, että jos seksuaalivoiman ohjaaminen kulutukseen lopetetaan, loppuisi koko seksuaalinen voima. Mutta tällöin seksuaalisuudella ei ymmärretä mitään muuta kuin mitä kulutusyhteiskunta on meitä opettanut sillä ymmärtämään. Ja sehän on tarkoitus muuttaa.

Erotiikka ei riistä keneltäkään sukupuoliviettiä. Se estää sen alistamisen vieraiden voimien alaiseksi. Uskotellaan, että seksuaalisuuden vapauttaminen aiheuttaisi yleistä moraalittomuutta. Tämän mukaan kulutusyhteiskunta olisi jo aikoja sitten romahtanut, sillä ne jotka siinä nauttivat eroottisesta henkisyydestä, eivät kuluta, ja ne, jotka kuluttavat, eivät ole henkistyneitä. Kulutusta ei ole olemassa ilman seksuaalisuutta. Kaikkea sitä, mistä eroottista vallankumousta syytetään nyt, on käytetty jo aikaisemmin henkisen kehityksen tukahduttamiseksi. Kulutusvaltiossa seksuaalisuuden kieltäminen tarkoittaa koko kulutuksen kieltämistä, samoin kuin nykyistä maailmankuvaa myötäilevän opetuksen lopettaminen tarkoittaa koko opetuksen lopettamista. Opetus tarkoittaa opetusta kulutusyhteiskunnan ehtoihin. Mutta näistä asioista ei kannata väitellä, jos koko ajan vertaatte seksuaalisuutta, vapautta ja kehitystä kulutusyhteiskunnan normeihin. Teidän oppinne johtuvat itse kulutusyhteiskunnasta kuten oikeusnormit perustuvat kulutuksen normeihin ja omaisuuden turvaamiseen.

Te perustelette kantaanne sillä, että se on historiallisen kehityksen tulos. Siihen liittyy oppi ihmisen evoluutiosta. Kaikilla tähän astisilla historiallisilla kausilla on ollut samat päämäärät. Ymmärrätte hyvin sellaisen seksuaalisuuden tuhoavaisuuden, jota harjoitettiin antiikin aikana ja läänityslaitoksen aikana, mutta ette ymmärrä, että yhtä tuhoavaa on oman kulutusyhteiskuntanne edistämä seksuaalisuus.

Perheinstituution lopettaminen! Jopa radikaaleimmat kavahtavat tätä erootikkojen vaatimusta. Mutta mihin perustuu perhe nykyisessä kulutusyhteiskunnassa? Omistamiseen ja kulutukseen. Vain kulutusyhteiskunnan huippupalkkaiset voivat toteuttaa sitä täydellisesti. Ekonomistien idylliperhe hajoaa tietysti jos sen vastakohta eli yksinäisyys ja prostituutio loppuu ja molemmat häipyvät, jos ihmiset eivät enää halua kuluttaa.

Väitättekö, että haluamme estää vanhempia opettamasta lapsiaan? Myönnämme tämän rikoksen. Mutta teidän mielestänne asetamme vanhempien moraalisen kasvatusoikeuden sijalle eettisen kasvatuksen. Mutta eikä myös teidän kasvatustanne ole ohjanneet eettiset normit? Ne on vain suodatettu kulutusyhteiskunnan normien mukaisiksi valtionkirkossa ja koululaitoksessa. Emme halua poistaa eettistä kasvatusta, mutta kasvatuksen ei tule olla määrätyn maailmakuvan sokaisema. Kun kulutusyhteiskunta huolehtii lasten kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä vanhempien että lasten tärkeästä suhteesta, erottaa se lapset ja vanhemmat toisistaan. Se kuulostaa sitä kauheammalta mitä enemmän erottelu vastaa teollisuuden ja kulutuksen vaatimuksia ja lapsista kasvatetaan teollisuuden kulutustarvikkeita ja työvälineitä.

Mutta te erootikot haluatte naisille vallan, huutaa meille koko ekonomistien joukko kuorossa. Kulutusyhteiskunnassa nainen nähdään yhä objektina ja työvälineenä. Ekonomistit pyrkivät käyttämään työvälineitä yhä tehokkaammin ja tähän kuuluvat siis myös naiset. Tavoite ei ole muuttaa naisten asemaa vain kulutusobjektina ja työvälineenä, vaan myös sitä yhteiskuntaa, jossa pyritään tasa-arvoon.

Mikään ei ole niin naurettavaa kuin kulutusyhteiskunnan syyte siitä, että eroottisessa yhteiskunnassa sukupuoliyhteydet olisivat vapaasti tarjolla. Vapaita sukupuliyhteyksiä ei eroottisen yhteiskunnan tarvitse luoda - ne ovat olleet jo kauan vallalla. Ekonomistit eivät tyydy siihen, että ekologit tarjoavat heille uudenlaista suhdetta seksuaalisuuteen. He alkavat himoita toinen toistensa aviopuolisoja. Avioliitto kulutusyhteiskunnassa ei ole oikeastaan muuta kuin yhteistä kuluttamista. Ekonomisteja voi syyttää korkeintaan siitä, että he haluavat luoda taas todellisen avioliiton. On itsestään selvää, että jos nykyinen tuotantotapa muuttuu, muuttuvat myös kuin itsestään sukupuolien väliset suhteet. Tämä tarkoittaa, että ihmissuhteita eivät sido enää tavarasuhteet.

Erootikkoja on syytetty myös siitä, että emme hyväksy isänmaallista ajattelua. Erootikoilla ei ole isänmaata. On vain tämä yhteinen planeetta. Heiltä ei voi ottaa pois jotain sellaista mitä heillä ei ole. Kun erootikot yrittävät ensin kansallisella tasolla saada ääntään kuuluville, on heidän toimintakin vielä kansallista, mutta se ei ole kulutusyhteiskunnan mukaista kansallisuutta. Kansallisuuksien välisiä eroja on vähentänyt jo kulutusyhteiskunta yhdenmukaistamalla teollisen tuotannon ja kulttuurin. Sitä on seurannut elintavan samanlaisuus. Eroottisessa yhteiskunnassa eroja on vielä vähemmän. Samaan aikaan kun ihmisten hyväksikäyttö loppuu, loppuu myös kansojen hyväksikäyttö. Kun ihmiset eivät suhtaudu toisiinsa vihamielisesti oman kansansa sisällä, eivät suhtaudu toisiin kansoihinkaan vihamielisesti.

Ne uskonnolliset, filosofiset ja ideologiset syytökset, joilla eroottista yhteiskuntaa yritetään vähätellä, eivät tarvitse tässä yhteydessä perusteellista kannanottoa. Ei tarvita edes erityisen syvällistä ajattelua sen ymmärtämiseksi, että arkipäivän elämän ja yhteiskunnan vaatimukset muuttavat koko ajan ihmisen käsitystä olemassaolostaan, hänen käyttämiään käsitteitä ja tietoisuutta.

Aatteiden historiallinen kehittyminen on selvin osoitus siitä, että henkistä tuotantoa muovaa materiaalisen tuotannon taso. Kaikkina aikoina on vallassa olevan luokan maailmankuva ollut vallitseva. Kun puhutaan sellaisista aatteista, jotka ovat luoneet vallankumousta koko yhteiskuntaan, tarkoitetaan tällöin sitä, että vanhassa yhteiskunnassa on kehittynyt sellaisia elementtejä, että vanhojen elinolosuhteiden kehityttyä ovat myös vanhat ajatukset kehittyneet.

Kun vanha maailma lähestyi loppuaan, jäivät myös vanhat uskonnot kristinuskon varjoon. Kun 1700-luvulla kristilliset ideat alkoivat väistyä, joutui myös läänitysyhteiskunta antamaan tilaa porvarilliselle yhteiskunnalle. Uskonnonvapaus vastasi vapaan kilpailun tarpeita.

Meille sanotaan, että uskonnolliset, moraaliset, filosofiset, poliittiset ja oikeudelliset aatteet ovat aina muuttuneet. Sen lisäksi on ikuisia totuuksia kuten vapaus, oikeudenmukaisuus jne., jotka ovat yhteisiä kaikille yhteiskunnille. Mutta erotiikka poistaa vanhat totuudet kuten uskonnon ja moraalin. Se ei kehitä niitä. Siksi se ei muka vastaa historian kehitystä. Mihin tämä syytös perustuu? Koko tähän astinen historia perustuu naisen ja luonnon alistamiselle. Alistaminen on eri aikoina saanut erilaisia muotoja. Mutta muodoista riippumatta se on ollut tyypillistä viime vuosisadoilla kaikille yhteiskunnille. Siksi ei ole ihme, että kaikilla uudistuksilla on jotain yhteistä, joita ei ole voitu poistaa ennen kuin miehen ja naisen välinen suhde on taas tasavertainen.

Eroottinen vallankumous on kaikkein radikaalein muutos, ja se vaikuttaa miesten ja naisten välisiin suhteisiin. Siksi ei ole ihme, että sen suorittamiseksi on myös muutettava radikaalisti perinteistä arvomaailmaa. Mutta lopettakaamme tähän ekologien väitteet erootikkoja vastaan. Olemme jo huomanneet, että ensimmäinen askel seksuaalivoiman käytön kehittämiseksi on maailmankuvan muuttaminen.

Ekologit käyttävät poliittista valtaansa muuttaakseen ekonomistien maailmankuvaa. He lopettavat ekonomistien perinteisen kulttuuri- ja koulutusperinteen. Tähän on aluksi keskitettävä koko huomio, mutta vähitellen se muuttuu itsestään. Jokaisessa maassa toiminta on erilaista.

Läntisissä kulutusyhteiskunnissa muutos seuraa seuraavia askeleita:

1. Koulutusohjelman asteittainen kehittäminen

2. Valinnanvapauden lisääminen

3. Perityn tiedon ja kulttuurin kritiikki

4. Yltiötäisten radikaalien kritisointi

5. Tietoverkostojen ja kirjavarojen alueellistaminen ja keskitettyjen varastojen purkaminen

6. Kulkuyhteyksien parantaminen

7. Kansallisten julkaisujen tukeminen

8. Kaikille yhtä paljon aikaa lukemiseen ja meditaatioon

9. Erikoistumisen lopettaminen, teollisuuden ja käsityön, maaseudun ja kaupungin erojen vähentäminen

10. Koulutuksen yhdistäminen käytännön harjoituksiin.

Kun miesten ja naisten eriarvoisuus vähitellen vähenee ja kummankin tekemä työ on yhtä arvokasta, ei enää julkisella vallalla ole poliittista luonnetta. Poliittinen valtahan ei pohjimmiltaan ole muuta kuin miesten pyrkimys alistaa naista. Kun erootikot saavat yhdessä muutettua yhteiskunnan arvomaailmaa, poistuu myös miesten ja naisten eriarvoisuus. Kulutusyhteiskunnan tilalle tulee yhteisö, jossa jokaisen vapaa kehittyminen on kaikkien vapaan kehityksen edellytys.