Mielipideartikkeli Uuteen Suomeen 1986

 

Ekoinstituutin tarve on ilmeinen

 

Pääkaupunkiseudulla on vireillä kaksi ekologisesti kiinnostavaa hanketta: Vantaan tiedekeskus ja Espoon Ympäristövalistuskeskus.

Vihreät eivät ole osallistuneet aktiivisesti Vantaan Tiedekeskuksen suunnitteluun. He ovat uskoneet, että "tiede on aina puolellamme". Mutta nyt rahavaikeuksien takia Tiedekeskuksesta uhkaa muodostua yhä "markkinataloudellisempi". Suurimpia yksityisiä rahoittajia ovat Koneen Säätiö, Tekniikan edistämissäätiö, Kemira, Wihurin rahasto. Yritysten rahoitusosuutta yritetään lisätä salamavauhtia. Aiotaan panna liikkeelle myös 65 miljoonan markan joukkovelkakirja (hs 7.10.1986).

Jos otetaan vertailukohdaksi maailman 15 suurinta tiedekeskusta, on niistä 45 prosenttia perustettu ennen toista maailmansotaa. Vuoden 1960 jälkeen ei ole enää perustettu yhtään. Vain 20 prosenttia näistä suuristakin tieteen museoista ja näyttelyistä kertoo pyrkivänsä olemaan "yleisluontoisia", kaiken kattavia, 

 

Heurekalla ei suuntaa

Mutta Vantaan Tiedekeskuksen on tarkoitus "kattaa koko tieteen kenttä“, “havainnollistaa laajoja kysymyksiä”, olla "aina ajan tasalla". Suomalainen tiedekeskus tulee rakentaa ”omaleimaiseksi” ja siinä tulee ottaa huomioon ”maamme sijainnin, kulttuurin ja tieteen erityispiirteet”. Sen tulee käsitellä ”laajoja kokonaisuuksia kokoavasti ja eri tieteenaloja yhdistävästi”.

Mutta miten? Tiedekeskuksen tilantarpeeksi on suunniteltu 6000 neliömetriä, Tiedekeskuksia mahtuisi Finlandia taloon kaksi. Alkupääoma olisi vain 100 milj. mk.

Onkohan tähtitieteilijä suunnannut kaukoputkensa vieraan planeetan mittakaavaan? Tiedekeskuksen projektipäällikön mukaan rakennuksessa olisi kerho-, nuoriso ja kulttuuritilojen lisäksi kahdeksan yleisöosastoa, joilla yhteensä 250 näyttelyaihetta! Näistä on yksi alustavien suunnitelmien mukaan "uudet energiamuodot". Olisi siis esiteltävä, miten biokaasu ja muut uudet energiamuodot "suuren kokonaisuuden" osana, liittäen ne ”ennestään tuttuun" ja niiden mahdollisia "rajoituksia" havainnollistaen korostavat "Suomen kulttuurin omaleimaisuutta" ja tehdä tämän lisäksi selväksi 249 muuta "tieteellistä sovellutusta" ja "kulttuurimme erikoispiirrettä”?

Kuulostaa loistavalta! Varmasti niin humanistit, yhteiskuntatieteilijät, luonnontieteilijät kuin tekniikan, yritys- ja tutkijamaailman edustajat tuntevat toiveidensa täyttyneen.

Onko ihme, jos Tiedekeskuksen ympärille on syntynyt hämminkiä? Suuruudella ja täydellisyydellä voimme tuskin tällä alalla kilpailla (ja kuka jaksaisi kävellä moisen vuosisatahirviön läpi?), mutta ehkä voisimme tehdä "maailman täydellisimmän" ja "ensimmäisen" 'tieteenaloja yhdistävän informaatiokokonaisuuden. Kasata voimat ja varat ja koota Suomeen maailman ensimmäinen Pehmeän teknologian keskus, Soft Technology Center?

Siis ei todellakaan anna eväitä kestävälle milleniumille:

"Tiedekeskuksesta haluttiin tehdä koko perheen kohde. Näin kävi, todistavat ensimmäiset 25 vuotta. Elämysjohtaja Mikko Myllykoski esittelee, että Heureka on nyt Suomen museoiden ykköskohde. Heureka vetää keskimäärin 285 000 kävijää vuodessa. Suosistut koenäyttelyt Fysiikka 1982, Pulssi 1985, Vipunen 1985, Aqua 1986 ja Teknrama 1987 lupailivat suosiota." (hs 24.4.2014)


Tiedekeskuksia Suomessa - tilannepäivitys 2012

Oulun tietomaa on Suomen vanhin tiedekeskus: se avattiin vuonna 1988. Seuraavana vuonna avattiin tiedekeskus Heureka Vantaan Tikkurilaan. Rovaniemellä on tiedekeskus Pilke. Tiedekeskus Tietomaasta, taidemuseosta ja Pohjois-Pohjanmaan museosta ollaan tekemässä yhteinen hallinnollinen kokonaisuus, jota kutsutaan kulttuurikolmioksi tai elämyskortteliksi. ”Olemme puuhaamassa myös yhteisiä toiminnallisia näyttelyjä ja luentoja. Viime vuonna meillä oli näyttely, jossa saattoi mennä taideteoksen sisälle ja kosketella sitä, Oulun taidemuseon johtaja Anna-Riikka Hirvonen sanoo. (Tapio Mainio, hs 18.3.2012)



Tiedekeskuksia maailmalla

Aisteja järisyttävät tiedepuistot, juttukierros hs 10.2.2012

(huhhuh – eivät halunneet kertoa ainoastakaan kesätävn kehityksen näyttelystä…)

 
Lissabonin Oceanario-meritiedekeskuksessa lapsiryhmille ja perheille järjestetään yöpyminen haialtaan vieressä. Valtameriakvaario on miniatyyriversio maailman meristä. Viiden miljoonan litran akvaariossa ui kuusikymmentä haita ja satoja muita kaloja. (Veera Moli)

 Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonin ilmailu- ja avaruusmuseon lentosimulaatio on huippusuosittu. Siellä on kaksitoista aidon F-4 Phantom II – hävittäjän lentokokemusta jäljittelevää simulaattoria. Vähemmän hurjaa hupia hakeville museossa on simulaattoreja, joissa tarvitsee vain istua kyydissä. (Tuomas Niskakangas)

 Kopernikuksen tiedekeskuksessa Puolan Varsovassa on maailman ensimmäinen säännöllisesti esiintyvä robottiteatteri. Kuninkaan silminä ovat nestekidenäytöt. Niissä räpsyvät ihmismäiset silmät. Robotit käyvät paineilmalla. Ne eivät voi esimerkiksi halata, koska metallisormet voivat sotkeutua kiinni toisen piuhoihin. (Pilvikki Kause)

 Lontoon tiedemuseo on ilmainen. Kuka minä olen? –osasto tutustuttaa kävijän omaan itseensä - yksi kone näyttää miltä näyttäisin vastakkaisen sukupuolen edustajana. Vierailija luovuttaa tarkat tiedot taustastaan. Vastalahjaksi saa ihmetellä, kuinka kolmiulotteinen mallinnus pyörii ruudulla kuin amerikkalaisessa rikossarjassa ikään (Tanja Vasama)


 

Soft Technology Center?

Tiedekeskukseen olisi tarvetta Suomessa. Mutta onko kansantaloudellisesti järkevää investoida satoja miljoonia markkoja päämäärättä tieteen esittelyyn? Onhan runsas puolet suomalaisista sitä mieltä, että tekniikka hallitsee ihmistä, ei tiede.

Jos tiedämme, mitä valmistamme, ostamme, syömme, hengitämme, emme voi muuta kuin syyttää itseämme, jos jotain vuosien varrella menee pieleen. Mutta mistä saamme tiedon, jota pystymme ymmärtämään?

  • Mitä tänään voimme tehdä, että huomennakin saisimme elää (hengittää, syödä, asua, ajatella, opiskella, keskustella)?
  • Miltä maailma huomenna näyttää, ellemme sitä tee (sisäelimet, hunaja, asunto, ydinsota)?

Vantaan Tiedekeskukseen emme enää voi vaikuttaa. Hämminkiä sen ympärille on syntynyt eikä ihme. Mutta mitä tehdään Espoossa? Poliitikot oikealta vasemmalle ovat sitä mieltä, että ympäristökeskusta tarvitaan. Villa Elfik ei täytä kaikkien toiveita.

Olen tehnyt raha-asia-aloitteen Espoon kaupunginvaltuustolle: Espooseen tulisi perustaa Säästävän Tekniikan Keskus, Eko-Instituutti. Ehkä Villa Elfik voisi jäädä kartanomaiseksi esitelmätilaksi, mutta sen viereen kohoaisi asianmukainen Soft Technology Center? Instituutti toimisi näyttely- ja valistustilana. Se voitaisiin rahoittaa osaksi polttoaineveroilla. Siellä esiteltäisiin luontoa kuluttavaa ja säästävää tekniikkaa kansantajuisesti havaintoesimerkeillä ja pienoismalleilla, ovathan ihmisen terveys ja luonnon puhtaus suomalaisia eniten kiinnostava ongelma tänä päivänä.

Koska ympäristön saastuminen on poikkitieteellinen tutkimusala, vaatii se perinteistä poikkeavan tutkimusyhteisön.


 

Mitä tiedekeskuksessa esiteltäisiin?

- Miten uusimmalla teknologialla voidaan järjestää vesi-, ilma- ja melunsuojaus sekä veden ja ilman puhtaus?

- Miten vedestä, tuulesta, auringosta ja maasta saadaan energiaa ja biokaasua ja mitä sivutuotteita niistä syntyy?

- Mikä on lasin, lumpun ja jätepaperin jälleenkäsittelyprosessi?

- Miten komposti toimii? (läpileikkaus ja aikaleikkaus)

- Miten ruoan mukana tulevat kemialliset ja muut lisäaineet vaikuttavat limakalvoihin ja elimistöön?

- Minkälainen on lihan, hedelmien ja vihannesten käsittely teollisuudessa, entä maissihiutaleiden, lihakuutioiden ja jäätelön?

- Mitä kustannuksia ja vaaroja sisältyy pakkausteollisuuteen?

- Öljyvahinkojen, ympäristömyrkkyjen ja jätehuollon ongelmat?

- Miten rakennetaan itse tuulimylly, maalämpö?

- Miten biokaasu ja olkipelletti lämmittävät ja leijukerrostekniikka puhdistaa?

- Mitä tarvitaan uusiopaperin valmistukseen?

- Miten ympäristö vaikuttaa ihmisen henkiseen ja fyysiseen elämänlaatuun?

- Miten kosmeettiset aineet vaikuttavat limakalvoihin?

- Mitä ovat syöpää aiheuttavien aineiden epidemiologisten ja eläinkokeiden sekä "human maximication test' prosessit?

- Miten radioaktiiviset isotoopit muuttavat ihmisen elimistöä ja luontoa?

Ihmisellä sanotaan olevan riittävästi tietoa muuttaa tietoisesti maailmaa. Kenen tietoisuudella? Ei ainakaan Pekka Kuusen luonnonmukaisen ja humanistisen elämänkäsityksen, nk. evoluution ohjauksen ehdoilla.

 

Miksi Pehmeän tieteen keskus?

Rooman Klubi on ajoittanut ympäristökatastrofin vuoteen 2020 ja Pekka Kuusen "vajaan uusiutumisen  teorian" mukaan Suomen kansa on siihen mennessä vähentynyt lähes puoleen. Nyt vielä kun olen näkemässä ja kun käytettävissä oleva uusin teknologia tietokoneineen antaa siihen loistavat mahdollisuudet, haluaisinpa ymmärtää, kokea ja aistia, miten se prosessi etenee. Pidän mielenkiintoisena esim. sitä mallia, miten pariisilaisessa Musee d'Homme'ssa on yhdeksään lasipurkkiin tallennettu äidin vatsassa kuukausittain kehittyvä sikiö. Samalla systeemillä tulisi tuoda nähtäville vuosikymmenen muutokset ilmassa, vedessä, puissa.

Jos tiedämme, mitä valmistamme, ostamme, syömme, hengitämme, emme voi syyttää kuin itseämme, jos jotain menee pieleen. Mutta meillä pitäisi olla oikeus tietää ja mahdollisuus saada parasta tietoa - uusimpia tieteellisiä saavutuksia hyväksikäyttäen, kuten Suomalainen Tiedekeskus loistavasti ilmaisee:

Kuulen ja unohdan

Näen ja muistan

Kokeilen ja ymmärrän

Näyttelyn läpikäveleminen ja läpikokeileminen auttaisi meitä miettiessämme minkälaisen tulevaisuuden haluamme itsellemme ja lapsillemme, lapsenlapsillemme. Voisimme lausua Kyösti Skytän tavoin: "Isä älä anna meille enää anteeksi, sillä nyt tiedämme mitä teemme."

 

Sivistysyhteiskunta

Ihmisen tulee ymmärtää syitä, seurauksia ja kokonaisuuksia. Oikea tieto ohjaa kehitystä vähitellen elämää ylläpitävien arvojen säilymiseen. Suomessa eikä juuri muuallakaan ole vielä todellista tiedottamista yritetty. On perustettu vahakabinetteja, eläintieteen museoita, kansakunnan museoita, perinnenäyttelyitä, monitoimitaloja, Ars-näyttelyitä, uusinta teknologiaa esitteleviä näyttelylaivoja, mutta siitä mitä tänään pitäisi tehdä, että huomennakin saisimme elää, näyttää olevan mahdoton tehdä popularisoitua tietoa, vaihtoehtojen vertailua, TV- ja video-sukupolven vastaanottokyvyn huomioonottaen.


Miksi Suomeen?


EVAN tutkimuksen mukaan runsas puolet suomalaisista on jo nyt sitä mieltä, että tekniikka hallitsee ihmistä, ei palvele, ja neljännes uskoo, että se ei pysty ratkaisemaan niitä ongelmia jotka se luo. Tampereen Yliopistossa tehdyn haastattelun mukaan 3/4 uskoo kansan tietävän aivan liian vähän esim. energian tuotannon vaihtoehdoista. Yli puolet korostaa luonnonsuojelullisia vaihtoehtoja teknologian ongelmia ratkottaessa. 

Kulttuurikeskusten ja monitoimitalojen Suomessa ei olisi katsojista ja tekijöistä pula. Näyttelyä kasaamaankin riittävät "vain" tavalliset ihmiset yhdenasianliikkeistä.

Ihmisellä sanotaan olevan riittävästi tietoa muuttaa tietoisesti maailmaa. Mitä erilaisimmat poliittiset painostusryhmät ja tieteelliset instituutiot ovat mittauttaneet suomalaisten tulevaisuuden kuvia. Tulokset ovat aina yhteneviä:

  • elämänlaatu on elämisen tasoa tärkeämpi
  • ihmisen ja luonnon suhde on saatava tasapainoon
  • ekologia ennen ekonomiaa
  • teknosysteemi palvelemaan ekosysteemiä
  • yhteiskunnan hyvinvointi ei saa johtaa ihmisen pahoinvointiin.


On siis selvä minne halutaan mennä, mutta miten?

  1. Ensimmäinen vaihtoehto on lakeja säätämällä. Mutta laeillakaan ei ole merkitystä ellei niitä noudateta. Poliisien ja tarkastajien tehtävä on valvoa lakien täytäntöönpanoa – valvominen on kyttäämistä, vahtimista, nuuskimista. Mitä enemmän lakeja sitä enemmän ihmisen yksityisyyttä loukkaavia lakeja.
  2. Nykyinen yhteiskuntamalli toimii markkinamekanismin säännöin: tuotetaan hyödykkeitä, tavaroita ja palveluja joita menee kaupaksi/joista valmistaja saa suurimman voiton. Kuluttajia tiedotetaan mainosten avulla. 
  3. Saastepäästöt tehdään yrityksille kalliiksi. Uusiutumattomien luonnonvarojen ja ympäristöä tuhoavien tuotteiden käyttö kuluttajille kalliiksi.
  4. Pitkällä tähtäimellä ainut keino on tiedon tason kohottaminen.


Haaste järjestöille ja yleishyödyllisille järjestöille


Tähän päivään saakka projektia suomalaisesta tiedekeskuksesta ovat rahoittaneet Koneen säätiö, Tekniikan edistämissäätiö, Kemira, Wihurin rahasto, Tampereen Särkänniemi, Fyysikkojenseura, Suomen Akatemia, HY, Tekninen Korkeakoulu.

Niiden edustajat myös istuvat suunnittelu- ja johtoryhmässä. Paraikaa he ovat pääkaupunkiseudun kunnanisien kanssa tutustumassa "syvällisesti vakavan tieteellisen turismin" muodossa Hollannin, Kanadan, Yhdysvaltojen ja Ranskan tiedekeskusten parhaimmistoon.

Mitä sisältäisi suomalaisen Rooman klubin jäsenen Pentti Malaskan huone, entä Kehittyvä ihminen (uusi historian oppikirja ilman keisareita ja kuninkaita) Pekka Kuusen huone? Olisiko Pehmeän teknologian Seuralla ehdotus? Oraansuojelijat, EVY, Suomen Luontaisterveyden Liitto, Yk-liitto, Ympäristökeskus, Kansansivistysliitto?

 

***

29.1.1986

Espoon kaupunginvaltuusto

 

Raha-asia-aloite: Säästävän tekniikan keskus

KV:n työjärjestyksen mukaisena raha-asia-aloitteena esitän, että Villa Elfikiin ehdotettua ympäristönvalistuskeskusta laajennettaisiin luontoa säästävän tekniikan keskukseksi, missä esiteltäisiin kansantajuisesti havaintoesimerkein ja pienoismallein luontoa säästävää tekniikkaa. Sovellutuksen ja tiedossa olevat seuraukset selvennettäisiin periaatteena

  • Kuulen ja unohdan
  • Näen ja muistan
  • Kokeilen ja ymmärrän

Espoon Säästävän Tekniikan Keskus, Soft Technology Center, olisi lajissaan ensimmäinen. Se toimisi myös vastapainona Vantaan tiedekeskukselle, joka tähtitieteellisenä yrityksenä pyrkii esittelemään kaikesta kaiken kaikille - niin säästävän kuin kuluttavan teknologian, niin muinaiskulttuurin kuin huipputekniikan, niin turisteille kuin opettajille:

"Suomalainen tiedekeskus tulee rakentaa omaleimaiseksi ja siinä tulee ottaa huomioon maamme sijainnin, kulttuurin ja tieteen erityispiirteet. Sen tulee kattaa koko tieteen kenttä. Sen tulee käsitellä laajoja kysymyksiä kokoavasti ja eri tieteenaloja yhdistävästi. Sen tulee olla aina ajan tasalla." (Tiedekeskussäätiön esite)

Vantaan Tiedekeskus aikoo toteuttaa suunnitelmansa tiloissa, jotka vastaavat puolta Finlandiatalon tiloista, Vantaan kaupungin, elinkeinoelämän ja valtion tuen turvin...

Sitä vastoin Espoon Soft Technology Center olisi tietoisesti tarkoitushakuinen ja sen toteuttamisessa annettaisiin ensi sija ympäristölle. Yhdenasianliikkeille järjestettäisiin toimistotilat. Nykyiset ympäristövalistuskeskuksen tavoitteet ovat varsin vaatimattomat. Sen tarkoitus on vain "lisätä kiinnostusta luontoon ja elävöittää kouluopetusta".

Tieteen ja tekniikan museo - Luovuuden museo?

Vuonna 2013 tilasivat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Helsingin kaupunki ja Tekniikan museo taustaselvityksen Heurekan emeritus johtajalta Per-Edvin Perrsonilta. Museo tehtäisiin moderniin tyyliin. Lasivitriinien ohella museossa olisi paljon käsin kosketeltavaa ja testattavaa. Malli sai työnimen Suomen osaamisen tarina tai Luovuuden museo. Se kokoaisi yhteen kymmenkunta museota ja organisaatiota. Museohanketta pohtii neljän museonjohtajan työryhmä. Helsingin yliopistomuseon johtaja Sten Björkman: ”Uutta luova, tieteen ja taiteen rajat rikkova elämyksellinen tiedemuseo olisi upea matkailukohde Helsingissä.” (Timo Paukku hs 4.2.2015)