Ekologinen jalanjälki

Päivitetty 4.2.2019


Ulrich Beckin markkinoiman riskiyhteiskunnan riskit eivät suinkaan nouse ihmisen tietämättömyydestä,
vaan ihmisen tiedosta, hänen luonnonhallintansa täydellisyydestä.

Jos sijoitat kerran vuodessa sata euroa aarniometsän suojeluun, ostos kompensoi
koko vuoden hiilijalanjälkesi (Lettenmeier hs 20.18.2018)


Kuinka suuren laskennallisen maa-alueen kukin ihminen tarvitsee elääkseen? Menetelmällä voidaan laskea likimääräisesti se pinta-ala, joka tarvitaan yhdessä vuodessa käytettyjen resurssien (esim. lämmön, polttoaineiden ja elintarvikkeiden) tuottamiseen sekä niistä syntyneiden jätteiden ja saasteiden jälleenkäsittelyyn.

Ekologista jalanjälkeä ja luonnon kantavuuden suhdetta mitataan yksiköllä globaalihehtaaria henkeä kohti vuodessa (Global Hectares = GHA in year). Yksi GHA vastaa tuotannolllisen maapinta-alan keskimääräistä ekologista tuottavuutta per hehtaari. Maapallon pinta-ala jaetaan kaikkien maailman ihmisten kesken, pinta-alasta poistetaan meret ja kosteikot, kuumat ja kylmät autiomaat, rakennusten, liikenneväylien, golf- ja urheilukenttien alle jääneet alueet, kaivos- ja öljykenttien saastuneet alueet, armeijoiden harjoitusalueet. Tuotannollista maapinta-alaa maapallolla on 8,3 milj ha. Jokaiselle maan 6,9 miljardille asukkaalle riittää 1,8 ha. Jotta elämäntapa olisi kestävä, ekologisen jalanjäljen keskiarvon ei pitäisi ylittää 1,8 globaalihehtaaria vuodessa.
WWF:n Living Planet raportin mukaan vuonna 2010 maailman globaali ekologinen jalanjälki oli 18.1 miljardia globaalihehtaaria tai 2.6 GHA per capita. Maailman kokonaisbiokapasiteetti oli 12 miljardia GHA, eli 1.7 GHA per capita. Maailman ylikulutuspäivä oli elokuussa, mutta Suomen ylikulutuspäivä 11.4.2018

Suomessa keskimääräinen asukaskohtainen ekologinen jalanjälki oli vuonna 2007 6,2 GHA/hlö. Keskivertosuomalaisen hiilipäästö on 10 000 hiilikiloa vastaava määrä. Hiilipäästö pitäisi saada 4000 kiloon vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa, että elämme globaalissa ulottuvuudessa vastuuttomasti ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksien kustannuksella. Jos kaikki eläisivät niin kuin suomalaiset keskimäärin, kulutustottumustemme kattamiseen tarvittaisiin yli kolme maapalloa!

Ekologinen jalanjälki voidaan laskea joko ihmisen, kotitalouden, tuotteen, organisaation tai jonkin alueellisen yksikön, esimerkiksi valtion tai kaupungin tasolla. Kaikille tuotteille lasketaan tuotantoketju eli tehdään elinkaarianalyysi. Yhden kilon muovin tuottamiseen tarvitaan 5kg resursseja, paperikilolle 15 kg, alumiinikilolle 85, kuparikilolle 5000 kg ja kultakilolle 550.000 kg resursseja.

Aineen liikkeitä laskemalla selvitetään, miten paljon kunkin elämäntapa aiheuttaa rasitusta ympäristölle. Mukaan lasketaan satojen aineiden virtoja, paljonko vettä ja öljyä virtaa, mineraaleja ja kemikaaleja kuluu, maata myllätään ja soraa rahdataan ennen kuin tuotteet on tuotettu ja palvelut käytetty. Ilmo Mäenpää laskee ekotehokkuutta. Ossi Naukkarinen on ottanut käyttöön termin esteettinen jalanjälki.

Ekologinen selkäreppu tarkoittaa kuvaannollisesti sitä, että valmis tuote ei vielä osoita sitä, kuinka paljon sen tuottamiseen on tarvittu luonnon raaka-aineita. Ostaessaan teollisesti valmistetun tuotteen, tietää valmistukseen käytetyistä resursseista menevän hukkaan keskimäärin 90 prosenttia. Se on piilokulutusta.

Suomalaisen keskimääräinen materiaalijalanjälki painaa 40 tonnia vuodessa ja hiilijalanjälki yhdeksän tonnia. Materiaalijalanjälki saisi painaa kahdeksan tonnia ja hiilijalanjälki tonnin, jotta luonnonvaroja riittäisi kaikille ihmisille eikä ympäristö ylikuormittuisi. Kun minun materiaalikuormani painaa 40 tonnia, vien neljältä muulta ihmiseltä elämänedellytykset.”
(Michael Lettenmeier, Suomen Kuvalehti 15.4.2016)

Vesijalanjälki kertoo kuinka paljon tuotteen valmistamiseksi on tarvittu maailman vesivaroja Vesijalanjälkiä on kolmen väristä: vihreää, sinistä ja harmaata. Vesijalanjäljellä voidaan mitata tuotteen, yrityksen, valtion tai vaikkapa yksilön vedenkulutusta. Vihreä vesijalanjälki syntyy alkutuotannossa ja sillä tarkoitetaan sadevettä, joka kuluu vaikkapa viljan kasvattamiseen. Vihreä vesi voi olla sitoutunut tuotteeseen, esimerkiksi rehunurmeen, jyviin tai hedelmiin. Vihreään vesijalanjälkeen sisältyy myös kasvattamisen aikana haihtunut vesi. Sinisellä vesijalanjäljellä tarkoitetaan jokien ja järvien pintavettä ja pohjavettä, jota on käytetty tuotantoketjussa esimerkiksi peltojen kastelemiseen tai teollisuuden prosesseihin. Myös sininen vesi voi olla sitoutunut tuotteeseen tai haihtunut tuotannon aikana. Oluen vesijalanjäljestä arviolta 9 prosenttia on sinistä vettä. Harmaa vesijalanjälki kuvaa puhtaan veden määrää, joka tuotantolaitoksissa on kulunut huuhteluihin ja pesuun. Lisäksi puhdistuslaitokset joutuvat laimentamaan jätevesiä puhtaalla vedellä noudattaakseen päästörajoja. Harmaata vettä syntyy muun muassa maataloudessa torjunta-aineiden ja lannoitteiden laimentamisesta sekä elintarviketehtaissa huuhtelu- ja pesuvesistä.
Suomalaisen päivittäinen vesijalanjälki on keskimäärin 3 874 litraa eli 20 sadevesitynnyriä. Liki puolet tuosta vesimäärästä kuluu rajojen ulkopuolella. Suomeen tuodaan paljon riskialueilla tuotettuja tarvikkeita muun muassa riisiä, maissia, puuvillaa ja oliiveja. Ruokapöydistä löytyy siis päivittäin esimerkiksi intialaisten, kiinalaisten ja syyrialaisten vettä. Puuvillan viljely kuluttaa vettä 22 000 litraa puuvillakiloa kohti (riisikilo vain seitsemäsosan tästä).
Kuluttajan kannattaa suosia tuotteita, joissa on kansainvälinen AWS-sertifionti, (Alliance for Water Stewardship). Water Footprint Network -sivustolta.


Minun ekologinen jalanjälkeni on 0,86 ha vuodessa.

”Jos kaikki eläisivät niin kuin sinä, tarvittaisiin 0,42 maapalloa.”
koti o,8 ha
liikenne 0,03 ha
ravinto 0,02 ha
kulutus 0,40 (koska vessapaperia ei voi laskelmasta poistaa)

MUTTA vuonna 2018 tein kolme ulkomaanmatkaa:
Maaliskuu: Saarijärvi - Arkangeli 2 x 1600 km 3200 km
Toukokuu: Saarijärvi - Tukholma – Trier 2 x 1600 km 3200 km
Lokakuu: Saarijärvi – Odessa 2 x 2200 km 4400 km
Minä: 11 000 km - 707 kg vuodessa kaukoliikenteeseen
(suomalainen tuottaa liikenteeseen keskimäärin viidenneksen kulutuksestaan)
Tarkoittaakohan 1000 kg 2,03 globaalihehtaaria vuodessa?

MUTTA Suomessa asuvan ihmisen ekologiseen jalanjälkeen lisätään kulutuksesta riippumaton 1,6 GHA, joka on väestön määrällä jaettu osuus valtion yhteisestä jalanjäljestä – hallinnon, koulutuksen, terveydenhuollon aiheuttamasta kulutuksesta (tiet?) Nykyisin jopa peruspäivärahalla elävät suomalaiset kuuluvat globaalisti ”ylikuluttavien rikkaiden luokkaan” ja toisaalta heidänkin kuluistaan suuri osa liittyy kalliin, monimutkaisuudessaan tuhlailevan yhteiskuntarakenteen ylläpitämiseen – vailla edes oikeutta maahan. Hiili on tulevaisuuden valuutta, ei raha. Isokenkäisten tulee maksaa meille 4000 hiilikilolla eläville jokaisesta tuottamastaan hiilikilosta!



Hiilidioksi, CO2  on metsäkaasu

Hiilidioksidi keksittiin 1500-luvulla. Silloin tajuttiin, että kun puuta polttaa, tuhka on kevyempää kuin puu, joten siitä täytyy poistua jotain palaessa. Sitä kutsuttiin aluksi metsäkaasuksi. 200 vuotta myöhemmin sitä kutsuttiin sitoutuneeksi ilmaksi. Ne kasvit jotka saavat auringonvaloa, sitovat hiilidioksidia. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu mikä merkitsee, että se päästää auringon lämmön maanpinnalle mutta ei päästä lämpöä pois, koska auringon lämpö ja varsinkin valo muuttuu pitkäaaltoisemmaksi infrapunasäteilyksi. Kasvihuonetta aiheuttavia kaasuja syntyy myös metaanista ja otsonista.

Suurin uhka maapallolla ei ole Venäjä, ei atomipommi eikä Isis. Se on hiilidioksi, CO2. Se on kaasu joka syö ilmasta happea eli jos hiilidioksidia on liikaa, ihminen tukehtuu. Sitä syntyy aina kun ennen kaikkea  hiili, öljy tai kaasu palaa. Noin kolme neljäsosaa ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä viimeisten 20 vuoden aikana johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Muut ihmisperäiset päästöt ovat pääasiassa seurausta maankäytöstä, erityisesti metsähakkuista.

Ympäristömyrkkyjen suurin sallittu pitoisuus maaperässä, hengitysilmassa, juomavedessä tai ravinnossa ilmoitetaan ppm:inä. Esim. massassa ppm tarkoittaa samaa kuin  milligrammaa kilogrammassa. Maapallon hiilidioksidipitoisuus oli 1700 luvulla 280 ppm, nykyisin 377 ppm. Maksimi elämän ylläpitämiseen maapallolla on 550 ppm. Esimerkiksi maaliskuussa 2009 sitä oli 38 % normaalia enemmän. Suurimpia hiilidioksidipäästöjä vuonna 2013 aiheuttivat kivihiilen poltto 43 %, öljyn käyttö 33 %, luonnonkaasun poltto 18 %, sementin valmistaminen 5,5 % ja jalostamojen hukkapoltto 0,6 %. Kokonaismäärä oli 36 gigatonnia, mikä oli 61 % enemmän kuin Kioton sopimuksen vertailuvuonna 1990. Suomalaisen keskivertopäästö on nelinkertainen ruotsalaiseen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että heillä on vesivoimaa.

Koko Suomen CO2 päästöt:
    * Lämmitys 38 %, Tieliikenne 27 %, Kuluttajien sähkönkulutus 20 %, Maatalous 10%, Jätehuolto 5%
    * Asukasta kohden:156 kg. Maailman keskiarvo on 40 kg
    * 16 tonnia Suomessa, maailman keskiarvo 4 tonnia
    * Yhteensä kton CO2 ekv: 773

Ilmastonmuutoksen torjunta tarvitsee negatiivisia päästöjä, hiilidioksidin sieppareita. Hiilinielu kuvaa hiilidioksidivirtaa ilmakehästä kohti kasvillisuutta ja maaperää. Kasvava biomassa tai sato on hiilidioksidia yhteyttävä nielu, josta kasvin hengityksen päästöt ovat jo pois. Ainoastaan fossiilinen biomassa päästää eikä sido. Ruotsalaisten pitkäaikaiskokeiden mukaan peltohehtaari sitoo maanpeitekasveihin tonnin hiilidioksidia. Suomen peltohehtaarille tämä toisi 2,3 miljoonaa tonnia hiiilidioksidia, eli enemmän kuin maatalouden metaanipäästöt (Liisa Peltola, Maaseudun tulevaisuus 27.2.2017)

Hiilinielu ja hiilivarasto sekoitetaan usein. Puu sitoo kasvaessaan ilmasta hiilidioksidia ja vapauttaa happea. Tällöin puu toimii hiilinieluna. Tämä hiili pysyy puussa kunnes se palaa tai lahoaa. Kasvunsa lopettanut puu toimii hiilivarastona, vaikka olisi talon seinänä. (Erna Elo, Sampo 9.3.2017)

Suomessa on eniten 25-40 vuotiasta metsää. Metsä sitoo hiilidioksidia hyvin epätasaisesti elinkaarensa aikana. Kiihkeintä biomassan lisäys on 25-40 ikäisessä metsässä. Kasvavien puiden energiankäytön todelliset päästöt ovat kaksinkertaiset kivihiileen verrattuna puunkorjua seuraavien vuosikymmenten aikana.  Metsänomistajille tulisi maksaa hiilivuokraa siitä että he lykkäävät päätehakkuita tai jättävät ne tekemättä. (Syken ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio 17.5.2018)

Vihreät kasvit hankkivat hiiltä yhteyttämällä hiilidioksidia auringonvalon avulla (ilmakehässä on hiilidioksidia n. 0.03%). Puuta poltettaessa syntyy hiilidioksidia mutta se ei paksunna ilmaa jos samaan aikaan istutetaan yhtä paljon puita. Puu imee yhtä paljon hiilidioksisdia ilmasta kasvaessaan kuin mitä sen polttaminen kuluttaa. Ongelma on, että puun ksvu on hidasta eikä se auta tähän hätään. Puusta tulee hiilinielu vasta 20 vuoden jälkeen. Puun kuivasta biomassasta 45 prosenttia on hiiltä, joten puut nielevät vapauttamaamme hiiltä tehokkaasti, ja ne vapauttavat happea ilmakehään tehokkaasti. Yksi hehtaari riittää 40 ihmisen hapen tarpeeseen.



SYKEN ilmastodieetti: astu puntariin

ja laske oma ilmastopainosi https://beta.ilmastodieetti.fi/

                                                              Minä                                    Suomalainen keskimäärin

Asumisen hiilidioksidi vuodessa                 504 kg/co2                           3441kg
kesämökkini ei kuulu mihinkään valtakunnan verkkoon (sähkö, viemäri tie)) 67 kg
jätteet                                                             41 kg                                    59 kg
joukkoliikenne                                              893 kg                                2088 kg
ravinto: kasvikset juusto kananmuna              608 kg                                1707 kg
Kulutus: puhelin, uimahalli                             426 kg                                2533 kg


Sitran elämäntapatesti

nousi sousioon IPCC:n ilmastoraportin julkaisemisen jälkeen 8.10.2018. Syy on siinä, että raportissa painotettiin lämpenemisen rajoittamisen vaativan yksilöiden elämäntavan muutosta ja vaikutusta, ei järjestelmän. Jos jokaisessa 2,6 miljoonassa suomalaisessa kodissa yksi henkilö vähentäisi hiilijalanjälkeään 20 prosenttia, Suomen päästövähennyslupauksesta saavutettaisiin 38 prosenttia. Jos kaksi henkilöä tekisi sen, tavoitteesta saavutettaisiin 70 prosenttia.

Positium on virolainen mittari

Asumisestani sain tuloksen: Tämän osan jalanjälki on 5.78 globaalihehtaaria vuodessa. Hämmästyin korkeaa lukua. Kun vaihdoin asumiseen yhden hengen sijasta viisi, laski kulutukseni heti 1,6 hehtaariin.
Minun ekologinen jalanjälkeni onkin siis 6.15 globaalihehtaaria vuodessa. Tämä tarkoittaa, jos kaikki eläisivät niin kuin minä, kulutustottumustemme kattamiseen tarvittaisiin 2.98 maapalloa:

Tulokset jakautuvat seuraavasti:
gha/in a
Koti 5.62 (91.5%)
Liikenne 0.03 (0.5%)
Ruoka ja juoma 0.09 (1.5%)
Tuotteet ja palvelut 0.40 (6.5%)

YHTEENSÄ: 6.15 (100%) Positium on virolainen mittari ja kaikkien pitäisi näköjään asua kerrostalossa tai ison perheen kanssa. http://jalajalg.positium.ee/?lang=FI
Onnittelut! Hiilijalanjälkesi on alle kolmasosa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Älä pidä kynttilääsi vakan alla, vaan kerro elämäntapasi salaisuudet myös kavereillesi. Ympäristö kiittää!

Minun sähkön kulutus
2016 Elenian tuulisähkö 658 kwh/vuosi, 495e
2017 1320 kwh 557e – ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen

Omakotitalo, neljä asukasta, kaukolämpö: sähkönkulutus 2011 (Vattenfall) kwh vuodessa
Lämpö, LWI 1500
Valaistus 1150
Elektroniikka 770
Ruuanvalmistus ja astioiden pesu 680
Pyykinpesu 600
Kylmälaitteet 600
Auton lämmitys 300

Omakotitalon sähkönkulutus, Valkeakosken energia
Uudessa 120 m2:n pientalossa asuva nelihenkinen perhe kuluttaa sähköä vuodessa keskimäärin seuraavasti:
Ruuan valmistus: 700 kWh (13 %)
Ruoan säilytys: 1000 kWh (19%)
Astianpesu: 300 kWh (6%)
Pyykinpesu: 400 kWh (8%)
Valaistus: 1000 kWh (19%)
Viihde- ja pienlaitteet: 400 kWh (8%)
Sauna: 1100 kWh (21%)
Auton lämmitin: 300 kWh (6%)
Taloussähkö yhteensä: 5200 kWh

Sähkölämmitys  10500 kWh
Lämmin käyttövesi  3800 kWh

 Asumisen energiankulutuksesta Tilastokeskus 2016-18
68 prosenttia asuinrakennusten tilojen lämmitykseen,
15 prosenttia käyttöveden lämmitykseen ja
5 prosenttia saunan lämmitykseen.
13 prosenttia sähkölaitteiden, ruoan valmistukseen ja valaistukseen
Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia.


Äänekosken päästöt viikolla 51 2015
Yhteensä: 2792ton CO2 ekv - Maatalous: 5% - Jätehuolto: 8% - Kaukolämpö: 5%. Erillislämmitys: 23% - Sähkölämmitys:10% - Muu sähkönkulutus: 9% - Tieliikenne: 40%
Osuus maakunnan päästöistä: 6% Asukasta kohden:137kg. Muutos edelliseen viikkoon:+15%

Jyväskylä
- Maatalous: 2% - Jätehuolto: 2% - Kaukolämpö: 38% - Erillislämmitys: 11% - Sähkölämmitys: 5% - Muu sähkönkulutus: 16% - Tieliikenne: 26%
Osuus maakunnan päästöistä: 41%, Asukasta kohden: 138 kg. Muutos edelliseen viikkoon: +7% CO2-raportista.


Huomattavaa
- Naudanlihan ilmastovaikutus vastaa lihakiloa kohti CO2-ekvivalentteina 15 kilon hiilidioksidipäästöjä
- sianlihan ilmastovaikutus on 5 kg CO2/lihakilo ja
- broilerin 4 kg CO2/lihakilo (broileri on tehokas rehunkäyttäjä)
- juuston ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan, 13 kg CO2/kilo. (Ehkä vanhaa tietoa, sillä ennen heraa ei käytetty, nyt hyödynnetään muissa tuotteissa?)
- kasviksilla alle yksi,
- puuron ilmastovaikutus 0,3.
- pataruuassa ja keitossa lihaa puolet vähemmän kuin pihvinä paistettuna.
- Valio pyrkii hiilineutraaliksi maidon tuottajana tehostamalla lannan käsittelyä ja laidunten hiilisidontaa.
- jokainen bensalitra tuottaa 2300 grammaa hiiltä, diesel 2600gr. Satasella viisi litraa kuluttavan auton päästöt ovat kilometrillä 115 grammaa. (Plus bensan tuotannon päästöt?)
- Lentopäästöjen laskureista osa huomioi vain lentojen hiilipäästöt, osa yläilmakehän reaktiot, jolloin päästöt kaksinkertaistuvat. Myös koneen energiatehokkuus ja välilaskut vaikuttavat.
- Hiilivuoto hehtaarilta ojitetulla suolla on Väli-Suomessa keskimäärin 1500 kg/vuosi.Koko maailman ihmisen toiminnan aiheuttamiin päästöihin suhteutettuna tulivuoren päästöt ovat alle prosentin kolmasosan. World Resources Instituten mukaan koko maailman päästöt olivat vuonna 2005 noin 36 gigatonnia.


Hiilipörssi

Suomen Luonnonsuojeluliitto avasi toukokuussa 2018 Hiilipörssi-palvelun, jonka kautta yksityishenkilöt voivat rahoittaa suomalaisen suon ennallistamista takaisin luonnontilaan. Tammikuuhun 2019  Hiilipörssiin oli tullut jo 450 000 euroa. Lahjoittajia 1400 henkilöä. Suosituin summa on 50 e, mutta myös 40000 euron lahjoituksia on tehty kymmenisen

Lentäminen

Euroopan ympäristöjärjestö EAA:n mukaan EU-alueen lentoliikenteen päästöt ovat noin 440 000 tonnia päivässä. "GreenSeat-sivuston laskuri mittaa edestakaisen Helsinki-Peking-matkan kuormaksi 5,4 tonnia hiilidioksidia. Taakan voi hyvittää ostamalla päästövähennyksiä 65 eurolla. Yritys sijoittaa rahat uusiutuvaan energiaan ja metsitysprojekteihin.


Henkilöauto

Suomen ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kolmanneksella. Vuonna 2007 hiilidioksidipäästöjen keskiarvo oli 177,4 g/km, kun vuonna 2017 vastaava luku oli 118,8 g/km. Tammi-kesäkuussa 2018 116,2 g/km. Tavoite on, että Suomessa myytävien uusien henkilöautojen ominaispäästöt vuonna 2020 ovat lähellä EU-tavoitetta 95 g/km, vuonna 2030 jo 30 prosenttia pienempi. 

Sähkömoottorin hyötysuhde on kolminkertainen verrattuna polttomoottorin käyttöön henkilöautossa. Polttomoottorin korvaaminen henkilöautoissa sähkömoottorilla parantaa energia­tehokkuutta huomattavasti. Se pienentää myös kasvihuone­kaasujen päästöjä  Pienen polttomoottoriauton hiilidioksidipäästö on 120 grammaa ­kilometriä kohti, kun otetaan huomioon myös polttoaineen tuottamisen päästöt. Myös sähkön tuotannon hyötysuhde on Suomessa melko korkea. Kun käytetään keskiarvoa Suomen sähköntuotannon päästöistä, saadaan sähkökäyttöisen henkilöauton päästöksi noin 30 grammaa hiilidioksidia ajokilometriä kohti. Samoin vähenevät moottorin melu ja lähi­päästöt, kuten pienhiukkaset ja typen oksidit, jotka vapautuvat polttomoottorista läheltä ihmistä sekä ihmisten korkeustasolta ja altistavat terveyshaitoille. (Ilkka Savolainen, hs 23.11.2016)

Jos Suomen metsien ilmakehästä pois siivilöimä hiilidioksidimäärä jaettaisiin tasan kaikkien suomalaisten kesken, siitä tulisi 63 litraa fossiilista dieselöljyä jokaiselle suomalaiselle vauvasta vaariin.


Vielä kerran: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo näkyvissä: ilmasto lämpenee, meren pinta nousee ja jäätiköt sulavat kiihtyvällä tahdilla. Ennusteiden mukaan kuivilla alueilla kuivuus lisääntyy, ja sään ääri-ilmiöt voimistuvat kaikkialla maailmassa: odotettavissa on yhä voimakkaampia hirmumyrskyjä, tulvia, rankkasateita ja helleaaltoja. Monet kasvi- ja eläinlajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, koska ne eivät ehdi sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Kun jäätiköt sulavat Grönlannissa ja Etelämantereella nousee merien vedenpinta 6 m.


Maapallon kaasukehä

Ilmakehällä eli Maan kaasukehällä tai Maan atmosfäärillä tarkoitetaan Maan kaasukehää eli Maata ympäröivää noin sadan kilometrin paksuista ilmasta koostuvaa kaasukerrosta. Päiväntasaajan halkaisija on 12.000 km. Porauksilla on päästy kymmenen kilometrin syvyyteen maankuoren sisään, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Maan ympärysmitta on noin 40 000 km ja säde hieman alle 6400 km. Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen. 

Troposfäärillä tarkoitetaan ilmakerrosta, joka ulottuu maanpinnasta 10–15 kilometrin (Suomessa 9–10 km) korkeuteen. Korkeus vaihtelee vuodenajan, maantieteellisen leveyden ja sään mukana. Tässä kerroksessa lämpötila laskee korkeuden kasvaessa keskimäärin 5–8 °C/km ja on alimmillaan noin −50 °C. Ihminen voi hengittää ja asua ilman happilaitteita 5 000 metrin korkeudessa. 3 000–5 000 metrin korkeudessa oleskelu vaatii yleensä totuttautumista. Viimeistään noin 5 500 metrin korkeudessa ihmisiä alkaa kuolla ohueen ilmaan, eikä siellä voi pysyvästi asua. 8850 metrin korkuiselle Mount Everestille on kiivetty ilman happilaitteita. Ilmanpaine Mount Everestin huipulla on noin kolmasosa siitä, mitä se on merenpinnan tasalla.


Metaani

Metaanin pitoisuus ilmakehässä on kasvanut nopeasti kymmenen viime vuoden aikana. Metaani lämmittää planeettaa yli 20 kertaa tehokkaammin kuin vastaava määrä hiilidioksidia. Metaanin osuus globaaleista kasvihuonepäästöistä on 14 prosenttia. Metaani on kolmekymmentä kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Metaania syntyy eloperäisen aineen mädäntyessä hapettomissa oloissa. Näin käy eläinten ruuansulatuksessa, kaatopaikoilla, vesistöjen pohjakerroksissa, märissä soissa, turvepelloilla, riisiviljelyksillä,  ja kotieläintuotannossa. Kolmannes tulee fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja käytöstä. Eniten metaania pääsee ilmaan liuskekaasun tutannossa ja kivihiilikaivoksissa. Metaania on suuret määrät kiinteässä muodossa hydraatteina valtamerten pohjassa ja ikiroudan alueella.

Siperian turvesoiden ikiroudan sulamisesta aiheutuvat mahdollisesti jopa 70 000 miljoonan tonnin metaanipäästöt.

Vuonna 2011 typpidioksidista yli 40 prosenttia tuotti kuljetus ja varastointi -toimiala, ja energiahuolto sekä teollisuus kumpikin 17 prosenttia. Hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä yli puolet tuli kotitalouksista.
Rikkidioksidipäästöistä energiahuolto ja teollisuus tuottivat kumpikin runsaat 30 prosenttia ja kuljetus ja varastointi -toimiala hieman alle 30 prosenttia.




Kulutustasi voit seurata kysymällä:


Sähkön perusmaksu riipuu pääsulakkeen suuruudesta. 25 ampeeri riittää?

Pientalo 5000 kwh/v
- koti
- lämpö (kuinka monta kuutiota puuta),
- sähkö: miten vesi lämpiää ja miten käytät sitä
- kodin pinta-ala, henkilömäärä, pihan pinta-ala, kuuluuko vesi ja viemäriverkkoon
- mikä runko talossa

Liikenne
kuinka monta km käytän linja-autoa
autoa joko kuljettajana tai matkustajana, myös taksi
- jos ajaa 50 km autoa 8 litraa sadalle vievällä autolla yksin, 0,32 ha maata vuodessa

Ruoka ja juoma
leipomotuotteita
itsetehtyjä leipomotuotteita
muita viljatuotteita
itsekasvatettua perunaa
kasviksista
hedelmistä
maitotuotteista, lihaa, kalaa, kananmunia, karkkeja
luomuruokaa
kuinka paljon jää hävitettäväksi
kuinka paljon kahvia, mehua pullotettua vettä
siidereitä tai olutta, viiniä
(0,18 ha vuodessa)

Tuotteet ja palvelut
kuinka paljon käytät rahaa: vaatteet, kengät, paperituoteet, kirjat, sanomalehdet, vessapaperit 15 e
siivous, apteekki, eletroniikka 30e
kuttuuri, uimahalli, vakuutus
jätemaksu 3e
kuinka paljon kierrätät– muovi, lasi, vaateet, paperi, ongelma



Tiesitkö kulutuksestasi?


1. Jos 20 sentin levyllä käyttää 15 sentin paistinpannua, lämmöstä 40 prosenttia menee hukkaan

2. Kodin laitteissa valmiustila saattaa kuluttaa 8 prosenttia siitä mitä laitteen ollessa päällä. Aina kun laturi on lämmin, se kuluttaa sähköä

3. Energiatehokas suihkusuutin kuluttaa 4.9 litraa vettä minuutissa, tällöin virtaan lisätään ilmaa.

4. Veden lämpötila tulisi laskea 50 asteeseen. se estää myös palovammat. Veden lämmmittäminen on joissain kodeissa kolmanneksi suurin energiankuluttaja.

5. Vesijohtojen vuodot voi tarkistaa kirjaamalla muistiin vesimittarin lukeman illalla ja toistamiseen aamulla. Pienikin vuoto saattaa kuluttaa 45 litraa vettä tunnissa.

6. Merkinnän saaneet tuoteet ovat noin 30 prosenttia tehokkaampia kuin muut.

7. Tiskikoneessa voi sääsää energiaa kuivaamaalla astiat avaamalla luukku viimeisen huhtelun jälkeen.

8. Alumiininkierrätys kuluttaa 95 prosenttia vähemmän energiaa kuin uuden valmistus, teräksen 60 prosenttia, sanomalehtipaperin 40 prosenttia, muovin 70 prosenttia ja lasin 40 valmistukseen kuluvasta energiasta.

9. Led-valot kuluttavat 95 prosenttia vähemmän energiaa.

10. Yksi puu viilentää huoneilmaa tehokkaammin kuin kymmenen ilmastointilaitetta. Vanhat puut sitovat enemmän hiiltä kuin nuoret.

11. Huoneen korkealla lämpötilalla on haittavaikutuksia: Energian kulutus kasvaa, suhteellinen kosteus alenee, ilma tuntuu tunkkaisemmalta, erilaiset ärsytys- ja yleisoireet lisääntyvät, tuottavuus alenee. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan huoneilman voi pysyä lämmityskaudella 18 asteessa.

12. Energiansästälamppu sisältää 4-8 milligrammaa elohopeaa joten se on hävitettävä samalla lailla kuin patterit

13. Pakastimessa yli puolen sentin jääkerros heikentää energiatehokkuutta

14. 15 prosenttia energiasta karkaa seinien ja 30 prosenttia katon kautta. Mittaa kotisi ilmavuodot: pitele sytytettyä suitsuketta tai kynttilää: ovi, ikkuna, pistorasia, vesijohdon läpivienti, katto ja missä ikinä ilma saattaa virrata. Jos savuvana liikkuu vaakasuoraan, on jossain tilkisemistä kaipaava vuoto.

15. Pesukone: edestä täytettävä käyttää vähemmän vettä ja energiaa sillä pyörimisliike pesee tehokkaamin.

16. Kynttilän polttaminen on terveysriski – sama kuin altistuisi tupakan savulle. Siinä on PAHyhdisteitä, pienhiukkasia ja altistaa astmaa ja verensuonitauteja aihettavia aineita.

Mistä paljon päästöjä?
1. Ruohonleikkuri, 3,5 hevosvoiman kone saastuttaa tunnissa yhtä paljon kuin 600 km autolla ajo, koska autoissa on katalysaattori, savusumua saman verran kuin 34 autossa.

2. Dieselauto vapauttaa vähemmän hiilidioksia, mutta enemmän typenoksideja, pienhiukkasia ja rikkidioksidia.

3. Lihantuotanto tuottaa 8 prosenttia maapallon kasvihuonepäästöistä. Metaanista 37 prosenttia ja 64 prosenttia typpioksidista. Karja on vallannut 70 prosenttia viljelyalasta ja 30 prosenttia koko maapallon maapinta-alasta.

4. Puuvilla 3 prosenttia viljelyalasta ja enemmän hyönteismyrkkyjä kuin mikään muu viljelykasvi, 1 prosentti alasta.



Kasvihuonekaasut

Maassa merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, joka aiheuttaa noin 36–70 % kasvihuoneilmiöstä (pilvet eivät sisälly lukuun); hiilidioksidi (CO2), joka aiheuttaa 9–26 %; metaani (CH4), joka aiheuttaa 4–9 %, sekä otsoni, joka aiheuttaa 3–7 %. Kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän lämpötila on korkeampi kuin se muuten olisi. Kasvihuonekaasut päästävät lähes täydellisesti lävitseen auringosta tulevan säteilyn, varsinkin näkyvän valon, mutta imevät huomattavan osan planeetan pinnalta lähtevästä pitkäaaltoisemmasta lämpösäteilystä (infrapunasäteilystä). Hiilidioksidipitoisuudet ilmakehässä ovat lisääntyneet 31 % ja metaanipitoisuudet 149 % esiteollisiin tasoihin nähden vuoden 1750 jälkeen, mikä on pääteltävissä luotettavasti jäätiköiltä syväkairatuista näytteistä, merenpohjan sedimenteistä ja kasvien fossiileista tehtyjen mittausten perusteella.

Kasvihuoneilmiössa eri aallonpituuksista muodostuva sähkömagneettinen säteily lämmittää maapallon kaasukehää ja pintaa. Lämmennyt materiaali puolestaan säteilee lämpöenergiaansa ainoastaan infrapunasäteilyn aallonpituusalueella ulospäin. Infrapunasäteilyn eli lämpösäteilyn läpäisykyky on verraten huono, mistä syystä se (läpäisemisen sijaan) absorboituu tai heijastuu mm. kaasumaisiin väliaineisiin muita aallonpituusalueita intensiivisemmin. Näin systeemiin sisälle tuleva sähkömagneettinen säteily pääsee vain huonosti ulos systeemistä, mikä nostaa systeemin peruslämpötilaa. Myös kasvihuoneissa kyseistä ilmiötä tapahtuu, joskaan ilmiö ei arkkityyppisesti liity kasvihuoneisiin, kuten termi kasvihuoneilmiö antaa ymmärtää.


Metsä hiilinieluna

Suomen metsistä 72 prosenttia on korkeintaan 80-vuotiaita. Suomi on kansainvälisesti sitoutunut YK:n ympäristöohjelman 17 prosentin suojelualueeseen, mutta Lapin eteläpuolella metsistä on suojeltu noin kolme prosenttia.

Peltomaalla pajumetsikön runkoihin ja oksiin syntyy jo viidessä vuodessa nielu, jossa hiiltä on keskimäärin kahdeksan tonnia hehtaarilla. Myös pajun maanalaisten hienojuurten nielu on tonni hehtaaria kohti vuodessa. Suomen pitkän kiertoajan metsien hiilen määrä on rungoissa ja lehvästössä 28 tonnia hehtaaria kohti. (Veli Pohjonen, hs 29.8.2016)

Suomen maatalouden kaikista ilmastopäästöistä puolet on peräisin turvemailta, soille raivatuilta pelloilta. Jos ne jätetään viljelemättä, päästöt vähenevät puoleen. Päästöjä on silti paljon enemmän kuin viljellyllä kivennäismaalla. Yli 60 sentin turvepatjapeltoja voisi siirtää päästövähennykseen. Ohutturpeiset tulisi pitää jatkuvasti peitteisinä, metsitys ja pysyvä pohjaveden pinnan nosto vähentäisi päästöjä, samoin ojien tukkiminen, muita keinoja osteikkoviljely, energiapaju ja suomarjat, säästösalaojitus.

Kysehän on siitä miten metsiä hakataan, ei niinkään avohakkuu versus harvennushakkuu. Hakattava ja hoidettava on joka tapauksessa.

- Vanhassa metsässä hiiltä sitoutuu yhtä paljon kuin sitä vapautuu puiden lahotessa. Jos näin ei olisi, niin metsästähän syntyisi ajan oloon valtava hiililevy, Hannes Mäntyranta sanoo.
-  Jos hakkuutähteitä ei hyödynnetä, 70–80 prosenttia niiden hiilestä palautuu 20 vuoden kuluessa joka tapauksessa ilmakehään, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka sanoo.
Kaikkea hakkuussa syntyvää risukkoa tai raivauspuustoa ei kuitenkaan kerätä. Metsänhoidon suositusten mukaan noin kolmannes hakkuutähteistä jätetään ravitsemaan metsämaata. Esimerkiksi kesällä joka viidennen havupuunpuun oksat karsitaan bioenergiaksi menevän kasan ulkopuolelle, talvella risukkoa sotkeutuu lumen sisään muutenkin niin paljon, että metsämaan ei pitäisi köyhtyä.
Myös avohakkuiden kannattajat myöntävät, että avohakkualueen maaperä muuttuu päästölähteeksi hakkuun jälkeen. Tämä on huomioitu, kun suomalaisen metsänhoidon hiiliensidontaa on mallinnettu. Maastotyypistä riippuen kuluu 15–20 vuotta, ennen kuin päätehakkuun jälkeinen nuori metsä sitoo ilmakehästä enemmän hiiltä kun vieressä jököttävä vanhempi metsä. Tämä väliaikainen notkahdus metsän hiilitaseessa on juuri kipukohta, jonka ympärille kiista metsien hakkuista tiivistyy. Hakkuiden vastustajat katsovat, että ilmastonmuutoksen vuoksi meillä ei ole yhdenkään hehtaarin kohdalla varaa odotella tätä aikaa. Kun alle parin hehtaarin metsäala kaadetaan, syntyy risuja järkevä määrä kerätä poltettavaksi bioenergia päätehakkuun jälkeen.
Maisematyölupa estää avohakkuun.
Suomen omista hiilidioksidipäästöistä metsät sitovat noin puolet. Pienentämällä hakkuita Suomi voisi saavuttaa nopeasti tilan, jossa se sitoo enemmän hiilidioksidia kuin se tuottaa.  Jokainen hakkaamatta jätetty miljoona kuutiometriä . Suomen metsistä 25 prosenttia on yli 80 ja 10 prosenttia yli 140 vuotiaita.
 
Marko Leppänen ja Adela Pajunen tarkastelevat metsää hyvänä tekevänä paikkana teoksessa Terveysmetsä. Metsä on loputon taideaarteisto, kuten Pekka Halonen on todennut. Kauneus lisää mielihyvähormonien, endorfiinien aktiivisuutta aivoissa. Kourallinen metsämaata sisältää tähtitieteellisen määrän mikrobeja.  Riittävä mikrobialtistus suojaa terveyttä pitämällä huolen immuunijärjestelmän asianmukaisesta toiminnasta.
Metsä, erityisesti luonnonmukainen vanha metsä, laskee verenpainetta, sydämen sykettä ja stressihormonia. Proteiinin määrä elimistössä lisääntyy ja siten syöpä- ja immuunipuolustus vahvistuu, koska antibioottiperusteisia aineita (antimikrobisia yhdisteitä) vapautuu puista, stressi hellittää. Muisti ja keskittymiskyky paranee. (hs 14.5.2016)



Liika hiili tuhoaa ravinnon

Risto Isomäki hs 30.3.2010. ”Ylimääräinen hiilidioksidi vaikuttaa myös ravintokasveihimme. Sen ansiosta kasvien on helpompi rakentaa hiilihydraatteja, mutta tämä tapahtuu proteiini-, rasva-, hivenaine- ja vitamiinipitoisuuden kustannuksella. Maailman nälkä ei nykyään tarkoita pulaa kaloreista, vaan ensisijaisesti hivenaineiden aliravitsemusta ja joidenkin keskeisten ravintorasvojen ja proteiinien puutetta. Jos ilmakehän hiilipitoisuus kasvaa, peltojen sadot vastaavat aiempaa huonommin ihmiskunnan todellisiin tarpeisiin. Laboratoriokokeiden mukaan kassavan juurien tuotanto romahtaa, jos ilman hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu. Kasvu suuntautuu lehtiin. Niiden syanidipitoisuus kasvaa niin paljon, että niistä tulee myrkyllisiä (kassava on 600 miljoonan köyhän ihmisen perusruoka)

Euroopan komission tilastojen mukaan naudankasvattajat saavat jopa 90 prosenttia tuloistaan suoraan EU-budjetista. Suomalaiset maitotilalliset saavat lisäksi yli puolet pohjoisesta tuesta.  Eurooppalaiset vihannes- ja hedelmäviljelijät pärjäävät lähes ilman tukia. Kaikesta piittaamatta komissio on ehdottanut että kolmasosa tulevasta EU-budjetista käytetään maatalouden tukemiseen. FAn mukaan 15 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy maito- ja lihataloudesta. 65 prosenttia Eun maatalousmaasta on karjantuotannon käytössä. Yli 50 prosenttia viljasta syötetään eläimille. (Annika Hedberg hs 24.11.2018)


Järjestelmä tukee kulutusta?

Suomen valtion vuoden 2016 talousarvioesityksessä on varattu 250 miljoonaan euroa tuuli- ja biovoiman syöttötariffeihin ja 100 miljoonaa euroa uuden energiateknologian investointitukiin.  Yrityksille annetaan lisäksi 2100 miljoonaa euroa verotukea energiaveroihin. Se on alempi verokanta teollisuuden sähkölle ja dieselpolttoaineelle. Tuki on vastikkeetonta eikä se edistä käytön tehostamista. Energiatukien taso on pysynyt samana vuosia, vaikka energian hinta on pudonnut. Ylisuuri tuki ei lisää vientiä eikä luo uusia työpaikkoja, vaan se valuu yritysten osinkoihin. (Peter Lund, hs 21.11.2015)
Metallien sulattaminen aiheuttaa 13 prosenttia päästöistä maailmassa. Kolmen metallin – alumiinin, kuparin ja teräksen – louhiminen ja valmistaminen kuluttaa yli seitsemän prosenttia maailmassa tuotetusta energiasta. Kulta on pahimmin ympäristöä vahingoittava kaivannainen. (hs 18.1. 2003)



Freoneista päästiin jo eroon!

Vuonna 1986 137 valtiota sopivat aineista, joilla päätettiin korvata freonit ja halonit, jotka tuhosivat elämää suojelevaa otsonikerrosta  uv-säteilyltä. Sopimuksen avulla on vältetty miljoonia ihosyöpiä, turvattu viljasatoja ja merten planktonin tuotantoa. Freonit korvattiin lämpöpumpuissa, sammutuslaitteissa, jääkaapeissa, aerosoleissa, vaahtomuoveissa ja elektoriniikassa f-kaasuilla eli fluoratuilla hiilivedyillä. Ne eivät tuhoa otsonikerrosta mutta ovat superilmastokaasuja. Ne voivat 2050 mennessä muodostaa neljäsosan kasvihuonekaasujen lämmittävästä vaikutuksesta. Niitä korvaavat aineet ovat kylmäaineita kuten ammoniakki, hiilivetyjä tai vetyfluoriolefiineja. (hs 14.7.2016)


Hinku-hanke eli Kohti hiilineutraalia kuntaa-hanke

Kuusi kuntaa ja kaupunkia on Suomessa sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen Hinku-hanke käynnistettiin vuonna 2008. Hangossa kaukolämpö pantiin polttamaan haketta. Kaupungin päästöt putosivat 34 prosenttia. Samalla pystytään tukemaan alueen oman talouden kehitystä, lisäksi maalämpöä ja aurinkovoimaa. Jos fossiilisten polttoaineiden tuonti voitaisiin vähentää neljänneksellä, Suomen vaihtotase olisi tasapaiossa. (http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI)


Lannevesi julistautuu maailman ensimmäiseksi digitaaliseksi omavaraisyhteisöksi:

1. Muovipusseista vapaa alue

2. Atomivoimaton kylä 31. joulukuuta 2005 maailmassa oli yhteensä 443 sähkövoiman tuotantoon käytettävää ydinreaktoria kaikkiaan 31 eri maassa. Näillä tuotettiin sähköä yhteensä 368 125 MW teholla. Kaikesta maailman sähköstä noin 16 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla. EU-maissa noin 31 prosenttia sähköstä tuotetaan ydinvoimalla.

3. Komposti jokaisella kotona http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116458-pakastin-uusiokayttoon-kompostoriksi

4. Ei vesivessaa


5. Yhteinen juuresmaa

 6. Yhteinen navetta

 Keskisuomalaiset ovat huomioineet vastuullisuuskysymykset elintarvikehankinnoissa muuta Suomea paremmin. Alueen kuntakeittiöissä huomioidaan muun muassa elintarvikkeiden gmo-vapaus  71% ja luomutuotteet 64 % paremmin kuin muualla. Koko Suomen tasolla luvut ovat 59 ja 28 % (kslm 22.5.2018)

Uusia toimintatapoja

1 Puukerrostalo – mietitään asumista ja yhteisöllisyyttä

2 Facebook kirpputori – oma viiteryhmä

3 Ihmiset järjestävät itse, ei järjestäviä tahoja

4 Kimppakyydit – korvaus koulukyydistä äidille

5. Kansanhuone (Liikelataamo Saarijärvellä?)

6. Nettipankki – vapaaehtoiset voivat ilmoittautua (Jämsän seurakunta esimerkillinen)

7. Auttamisen majatalo

8. Omatoimikirjasto Kortepohja, tila maksaa aina, käytetään sitä tai ei. Kirjastokortilla voi lainata, käyttää nettiä

9. Jakamistalous

10. Ruokapiiri

11. Yhteisviljely, aarimaa

12. LETS

Hoitotyön tutkimussäätiö raportti: hyvää on vanhusten neuvolat, palvelubussit, hoitajien vastaanotot ja ruoka- ja siivouspalvelut (hs 31.3.2015)


Elämän mielekkyys

Hiilidioksidin lisääntymisen takia koti, isänmaa ja uskonto eivät saa olla enää niitä arvoja, joiden takia olemme syntyneet. Ne ovat olleet tarpeellisia ja kestosuosikkeja. Jokainen meistä, jokainen ihminen etsii elämälleen tai paremmin olemassaololleen merkitystä. Jokainen kamppailee saadakseen elämään edes jotain mieltä, tapahtuu se sitten ryhtymällä skinhediksi, ryhtymällä mukaan Greenpeacen toimintaan, vaalimalla joulun traditioita, kannattamalla Jokereita tai kirjoittamalla kirjoja. Syntymäaika ja paikka heittää meidät keskelle merkityksiä, joilla tuotamme tolkkua elämään. Mainostajat eivät myy meille tuotteita jotka olisivat kestäviä, edullisia, käytännöllisiä, ei edes tarpeellisia. Sen sijaan he tarjoavata tavaroita sen varjolla, että ostamalla niitä ostamme määrätyn identiteetin.

Monet ihmiset yhdistävät yksinkertaisuuden köyhyyteen. Niillä on yksi ratkaiseva ero: yksinkertaisuus on itse valittua, köyhyys ei. Mitä yksinkertaisempaa elämä on sitä enemmän siihen voi itse vaikuttaa. Yksinkertaisessa elämässä vallitsee terveys, järjestys ja kauneus. Sinnikäs yksinkertaistaminen synnyttää
sisäistä ja ulkoista hyvinvointia. Elämä on sopusointuista.