Vihreään Lankaan
30.9.1990 Marketta Horn
Ekopankki saamassa kansainvälistä kannustusta
Osallistuin Köpenhaminassa 17. -23.9.90 pidettyyn Altemative Money -seminaariin. Tässä EEC:n sponsoroimassa toisessa kansainvälisessä "lenkkari pankkiirien" neuvonpidossa oli mukana osuuskuntien, eettisten investointirahastojen ja ekopankkien vapaaehtoisia ja palkattuja työntekijöitä 11 maasta.
Köpenhaminassa piti kokousta myös INAISEn (Inemational Assocation of Investers in the Social Economy) johtokunta. INAISE on perustettu 1989 sosiaalisen sijoitustoiminnan ja ekopankkien yhteistyöfoorumiksi. Sen tarkoitus on myös harjoittaa Brysselistä käsin käytävää politiikkaa Euroopan yhdentyessä.
Miltä näyttää Suomen Ekopankin asema kansainvälisessä vertailussa?
Suomi oli ainut osallistujavaltioista, jossa ei vielä toimi ainutkaan laajalle yleisölle tarkoitettu sosiaalinen pankki tai eettinen sijoitusrahasto. Yllättävintä oli, että Suomessa vielä jopa kirkot ja sosiaaliset järjestöt kuten Punainen Risti pitävät varojaan kaupallisissa pankeissa.
Kesän kuluessa on tihkunut tietoja Ekopankkimme lupa-anomuksen käsittelystä. Vaikka pankkitoiminnassa mukana olevat viranomaiset myöntävät vaihtoehtoisen rahalaitoksen tarpeen ja Suomen aseman erityisen suljettuna kaupallisten pankkien villinä itänä, ei toimintaan uskalleta ryhtyä. Uudelle tulokkaalle asetetaan ennätyssuuret sisäänpääsymaksut.
Ekopankki on viimeisen tiedon mukaan kaatumassa siihen, että muutama johtaja OKL:ssä pelkää luonnonsuojeluun vivahtavan rahalaitoksen tuovan uhkaa osuuspankkijärjestölle. Näiden perinteisten johtajien mukaan Osuuspankkien vakuusrahasto joutuisi liian kovalle koetukselle.
Köpenhaminassa suomalaiset saivat konkreettista tukea Ekopankki-hankkeelleen
Marraskuun lopulla 22.-24.11. saapuu INAISEn johtokunnan jäseniä Suomeen.
Saksan Ökobankin johtaja Dieter Reincke, Hollannin antroposofisen pankin johtaja Peter Blom ja INAISE:n pääsihteeri, Englannin osuuskuntien erikoisjuristi Malcolm Lynch haluavat edistää Ekopankkimme julkisuutta ja osoittaa, että mikäli Suomen pankkimaailman kartelli ei suo mahdollisuuksia Ekopankin toiminnan aloittamiselle, voivat Euroopassa eettistä vastuuta tuntevat juristit ja sosiaaliset rahalaitokset ryhtyä tukikampanjaan. Tarkoitus on, että INAISEn johtokunta tapaa pankkitarkastusviranomaisia, OKL:n johtajistoa ja Kauppakorkeakoulun tiloissa järjestetään kaikille avoin seminaari.
Saksan Ökobank on luvannut luottoa tai keräyksen järjestämistä, jos Suomen Ekopankille tulee rahoitustarpeita. Tanskan antroposofisen pankin johtaja ehdotti, että kannattajat Suomessa voisivat ottaa esim. 10.000 mk lainaa kukin heidän pankistaan. Ekopankin toiminnan alettua laina siirtyisi Ekopankkiin. Jos ekopankin 2100 jäsenestä esimerkiksi 600 ottaisi tarjouksen vastaan, karttuisi pääomamme kuudella miljoonalla markalla. Tukijat maksaisivat lainasta vain toimutuskulut.
Massiivista julkisuutta ja tiedottamista tarvittiin Saksan Ökobankin toiminnan aloittamiseksi 1988. Ökobank nosti jopa syytteen pankkikartellista, koska tilanne näytti samalta kuin nyt Suomessa: perustettava pankki täytti kaikki lain vaatimat edellytykset, mutta osuuspankki ei halunnut eettistä ja sosiaalista pankkia järjestelmäänsä sotkemaan. Ovatko rahavaltaan perustuvat pankit asettuneet kansanvaltaan perustuvien valtioiden yläpuolelle, kyselivät ökobankilaiset.
.
Ekopankin kokouksessa 16.8.1989 pankkitarkastusviraston pitkäaikainen johtaja Jussi Linnamo sanoi:
"Uuden pankin perustamisesta päättää valtiovarainministeriö. Se kuulee Suomen Pankkia, Pankkitarkastusvirastoa ja vakuusrahastoa. Jos joku näistä ei hyväksy pankin perustamista, on sen näytettävä toteen, että uusi pankki olisi yleisen edun vastainen. Yleisen edun vastainen tarkoittaa lähinnä sitä, että perustajilla on rikosrekisteri."
Kuka voisi todistaa, että Ekopankki ei olisi yhteiskunnallisesti tarpeellinen? Lain velvoitteet on täytetty ja toimilupa-anomus jätetty valtiovarainministeriölle toukokuussa 1990. Tarvitsemme laajaa asiantuntijajoukkoa kansainvälisen kannustuksen lisäksi, mikäli hanke uhataan kaataa osuuspankin taholta!
Eettinen sijoittaminen yleistä
Köpenhaminassa eniten mielenkiintoa herättivät skandinavialainen koroton lainajärjestelmä J.A.K. sekä eettisen sijoitus toiminnan aikaansaama suosio Yhdysvaltojen ja Englannin pörssimarkkinoilla. Englannissahan pörssin alamäestä huolimatta nk. eettisten investointien tuotot ovat nousseet huimasti.
Yhdysvalloissa peräti 20 prosenttia pörssin varoista ohjautuu niin kutsuttuihin eettisiin investointeihin. Sijoittajat eivät halua antaa rahojaan esimerkiksi yhtiöille, jotka käyvät kauppaa rotusortoa hyväksyvien valtioiden kanssa, toimittavat tarvikkeita atomivoima- tai aseteollisuudelle.
Köpenhaminassa keskusteltiin myös rahan ja koron filosofiasta sekä maanomistuksen vaikutuksesta korottomaan talouteen. Samoin keskusteltiin vaihtotalouden ja paikallisvaluutan toteuttamisesta. Tunnetuin esimerkki paikallisesta rahajärjestelmästä on Wörglin kokeilu Tirolissa, jota ennen toista maailmansotaa haluttiin laajentaa muuallekin Itävaltaan ja Sveitsiin, mutta kansalliset pankit kielsivät sen.
Köpenhaminassa tuli esille, että 1980-luvun lopulla tapahtunut finanssipalvelujen vallankumous luottokortteineen ja rahamääräyksineen on yhä useimmille ihmisille tuonut selvän kuvan siitä, että raha ei enää ole hyödyllinen sosiaalinen maksuväline. Se on luonut oman keinotekoisen maailmansa ja vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme kuin happosade. Vaihtoehtoisen rahajärjestelmän luominen on seuraava kansainvälisen yhteistyön kohde asejärjestelmien purkamisen jälkeen. Muissakin maissa perinteinen sotalaitos vastustaa yhteiskunnan mielipideilmaston muutosta, mutta kivikkojen ja karikkojen kautta pienet kokeilut ovat alkaneet.
19. lokakuu 1995
Marketta Horn
Ekotalous lehti
Ei vielä mikään muistokirjoitus
Ekopankki -johtokuntaankin lisää jaettua iloa!
Muistan kuinka keväällä 1987 leimahti innostus ekopankista. Olin seurannut Saksan ekopankin alkutaivalta asuessani Luxemburgin pankkiyhteisössä 1980-luvun alun.
Vasemmistohenkiset ylioppilaslehdet pyysivät minua kääntämään tietoja Saksan ekopankkihankkeesta. Ruohonjuuri Oy:n pienyrittäjät ymmärsivät lainavarojen noidankehän. Pankkitarkastusviraston entinen ylijohtaja Jussi Linnamo tuli kokoukseemme kertomaan: ”Olen jo pitkään miettinyt mahdollisuuksia eettisen pankkitoiminnan aloittamiseksi.”
Maailman ekokatastrofin lähenemisen tajuavat rohkeat tiedemiehet ja taitelijat kiirehtivät hanketta, Matti Kuusi ja Matti Sarmela, Marjatta Tapiola. Siitä vain pystyyn! 2000 suomalaista maksoi osuuskunnan jäsenmaksun ensimmäisten vuosien aikana ja ilmaisi näin kannatuksensa uudenlaiselle säästötoiminnalle: Minä määrään mihin minun säästöjäni saa käyttää.
Jos maatilan ostaja maksaa 150.000 mk korkoja pankille vuodessa, hän haluaa päättää, mihin pankki näitä rahoja käyttää. Että ei peräti GSM-firmalle? Noususuhdanteen kulutusjuhlaan hän ei halua osallistua.
Ekopankin kokouksiin on tullut ihmisiä niin kirkon kuin työväenliikkeen, kauppakorkeakoulujen kuin yrittäjien piiristä. Innostus on ollut suurta:
”Perustamme pankin, joka rahoittaa ekologisesti ja eettisesti vastuullisia hankkeita. Pankki ei peitä politiikkaansa marmorilattioihin ja johtajien yksityislentokoneisiin. Vihdoinkin on paikka, missä voin pitää hyvällä omallatunnolla rahoja kaukana maailman pahuudelta.”
Tämä ei ole vielä mikään muistokirjoitus Ekopankille, päin vaston: Yllytys ja kannustushuuto toiminnan tarkistamiseksi. Tulevaisuuden kannalta on hiukan enteellistä, että kannattajayhdistyksen hallitus käsitteli yhdistyksen lopettamista kannattajien vähyyden vuoksi lokakuun kokouksessa.
Kaikki meni hyvin pankin perustamiseen saakka 8.1.1988. Mietimme pankin muodon ja hallintoneuvoston kokoonpanon tarkkaan. Eri alueet ja intressipiirit, puolueet ja asiakkaat saivat tasapuolisen edustuksen. Laadimme osuuskunnan säännöt käyttäen hyväksi saksalaisten ja ruotsalaisten ekopankkien asiantuntemusta. Pankkitarkastusvirasto oli läheinen neuvonantajamme toimintasuunnitelmaa laadittaessa.
Teimme kuitenkin kömmähdyksen. Syystä jota en vieläkään tiedä,
olimme unohtaneet miettiä, ketä pankin johtokuntaan. Niinpä suuressa
perustavassa kokouksessa Helsingin virkailijainopistossa alettiin
satunnaisesti ehdotella kandidaatteja. Henkeni salpaantui ja
kurkkuuni nousi karvaspallo: meistä idealisteista, jotka olimme
kokouksissa vannoneet Ekopankin parasta, alkoi yksi toisensa jälkeen
myöntyä johtokunnan jäseneksi. Tunsin jokaisen miehen tarkkaan ja
tiesin, että he eivät läpäisisi ensimmäistäkään
pankkitarkastusviranomaisen testiä.
Muistan miten minuakin ehdotettiin johtokuntaan. Ajattelin, että jos itse laitan pienet rahani pankkitilille, haluan, että niistä joku ottaa myös vastuun. Pankissa tarvitaan asiantuntemusta, kokemusta ja luottamusta. Eihän minulla ole. Johtokunnan jäsenyys vie aikaa. Nyt osa meistä suunnittelijoista, joista kaikki eivät aina ehtineet tulla edes kokouksiin, olivatkin itse johtokunnassa.
Tuon kokouksen jälkeen panin ekopankin paperit mappiin Ö
Mitä toimintaedellytyksiä on teoreettiseen tutkimukseen perehtyneen ekonomin ja valtiotieteilijän, putkimiehen ja opiskelijan johtamalla pankilla? Raha on ihmiselle herkkä asia. Ei elämän edellytystä sijoiteta noin vain pelkästään hyvän aatteen tukemiseksi. Tarvitaan luottamusta ammattitaitoon, ihmiseen, karismaan.
Tämän jälkeen palkattiin kauppakorkeakoulusta opiskelijoita hoitamaan tärkeää toimistopäivystystä, toimisto siirrettiin yksinäiseen vuokrahuoneeseen syrjäiselle kadulle. Ekopankki menetti kontaktit niin kansalaisjärjestöihin kuin pankkeihin. "Tärkeitä" neuvotteluja käytiin Osuuspankin keskusliiton kanssa, ja ylistettiin osuuspankkia. OKL pumppasi meiltä sen tiedon, jota Interrail-matkoilla Keski-Euroopan ekopankkeihin olimme makuupusseihimme keränneet.
Olen oppinut paljon kymmenen ekopankkivuoden aikana. Kokouksissa vakuuttavat perinteiset miesmallit. Miehet osaavat analyyttisesti eritellä menneen ja tulevan. Mutta Ekopankin luottamus ei kasva hurskailla puheilla. Toiminnan on oltava hauskaa, että me vapaaehtoisetkin jaksamme tehdä työmme, että innostus pysyy yllä - mutta myös ammattitaitoista luottamuksen vahvistamiseksi.
Ekopankin toiminnan pysähtymisessä ei ole kyse suomalaisten ennakkoluulosta tai välinpitämättömyydestä. Kyse on kommunikaation vaikeudesta. Johtokunnan varakkaimpien jäsenten henkilökohtaisen kunnian ja isällisen johtamistyylin ristiriidasta uuden tyylisen kansalaisaktiivisuuden vaatimusten kanssa. Kukapa jaksaa vapaa-aikanaan liimailla postimerkkejä, jos hänelle ei samalla suoda tilaisuutta evästää neuvottelukunnan lounasreissua ja kuulla vilpitöntä raporttia keskusteluista.
Vetoan vielä kerran Ekopankin johtoon: rakentakaa pankki suomalaiselle ja kansanvaltaiselle periaatteelle.
Minun mallini Ekopankin toiminnan aloittamiselle:
1. Mielestäni pankin tulisi fuusioitua johonkin olemassa olevaan itsenäiseen osuuspankkiin. Vieläkin sinnittelee muutama pieni maalaispankki, joka haluaa säilyttää itsenäisyytensä. Sille on ekopankin tuoma asiakaskunta ja osuuspääoma elinehto. Pankin entiset asiakkaat saisivat pysyä osuuskunnassa vanhoilla periaatteilla, mutta uudet asiakkaat hyväksyisivät ekologiset ja eettiset lainakriteerit. Pankin nimi muuttuisi esimerkiksi Saarijärven osuuspankista Saarijärven eko-osuuspankiksi. Hallintoneuvosto ja johtokunta noudattaisivat ekologisen pankkitoiminnan sääntöjä.
2. Entinen pankinjohtaja jäisi virkaansa. Pankkia hoitaisivat pankkilaiset, eivät opiskelijat ja teoreetikot.
3. Helsingin seudulla pankin konttorista tehtäisiin ekotalouden mallimaja, yhdessä eettisten järjestöjen ja ekologisten yrittäjien kanssa.
*********************
- Ekopankin kannattajayhdistys
- Eila Silvennoinen, Marketta Horn
- 23.3.1996
Arvoisa pankin perustaja!
Vielä syyskuun 14. päivään1996 saakka Sinulla on kunnia kantaa maailman kolmannen ekopankin perustajan arvonantoa. Sen jälkeen olet maailman kolmannen ekopankin entinen perustaja, sillä osuuskunnan asioista alkavat päättää ne, jotka ovat satsanneet hankkeeseen vähintään 500 markkaa.
Miksi perusosuusmaksua piti korottaa?
Kun Ekopankki perustettiin vuonna 1989, päätettiin osuuskunnan
yhdeksi osuusmaksuksi 100 mk. Suuren innostuksen vallassa muutaman
vuoden aikana 2296 ihmistä liittyi osuuskuntaan, samoin kuin sinä.
Vuosien varrella osoittautui, että vapaaehtoistyöllä toimivalle osuuskunnalle toi suuri jäsenmäärä enemmän töitä kuin varoja.
Osuuskunnan lainsäädäntö vaatii lähettämään kaksi kertaa vuodessa jokaiselle osuuskunnan jäsenelle virallisen kutsun osuuskunnan kokoukseen, osuusmäärästä riippumatta. Vaikka työ on tehty pääasiassa talkoovoimin, maksaa jokainen kirje ja siihen liittyvän osoiterekisterin pito noin kympin per henkilö.
Yhden tai kahden osuuden lunastajia on 1815!
Osuutesi on ollut tärkeä pankin kannatuksen osoittamiseksi. Kiitos siitä!
Jos pidät yhä tärkeänä ekologisen ja eettisen pankin perustamista Suomeen, ei auta muu kuin ostaa lisää osuuksia. Ekopankkihan sai viimeisenä pankkina Suomessa oikeuden perustaa pankin viiden miljoonan markan peruspääomalla. Seuraavilta EU-aikaisilta pankeilta vaaditaan 25 miljoonaa markkaa. Kuitenkin perinteinen pankki on riskialttiimpi, koska se antaa lainaa yhdeksän kertaa enemmän kuin sillä on varaa. Ekopankki on itse päättänyt rajoittaa lainanannon kolminkertaiseksi peruspääomaan verrattuna.
Kyse on vain 2000 markasta. Jos jokainen 2296 jäsentä sijoittaa 2000 mk on meillä viisi miljoonaa kasassa! Ja Suomessa maailman kolmas Ekopankki!
Ellet halua korottaa osuuksiesi määrää on sinulla kolme vaihtoehtoa:
- Lahjoitat nykyiset osakkeesi jollekin, jolla on ennestään osuuksia vähintään 400 markan edestä.
- Lahjoitat osakkeesi osuuskunnalle, joka syksyllä päättää, miten ne käytetään. Jos kukaan alle 500 markan jäsenistä ei vaadi osuusmaksujaan takaisin, on syyskokouksella 150.000 mk joko säätiön tai eettisen sijoitusrahaston perustamista varten.
- Voit pyytää rahasi takaisin. Tällä hetkellä palautettava osuus on 70 mk 100 markasta.
Mitä etua siitä, että ostat lisää Ekopankin osuuksia?
- Syysosuuskuntakokouksessa 1996 päätetään ekopankin tulevaisuudesta. Vain ne, joilla on vähintään 500 markan edestä osakkeita, voivat osallistua päätöksentekoon.
- Suomessa on edelleen vireillä hanke aloittaa ekologisesti ja eettisesti vastuullinen pankkitoiminta. Olet hankkeessa mukana.
Oheisella tilisiirrolla voit maksaa puuttuvan perusosuusmaksun. Vuodenvaihteen jälkeen saat tiedotteen, millä osuudella olet mukana perustamassa ekologista ja eettistä pankkia.
***
Tästä se alkoi 1986:
MADONLAKKI-lehti
Miten perustaa pankki?
Suomessa ekopankin perustaminen alkaa Valtiovarainministeriön pankkitarkastusvirastosta. Suomen Pankilla ei ole määräysten eikä lupien kanssa mitään tekemistä. Pankkilaki (Pieni Lakikirja nro 50, Valtion Painatuskeskus) mukaan Suomeen saa perustaa liike-, säästö-, osuus- ja postipankkeja. Liikepankkien tarkoitus on ahmia voittoja osakkeidensa omistajille, säästöpankkien kaunissanaisesti "säästäväisyyden edistäminen". Koska ekopankin katsotaan kuuluvan säästöpankkilain piiriin, tulkittaneen sana säästö laveasti myös luonnonvarojen säästöksi. Perustajina täytyy olla vähintään 20 kansalaista (4. pykälä) ja pankilla on oltava vähintään 500 000 mk:n kantarahasto (8. pykälä).
Virallisesti lainsäädäntö ei kuitenkaan salli ekopankkia. Toiminimessä on nimittäin oltava sana säästöpankki. Vaikeuksia aiheuttanee myös kielto siitä, että "säästöpankki ei saa ottaa talletusta ehdolla, että sen määrä kokonaisuudessaan tai osaksi on annettava lainaksi nimet ylle luotonantajalle" (41. pykälä)."
"Miksi ihmiset hiljaisesti hyväksyvät pankkien tyylin? Miksei Suomessa ole vaihtoehtoisia pankkeja?", kyselee jyväskyläläinen tutkija Tapani Kaakurinniemi Suomi-lehdessä (3/86: Perustamme pankin). Kuopiolainen luonnonmukaisen kalankasvatuksen yrittäjä haaveilee halpakorkoisesta lainasta. Liikepankkien oravanpyörässä äärimmilleen lypsetty, huonon omantunnon omaava ekonomi heittää herjaa mielekkäämmästä ansiopaikasta. Perintörahojaan pyörittelevä näkee painajaisunia rahoittamastaan viidennestä ydinvoimalasta ja Punkaharjua halkovasta pikatiestä.
Olisiko meillä mahdollisuuksia lyöttäytyä yhteen?
Ehdotuksia kevään kuluessa - kirjeitse ja puhelimitse -
Marketta Horn
http://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/vanhat/library/attachments/070_071SK3189L.pdf