Ekologinen jalanjälki

Päivitetty 22.9.2017


Ulrich Beckin markkinoiman riskiyhteiskunnan riskit eivät synny ihmisen tietämättömyyden takia.


Kuinka suuren laskennallisen maa-alueen kukin ihminen tarvitsee elääkseen? Menetelmällä voidaan likimääräisesti laskea se pinta-ala, joka tarvitaan yhdessä vuodessa käyttämiemme resurssien (esim. lämmön, polttoaineiden ja elintarvikkeiden) tuottamiseen sekä niistä syntyneiden jätteiden ja saasteiden jälleenkäsittelyyn. Ekologista jalanjälkeä ja luonnon kantavuuden suhdetta mitataan yksiköllä globaalihehtaaria henkeä kohti vuodessa (GHA in year). Yksi GHA vastaa maan keskimääräistä ekologista tuottavuutta per hehtaari. Maailman ylikulutuspäivä on vasta elokuussa, mutta jos kaikki maailmalla kuluttaisivat kuten suomalaiset, olisi maailman ylikulutuspäivä jo 13. elokuuta. "WWF:n Living Planet Report 2014 mukaan vuonna 2010 maailman globaali ekologinen jalanjälki oli 18.1 miljardia globaalihehtaaria (Global Hectares = GHA) tai 2.6 GHA per capita. Maailman kokonaisbiokapasiteetti oli 12 miljardia GHA, eli 1.7 GHA per capita.

Tuotannollista maapinta-alaa maapallolla on 8,3 milj ha. Jokaiselle meille riittää 1,8 ha. Jotta elämäntapani olisi kestävä, maan 6,9 miljardin asukkaan ekologisen jalanjäljen keskiarvon ei pitäisi ylittää 1,8 globaalihehtaaria vuodessa. Suomessa keskimääräinen asukaskohtainen ekologinen jalanjälki oli vuonna 2007 6,2 GHA/hlö. Tämä tarkoittaa, että elämme globaalissa ulottuvuudessa vastuuttomasti ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksien kustannuksella. Jos kaikki eläisivät niin kuin me, kulutustottumustemme kattamiseen tarvittaisiin yli kolme maapalloa!

Suomalaisen keskimääräinen materiaalijalanjälki painaa 40 tonnia vuodessa ja hiilijalanjälki yhdeksän tonnia. Materiaalijalanjälki saisi painaa kahdeksan tonnia ja hiilijalanjälki tonnin, jotta luonnonvaroja riittäisi kaikille ihmisille eikä ympäristö ylikuormittuisi. Kun minun materiaalikuormani painaa 40 tonnia, vien neljältä muulta ihmiseltä elämänedellytykset. (Michael Lettenmeier, Suomen Kuvalehti 15.4.2016)

Ekologinen jalanjälki voidaan laskea joko ihmisen, kotitalouden, tuotteen, organisaation tai jonkin alueellisen yksikön, esimerkiksi valtion tai kaupungin tasolla. Kaikille tuotteille lasketaan tuotantoketju, elinkaarianalyysi. Yhden kilon muovin tuottamiseen tarvitaan 5kg resursseja, paperikilolle 15 kg, alumiinikilolle 85, kuparikilolle 5000 kg ja kultakilolle 550.000 kg resursseja.

Puhutaan myös hiilijalanjäljestä ja vesijalanjäljestä, jotka tarkoittavat ihmisen ilmastolle ja vesivaroille aiheuttamaa kuormitusta. Ossi Naukkarinen on ottanut käyttöön termin esteettinen jalanjälki. Komea talo on vaatinut mittavia maansiirtoja jo perustamisvaiheessa ja myös sen rakennusaineet on otettu jostain. Ekologinen selkäreppu tarkoittaa kuvaannollisesti sitä, että valmis tuote ei vielä osoita sitä, kuinka paljon sen tuottamiseen on tarvittu luonnon raaka-aineita. Ostaessasi teollisesti valmistetun tuotteen, tietää että keskimäärin 90 % valmistukseen käytetyistä resursseista menee hukkaan. Se on piilokulutusta.

Suomalaisen keskimääräinen materiaalijalanjälki painaa 40 tonnia vuodessa ja hiilijalanjälki yhdeksän tonnia. Materiaalijalanjälki saisi painaa kahdeksan tonnia ja hiilijalanjälki tonnin, jotta luonnonvaroja riittäisi kaikille ihmisille eikä ympäristö ylikuormittuisi. Kun minun materiaalikuormani painaa 40 tonnia, vien neljältä muulta ihmiseltä elämänedellytykset.” (Michael Lettenmeier, Suomen Kuvalehti 15.4.2016)

Jokainen ihminen saisi tuottaa vain 2,7 tonnia co2 vuodessa mutta lento Frankfurtia New Yorkiin vie jo 4,2 tonnia. Amerikkalaisten henkilökohtaiset hiilidioksidipäästöt ovat henkeä kohti keskimäärin kymmenen tonnia, eurooppalaisten 4,5 tonnia.

Aineen liikkeitä laskemalla selvitetään, miten paljon elämäntapamme aiheuttaa rasitusta ympäristölle. Mukaan lasketaan satojen aineiden virtoja, paljonko vettä ja öljyä virta, mineraaleja ja kemikaaleja kuluu, maata myllätään ja soraa rahdataan ennen kuin tuotteet on tuotettu ja palvelut käytetty. Ilmo Mäenpää laskee ekotehokkuutta.


Hiilidioksi, CO2  on metsäkaasu

Suurin uhka maapallolla ei ole Venäjä, ei atomipommi eikä Isis. Se on hiilidioksi, CO2. Se on kaasu joka syö ilmasta happea eli jos hiilidioksidia on liikaa, ihminen tukehtuu. Sitä syntyy aina kun öljy tai kaasu palaa. Noin kolme neljäsosaa ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä viimeisten 20 vuoden aikana johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Muut ihmisperäiset päästöt ovat pääasiassa seurausta maankäytöstä, erityisesti metsähakkuista. Maapallon hiilidioksidipitoisuus oli 1700 luvulla 280 ppm, nykyisin 377 ppm eli. Maksimi elämälle on 550 ppm. Esimerkiksi maaliskuussa 2009 sitä oli 38 % normaalia enemmän! Suurimpia hiilidioksidipäästöjä vuonna 2013 aiheuttivat kivihiilen poltto 43 %, öljyn käyttö 33 %, luonnonkaasun polttaminen 18 %, sementin valmistaminen 5,5 % ja jalostamojen hukkapoltto 0,6 %. Kokonaismäärä oli 36 gigatonnia, mikä oli 61 % enemmän kuin Kioton sopimusen vertailuvuonna 1990.

Ilmastonmuutoksen torjunta tarvitsee negatiivisia päästöjä, hiilidioksidin sieppareita. Hiilinielu kuvaa hiilidioksidivirtaa ilmakehästä kohti kasvillisuutta ja maaperää. Kasvava biomassa tai sato on hiilidioksidia yhteyttävä nielu, josta kasvin hengityksen päästöt ovat jo pois. Ainoastaan fossiilinen biomassa vain päästää eikä sido. Ruotsalaisten pitkäaikaiskokeiden mukaan peltohehtaari sitoo maanpeitekasveihin tonnin hiilidioksidia. Suomen peltohehtaarille tämä toisi 2,3 miljoonaa tonnia hiiilidioksidia, eli enemmän kuin maatalouden metaanipäästöt (Liisa Peltola Maaseudun tulevaisuus 27.2.2017)
Hiilinielu ja hiilivarasto sekoitetaan usein. Puu sitoo kasvaessaan ilmasta hiilidioksidia ja vapauttaa happea. Tällöin puu toimii hiilinieluna. Tämä hiili pysyy puussa kunnes se palaa tai lahoaa. Kasvunsa lopettanut puu toimii hiilivarastona, vaikka olisi talon seinänä. (Erna Elo, Sampo 9.3.2017)

Koko Suomen CO2 päästöt:

Sähkömoottorin hyötysuhde on kaksin-kolminkertainen verrattuna keskimääräiseen polttomoottorin käyttöön henkilöautossa. Pienen polttomoottoriauton hiilidioksidipäästö on noin 120 grammaa ­kilometriä kohti, kun otetaan huomioon myös polttoaineen tuottamisen päästöt. Myös sähkön tuotannon hyötysuhde on Suomessa melko korkea. Kun käytetään keskiarvoa Suomen sähköntuotannon päästöistä, saadaan sähkökäyttöisen henkilöauton päästöksi noin 30 grammaa hiilidioksidia ajokilometriä kohti. Kasvihuonekaasujen päästöjen välttämiseksi nestemäisiä polttoaineita pyritään valmistamaan fossiilisen raaka-aineen sijasta myös uusiutuvista raaka-aineista. Useimmiten vain jätteiden ja nopeasti hajoavien metsätähteiden käyttö raaka-aineena johtaa pieniin päästöihin. Polttomoottorin korvaaminen henkilöautoissa sähkömoottorilla parantaa energia­tehokkuutta huomattavasti. Se pienentää myös kasvihuone­kaasujen päästöjä. Samoin vähenevät moottorin melu ja lähi­päästöt, kuten pienhiukkaset ja typen oksidit, jotka vapautuvat polttomoottorista läheltä ihmistä sekä ihmisten korkeustasolta ja altistavat terveyshaitoille. (Ilkka Savolainen, hs 23.11.2016)

Äänekosken päästöt viikolla 51 2015

Yhteensä: 2792ton CO2 ekv - Maatalous: 5% - Jätehuolto: 8% - Kaukolämpö: 5%. Erillislämmitys: 23% - Sähkölämmitys:10% - Muu sähkönkulutus: 9% - Tieliikenne: 40%
Osuus maakunnan päästöistä: 6% Asukasta kohden:137kg. Muutos edelliseen viikkoon:+15%

Jyväskylä
- Maatalous: 2% - Jätehuolto: 2% - Kaukolämpö: 38% - Erillislämmitys: 11% - Sähkölämmitys: 5% - Muu sähkönkulutus: 16% - Tieliikenne: 26%
Osuus maakunnan päästöistä: 41%, Asukasta kohden: 138 kg. Muutos edelliseen viikkoon: +7% CO2-raportista.

Kuusi kuntaa ja kaupunkia on Suomessa sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoten 2030 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen Hinku-hanke eli Kohti hiilineutraalia kuntaa-hanke käynnistettiin vuonna 2008. Hangossa kaukolämpö pantiin polttamaan haketta. Kaupungin päästöt putosivat 34 prosenttia. Samalla pystytään tukemaan alueen oman talouden kehitystä, lisäksi maalämpöä ja aurinkoa. Jos fossiilisten polttoaineiden tuonti voitaisiin vähentää neljänneksellä, Suomen vaihtotase olisi tasapaiossa. (http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI)

Koko maailman ihmisen toiminnan aiheuttamiin päästöihin suhteutettuna tulivuoren päästöt ovat alle prosentin kolmasosan. World Resources Instituten mukaan koko maailman päästöt olivat vuonna 2005 noin 36 gigatonnia.

Nykyisin jopa peruspäivärahalla elävät suomalaiset kuuluvat globaalisti ”ylikuluttavien rikkaiden luokkaan” ja toisaalta heidänkin kuluistaan suuri osa liittyy kalliin, monimutkaisuudessaan tuhlailevan yhteiskuntarakenteen ylläpitämiseen – vailla edes oikeutta maahan.

Vihreät kasvit hankkivat hiiltä yhteyttämällä hiilidioksidia auringonvalon avulla (ilmakehässä on hiilidioksidia n. 0.03%. Puuta poltettaessa syntyy hiilidioksidia mutta se ei paksunna ilmaa jos samaan aikaan istutetaan yhtä paljon puita. Puu imee yhtä paljon hiilidioksisdia ilmasta kasvaessaan kuin mitä sen polttaminen kuluttaa. Ongelma on, että puun ksvu on hidasta eikä se auta tähän hätään. Puun polttaminen tuottaa kaksi kertaa enemmän hiilidioksidia kuin maakaasu ja kolmanneksen enemmän kuin öljy!

Puun kuivasta biomassasta 45 prosenttia on hiiltä, joten ne nielevät vapauttamaamme hiiltä tehokkaasti, ja ne vapauttavat happea ilmakehään tehokkaasti. Yksi hehtaari riittää 40 ihmisen hapen tarpeeseen.”

Lentäminen
Euroopan ympäristöjärjestö EAA:n mukaan EU-alueen lentoliikenteen päästöt ovat noin 440 000 tonnia päivässä.
"GreenSeat-sivuston laskuri mittaa edestakaisen Helsinki-Peking-matkan kuormaksi 5,4 tonnia hiilidioksidia. Taakan voi hyvittää ostamalla päästövähennyksiä 65 eurolla. Yritys sijoittaa rahat uusiutuvaan energiaan ja metsitysprojekteihin. Länsieurooppalaisen hiilipäästöt ovat keskimäärin 8,35 tonnia vuodessa.


Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo näkyvissä: ilmasto lämpenee, meren pinta nousee ja jäätiköt sulavat kiihtyvällä tahdilla. Ennusteiden mukaan kuivilla alueilla kuivuus lisääntyy, ja sään ääri-ilmiöt voimistuvat kaikkialla maailmassa: odotettavissa on yhä voimakkaampia hirmumyrskyjä, tulvia, rankkasateita ja helleaaltoja. Monet kasvi- ja eläinlajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, koska ne eivät ehdi sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Kun jäätiköt sulavat Grönlannissa ja Etelämantereella nousee merien vedenpinta 6m.

Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu mikä merkitsee, että se päästää auringon lämmön maanpinnalle mutta ei päästä lämpöä pois, koska auringon lämpö ja varsinkin valo muuttuu pitkäaaltoisemmaksi infrapunasäteilyksi. Kasvihuonetta aiheuttavia kaasuja syntyy myös metaanista ja otsonista. Hiilidioksidi keksittiin 1500-luvulla. Tajuttiin, että kun puuta polttaa, tuhka on kevyempää kuin puu, joten siitä täytyy poistua jotain palaessa. Sitä kutsuttiin aluksi metsäkaasuksi. 200 vuotta myöhemmin sitä kutsuttiin sitoutuneeksi ilmaksi. Ne kasvit jotka saavat auringonvaloa, sitovat hiilidioksidia.


Maapallon kaasukehä

Päiväntasaajan halkaisija on 12.000 km. Porauksilla on päästy kymmenen kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Maan ympärysmitta on noin 40 000 km ja säde hieman alle 6400 km. Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen. Ilmakehällä eli Maan kaasukehällä tai Maan atmosfäärillä tarkoitetaan Maan kaasukehää eli Maata ympäröivää noin sadan kilometrin paksuista ilmasta koostuvaa kaasukerrosta.

Troposfäärillä tarkoitetaan ilmakerrosta, joka ulottuu maanpinnasta 10–15 kilometrin (Suomessa 9–10 km) korkeuteen. Korkeus vaihtelee vuodenajan, maantieteellisen leveyden ja sään mukana. Tässä kerroksessa lämpötila laskee korkeuden kasvaessa keskimäärin 5–8 °C/km ja on alimmillaan noin −50 °C. Ihminen voi hengittää ja asua ilman happilaitteita 5 000 metrin korkeudessa. 3 000–5 000 metrin korkeudessa oleskelu vaatii yleensä totuttautumista. Viimeistään noin 5 500 metrin korkeudessa ihmisiä alkaa kuolla ohueen ilmaan, eikä siellä voi pysyvästi asua. 8850 metrin korkuiselle Mount Everestille on kiivetty ilman happilaitteita. Ilmanpaine Mount Everestin huipulla on noin kolmasosa siitä, mitä se on merenpinnan tasalla.


Kertakäyttömuovi pannaan!

Muovipussien massatuotanto aloitettiin vuonna 1957. Ongelmallisimpia ympäristön roskaantumisen kannalta ovat läpinäkyvät ja ohuet, rullasta irrotettavat muovipussit, joita Suomessa käytetään hedelmien pakkaamiseen ruokakaupoissa. Useissa maissa nämä HD-PE-pussit on kielletty. Bangladeshissa muovikasseja alettiin kieltää, kun todettiin viemäreihin joutuneiden muovipussien pahentavan tulvia ja levittävän sitä kautta sairauksia. EU:ssa käytetään keskimäärin 198 muovipussia henkeä kohti vuodessa, Saksassa 76.

Rajoituksia on kuudessa Afrikan maassa
Australia: kielletty Etelä-Australian osavaltiossa 2009
Bangladesh, Bhutan: muovipussit kielletty 2000
Belgia: ilmaiset pussit verolle 2007
Britannia: kielletty Modburyn pikkukaupungissa Devonissa 2007
Etelä-Afrikka: ohuet pussit kielletty 2003
Intia: Mumbaissa kielletty 2000, Himachal Pradeshin osavaltiossa ohuet pussit kielletty 2003
Irlanti: muovipussit verolle 2002, minkä jälkeen niiden käyttö väheni 90%
Italia: muovipussien markkinointi kielletty 2011.

Kanada: kielletty Leaf Rapidsissa 2007, Snow Lakessa sekä Thompsonin kaupungissa Manitobassa 2010

Kenia, Uganda: ohuet pussit kielletty 2007

Kiina: ohuet muovipussit kielletty 2008, muut verolle

Ruanda: kielletty 2004 (maatalous ja terveyssektori poikkeus)

Tansania: kielletty 2006[

Tanska: verotus vuodesta 1994, ohuet pussit kielletty 2007

Yhdysvallat: Hawaijilla kielletty, Kaliforniassa kielletty 2015 alusta

EU kieltää vuoteen 2019 80 % pusseista, joiden vahvuus on vähemmän kuin 0,05 mm. EU-parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2015 säännöt, jotka velvoittavat unionin jäsenmaita vähentämään ohuiden muovipussien käyttöä. Vuonna 2019 EU-kansalainen saa kulutta korkeintaan 90 kevyttä muovista kantokassia ja vuoteen 2025 korkeintaan 40. Itämeren rannat ovat Suomessa selvästi roskaisempia kuin Ruotsissa, Latviassa ja Virossa. Roskista 75 prosenttia oli muovia, kun muuten muovin osuus on 62 prosenttia. Muovit hajoavat meressä pieneksi silpuksi, joka päätyy eliöihin ja tämän kautta myös ihmiseen. (hs 20.2.2016)

Keniassa käytetään 24 miljoonaa muovipussia joka kuukausi. Vuonna 2012 kierrätetyistä muovipusseista tehtiin käsilaukkuja. 28.8.17 alkaen muovipussien myymisestä, valmistamisesta ja jopa kantamisesta voi saada sakot tai joutua jopa vankilaan Keniassa. Sakko saattaa olla jopa 31 000 euroa tai neljä vuotta vankeutta. Kiellosta ilmoitettiin kuusi kuukautta sitten, minkä jälkeen maassa alkoi siirtymäkausi muovipussittomaan aikakauteen. Tänä aikana kiellosta valitettiin oikeusistuimeen, mutta valitukset evättiin. Monet muut Afrikan maat, kuten Etelä-Afrikka, Ruanda ja Eritrea, ovat kieltäneet muovipussit jo aiemmin. (BBC 28.8.2017)


Elämän mielekkyys

Hiilidioksidin lisääntymisen takia koti, isänmaa ja uskonto eivät saa olla enää niitä arvoja, joiden takia olemme syntyneet. Ne ovat olleet tarpeellisia ja kestosuosikkeja. Jokainen meistä, jokainen ihminen etsii elämälleen tai paremmin olemassaololleen merkitystä. Jokainen kamppailee saadakseen elämään edes jotain mieltä, tapahtuu se sitten ryhtymällä skinhediksi, ryhtymällä mukaan Greenpeacen toimintaan, vaalimalla joulun traditioita kannattamalla Jokereita tai kirjoittamalla kirjoja. Syntymäaika ja paikka heittää meidät keskelle merkityksiä, joilla tuotamme tolkkua elämään. Mainostajat eivät myy meille tuotteita jotka olisivat kestäviä, edullisia, käytännöllisiä, ei edes tarpeellisia. Sen sijaan he tarjoavata tavaroita sen varjolla, että ostamalla niitä ostamme määrätyn identiteetin.

Monet ihmiset yhdistävät yksinkertaisuuden köyhyyteen Niillä on yksi ratkaiseva ero: yksinkertaisuus on itse valittua, köyhyys ei. Mitä yksinkertaisempaa elämä on sitä enemmän siihen voi itse vaikuttaa. Yksinkertaisessa elämässä vallitsee terveys, järjestys ja kauneus. Sinnikäs yksinkertaistaminen synnyttää sisäistä ja ulkoista hyvinvointia. Elämä on sopusointuista.


Oman hiilijalanjäljen pienentäminen

Hiilijalanjälkesi pienentäminen onnistuu vähentämällä itse aiheuttamiasi päästöjä mutta myös näyttämällä muille ihmisille mallia siitä, millaisessa maailmassa haluaisit elää.

Paras keino vähentää hiilipäästöjä on säästää energiaa.

Minun hiilidioksidipäästöni ovat 3400 kg. Netissä voi laskea tavaroiden, yritysten, tapahtumien ja tietysti oman hiilijalanjälkensä. Ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Paljonko kasvihuonekaasuja esimerkiksi autolla ajaminen tai juuston syöminen aiheuttaa?


Kulutustani

- Elenia 6 senttiä kilovattitunti plus

Perusmaksu 25 ampeerin pääsulake 8e

Pientalo 5000 kwh/v

- 2,7 ha vuodessa – koti (1,37 jos meitä olisi kaksi!)

- lämpö (kuinka monta kuutiota puuta)

- sähkö: miten vesi lämpiää ja miten käytät sitä

- kodin pinta-ala, henkilömäärä, pihan pinta-ala, kuuluuko vesi ja viemäriverkkoon

- mikä runko talossa

Liikenne
kuinka monta km käytän linja-autoa: 50 km
autoa joko kuljettajana tai matkustajana, myös taksi: 0, - 0,05 ha
- jos ajaa 50 km autoa 8 litraa sadalle vievällä autolla yksin, 0,32 ha maata vuodessa

Ruoka ja juoma
leipomotuotteita
itsetehtyjä leipomotuotteita
muita viljatuotteita
itsekasvatettua perunaa
kasviksista
hedelmistä
maitotuotteista, lihaa, kalaa, kananmunia, karkkeja
luomuruokaa
kuinka paljon jää hävitettäväksi 5%
kuinka paljon kahvia, mehua pullotettua vettä
siidereitä tai olutta, viiniä
0,18 ha vuodessa

Tuotteet ja palvelut
kuinka paljon käytät rahaa: vaatteet, kengät, paperituoteet, kirjat, sanomalehdet, vessapaperit 15e
siivous, apteekki, eletroniikka 30e
kuttuuri, uimahalli, vakuutus
jätemaksu 3e
kuinka paljon kierrätät– muovi, lasi, vaateet, paperi, ongelma

Yllätys:
Suomessa asuvan ihmisen ekologiseen jalanjälkeen lisätään kulutuksesta riippumaton 1,6 GHA, joka on väestön määrällä jaettu osuus valtion yhteisestä jalanjäljestä. Valtion ekologinen jalanjälki koostuu hallinnon ja julkisten palveluiden kuten koulutuksen ja terveydenhuollon aiheuttamasta kulutuksesta jms. Tämän osan jalanjälki on 0.40 globaalihehtaaria vuodessa.

Sinun ekologinen jalanjälkesi on 2.88 globaalihehtaaria vuodessa. Tämä tarkoittaa, jos kaikki eläisivät niin kuin sinä, kulutustottumustemme kattamiseen tarvittaisiin 1.4 maapalloa:

2,88 ha

1,60 ha (koska asun Suomessa)

1,28 ha


Uusia toimintatapoja

1 Puukerrostalo – mietitään asumista ja yhteisöllisyyttä

2 Facebook kirpputori – oma viiteryhmä

3 Ihmiset järjestävät itse, ei järjestäviä tahoja

4 Kimppakyydit – korvaus koulukyydistä äidille

5. Kansanhuone (Liikelataamo Saarijärvellä?)

6. Nettipankki – vapaaehtoiset voivat ilmoittautua (Jämsän seurakunta esimerkillinen)

7. Auttamisen majatalo

8. Omatoimikirjasto Kortepohja, tila maksaa aina, käytetään sitä tai ei. Kirjastokortilla voi lainata, käyttää nettiä

9. Jakamistalous

10. Ruokapiiri

11. Yhteisviljely, aarimaa

12. LETS

Hoitotyön tutkimussäätiö raportti: hyvää on vanhusten neuvolat, palvelubussit, hoitajien vastaanotot ja ruoka- ja siivouspalvelut (hs 31.3.2015)


Saarijärven ekologinen jalanjälki

Saarijärven luonnonvarainstituutti ... valtakunnallisena pilottialueena kunnan kokonaisvaltaisen ympäristö.
Saarijärven reitin ja Kivijärven ympäristön vedenlaatukartoitukset 2011
Saarijärven reitin vedet ovat Keski-Suomen heikoimmat suhteessa järvien virkistyskäyttöön.
3400 ihmistä allekirjoittanut vetoomuksen minsteriölle 2009
Turpeenkaivuun tukeminen syöttötariffihinnoittelulla on lopetettava, koska turpeen polttaminen on Suomen ilmastotavoitteiden vastaista.


Lannevesi julistautuu maailman ensimmäiseksi ekoalueeki:

1. Muovipusseista vapaa alue

2. Atomivoimaton kylä 31. joulukuuta 2005 maailmassa oli yhteensä 443 sähkövoiman tuotantoon käytettävää ydinreaktoria kaikkiaan 31 eri maassa. Näillä tuotettiin sähköä yhteensä 368 125 MW teholla. Kaikesta maailman sähköstä noin 16 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla. EU-maissa noin 31 prosenttia sähköstä tuotetaan ydinvoimalla.

3. Komposti jokaisella kotona http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116458-pakastin-uusiokayttoon-kompostoriksi

4. Ei vesivessaa


5. Yhteinen juuresmaa

 6. Yhteinen navetta

Tiesitkö kulutuksestasi?

1. Jos 20 sentin levyllä käyttää 15 sentin paistinpannua, lämmöstä 40 prosenttia menee hukkaan

2. Kodin laiteissa valmiustila saattaa kuluttaa 8 prosenttia siitä mitä laitteen ollessa päällä. Aina kun laturi on lämmin, se kuluttaa sähköä

3. Energiatehokas suihku, kun virtaan lisätään ilmaa, tällainen suihkusuutin kuluttaa 4.9 litraa vettä minuutissa. Veden lämpötila tulisi laskea 50 asteeseen, ei synny palovammojakaan. Veden lämmmittäminen on joissain kodeissa kolmanneksi suurin energiankuluttaja. Vesijohtojen vuodot voi tarkistaa kirjaamalla muistiin vesimittarin lukeman illalla ja toistamiseen aamulla. Pienikin vuoto saattaa kuluttaa 45 litraa vettä tunnissa.

Merkinnän saaneet tuoteet ovat noin 30 prosenttia tehokkaampia kuin muut.

Tiskikoneessa voit sääsää energiaa kuivaamaalla astiat avaamalla luukku viimeisen huhtelun jälkeen.

4. Alumiininkierrätys kuluttaa 95 prosenttia vähemmän energiaa kuin uuden valmistus, teräksen 60 prosenttia, sanomalehtipaperin 40 prosenttia, muovin 70 prosenttia ja lasin 40 valmistukseen kuluvasta energiasta.

5. led-valot kuluttaa 95 prosnttia vähemmän eneriaa.

6. Yksi puu viilentää huoneilmaa tehokkaammin kuin kymmenen ilmastointilaitetta. Vanhat puut sitovat enemmän hiiltä kuin nuoret.

7. Huoneen korkealla lämpötilalla on haittavaikutuksia: Energian kulutus kasvaa, suhteellinen kosteus alenee, ilma tuntuu tunkkaisemmalta, erilaiset ärsytys- ja yleisoireet lisääntyvät, tuottavuus alenee. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan huoneilman pitäisi pysyä lämmityskaudella 18-26 astetta. Ihminen sopeutuu alhaisempiin lämpötiloihin nopeasti.


Eneriansästälamppu sisältää 4-8 milligrammaa elohopeaa joten se on hävitettävä samoin kuin patterit

Pakastimessa oli puolen sentin jääkerros heikentää energiatehokkuutta

15 prosenttia energiasta karkaa seinien ja 30 prosenttia katon kautta. Mittaa kotisi ilmavuodot: pitele sytytettyä suitsuketta tai kynttilää: ovi, ikkuna, pistorasia, vesijohdon läpivienti, katto ja misä ikinä ilma saattaa virrata. Jos savuvana liikkuu vaakasuoraan, on jossain tilkisemistä kaipaava vuoto.

Pesukone: edestäytettävä käyttää vähemmän vettä ja energiaa sillä pyörimisliike pesee tehokkaamin
Kynttilän polttaminen on terveysriski – sama kuin altistuisi tupakan savulle. PAHyhdisteitä, pienhiukkasia, altistaa astmale ja verensuonitaudeille.


Mistä paljon päästöjä?

1. Ruohonleikkuri, 3,5 hevosvoiman kone saastuttaa tunnissa yhtä paljon kuin 600 km autolla ajo, koska autoissa on katalysaattori, savusumua saman verran kuin 34 autossa.

2. Dieselauto vapauttaa vähemmän hiilidioksia, mutta vapautaa enmmän typenoksideja, pienhiukkasia ja rikkidioksidia.

3. Lihantuotanto tuottaa 8 prosenttia maapallon kasvihuonepäästöistä. Metaanista 37 prosenttia ja 64 prosenttia typpioksidista. Karja on vallannut 70 prosenttia viljelyalasta ja 30 prosenttia koko maapallon maapinta-alasta.

4. Puuvilla 3 prosenttia viljelyalasta ja enemmän hyönteismyrkkyjä kuin mikään muu viljelykasvi, 1 prosentti alasta.


137 valtiota sopivat 1986 aineista, joilla päätettiin korvata freonit ja halonit, jotka tuhosivat elämää suojelevaa otsonikerrosta  uv-säteilyltä. Sopimuksen avulla on vältetty miljoonia ihosyöpiä, turvattu viljasatoja ja merten planktonin tuotantoa. Freonit korvattiin lämpöpumpuissa, sammutuslaitteissa, jääkaapeissa, aerosoleissa, vaahtomuoveissa ja elektoriniikassa f-kaasuilla eli fluoratuilla hiilivedyillä. Ne eivät tuhoa otsonikerrosta mutta ovat superilmastokaasuja. Ne voivat 2050 mennessä muodostaa neljäsosan kasvihuonekaasujen lämmittävästä vaikutuksesta. Niitä korvaavat aineet ovat kylmäaineita kuten ammoniakki, hiilivetyjä tai vetyfluoriolefiineja. (hs 14.7.2016)


Moderni vaihtotalous

Ekologisesti vastuullinen elinkeino on ihan hyvä korjaus nykytuotannolle. Mutta mitä oikeasti tarvitsemme? Ehkä vain 80 tavaraa arkipäiväämme? Maanystävien laskelmen mukaan lähes kaikkien uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä on vähennettävät 90 prosenttia. Miten nuo tuotteet voi hankkia lisäämällä mahdollisimmen vähän luonnon kuormaa?

Kiinnostava aprikointi ekologisesti mielekkään tuotannon osalta koskee rahan käyttöä. Maailmastahan ei puutu ihmisiä jotka tarvitsevat jotain eikä ihmisiä jotka osaavat ja haluavat tehdä jotain. Mitä välistä puuttuu? Se on raha. Kun USA luopui kultakannasta vuonna 1973, raha ei ole enää vaihdon väline vaan itse tuote. Raha ei ole ollut enää 40 vuoteen vaihdon väline. Raha on tuote jota voi ostaa ja myydä. Mitään muuta tuotetta myymällä ei voi rikastua enemmän kuin rahan ja siihen liityvien finanssipalvelujen avulla, porkkanoista puhumattakaan.

Tänä vuonna tuli taas selville, että yksi prosentti maailman ihmisistä omistaa 99 prosenttia kaikesta. Maailman ökyrikkaista kolmannes on henkilöitä, jotka ovat perineet järjettömiä omaisuuksia. Mutta viidennes rikkaimmista on finanssijonglöörejä, jotka eivät tuota yhteiskunnan kannalta mitään hyödyllistä. Seuraavaksi suurin rikastumisen mahdollisuus on ihmisillä jotka ovat sijoittaneet farmasia ja terveysbisnekseen.

No eikö me osata pitää huolta toisistamme ilman että raharikkaus kasaantuu? Onko palkkatyö luonnonlaki? Eihän rahatalouskaan. Monetaarinen järjestelmä pankkeineen ei voi koskaan toimia ilman jatkuvaa kasvua.

Monethan ovat jo tavalla tai toisella irtautumassa globaalista markkinataloudesta, jatkuvaan kasvuun sidotusta raha- ja velkataloudesta: Aikapankki, Tavarapankki (Commodity Bank), paikallisvaluutta, LETS, Vaihtorengas, Jakamistalous, Vaihtotalous. Bitcoin.

Monille käyttöoikeus on tärkeämpi kuin omistaminen. Joukkorahoitus on muotia.

Mitä enemmän ihmiset voivat tehdä kotona ja järjestää palveluita toinen toisilleen, hoitaa lapsia ja sairaita, työskennellä ja laiskotella yhdessä, sitä vähemmän he tarvitsevat yhteiskunnan kalliita palveluja näihin tarkoituksiin. Ihmisten omatoimisuus ja omaehtoisuus luo uusia mahdollisuuksia. Valtion kovankaan sektorin ei tarvitse kilpailla vimmatusti maailmanmarkkinoilla. Energiaa ja luonnonvaroja voidaan säästää ja näin vähentää riippuvuutta maailmantaloudesta.

Niin kauan kuin valtio kerää tulonsa niiltä jotka tekevät työtä eikä niiltä jotka kuluttava loppuun maailman väheneviä luonnovaroja, voi tietenkin tehdä hyvin vähän. Voisimmeko kuitenkin pyytää verohallinnolta selvitystä, miten elämä muuttuisi jos saisimmekin auttaa toisiamme ja saada siitä vastineeksi jotain ihmisarvoiseen elämään, asumiseen, ruokaan, liikkumiseen kuuluvaa? Miten muuten tässä maassa voi elättää itsensä kuin palvelemalla rahataloutta? Elää kunniallista arkipäivää? Jonkunhan puhe järjettömästä maailmantilasta on Suomessakin aloitettaa, miksi eivät vihreät?

Ennen (Amerikka keskeistä) markkinoiden nousua yhteisöissä pärjättiin toisiaan auttamalla. Taloudellisessa selviämisessä auttoi vastavuoroisuus, uudelleen jako ja kotitalous.

Netti on avannut mielettömät mahdollisuudet selvitä lähes kaikesta likaamatta käsiään rahaan.

Ilmiselvin menetelmä on auttaa läheisiään, he auttavat minua. Tavaroita on kätevä vaihtaa ja apua saa lähipiiriltä. Ihmisten kanssa, jotka ovat vähemän tuttuja voi kirjata tarpeeensa ja kykynsä LETS tilille (Local Exchance and Trading System). Kirjoitan nettiin, mitä tarvitsen. Siellä on pari sataa muuta, jotka pitävät vaihtotaloutta mielekkäänä. Minun tililleni tulee miinusta ja vastaajalle plussaa. Parhaiten toimii lastenhoito, pienet korjaushommat ja ompelu.

Mitä tarvitset ja mitä sinulla itselläsi on ja mitä osaat ja viitsit tehdä. Aina löytyy joku, joka tarvitsee juuri sitä mikä sinulle kävi yliääräiseksi tai mitä sinä osaisit ainakin jotenkuten tehdä. Ei tietenkään tarve ja tarjonta kohtaa kahden ihmisen välillä, mutta jos letsissä on mukana 200 ihmistä, on todennäkisyys jo suuri. Surullista on Suomen verottajan suhtautuminen. Pääsääntönään verohallinto pitää sitä, että jos järjestelmäss tekee jotain ammattiinsa liittyvää, on maksettava ennakkovero. Englannissa voi joissakin kunnissa maksaa kunnallisveronsa LETS-tilin kautta.

Nyt puhutaan kuluttajademokratiasta – ostajalla on joka päivä äänestyspäivä.

Verotus on eniten vaikuttanut siihen, että perinteinen maatalouden vaihtokauppa muuttui monetaariseksi ja samalla muuttui kyläelämä.


United Nations Millennium Declaration

YK:n vuosituhattavoitteet (United Nations Millennium Declaration) 8.9.2000: Nouskaamme sankoin joukon henkilökohtaiseen taloudelliseen pelastuveneeseen!

To make serious commitments to restructure the global financial architecture... with... the monetary means to favour human endeavour and ecology, such as an alternative time-based currency."

YK:ssa on pitkään puuhattu UNILETSia (United Nations International Local Employment-Trading System), koska finanssi-instiuutioiden käyttäytyminen on käynyt sietämättömäksi. Esityksen mukaan tulisi järjestää uusi Bretton Woods konferenssi (sidotttiin kaikki valuutat dollariin ja dollari kultaan) vuoden 1944 tapaan ja luoda aikaan ja korottomuuteen perustuva valuutta globalisoituvaan maailmaan. Yksi tunti on 60 minuuttia, mitään inflaatiota ei voi tapahtua. Aikakauppa on hiljainen vallankumous joka vapauttaa velkaorjat.


Metaani

Metaanin pitoisuus ilmakehässä on kasvanut nopeasti kymmenen viime vuoden aikana. Metaani lämmittää planeettaa yli 20 kertaa tehokkaammin kuin vastaava määrä hiilidioksidia. Metaanin osuus globaaleista kasvihuonepäästöistä on 14 prosenttia.

Metaani on kolmekymmentä kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.  Metaania syntyy eloperäisen aineen mädäntyessä hapettomissa oloissa. Näin käy eläinten ruuansulatuksessa, kaatopaikoilla, vesistöjen pohjakerroksissa, märissä soissa, turvepelloilla, riisiviljelyksillä,  ja kotieläintuotannossa. Kolmannes tulee fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja käytöstä.  Eniten metaania pääsee ilmaan liuskekaasun tutannossa ja kivihiilikaivoksissa. Metaania on suuret määrät kiinteässä muodossa hydraatteina valtamerten pohjassa ja ikiroudan alueella.

Siperian turvesoiden ikiroudan sulamisesta aiheutuvat mahdollisesti jopa 70 000 miljoonan tonnin metaanipäästöt.

Vuonna 2011 typpidioksidista yli 40 prosenttia tuotti kuljetus ja varastointi -toimiala, ja energiahuolto sekä teollisuus kumpikin 17 prosenttia. Hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä yli puolet tuli kotitalouksista.

Rikkidioksidipäästöistä energiahuolto ja teollisuus tuottivat kumpikin runsaat 30 prosenttia ja kuljetus ja varastointi -toimiala hieman alle 30 prosenttia.


Kasvihuonekaasut

Maassa merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, joka aiheuttaa noin 36–70 % kasvihuoneilmiöstä (pilvet eivät sisälly lukuun); hiilidioksidi (CO2), joka aiheuttaa 9–26 %; metaani (CH4), joka aiheuttaa 4–9 %, sekä otsoni, joka aiheuttaa 3–7 %.

Kasvihuoneilmiössa eri aallonpituuksista muodostuva sähkömagneettinen säteily lämmittää maapallon kaasukehää ja pintaa. Lämmennyt materiaali puolestaan säteilee lämpöenergiaansa ainoastaan infrapunasäteilyn aallonpituusalueella ulospäin. Infrapunasäteilyn eli lämpösäteilyn läpäisykyky on verraten huono, mistä syystä se (läpäisemisen sijaan) absorboituu tai heijastuu mm. kaasumaisiin väliaineisiin muita aallonpituusalueita intensiivisemmin. Täten siis systeemiin sisälle tuleva sähkömagneettinen säteily pääsee huonommin säteilemään ulos systeemistä, mikä nostaa systeemin peruslämpötilaa jonkin verran. Myös kasvihuoneissa kyseistä ilmiötä tapahtuu, joskaan ilmiö ei arkkityyppisesti liity kasvihuoneisiin, kuten termi kasvihuoneilmiö antaa ymmärtää.

Kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän lämpötila on korkeampi kuin se muuten olisi. Kasvihuonekaasut päästävät lähes täydellisesti lävitseen auringosta tulevan säteilyn, varsinkin näkyvän valon, mutta imevät huomattavan osan planeetan pinnalta lähtevästä pitkäaaltoisemmasta lämpösäteilystä (infrapunasäteilystä).

Hiilidioksidipitoisuudet ilmakehässä ovat lisääntyneet 31 % ja metaanipitoisuudet 149 % esiteollisiin tasoihin nähden vuoden 1750 jälkeen, mikä on pääteltävissä luotettavasti jäätiköiltä syväkairatuista näytteistä, merenpohjan sedimenteistä ja kasvien fossiileista tehtyjen mittausten perusteella.


Metsä

On mitattu että metsä, erityisesti luonnonmukainen vanha metsä, laskee verenpainetta, sydämen sykettä ja stressihormonia. Proteiinin määrä elimistössä lisääntyy ja siten syöpä- ja immuunipuolustus vahvistuu, koska antibioottiperusteisia aineita (antimikrobisia yhdisteitä) vapautuu puista, stressi hellittää. Muisti ja keskittymiskyky paranee. (hs 14.5.2016)

Peltomaalla pajumetsikön runkoihin ja oksiin syntyy jo viidessä vuodessa nielu, jossa hiiltä on keskimäärin kahdeksan tonnia hehtaarilla. Myös pajun maanalaisten hienojuurten nielu on tonni hehtaaria kohti vuodessa. Suomen pitkän kiertoajan metsien hiilen määrä on rungoissa ja lehvästössä 28 tonnia hehtaaria kohti. (Veli Pohjonen, hs 29.8.2016)

Suomen metsistä 72 prosenttia on korkeintaan 80-vuotiaita. Suomi on kansainvälisesti sitoutunut YK:n ympäristöohjelman 17 prosentin suojelualueeseen, mutta Lapin eteläpuolella metsistä on suojeltu noin kolme prosenttia.


Marko Leppänen ja Adela Pajunen tarkastelevat metsää hyvänä tekevänä paikkana teoksessa Terveysmetsä. Metsä on loputon taideaarteisto, kuten Pekka Halonen on todennut. Kauneus lisää mielihyvähormonien, endorfiinien aktiivisuutta aivoissa. Kourallinen metsämaata sisältää tähtitieteellisen määrän mikrobeja.  Riittävä mikrobialtistus suojaa terveyttä pitämällä huolen immuunijärjestelmän asianmukaisesta toiminnasta.



Järjestelmä tarvitsee kuluttajia ja tukee kulutusta?

Suomen valtion vuoden 2016 talousarvioesityksessä on varattu 250 miljoonaan euroa tuuli- ja biovoiman syöttötariffeihin ja 100 miljoonaa euroa uuden energiateknologian investointitukiin.  Yrityksille annetaan lisäksi 2100 miljoonaa euroa verotukea energiaveroihin. Se on alempi verokanta teollisuuden sähkölle ja dieselpolttoaineelle. Tuki on vastikkeetonta eikä se edistä käytön tehostamista. Energiatukien taso on pysynyt samana vuosia, vaikka energian hinta on pudonnut. Ylisuuri tuki ei lisää vientiä eikä luo uusia työpaikkoja, vaan se valuu yritysten osinkoihin. (Peter Lund, hs 21.11.2015)



Metallien sulattaminen aiheuttaa 13 prosenttia happamoittavista päästöistä maailmassa. Kolmen metallin – alumiinin, kuparin ja teräksen – louhiminen ja valmistaminen kuluttaa yli seitsemän prosenttia maailmassa tuotetusta energiasta. Kulta on pahimmin ympäristöä vahingoittava kaivannainen. (hs 18.1. 2003)