Ekologinen jalanjälki

Riskiyhteiskunnan riskit eivät suinkaan nouse ihmisen tietämättömyydestä,
vaan ihmisen tiedosta, hänen luonnonhallintansa täydellisyydestä.
(Ulrich Beck )

Kuinka suuren laskennallisen maa-alueen kukin ihminen tarvitsee elääkseen? Eri tutkmuslaitokset ovat kehittäneet menetelmiä, joilla voidaan laskea likimääräisesti se pinta-ala, minkä ihminen tarvitsee yhdessä vuodessa käyttämiensä resurssien (esim. lämmön, polttoaineiden ja elintarvikkeiden) tuottamiseen sekä niistä syntyneiden jätteiden ja saasteiden jälleenkäsittelyyn.

Ekologinen jalanjälki voidaan laskea joko ihmisen, kotitalouden, tuotteen, organisaation tai jonkin alueellisen yksikön, esimerkiksi valtion tai kaupungin tasolla. Kaikille tuotteille lasketaan tuotantoketju eli tehdään elinkaarianalyysi. Yhden muovikilon tuottamiseen tarvitaan 5 kg resursseja, paperikilolle 15 kg, alumiinikilolle 85 kg, kuparikilolle 5000 kg ja kultakilolle 550.000 kg resursseja.

Aineen liikkeitä laskemalla selvitetään, miten paljon kunkin elämäntapa aiheuttaa rasitusta ympäristölle. Mukaan lasketaan satojen aineiden virtoja, paljonko vettä ja öljyä virtaa, mineraaleja ja kemikaaleja kuluu, maata myllätään ja soraa rahdataan ennen kuin tuotteet on tuotettu ja palvelut käytetty.

Ekologista jalanjälkeä ja luonnon kantavuuden suhdetta mitataan yksiköllä globaalihehtaaria henkeä kohti vuodessa (Global Hectares = GHA in year). Yksi GHA vastaa tuotannollisen maapinta-alan keskimääräistä ekologista tuottavuutta per hehtaari. Maapallon pinta-ala jaetaan kaikkien maailman asukkaiden kesken, pinta-alasta poistetaan meret ja kosteikot, kuumat ja kylmät autiomaat, rakennusten, liikenneväylien, golf- ja urheilukenttien alle jääneet alueet, kaivos- ja öljykenttien saastuttamat alueet, armeijoiden harjoitusalueet. Näin laskettuna tuotannollista maapinta-alaa maapallolla on 8,3 milj. ha. Jokaiselle maan 6,9 miljardille asukkaalle riittää 1,8 ha. Jotta elämäntapa olisi kestävä, ekologisen jalanjäljen keskiarvon ei pitäisi ylittää 1,8 globaalihehtaaria vuodessa.

WWF:n Living Planet raportin mukaan vuonna 2010 maailman globaali ekologinen jalanjälki oli 18.1 miljardia globaalihehtaaria tai 2.6 GHA per capita. Maailman kokonaisbiokapasiteetti oli 12 miljardia GHA, eli 1.7 GHA per capita. Niinpä maailman ylikulutuspäivä oli elokuussa, mutta Suomen ylikulutuspäivä 11.4.2018. Huhtikuun alussa Suomen alueella asuvat ihmiset olivat kuluttaneet koko vuoden biokapasiteettinsa. Sen jälkeen jouduimme aloittamaan lainanoton lapsiltamme.

Suomessa keskimääräinen asukaskohtainen ekologinen jalanjälki oli vuonna 2007 6,2 GHA/hlö. Keskivertosuomalaisen hiilipäästö on 10 000 hiilikiloa vastaava määrä. Hiilipäästö pitäisi saada 4000 kiloon vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa, että elämme globaalissa ulottuvuudessa vastuuttomasti ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksien kustannuksella. Jos kaikki eläisivät niin kuin suomalaiset keskimäärin, kulutustottumustemme kattamiseen tarvittaisiin yli kolme maapalloa!

Ilmo Mäenpää laskee ekotehokkuutta. Ossi Naukkarinen on ottanut käyttöön termin esteettinen jalanjälki.

Ekologinen selkäreppu

tarkoittaa kuvaannollisesti sitä, kuinka paljon luonnon raaka-aineita ihminen on tarvinnut. Kun joku ostaa teollisesti valmistetun tuotteen, on selvä että valmistukseen käytetyistä resursseista menee hukkaan keskimäärin 90 prosenttia. Sitä nimitetään piilokulutukseksi.

”Suomalaisen keskimääräinen materiaalijalanjälki painaa 40 tonnia vuodessa ja hiilijalanjälki yhdeksän tonnia. Materiaalijalanjälki saisi painaa kahdeksan tonnia ja hiilijalanjälki tonnin, jotta luonnonvaroja riittäisi kaikille ihmisille eikä ympäristö ylikuormittuisi. Kun minun materiaalikuormani painaa 40 tonnia, vien neljältä muulta ihmiseltä elämänedellytykset.”
(Michael Lettenmeier, Suomen Kuvalehti 15.4.2016)

Vesijalanjälki

kertoo kuinka paljon tuotteen valmistamiseksi on käytetty maailman vesivaroja. Vesijalanjäljellä voidaan mitata tuotteen, yrityksen, valtion tai vaikkapa yksilön vedenkulutusta. Vesijalanjälkiä on kolmen värisiä: vihreää, sinistä ja harmaata. Vihreä vesijalanjälki syntyy alkutuotannossa ja sillä tarkoitetaan sadevettä, joka kuluu vaikkapa viljan kasvattamiseen. Vihreä vesi voi olla sitoutunut tuotteeseen, esimerkiksi rehunurmeen, jyviin tai hedelmiin. Siihen sisältyy myös kasvattamisen aikana haihtunut vesi. Sinisellä vesijalanjäljellä tarkoitetaan jokien ja järvien pintavettä ja pohjavettä, jota on käytetty tuotantoketjussa esimerkiksi peltojen kastelemiseen tai teollisuuden prosesseihin. Myös sininen vesi voi olla sitoutunut tuotteeseen tai haihtunut tuotannon aikana. Oluen vesijalanjäljestä arviolta 9 prosenttia on sinistä vettä. Harmaa vesijalanjälki kuvaa puhtaan veden määrää, joka tuotantolaitoksissa on kulunut huuhteluihin ja pesuun. Lisäksi puhdistuslaitokset joutuvat laimentamaan jätevesiä puhtaalla vedellä noudattaakseen päästörajoja. Harmaata vettä syntyy muun muassa maataloudessa torjunta-aineiden ja lannoitteiden laimentamisesta sekä elintarviketehtaissa huuhtelu- ja pesuvesistä.

Suomalaisen päivittäinen vesijalanjälki on keskimäärin 3 874 litraa eli 20 sadevesitynnyriä. Lähes puolet tuosta vesimäärästä kuluu rajojen ulkopuolella. Suomeen tuodaan paljon riskialueilla tuotettuja tarvikkeita muun muassa riisiä, maissia, puuvillaa ja oliiveja. Riskituotteita veden käytön suhteen ovat riisin ja oliivien lisäksi viinirypäleet ja avocado. Ruokapöydistä löytyy siis päivittäin esimerkiksi intialaisten, kiinalaisten ja syyrialaisten vettä. Puuvillan viljely kuluttaa vettä 22 000 litraa puuvillakiloa kohti. Riisikilo vie vain seitsemäsosan tästä, mikä sekin on paljon. Farkkujen vesijalanjälki on 10 000 litraa vettä. Se vastaa kolmen kuukauden suihkuja tai 17 vuoden juomavettä.
Kuluttajan kannattaa suosia tuotteita, joissa on kansainvälinen AWS-sertifionti, (Alliance for Water Stewardship). Water Footprint Network -sivustolta

Luontojalanjälki

Jyväskylän yliopiston, S-ryhmän ja Sitran hankkeen avulla yritykset voivat laskea oman luontojalanjälkensä. S-ryhmän toiminta hankintoineen aiheuttaa 1,9 miljoonaa hehtaaria maankäyttöä. Suomessa on maatalousmaata 2,3 miljoonaa hehtaaria. Vettä kuluu 530 miljoonaa litraa. S-ryhmän maankäytöstä kohdistuu Suomeen, luonnonhaitta kohdistuu 90 prosenttisesti Suomen ulkopuolelle vuodessa. (hs 10.5.2023)
.

Minun ekologinen jalanjälkeni on 0,86 ha vuodessa.

”Jos kaikki eläisivät niin kuin sinä, tarvittaisiin 0,42 maapalloa.”
koti o,8 ha
liikenne 0,03 ha
ravinto 0,02 ha
kulutus 0,40 (en käytä vessapaperia, mutta sen vaikutusta ei voi laskelmasta poistaa)

MUTTA vuonna 2018 tein kolme ulkomaanmatkaa:
Maaliskuu: Saarijärvi - Arkangeli 2 x 1600 km 3200 km
Toukokuu: Saarijärvi - Tukholma – Trier 2 x 1600 km 3200 km
Lokakuu: Saarijärvi – Odessa 2 x 2200 km 4400 km
Yhteensä: 11 000 km - 707 kg vuodessa kaukoliikenteeseen
Suomalainen kuluttaa liikenteeseen keskimäärin viidenneksen kulutuksestaan.
Tarkoittaakohan 1000 kg 2,03 globaalihehtaaria vuodessa?

MUTTA Suomessa asuvan ihmisen ekologiseen jalanjälkeen lisätään kulutuksesta riippumaton 1,6 GHA, joka on väestön määrällä jaettu osuus valtion yhteisestä jalanjäljestä – hallinnon, koulutuksen, terveydenhuollon aiheuttamasta kulutuksesta (tiet?) Nykyisin jopa peruspäivärahalla elävät suomalaiset kuuluvat globaalisti ”ylikuluttavien rikkaiden luokkaan” ja toisaalta heidänkin kuluistaan suuri osa liittyy kalliin, monimutkaisuudessaan tuhlailevan yhteiskuntarakenteen ylläpitämiseen. Kun Yle laski Suomen kuntien hiilipäästöt asukasta kohti, näyttivät ne hyvin erilaisilta kuin ihmisten henkilökohtaiset keskivertomitat: Suomessa 9,6 tonnia CO₂ kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohden, Jyväskylä 5,4 tonnia (Yle 3.9.2020)

Hiili on tulevaisuuden valuutta, ei raha. Isokenkäisten tulee maksaa meille 4000 hiilikilolla eläville jokaisesta tuottamastaan hiilikilosta!

Hiilidioksia, CO2, kutsuttiin ennen metsäkaasuksi

Hiilidioksidin olemassaolo huomattiin 1500-luvulla. Silloin tajuttiin, että kun puuta poltetaan, jäljelle jäänyt tuhka on kevyempää kuin alkuperäinen puu, joten puusta täytyy poistua jotain sen palaessa. Sitä alettiin kutsua metsäkaasuksi. 200 vuotta myöhemmin sitä kutsuttiin sitoutuneeksi ilmaksi. Kun kasvit saavat auringonvaloa, ne sitovat itseensä hiilidioksidia. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu mikä tarkoittaa, että se päästää auringon lämmön maanpinnalle, mutta ei päästä lämpöä pois, koska auringon lämpö ja varsinkin valo muuttuu pitkäaaltoisemmaksi infrapunasäteilyksi. Kasvihuonetta aiheuttavia kaasuja syntyy myös metaanista ja otsonista.

Normaaliolosuhteissa hiilidioksidi on hajuton, väritön ja suurina pitoisuuksina terveydelle haitallista. Puhtaana kaasuna se syrjäyttää hapen ja voi tukehduttaa ihmisen.

Suurin uhka maapallolla ei ole Venäjä, ei atomipommi eikä Isis. Se on hiilidioksidi, CO2. Se on kaasu joka syö ilmasta happea eli jos hiilidioksidia on liikaa, ihminen tukehtuu. Sitä syntyy aina kun ennen kaikkea hiili, öljy tai kaasu palaa. Noin kolme neljäsosaa ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä viimeisten 20 vuoden aikana johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Muut ihmisperäiset päästöt ovat pääasiassa seurausta maankäytöstä, erityisesti metsähakkuista.

Ympäristömyrkkyjen suurin sallittu pitoisuus maaperässä, hengitysilmassa, juomavedessä tai ravinnossa ilmoitetaan ppm:inä. Esim. massassa ppm tarkoittaa samaa kuin milligrammaa kilogrammassa. Maapallon hiilidioksidipitoisuus oli 1700 luvulla 280 ppm, nykyisin se on 377 ppm. Maksimi elämän ylläpitämiseen maapallolla on 550 ppm. Esimerkiksi maaliskuussa 2009 hiiltä oli 38 % normaalia enemmän.

Suurimpia hiilidioksidipäästöjä vuonna 2013 aiheuttivat kivihiilen poltto 43 %, öljyn käyttö 33 %, luonnonkaasun poltto 18 %, sementin valmistaminen 5,5 % ja jalostamojen hukkapoltto 0,6 %. Kokonaismäärä oli 36 gigatonnia, mikä oli 61 % enemmän kuin Kioton sopimuksen vertailuvuonna 1990. Suomalaisen keskivertopäästö on nelinkertainen ruotsalaiseen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että meillä ei ole niin paljon vesivoimaa.

Koko Suomen CO2 päästöt:
    * Lämmitys 38 %, Tieliikenne 27 %, Kuluttajien sähkönkulutus 20 %, Maatalous 10%, Jätehuolto 5%
    * Asukasta kohden:156 kg. Maailman keskiarvo on 40 kg
    * 16 tonnia Suomessa, maailman keskiarvo 4 tonnia
    * Yhteensä kton CO2 ekv: 773

Ilmastonmuutoksen torjunta tarvitsee negatiivisia päästöjä, hiilidioksidin sieppareita. Hiilinielu kuvaa hiilidioksidivirtaa ilmakehästä kasvillisuuteen ja maaperään. Kasvava biomassa tai sato nielee hiilidioksidia. Ruotsalaisten pitkäaikaiskokeiden mukaan peltohehtaari sitoo maanpeitekasveihin tonnin hiilidioksidia. Suomen peltohehtaarille tämä toisi 2,3 miljoonaa tonnia hiiilidioksidia, eli enemmän kuin maatalouden metaanipäästöt. (Liisa Peltola, Maaseudun tulevaisuus 27.2.2017) Ainoastaan fossiilinen biomassa päästää hiiltä ilmaan eikä sido sitä.

Hiilinielu ja hiilivarasto sekoitetaan usein. Puu sitoo kasvaessaan ilmasta hiilidioksidia ja vapauttaa happea. Tällöin puu toimii hiilinieluna. Tämä hiili pysyy puussa kunnes puu palaa tai lahoaa. Kasvunsa lopettanut puu toimii hiilivarastona, vaikka olisi talon seinänä. (Erna Elo, Sampo 9.3.2017)

ONKO NÄIN:
"Puun lahoaminen on kuin hidasta palamista. Siinä mikrobit ovat liekkien sijaisina, mutta tuotos on samaa hiilidioksidia. Lahonnut puu maatuu. Maatuminen tarkoittaa maan eloperäisessä kerroksessa kasvimassaa muuttavia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja. Hajoamisen aiheuttavat maassa elävät mikrobit ja sienet, jotka hajottavat aineen rakenteen ja synnyttävät siitä humusta. Maatumista käytetään hyväksi esimerkiksi komposteissa. Maatumisen seurauksena vanhoista metsistä voidaan korjata hyviä sienisatoja, mutta hiilidioksidin sidonta tapahtuu muualla. Meillä pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsä sitoo hiilidioksidia vain kasvukautena eli viitenä kuukautena vuodessa." (Tuomo Kalliokosken)

Suomessa on eniten 25 - 40 vuotiasta metsää. Metsä sitoo hiilidioksidia hyvin epätasaisesti elinkaarensa aikana. Kiihkeintä biomassan lisäys on 25-40 ikäisessä metsässä. Kun kasvavia puita käytetään energiaksi ovat todelliset päästöt kaksinkertaiset kivihiileen verrattuna. Näin puunkorjuuta seuraavien vuosikymmenten aikana. Metsänomistajille tulisi maksaa hiilivuokraa siitä että he lykkäävät päätehakkuita tai jättävät ne tekemättä. (Syken ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio 17.5.2018)

Vihreät kasvit hankkivat hiiltä yhteyttämällä hiilidioksidia auringonvalon avulla (ilmakehässä on hiilidioksidia n. 0.03%). Puuta poltettaessa syntyy hiilidioksidia mutta se ei paksunna ilmaa jos samaan aikaan istutetaan yhtä paljon puita. Puu imee yhtä paljon hiilidioksidia ilmasta kasvaessaan kuin mitä sen polttaminen kuluttaa. Ongelma on, että puun kasvu on hidasta eikä se auta tähän hätään. Puusta tulee hiilinielu vasta 20 vuoden jälkeen. Puun kuivasta biomassasta 45 prosenttia on hiiltä, joten puut nielevät ihmisen vapauttamaa hiiltä tehokkaasti, ja ne antavat runsaasti happea ilmakehään. Yksi hehtaari riittää 40 ihmisen hapen tarpeeseen.

SYKEN ilmastodieetti: astu puntariin

ja laske oma ilmastopainosi https://beta.ilmastodieetti.fi/

                                                              Minä                                    Suomalainen keskimäärin

Asumisen hiilidioksidi vuodessa                 504 kg/co2                           3441kg
kesämökkini ei kuulu mihinkään valtakunnan verkkoon (sähkö, viemäri tie) 67 kg
jätteet                                                             41 kg                                    59 kg
joukkoliikenne                                            893 kg                                2088 kg
ravinto: kasvikset juusto kananmuna            608 kg                                1707 kg
Kulutus: puhelin, uimahalli                             426 kg                                2533 kg

Sitran elämäntapatesti

nousi suosioon IPCC:n ilmastoraportin julkaisemisen jälkeen 8.10.2018. Syy on siinä, että raportissa painotettiin maapallon lämpenemisen estämisen vaativan yksilöiden elämäntavan muutosta, ei järjestelmän muutosta. Jos jokaisessa 2,6 miljoonassa suomalaisessa kodissa yksi henkilö vähentäisi hiilijalanjälkeään 20 prosenttia, Suomen päästövähennyslupauksesta saavutettaisiin 38 prosenttia. Jos kaksi henkilöä tekisi sen, tavoitteesta saavutettaisiin 70 prosenttia.

Positium on virolainen mittari

Minun ekologinen jalanjälkeni onkin siis 6.15 globaalihehtaaria vuodessa. Tämä tarkoittaa, jos kaikki eläisivät niin kuin minä, kulutustottumustemme kattamiseen tarvittaisiin 2.98 maapalloa:

Tulokset jakautuvat seuraavasti:
gha/in a
Koti 5.62 (91.5%)
Liikenne 0.03 (0.5%)
Ruoka ja juoma 0.09 (1.5%)
Tuotteet ja palvelut 0.40 (6.5%)

YHTEENSÄ: 6.15 (100%) Positium on virolainen mittari ja kaikkien pitäisi näköjään asua kerrostalossa tai ison perheen kanssa. http://jalajalg.positium.ee/?lang=FI
Onnittelut! Hiilijalanjälkesi on alle kolmasosa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Älä pidä kynttilääsi vakan alla, vaan kerro elämäntapasi salaisuudet myös kavereillesi. Ympäristö kiittää!

Minun sähkön kulutus
2016 Elenian tuulisähkö 658 kwh/vuosi, 495e
2017 1320 kwh 557e – ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen

Omakotitalo, neljä asukasta, kaukolämpö: sähkönkulutus 2011 (Vattenfall) kwh vuodessa
Lämpö, LWI 1500
Valaistus 1150
Elektroniikka 770
Ruuanvalmistus ja astioiden pesu 680
Pyykinpesu 600
Kylmälaitteet 600
Auton lämmitys 300

Omakotitalon sähkönkulutus, Valkeakosken energia
Uudessa 120 m2:n pientalossa asuva nelihenkinen perhe kuluttaa sähköä vuodessa keskimäärin seuraavasti:
Ruuan valmistus: 700 kWh (13 %)
Ruoan säilytys: 1000 kWh (19%)
Astianpesu: 300 kWh (6%)
Pyykinpesu: 400 kWh (8%)
Valaistus: 1000 kWh (19%)
Viihde- ja pienlaitteet: 400 kWh (8%)
Sauna: 1100 kWh (21%)
Auton lämmitin: 300 kWh (6%)
Taloussähkö yhteensä: 5200 kWh

Sähkölämmitys 10500 kWh
Lämmin käyttövesi 3800 kWh

Asumisen energiankulutuksesta Tilastokeskus 2016-18
68 prosenttia asuinrakennusten tilojen lämmitykseen,
15 prosenttia käyttöveden lämmitykseen ja
5 prosenttia saunan lämmitykseen.
13 prosenttia sähkölaitteiden, ruoan valmistukseen ja valaistukseen
Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia.

Luke on koostanut ruokamaailman pahikset ja hyvikset

Hiilijalanjälki (CO2 ekv/kg) kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä vapautuu ilmakehään ruoan tuottamisesta, kuljettamisesta, säilyttämisestä ja jalostamisesta. Taulukoihin on sisällytetty myös kypsentämisen vaikutukset, esimerkiksi hävikki.
Hyvikset
Peruna ja juurekset 1 kg
Leipä 1,5 kg
Riisi 2 kg
Tofu 2,5 kg
Lohi 5 kg
Broileri 7 kg

Pahikset
Nauta 50 kg
Katkaravut 40 kg
Lammas 35 kg
Juusto 15 kg
Porsas 9 kg

Äänekosken päästöt viikolla 51 2015
Yhteensä: 2792ton CO2 ekv - Maatalous: 5% - Jätehuolto: 8% - Kaukolämpö: 5%. Erillislämmitys: 23% - Sähkölämmitys:10% - Muu sähkönkulutus: 9% - Tieliikenne: 40%
Osuus maakunnan päästöistä: 6% Asukasta kohden:137kg. Muutos edelliseen viikkoon:+15%

Jyväskylä
- Maatalous: 2% - Jätehuolto: 2% - Kaukolämpö: 38% - Erillislämmitys: 11% - Sähkölämmitys: 5% - Muu sähkönkulutus: 16% - Tieliikenne: 26%
Osuus maakunnan päästöistä: 41%, Asukasta kohden: 138 kg. Muutos edelliseen viikkoon: +7% CO2-raportista.

Huomattavaa
- Naudanlihan ilmastovaikutus vastaa lihakiloa kohti CO2-ekvivalentteina 15 kilon hiilidioksidipäästöjä
- sianlihan ilmastovaikutus on 5 kg CO2/lihakilo ja
- broilerin 4 kg CO2/lihakilo (broileri on tehokas rehunkäyttäjä)
- juuston ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan, 13 kg CO2/kilo. (Ehkä vanhaa tietoa, sillä ennen heraa ei käytetty, nyt hyödynnetään muissa tuotteissa?)
- kasviksilla alle yksi,
- puuron ilmastovaikutus 0,3.
- pataruuassa ja keitossa lihaa puolet vähemmän kuin pihvinä paistettuna.
- Valio pyrkii hiilineutraaliksi maidon tuottajana tehostamalla lannan käsittelyä ja laidunten hiilisidontaa.
- jokainen bensalitra tuottaa 2300 grammaa hiiltä, diesel 2600gr. Satasella viisi litraa kuluttavan auton päästöt ovat kilometrillä 115 grammaa. (Plus bensan tuotannon päästöt?)
- Lentopäästöjen laskureista osa huomioi vain lentojen hiilipäästöt, osa yläilmakehän reaktiot, jolloin päästöt kaksinkertaistuvat. Myös koneen energiatehokkuus ja välilaskut vaikuttavat.
- Hiilivuoto hehtaarilta ojitetulla suolla on Väli-Suomessa keskimäärin 1500 kg/vuosi. Koko maailman ihmisen toiminnan aiheuttamiin päästöihin suhteutettuna tulivuoren päästöt ovat alle prosentin kolmasosan. World Resources Instituten mukaan koko maailman päästöt olivat vuonna 2005 noin 36 gigatonnia.

Pientalo 5000 kwh/v
- koti
- lämpö (kuinka monta kuutiota puuta),
- sähkö: miten vesi lämpiää ja miten käytät sitä
- kodin pinta-ala, henkilömäärä, pihan pinta-ala, kuuluuko vesi ja viemäriverkkoon
- mikä runko talossa

Liikenne
kuinka monta km käytän linja-autoa
autoa joko kuljettajana tai matkustajana, myös taksi
- jos ajaa 50 km autoa 8 litraa sadalle vievällä autolla yksin, 0,32 ha maata vuodessa

Ruoka ja juoma
leipomotuotteita
itsetehtyjä leipomotuotteita
muita viljatuotteita
itsekasvatettua perunaa
kasviksista
hedelmistä
maitotuotteista, lihaa, kalaa, kananmunia, karkkeja
luomuruokaa
kuinka paljon jää hävitettäväksi
kuinka paljon kahvia, mehua pullotettua vettä
siidereitä tai olutta, viiniä
(0,18 ha vuodessa)

Tuotteet ja palvelut
kuinka paljon käytät rahaa: vaatteet, kengät, paperituoteet, kirjat, sanomalehdet, vessapaperit 15 e
siivous, apteekki, elektroniikka 30e
kuttuuri, uimahalli, vakuutus
jätemaksu 3e
kuinka paljon kierrätät– muovi, lasi, vaateet, paperi, ongelma

Tiesitkö kulutuksestasi?

1. Jos 20 sentin levyllä käyttää 15 sentin paistinpannua, lämmöstä 40 prosenttia menee hukkaan

2. Kodin laitteissa valmiustila saattaa kuluttaa 8 prosenttia siitä mitä laitteen ollessa päällä. Aina kun laturi on lämmin, se kuluttaa sähköä

3. Energiatehokas suihkusuutin kuluttaa 4.9 litraa vettä minuutissa, tällöin virtaan lisätään ilmaa.

4. Veden lämpötila tulisi laskea 50 asteeseen. se estää myös palovammat. Veden lämmmittäminen on joissain kodeissa kolmanneksi suurin energiankuluttaja.

5. Vesijohtojen vuodot voi tarkistaa kirjaamalla muistiin vesimittarin lukeman illalla ja toistamiseen aamulla. Pienikin vuoto saattaa kuluttaa 45 litraa vettä tunnissa.

6. Merkinnän saaneet tuotteet ovat noin 30 prosenttia tehokkaampia kuin muut.

7. Tiskikoneessa voi sääsää energiaa kuivaamalla astiat avaamalla luukku viimeisen huhtelun jälkeen.

8. Alumiininkierrätys kuluttaa 95 prosenttia vähemmän energiaa kuin uuden valmistus, teräksen 60 prosenttia, sanomalehtipaperin 40 prosenttia, muovin 70 prosenttia ja lasin 40 valmistukseen kuluvasta energiasta.

9. Led-valot kuluttavat 95 prosenttia vähemmän energiaa.

10. Yksi puu viilentää huoneilmaa tehokkaammin kuin kymmenen ilmastointilaitetta. Vanhat puut sitovat enemmän hiiltä kuin nuoret.

11. Huoneen korkealla lämpötilalla on haittavaikutuksia: Energian kulutus kasvaa, suhteellinen kosteus alenee, ilma tuntuu tunkkaisemmalta, erilaiset ärsytys- ja yleisoireet lisääntyvät, tuottavuus alenee. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan huoneilman voi pysyä lämmityskaudella 18 asteessa.

12. Energiansäästölamppu sisältää 4-8 milligrammaa elohopeaa joten se on hävitettävä samalla lailla kuin patterit

13. Pakastimessa yli puolen sentin jääkerros heikentää energiatehokkuutta

14. 15 prosenttia energiasta karkaa seinien ja 30 prosenttia katon kautta. Mittaa kotisi ilmavuodot: pitele sytytettyä suitsuketta tai kynttilää: ovi, ikkuna, pistorasia, vesijohdon läpivienti, katto ja missä ikinä ilma saattaa virrata. Jos savuvana liikkuu vaakasuoraan, on jossain tilkitsemistä kaipaava vuoto.

15. Pesukone: edestä täytettävä käyttää vähemmän vettä ja energiaa sillä pyörimisliike pesee tehokkaammin.

16. Kynttilän polttaminen on terveysriski – sama kuin altistuisi tupakan savulle. Siinä on PAH-yhdisteitä, pienhiukkasia ja astmaa ja verensuonitauteja aiheuttavia aineita.

Mistä paljon päästöjä?

1. Ruohonleikkuri, 3,5 hevosvoiman kone saastuttaa tunnissa yhtä paljon kuin 600 km autolla ajo, koska autoissa on katalysaattori, savusumua saman verran kuin 34 autossa.
2. Dieselauto vapauttaa vähemmän hiilidioksida, mutta enemmän typenoksideja, pienhiukkasia ja rikkidioksidia.
3. Lihantuotanto tuottaa 8 prosenttia maapallon kasvihuonepäästöistä. Metaanista 37 prosenttia ja 64 prosenttia typpioksidista. Karja on vallannut 70 prosenttia viljelyalasta ja 30 prosenttia koko maapallon maapinta-alasta.
4. Puuvilla 3 prosenttia viljelyalasta ja enemmän hyönteismyrkkyjä kuin mikään muu viljelykasvi, 1 prosentti alasta.

Lähes 70 prosenttia kaikista ilmastopäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rakenteellisia muutoksia, mutta kuluttajan valinnoilla on Sitran laskelman mukaan suuri merkitys. Sitran kysely 7/2019, alle 30 vuotiaat ja muut:
Olen tarjonnut oman autoni yhteiskäyttöön 18 %, muut 8 %
Käytän yhteiskäyttöautoa 24 %, muut 10 %
Matkustan kimppakyydillä 37 %, muut 21 %
Tarjoan kesämökin vuokralle tai yhteiskäyttöön 16 %, uut 8 %
Olen vuokrannut asuntoani airbnb:n tai vastaavan kautta 15 %, muut 5 %
Pyrin valitsemaan matkalla kotimajoituksen hotellin sijaan 27 %, muut 17
Tilaan ruokakassit suoraan kotiin 19 %, muut 6 %
Ostan ylimäämälounaita kotiin ruoaksi 34 %, muut 20 %
Hyvitän omia päästöjä ostamalla päästöoikeuksia tai ikimetsää 20 %, muut 7 %

Lentäminen

Euroopan ympäristöjärjestö EAA:n mukaan EU-alueen lentoliikenteen päästöt olivat 440 000 tonnia päivässä 2916. "GreenSeat-sivuston laskuri mittaa edestakaisen Helsinki-Peking-matkan kuormaksi 5,4 tonnia hiilidioksidia. Taakan voi hyvittää ostamalla päästövähennyksiä 65 eurolla. Yritys sijoittaa rahat uusiutuvaan energiaan ja metsitysprojekteihin.

Henkilöauto

Suomen ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kolmanneksella. Vuonna 2007 hiilidioksidipäästöjen keskiarvo oli 177,4 g/km, kun vuonna 2017 vastaava luku oli 118,8 g/km. Tammi-kesäkuussa 2018 116,2 g/km. Tavoite on, että Suomessa myytävien uusien henkilöautojen ominaispäästöt vuonna 2020 ovat lähellä EU-tavoitetta 95 g/km, vuonna 2030 jo 30 prosenttia pienempi.

Sähkömoottorin hyötysuhde on kolminkertainen verrattuna polttomoottorin käyttöön henkilöautossa. Polttomoottorin korvaaminen henkilöautoissa sähkömoottorilla parantaa energiatehokkuutta huomattavasti. Se pienentää myös kasvihuonekaasujen päästöjä Pienen polttomoottoriauton hiilidioksidipäästö on 120 grammaa kilometriä kohti, kun otetaan huomioon myös polttoaineen tuottamisen päästöt. Myös sähkön tuotannon hyötysuhde on Suomessa melko korkea. Kun käytetään keskiarvoa Suomen sähköntuotannon päästöistä, saadaan sähkökäyttöisen henkilöauton päästöksi noin 30 grammaa hiilidioksidia ajokilometriä kohti. Samoin vähenevät moottorin melu ja lähipäästöt, kuten pienhiukkaset ja typen oksidit, jotka vapautuvat polttomoottorista läheltä ihmistä sekä ihmisten korkeustasolta ja altistavat terveyshaitoille. (Ilkka Savolainen, hs 23.11.2016)

Pääkaupunkiseudulla (betoni)rakentamisen päästöt ovat valtaisat, samaa luokka kuin Helsingin Energian. Sementti on halpaa, ja siitä saadaan kovaa, laadukasta betonia. Sementti on betonin sideaine. Sementin tekeminen tuottaa nykyään 7-8 prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista hiilipäästöistä. Sementin tuotanto aiheuttaa hiilipäästöjä kahdella eri tavalla. Ensinnäkin valmistusprosessi edellyttää saven, kalkkikiven ja eräiden muiden aineiden kuumentamista 1450 asteeseen. Kun kalkkikiven koostumus muuttuu, hiiltä vapautuu. Uunissa polttoprosessissa muodostunut sementtiklinkkeri jauhetaan hienoksi jauheeksi – sementiksi. Poltetaan kalkkikivi millä polttoaineella tahansa, sen poltosta tulee sementtiklinkkeritonnia kohden noin 500 kiloa hiilipäästöjä. Lisäksi kalkkikiven palaessa tapahtuvat kemialliset reaktiot vapauttavat ilmakehään 500 kiloa hiilidioksidia per sementtitonni.

Sementin valmistuksen pääraaka-aine on kotimainen kalkkikivi, joka louhitaan, murskataan ja lajitellaan ennen raakajauhatusta. Kalkkikivestä saatavan kalsiumkarbonaatin (CaCO3) lisäksi sementin valmistuksessa tarvitaan piioksidia (SiO2), rautaoksidia (Fe2O3) ja alumiinioksidia (AI2O3), joita saadaan kalkkikivilouhoksen sivukivistä ja muun teollisuuden sivutuotteista.
Pääkaupunkiseudulla (betoni)rakentamisen päästöt ovat valtaisat, samaa luokka kuin Hgin Energian.

Vaihtoehtoja tarvitaan. Realistisin ratkaisu saattavat olla niin sanotut geopolymeerisementit, joita voitaisiin valmistaa esimerkiksi hiilivoimaloiden ja terästehtaiden vanhoista kuonavuorista. Kuonasta irrotetaan ensin alumiini- ja piiyhdisteitä, jotka käsitellään voimakkailla emäksillä. Tuloksena on polymeereiksi sanottuja kertautuneita molekyylejä. Geopolymeerisementti on halvempaa ja kovempaa kuin portlandsementti ja tuottaa vain 10 prosenttia sen hiilipäästöistä. (Risto Isomäki Tiede 16.10.2009)

Vaateteollisuuden saastutus verrattavissa lentämiseen

Järjestelmä tukee kulutusta?

Suomen valtion vuoden 2016 talousarvioesityksessä on varattu 250 miljoonaan euroa tuuli- ja biovoiman syöttötariffeihin ja 100 miljoonaa euroa uuden energiateknologian investointitukiin. Yrityksille annetaan lisäksi 2100 miljoonaa euroa verotukea energiaveroihin. Se on alempi verokanta teollisuuden sähkölle ja dieselpolttoaineelle. Tuki on vastikkeetonta eikä se edistä käytön tehostamista. Energiatukien taso on pysynyt samana vuosia, vaikka energian hinta on pudonnut. Ylisuuri tuki ei lisää vientiä eikä luo uusia työpaikkoja, vaan se valuu yritysten osinkoihin. (Peter Lund, hs 21.11.2015)
Metallien sulattaminen aiheuttaa 13 prosenttia päästöistä maailmassa. Kolmen metallin – alumiinin, kuparin ja teräksen – louhiminen ja valmistaminen kuluttaa yli seitsemän prosenttia maailmassa tuotetusta energiasta. Kulta on pahimmin ympäristöä vahingoittava kaivannainen. (hs 18.1. 2003)

Freoneista päästiin jo eroon!

Vuonna 1986 137 valtiota sopivat aineista, joilla päätettiin korvata freonit ja halonit, jotka tuhosivat elämää suojelevaa otsonikerrosta uv-säteilyltä. Sopimuksen avulla on vältetty miljoonia ihosyöpiä, turvattu viljasatoja ja merten planktonin tuotantoa. Freonit korvattiin lämpöpumpuissa, sammutuslaitteissa, jääkaapeissa, aerosoleissa, vaahtomuoveissa ja elektoriniikassa f-kaasuilla eli fluoratuilla hiilivedyillä. Ne eivät tuhoa otsonikerrosta mutta ovat superilmastokaasuja. Ne voivat 2050 mennessä muodostaa neljäsosan kasvihuonekaasujen lämmittävästä vaikutuksesta. Niitä korvaavat aineet ovat kylmäaineita kuten ammoniakki, hiilivetyjä tai vetyfluoriolefiineja. (hs 14.7.2016)

Polttoaineiden vertaus

Kun maakaasun poltolla tuotetaan terajouli energiaa, hiilidioksidia syntyy Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaan 55 tonnia. Kivihiilellä tuotettuna 93 tonnia, raskaalla polttoöljyllä 79, moottoribensiinillä 67 ja dieselöljyllä 66 tonnia hiilidioksidia. Maakaasussa on kuitenkin yksi ongelma. Sitä vuotaa ilmaan useista lähteistä. Maakaasu koostuu osaksi metaanista. Metaani ei ole pidemmän päälle yhtä paha kuin hiilidioksidi, koska sitä on ilmakehässä vähemmän ja se katoaa nopeasti. Kun CO2 jää ilmakehään tuhannsiksi vuosiksi, metaani häviää noin 12 vuodessa. Lyhytikäisyytensä vuoksi metaanin lämmittävä vaikutus riippuu tarkastelun aikajänteestä. Sadan vuoden näkökulmasta metaani lämmittää ilmakehää 28 kertaa niin voimakkaasti kuin hiilidioksidi. Kuitenkin lyhyellä 20 vuoden aikavälillä lämmitysvaikutus on 86-kertainen hiilidioksiidiin verrattuna. (hs 28.8.19)

Päästökauppajärjestelmä

Yritykset joutuvat maksamaan oikeudestaan päästää hiilidioksidia ilmakehään. Päästöoikeuksia tulee markkinoille vuosi vuodelta vähemmän. Päästöoikeuden hinta määräytyy markkinoilla, kun oikeudet huutokaupataan tai yritykset käyvät keskenään kauppaa. Ne laskevat, onko halvempaa ostaa päästöoikeuksia vai vähentää päästöjä.
Suomessa päästökaupan piiriin on liittynyt 600 laitosta vuodesta 2005 lähtien. Suomen päästöt tuottivat 57 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Kasvua oli kaksi prosenttia edelliseltä vuodelta, koska energiasektorilla kasvoi maakaasun ja turpeen kulutus. Metsien hiilinielu pieneni 30 prosenttia.
Maailman ensimmäinen päästökauppa käynnistyi vuonna 1973 Kaliforniassa vastauksena osavaltiota piinanneisiin ilmanlaatuongelmiin. 1980-luvulla Ronald Reagonin hallinto loi kansallisen päästökaupan rikki- ja typpipäätöille. Euroopassa finanssikriisin ja taantuman vuoksi päästöoikeuksia oli markkinoilla liikaa.
2010-luvun alussa hiilikilon hinta oli 4-8 euroa. 2018 10 euroa. 2019 27 euroa. Lentoyhtiöt ja jotkut teollisuusyritykset saavat ilmaisia päästöoikeuksia. Päästökaupasta saadut tulot jaetaan EU-maiden kesken.
Suomessa voidaan rakentaa tuulivoimaloita ilman valtion tukea, mikä johtuu päästöoikeuksien kallistumisesta. Päästöttömän energiatuotannon kilpailukyky paranee fossiilisiin verrattuna.
Tuetaan ihmisiä ilmastonmuutoksen torjumisessa, ei rangaista. Muutoksessa sosiaalinen oikeudenmukainen on tärkein. Tämä pitää nähdä uutena mahdollisuutena

Pohjoismaat ovat pohtineet, mikä on niille kustannustehokkain tapa osallistua ilmastotalkoisiin. Raportissa mainitaan hiilitullit, jolloin suuripäästöisistä maista tuotavien tuotteiden hintaan lisätään Suomen tai Ruotsin rajalla tullimaksu. Näin ilmastoasioiden laiminlyönnin hinta maapallolle tehtäisiin näkyväksi. Samalla pienenisi riski siihen, että teollisuutta siirtyy pienempien päästöjen maista suurempien päästöjen maihin. (hs 15.5.2019)

Hinku-hanke eli Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke

Kuusi kuntaa ja kaupunkia on Suomessa sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen Hinku-hanke käynnistettiin vuonna 2008. Hangossa kaukolämpö pantiin polttamaan haketta. Kaupungin päästöt putosivat 34 prosenttia. Samalla pystytään tukemaan alueen oman talouden kehitystä, lisäksi maalämpöä ja aurinkovoimaa. Jos fossiilisten polttoaineiden tuonti voitaisiin vähentää neljänneksellä, Suomen vaihtotase olisi tasapaiossa. (http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI)

Britannian yleisradio BBC esitteli Iin kuntaa esimerkkinä ilmastotoimien johtajana Euroopassa. Jo päiväkodissa lapset säästävät energiaa. He kulkevat koulumatkat potkureilla, mittaavat eri laitteiden sähkön, veden ja lämmön kulutusta. 10 000 asukkaan Iissä ei käytetä fossiilisia polttoaineita. Energiansäästötoimilla kunnan kassaan kilahtaa joka vuosi 550 000 euroa. Siirtyminen maalämpöön, tuulivoimaan sekä aurinko ja bioenergiaan on tuonut alueelle työpaikkoja. Tuulivoima tuo kunnalle 1, 2 milj euroa vuodessa. Aurinko- ja tuulienergialla ladattavat leasingautot tuovat säästöjä. Lapset saavat käyttöönsä puolet säästöistään. Kouluun on hankittu konpostoreita. Euroopan komissio palkitsi Iin parhaana ilmastotyönä. (hs 27.4.2019)

Miten Lannevesi julistautuu maailman ensimmäiseksi digitaaliseksi omavaraiskyläksi?

”Suurten yritysten hallitsema ruokajärjestelmä tarvitsee vaihtoehdon: kumppanuusmaatalous. Viljelijät ja kuluttajat luovat suorat suhteet toisiinsa ja sitoutuvat yhteistoimintaan, jossa viljelijä tuottaa ruokaa todelliseen kysyntään. Tämä sallii viljelijälle menekin ennakoinnin ja takaa toimeentulon satokaudelle. Kuluttaja pystyy jäljittämän ruoan alkuperän ja tuotanto-olosuhteet, kun ruoka hankitaan suoraan maanviljelijöiltä ilman välikäsiä. Näin kumppanuustalous luo paikallistaloutta, jossa raha jää lähialueelle. Euroopassa jo yli miljoona ihmistä on tehnyt sopimuksen paikallisten viljelijöiden kanssa. Ruoantuotantoa joudutaan sopeuttamaan ympäristön muutoksiin, ja saman aikaan on vähennettävä ympäristökuormaa. On siirryttävä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään sekä omavaraisuutta lisäävään ruokajärjestelmään.” (Galina Kallio, Ville Lähde 25.2.2019 hs)

Töissä 36%
Eläkkeellä 34%
0-17 viuotiaita 16%
opiskelijoita 6%
työttömiä 5%

Lanneveden metsät tulee hankkia paikalliseen omistukseen, jotta niiden tuotosta verotulot eivät karkaa muualle.

Moderni vaihtotalous

Maanystävien laskelmien mukaan lähes kaikkien uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä on vähennettävät 90 prosenttia.
Kiinnostava aprikointi ekologisesti mielekkään tuotannon osalta koskee rahan käyttöä. Maailmastahan ei puutu ihmisiä jotka tarvitsevat jotain eikä ihmisiä jotka osaavat tehdä jotain. Kuitenkin on paljon työttömiä ja elämäänsä pitkästyneitä ihmisiä. Yhtä paljon niitä jotka tarvitsevat, mutta heillä ei ole rahaa ostaa. Mitä välistä puuttuu? Se on raha. Kun USA luopui kultakannasta vuonna 1973, raha ei ole ollut enää vaihdon väline vaan itse tuote. Raha ei ole ollut enää 50 vuoteen vaihdon väline. Raha on tuote jota voi ostaa ja myydä. Mitään muuta tuotetta myymällä ei voi rikastua enemmän kuin rahan ja siihen liittyvien finanssipalvelujen avulla. Yksi prosentti maailman ihmisistä omistaa 99 prosenttia kaikesta. Maailman ökyrikkaista kolmannes on henkilöitä, jotka ovat perineet järjettömiä omaisuuksia. Mutta viidennes rikkaimmista on finanssijonglöörejä, jotka eivät tuota yhteiskunnan kannalta mitään hyödyllistä. Seuraavaksi suurin rikastumisen mahdollisuus on ihmisillä, jotka ovat sijoittaneet farmasia ja terveysbisnekseen.
No eikö me osata pitää huolta toisistamme ilman että raharikkaus kasaantuu? Onko palkkatyö luonnonlaki? Ei rahatalouskaan. Monetaarinen järjestelmä pankkeineen ei voi koskaan toimia ilman jatkuvaa kasvua.
Monet ovat jo tavalla tai toisella irtautumassa globaalista markkinataloudesta, jatkuvaan kasvuun sidotusta raha- ja velkataloudesta: Aikapankki, Tavarapankki (Commodity Bank), paikallisvaluutta, LETS, Vaihtorengas, Jakamistalous, Vaihtotalous. Bitcoin.
Monille käyttöoikeus on tärkeämpi kuin omistaminen. Joukkorahoitus on muotia.
Mitä enemmän ihmiset voivat tehdä kotona ja järjestää palveluita toinen toisilleen, hoitaa lapsia ja sairaita, työskennellä ja laiskotella yhdessä, sitä vähemmän he tarvitsevat yhteiskunnan kalliita palveluja näihin tarkoituksiin. Ihmisten omatoimisuus ja omaehtoisuus luo uusia mahdollisuuksia. Valtion kovankaan sektorin ei tarvitse kilpailla vimmatusti maailmanmarkkinoilla. Energiaa ja luonnonvaroja voidaan säästää ja näin vähentää riippuvuutta maailmantaloudesta.
Niin kauan kuin valtio kerää tulonsa niiltä jotka tekevät työtä eikä niiltä jotka kuluttavat loppuun maailman väheneviä luonnonvaroja, voi tietenkin tehdä hyvin vähän. Miten elämä muuttuisi jos saisimmekin auttaa toisiamme ja saada siitä vastineeksi jotain ihmisarvoiseen elämään, asumiseen, ruokaan, liikkumiseen kuuluvaa? Miten muuten tässä maassa voi elättää itsensä kuin palvelemalla rahataloutta? Elää kunniallista arkipäivää?

2. Atomivoimaton kylä 31. joulukuuta 2005 maailmassa oli yhteensä 443 sähkövoiman tuotantoon käytettävää ydinreaktoria kaikkiaan 31 eri maassa. Näillä tuotettiin sähköä yhteensä 368 125 MW teholla. Kaikesta maailman sähköstä noin 16 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla. EU-maissa noin 31 prosenttia sähköstä tuotetaan ydinvoimalla.

3. Komposti jokaisella kotona http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116458-pakastin-uusiokayttoon-kompostoriksi

6. Nettipankki – vapaaehtoiset voivat ilmoittautua (Jämsän seurakunta esimerkillinen)

8. Omatoimikirjasto Kortepohja, tila maksaa aina, käytetään sitä tai ei. Kirjastokortilla voi lainata, käyttää nettiä

Ennen (Amerikka keskeistä) markkinoiden nousua yhteisöissä pärjättiin toisiaan auttamalla. Taloudellisessa selviämisessä auttoi vastavuoroisuus, uudelleen jako ja kotitalous.
Netti on avannut mielettömät mahdollisuudet selvitä lähes kaikesta likaamatta käsiään rahaan.
Ilmiselvin menetelmä on auttaa läheisiään, he auttavat minua. Tavaroita on kätevä vaihtaa

Hoitotyön tutkimussäätiö raportti: hyvää on vanhusten neuvolat, palvelubussit, hoitajien vastaanotot ja ruoka- ja siivouspalvelut (hs 31.3.2015)

Hiilidioksidin lisääntymisen takia koti, isänmaa ja uskonto eivät saa olla enää niitä arvoja, joiden takia olemme syntyneet. Ne ovat olleet tarpeellisia ja kestosuosikkeja. Jokainen meistä, jokainen ihminen etsii elämälleen tai paremmin olemassaololleen merkitystä. Jokainen kamppailee saadakseen elämään edes jotain mieltä, tapahtuu se sitten ryhtymällä skinhediksi, ryhtymällä mukaan Greenpeacen toimintaan, vaalimalla joulun traditioita, kannattamalla Jokereita tai kirjoittamalla kirjoja. Syntymäaika ja paikka heittää meidät keskelle merkityksiä, joilla tuotamme tolkkua elämään.

Mainostajat eivät myy meille tuotteita jotka olisivat kestäviä, edullisia, käytännöllisiä, ei edes tarpeellisia. Sen sijaan he tarjoavata tavaroita sen varjolla, että ostamalla niitä ostamme määrätyn identiteetin.
Monet ihmiset yhdistävät yksinkertaisuuden köyhyyteen. Niillä on yksi ratkaiseva ero: yksinkertaisuus on itse valittua, köyhyys ei. Mitä yksinkertaisempaa elämä on sitä enemmän siihen voi itse vaikuttaa. Yksinkertaisessa elämässä vallitsee terveys, järjestys ja kauneus. Sinnikäs yksinkertaistaminen synnyttää
sisäistä ja ulkoista hyvinvointia. Elämä on sopusointuista.

Miten toteuttaa oikeudenmukaisuus ilmaston tasaamisessa?

”Otsonikatoa aiheutti joukko teollisia kemikaaleja, jotka eivät olleet yhteiskuntien infrastruktuurin keskiössä. Samoin DDT:n käytön (osittainen) alasajo oli merkittävä saavutus, mutta onnistui juuri siksi, että se kosketti vain yhtä kemiallista yhdistettä. Kummankin kohdalla olennaista on myös, että samat tuottajat pystyivät hyötymään korvaavista tuotteista. Optimismi tuottaa kierosti passiivisuutta sen sijaan, että se peräänkuuluttaisi toimintaa nykymaailman historiallisesti ainutlaatuisten ongelmien selättämiseksi.” (Ville Lähde)