Eläkesijoituksetko

rahoittavat tuhokulttuuria?

 (seuraavassa lainauksia mm. Helsingin Sanomien ja Keskisuomalaisen taloustoimittajien kirjoituksista 1997-)

Miksi eläkerahastot rahoittavat vanhaa ja suurta?

Ohjeiden mukaan valtion tulee rahoittaa erityisesti suuryrityksiä. Ministeriön asettama selvitysmies Antti Tanskanen: "Valtion eläkerahasto VER on paras taho helpottamaan suuryritysten rahoitusongelmia ostamalla niiden velkakirjoja." Jos menee hyvin, valtio tienaa järjestelyistä. Monissa maissa kuten USA:ssa yritystodistuksia ostelee keskuspankki. Suomessa se ei Tanskasen mukaan tule kyseeseen, koska Suomen Pankki on osa euroalueen keskuspankkijärjestelmää.  (Jyri Raivio hs 9.1.2009)

 Entä jos ei mene hyvin? Kaikkien eläkerahat on sijoitettu tätä järjestelmää tukeviin yrityksiin. Obaman lausui sen oikein: “Tämän päivän ongelmia ei voida ratkaista eilisin menetelmin.” Nyt on täyskäännös ympäristöä pilaavan teollisuuden kannattavuudessa. Miten VER voi muuttua?

"Lain mukaan rahaston sijoituksia tehtäessä on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. (2016)VER on Finland’s Sustainable Investment Forum ry:n (FINSIF) jäsen. FINSIF toimii PRI:n (Principles for Responsible Investment) suomalaisena kontaktiyhdistyksenä ja sen tarkoituksena on edistää tietoisuutta vastuullisesta sijoitustoiminnasta varainhoidossa ja sijoituspäätöksiä tehtäessä."

Laki on hienosti kirjoitettu. Tällä hetkellä vältettävien sijoitusten listalla on kuitenkin vain ihmiselle vaaralliset toimialat (tupakka, aseet jne).

Raivion jutun taulukko kertoo: "Ongelma: Suuryrityksillä on vaikeuksia saada rahaa kansainvälisiltä markkinoilta. Ne lainaavat kotimaasta, mikä vähentää pankkien kykyä luotottaa pienempiä yrityksiä. Ratkaisu: Valtio elvyttää yritystodistusmarkkinoita eli Valtion eläkerahasto alkaa ostaa yritysten lyhytaikaisia velkapapereita."

Julkisissa ja yksityisissä eläkerahastoissa on sijoitettuna 210 miljardia euroa. Valtio suojaa osakeomistuksillaan teollisuuden rakentamista, jotta teollistuminen ei mene vain ulkomaisen pääoman varaan. Valtio on yksi suurimmista omistajista Helsingin pörssiyhtiöissä. Sen pörssiosakkeiden arvo on 36 miljardia euroa. Enemmistöomistuksessa on enää Fortum ja Finnair!!! Nestekin oli pitkään niin sanottu strateginen omistus. Valtion osakesalkun markkina-arvosta lähes 20 miljardia on kuitenkin pelkkää Nestettä. Vuonna 2020 valtion saamat osingot olivat 1079 miljoonaa euroa. Kymmenen miljardin euron kestävyysvajeen vuotuiseen rahoittamiseen osinkotuotoilla tarvittaisiin 250 miljardin euron osakesijoitukset. Ongelma on sekä osakkeisiin että lainakorkoihin liittyvä suuri riski. (hs 5.1.2021)

Ilmarisessa on puoli miljoonaa palkansaajaomistajaa eli vakuutettuja. Vunna 2011  omistajavaltaansa tuli yhtiökokouksessa käyttämään yksi valtuutettu. Vakuutetut ovat poissa muidenkin eläkeyhtiöiden ylimmästä päättävästä kokouksesta. Eläke-Tapiola kertoo, että vakuutettuja on ollut yhtiökokouksissa 1-3 henkeä. Varma kieltäytyi kokonaan erittelemästä, ketä sen yhtiökokouksiin osallistui 30 äänioikeutettua ”tahoa”. Koska suurimmat yritykset ovat maksaneet isoimman osan kaikista eläkemaksuista, paikalla yhtiökokouksissa on silti 20-50 prosenttia kaikista äänistä. Jos joku valituttaa itsensä palkansaajien edustajaksi eläkeyhtiön yhtiökokoukseen, käyttää hän yrityksen työntekijöiden eläkemaksun suuruista äänivaltaa. Yrityksen työnantajan edustaja käyttää siinä noin kolminkertaista äänivaltaa työntekijöiden edustajaan verrattuna.  (Tuomas Pietiläinen hs 17.4.2012)

Ilmastokriisin välttämiseksi on kova kiire saada pois käytöstä isomäärä vanhoja laiteita ja infrastruktuuria. Sijoitustermein kyse on yritysten ja sijoittajien omaisuuden arvon alaskirjauksesta. On mitätöitävä tietty osa yhteiskunnan kollektiivisesta varallisuudesta. Vaarallisiin rahastoihin perustuu iso osa eläkkeistä. Paremman teknologian ympäristöhyödyt häviävät kasvavaan kulutukseen elleivät kulutuksen kohteet muutu. (Hyvinvoinnin seuraava erä. Visio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, Sitra ja Demos Helsinki 2018)

Työeläkemaksun korotus johtuu kasvutalouden hiiipumisesta?

"Suomen suurin eläkeyhtiö Varma kertoi tehneensä 20 miljoonan euron alaskirjoituksen, joka kohdistuu osaan pääomarahastoista ja sijoituksiin kansainvälisissä kiinteistörahastoissa... Entisestään jyrkentynyt finanssikriisi on johtamassa arvioitua suurempaan työeläkemaksun nostoon... Työeläkemaksun korotuspaine johtuu eläkeyhtiöiden heikentyneistä tuloksista. Sekä isot että pienet yhtiöt ovat kertoneet 15 - 17 prosentin arvonlaskuista sijoitussalkuissa... Työeläkeyhtiöt täyttävät hyvin vakavaraisuusvaatimukset. Tämä johtuu tosin siitä, että eduskunta laski vakavaraisuusrajoja, jotta eläkeyhtiöt eivät olisi ajautuneet pörssiosakkeiden pakkomyyntiin."

Työeläkeyhtiöiden ala keskittyi: "Varma iloitsee siitä, että viiden eläkesäätiön ja kaikkien Suomen yliopistojen työeläkevakuutusten keskittäminen Varmaan vahvistaa yhtiön markkina-asemaa. Kilpailu yliopistojen eläkkeistä oli tiukka, ja se ratkaistiin lopulta muun muassa yliopistojen saamilla työhyvinvoinnin tukimiljoonilla. Niitä Varma pani peliin pari miljoonaa muita enemmän... Yhtiöt ovat purkaneet eläkesäätiöitään, koska ne saavat säätiöihin kertyneen ylimääräisen varallisuuden itselleen... Ilmarinen sai omaisuudelleen lähes 16 prosentin tuoton 2009, Varman tuotto jäi 14 prosenttiin... " (Tuomo Pietiläinen hs 21.1.2010)

Eläkevaroista saadaan kassavirtatuottoja 3,5-4 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi tilinpitoon kirjataan keskimääräisenä vuotena nettomääräisesti noin 7 miljardin arvonmuutokset esimerkiksi osakkeiden markkina-arvon nousun takia. Yksityisillä ja julkisilla aloilla maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen pitää saada 1,5 miljardia euroa sijoitustuottoa. Muutaman vuoden päästä sijoituksista tarvitaan eläkkeiden rahoittamiseen jo kaikkien kassavirtatuottojen verran. Pääosa arvonmuutoksista, 5-7 miljardia euroa, jää edelleen eläkevaroihin. (Reijo Vanne hs 2.11.2015)

Eläkeläisen on pakko pysyä jäsenenä?

"Yhtiöni eläkevarojen ”tuotto” oli viime vuonna inflaatio huomioon otettuna -7,4 prosenttia eli arviolta 11 prosenttia alle eläketurvakeskuksen asettaman tuottotavoitteen. Haluaisin irtaantua eläkeyhtiöstäni mieluimmin kertasuorituksella ulosmitattuna tai niin, että varani siirretään toiseen yhtiöön. Kuulemani mukaan tämä ei onnistu vaan minut on sidottu yhteisööni, kunnes kuolema meidät erottaa! Eläkeyhtiö taitaa olla ainoa asia, josta nykymaailmassa ei pääse elävänä eroon." (Hannu Uusikartano, hs 7.3.2012)

Kenelle eläkesäätiön sijoitusvoitot?

 "Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Vesa Rantahalvari väitti, että eläkesäätiön ylijäämä kuuluu yritykselle. Rantahalvari jätti kertomatta, että työeläke on osa palkkaa, jota maksetaan sen jälkeen, kun henkilö jää eläkkeelle. Työeläke on lakisääteinen ja pakollinen, jota käytännössä hoitaa eläkesäätiö tai työeläkelaitos. Moni muukin pelaisi kasinopeliä Rantahalvarin tapaan, että voitot salkunhoitajalle ja tappiot pääoman omistajille... Eläkesäätiön perustaneet työnantajat vain hoitavat lakisääteistä toimintaa. Rantahalvarin ajattelutavan mukaan pääoman sijoitustuotto ei kuulu pääoman omistajille vaan varojen hoitajalle." (Manu Paajanen Espoosta hs 7.11.2009)

Suomen suurin eli eläkeyhtiö palkitsi omistajansa eli lähinnä suuryritykset suhteellisestikin isoimmilla maksupalautuksilla. Näin tapahtui, vaikka ministeriö kehotti jättämään asiakashyvitykset maksamatta.

Eläkesäätiöiden johtajilla suuret bonukset tuloksista riippumatta

'Sekä Varma että Ilmarinen tekivät 2008 historiansa huonoimman sijoitustuloksen kun eläkerahastojen arvot alenivat 15 ja 18 prosenttia. Silti Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria sai noin 47 prosentin ja Ilmarisen Harri Sailas 25 prosentin bonuksen hyvästä liikkeenjohdosta. Vuorion pelkkä bonus oli 228 000 euroa, Sailaksen 100 000 euroa.  (hs 5.1. 2010 Tuomo Pietiläinen)

Työeläkeyhtiöt kilpailevat keskenään lääkkeitä maksavista yrityksistä. Itse eläkkeensaajat eivät voi kilpailuttaa yhtiöitä. Käytännössä eläkeyhtiöt ovat kilpailleet yrityksistä erilaisilla työkykyä edistävillä palveluilla.  Menneiltä vuosilta löytyy esimerkkejä, joissa työeläkeyhtiöt ovat ostaneet yrityksiä asiakkaikseen suurilla kiinteistökaupoilla. Eläkeyhtiöön siirtyvä yritys on saanut myynnissä olevasta kiinteistöstä yllättäen parhaan tarjouksen eläkeyhtiöltä. Jotta eläkkeiden ennakkorahastoinnin aste voisi nousta, pitäisi sijoitustuottojen olla mahdollisimman korkeita ja eläkeyhtiön kulujen matalia. Finanssivalvonnan raportti paljastaa, että eläkeyhtiöiden toiminta ei kaikin osin täytä nuukuuden periaatetta. Eläkeyhtiöt ostavat johtajille lisäeläkkeitä entisen intressipiirinsä vakuutusyhtiöistä ehkä korkeaan hintaan. Työeläkeyhtiöiden johtajien lisäeläkkeitä voi pitää kyseenalaisina. Lisäksi yhtiöt tuntuvat markkinoivan itseään ja toimivan myös sponsoreina. (kslm 3.10.2016)

Suomessa toimii seitsemän työeläkeyhtiötä, jotka kilpailevat sillä, mikä yhtiö antaa suurimmat maksun palautukset työnantajille. Yritysten johtajilleen ottamia vapaaehtoisia lisäeläkkeitä maksetaan rahastoista, jotka on kerätty lakisääteisillä ja pakollisilla työeläkemaksuilla. Kun vapaaehtoisten rekisteröityjen lisäeläkkeiden rahastot eivät ole riittäneet, työeläkeyhtiöt ovat maksaneet vapaaehtoisia lisäeläkkeitä lakisääteisten työeläkemaksujen rahastoista. Vuosina 1997-2010 lakisääteisten eläkerahastojen varoja on siirretty noin 1,2 miljardia euroa vapaaehtoisten lisäeläkkeiden maksamiseen. Menettely on perustuslain ja yleisen oikeustajun vastaista. (Manu Paajanen hs 16.7.2012)

Työeläkesijoittajat – salainen sisäpiiri

Sveitsin keskuspankin pääjohtaja joutui selittelemään vaimonsa valuuttakauppoja. Moinen voisi tapahtua julkisuudelta piilossa Suomessakin: Suomen Pankki salaa työntekijöidensä omistuksia kuten valuuttakauppoja koskevan sisäpiirirekisterin. Suomen Pankin väki on yksi harvoista, joka voi saada ennakkoon tietoa valuutta- ja pörssikursseihin vaikuttavista päätöksistä.

Suomessa on toinenkin suurta valtaa käyttävä talouspäättäjien joukko, jonka henkilökohtaiset arvopaperikaupat jäävät julkisuudelta piiloon. Tämä joukko tekee töitä työeläkeyhtiöiden ja -laitosten johtokunnissa ja sijoitusosastoilla. Työeläkeyhtiö sekä valtion ja kuntien eläkelaitokset sijoittavat yli 120 miljardin euron eläkevarallisuutta. Sillä maksaisi valtion menot kahdeksi vuodeksi ja säästöön jäisi vielä reilu kymmenen miljardia euroa. Pankkien aiempi omistajavalta pörssiyhtiöissä on siirtynyt käytännössä eläkejohtajille. Eläkeyhtiöiden sisäpiirin omistusten perään on kuitenkin turha kysellä. Yksikään eläkeyhtiö ei julkaise tietoja johtajiensa eikä sijoitusväkensä henkilökohtaisista arvopaperikaupoista. (Tuomo Pietiläinen hs 7.2.2012)

"Moni raskaan sarjan eläkejohtaja joutuu jättämään pörssiyhtiöiden hallitukset ja tuntuvat hallituspalkkiot. Samalla eläkeyhtiöiden johtajien ja sijoitusväen henkilökohtaisista pörssikaupoista saattaa tulla vihdoin julkisia. Varma ja Ilmarinen joutuvat käytännössä lopettamaan lähipiirin kiinteistökauppansa. ennen Mika Vehviläisen ja Ilmarisen poikkeuksellisten asuntokauppojen paljastumista kukaan ei tuntunut olevan kiinnostunut eläkeyhtiöiden ja pörssiyhtiöiden ristiinkytkennöistä ja lähipiirin kaupoista.  Näin siitä huolimatta, että eläkeyhtiöt ja -laitokset hoitavat noin 130 miljardin euron suuruista veroluontoisesti kerättyä työeläkerahastoa. Yhdestä hallitustehtävästä on saattanut saada 60 000-100 000 euron sivutulon. Työeläkeyhtiöitä valvovan Fivan selvityksen mukaan 2002-2012 lähipiirin kauppoja syntyi parikymmentä 10 miljoonan euron arvosta." (Tuomo Pietiläinen hs 3.4.2012)

Paljastuneet sisäpiirikaupat ovat vain jäävuoren huippu, kun130 miljardin euron suuruisia julkisia eläkevaroja on annettu poliittisella päätöksellä yksityisten yritysten hallinnoitaviksi. Tämä on ainutlaatuista koko EU:n alueella. Yksityinen hallinto tarkoittaa, että yksittäiset sijoitukset eivät ole läpinäkyviä. Eläkeyhtiöt voivat tehdä kannattamattomia asunto- ja muita sijoituksia tarjoten mahdollisuuden laajamittaiseen, julkisilla varoilla harjoitettavaan korruptioon. Eläkeyhtiöt ovat jopa epäsuorasti myöntäneet tekevänsä huonoja kauppoja perustellen niitä sillä, että ne ”hukkuvat suureen massaan”. On viitteitä siitä, että poliittiset puolueet ovat osa maata vaivaavaa hyvä veli -järjestelmää. Pääsisipä käsiksi Telan, tyel-yhtiöiden ja poliittisten puolueiden kulutositteisiin. Näennäisen kilpailun takia ylläpidettävä ja korruptiota ruokkiva useiden yhtiöiden järjestelmä maksaa meille suomalaisille useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Järjestelmä on korvattava yhdellä eläkelaitoksella. Sen omalla alallaan ammattitaitoiset johtajat eivät puuttuisi pörssi- ja muiden suuryritysten nimityksiin ja hallintoon (Pekka Vainikka, hs, mielipide 12.4.2012)

Yksi maailman suurimmista sijoittajista on Kalifornian osavaltion henkilöstön eläkerahasto Calpers. Sen hallituksen kolmestatoista jäsenestä kuusi edustaa henkilöstöä ja neljä ”viran puolesta” osavaltiota työnantajan roolissa. Kolme on kuvernöörin tai senaatin nimeämiä. Ruotsissa ja Tanskassa työmarkkinajärjestöt yhdessä omistavat eläkevakuutusyhtiön tai rahaston. Maailmalla työmarkkinaosapuolet eivät ole tyypillisesti luovuttaneet eläkerahastojen päätösvaltaa ulkopuolisille. Päätösvalta on pidetty sillä, joka edustaa maksajia, ja käytännössä siten, että osapuolet nimeävät sopiviksi katsomansa edustajat hallituksiin. Yleislinjaksi näyttäisi muodostuvan, että kasvottoman omistuksen aika on ohi. (Jukka Rantala, Eläketurvakeskuksen toiminnanjohtaja, hs vieraskynä 18.4.2012)

Vuoden sijoitustappiot suurempia kuin maksetut eläkkeet

Työeläkeyhtiö Varma menetti sijoitustoiminnassaan eläkeläisten ja palkansaajien varoja viime vuonna (mikä vuosi?) 3,8 miljardia. Summa on suurempi kuin yhtiö maksoi vuodessa eläkkeitä. Eläkeyhtiö Ilmarisen sijoitustuotto painui 17,5 prosenttia miinukselle. Tulos tai ulos -periaate ei koskenut eläkeyhtiöitä. Työmarkkinajärjestöjen pomoista muodostettu eläketaitoisten hallitukset nostivat johdon palkkoja. Vuosikertomuksen mukaan Ilmarisen toimitusjohtajan Harri Sailaksen ansiota nostettiin 27 prosenttia 492 000 euroon. Suomen suurimman eläkeyhtiön, Varman toimitusjohtajan Matti Vuorian palkka nousi 19 prosenttia 762 000 euroon. Markkinataloudessa molemmille olisi pitänyt antaa kenkää.

"Vuonna 2008 amerikkalaisten yksityisten eläketilien arvoista katosi yli neljännes. Eläketilien saldo on viime aikoina noussut reippaasti pörssien mukana, mutta siitä ei ole iloa romahduksen aikaan eläkkeelle jääneille tai sinne pakotetuille." (Pekka Mykkänen hs 18.10.2009)

Vuonna 2008 eläkeyhtiöt näyttivät aloittaneen ihan oikean kilpailun. Kaksi isointa yhtiötä muokkasi sijoitussalkkunsa toisistaan poikkeaviksi: Varma uskoi korkosijoituksiin ja Ilmarinen jatkoi panostustaan pörssiosakkeisiin. Myös Eläke-Tapiola oli toisinajattelija joka osakepörssien sijaan suosi joukkovelkakirjoja. Asiakkailla oli mahdollisuus valita, millaiseen sijoitusstrategiaan ne uskovat. Viime vuonna kilpailu tyssäsi. Varma palasi osakepörssiin... ilmeisesti yksikään niistä ei pitkällä tähtäimellä saavuta neljän prosentin reaalituottotavoitetta. (Eläkerahat Tuomo Pietiläinen hs 6.4.2010)

Suomalaista eläkerahaa on sijoitettuna yli neljä miljardia euroa talouskriisissä tarpovien valtioiden velkakirjoihin. Kuntien eläkevakuutus Keva kertoo omistavansa noin 500 miljoonalla eurolla sekä Kreikan valtion että Italian valtion joukkovelkakirjalainoja. Se on 10 prosenttia  Kevan joukkovelkakirjojen määrästä ja noin neljä prosenttia koko sijoitussalkusta. Pari sataa miljoonaa euroa on sijoittanut Kreikkaan Ilmarinen.

Muut eläkeyhtiöt paitsi Eläke-Tapiola ovat syöneet eläkkeen saajien sijoitusvarallisuutta. Sillä on ollut tavallista pienempi osakesalkku. Huonoimman tuloksen teki toiseksi pienin eläkeyhtiö Etera, jonka vuoden 2008 alussa hoitamasta sadasta eurosta oli vuoden 2009 lopussa jäljellä vain 91,5 euroa. Vakavaraisuusaste putosi 13 prosenttiyksikköä. (Tuomo Pietiläinen, hs 4.2.2010) Kuntien eläkevakuutuksen alussa hoitamasta satasesta oli 2009 lopussa jäljellä 95,1 euroa ja Valtion eläkerahaston hoitamasta sadasta eurosta oli olemassa 98 euroa.

Riskisijoitukset riskejä myös luonnolle

Valtion ydinjätehuoltorahastossa oli vuodenvaihteessa 4,495 miljardia markkaa. Ydinjätehuoltorahastoon kerätään voimalayhtiöiltä rahaa, jonka turvin varaudutaan huolehtimaan ydinjätteiden loppusijoituksesta. Maksajina ovat Teollisuuden Voima Oy, Imatran voima Oy ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Voimalayhtiöillä ja valtiolla on oikeus lainata rahastoon kertyneitä varoja käyttöönsä. (hs 20.2.1997)

  Suurten ikäluokkien – ja muidenkin - eläkepäivien yllä leijuu hiilikuplan synkkä pilvi: "Keskimääräisestä eläkerahastosta yli puolet, 55 prosenttia on sijoitettu öljy- ja fossiiliyhtiöihin, joiden markkina-arvo perustuu oletukseen, että hiilidioksidia saa tupruttaa taivaalle rajatta. Markkinat nukkuvat ilmastounta. Fossiilifirmojen osakkeissa on biljoonien kupla, siis tuhansien miljardien. HSBC-pankin analyytikot varoittavat, että öljy- ja kaasuyhtiöiden markkina-arvosta 60 prosenttia on uhattuna." (Satu Hassi, Voima 4/2013)

Yksityiset eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet Suomeen enemmän (40 prosenttia) kuin julkisen alan Keva ja Valtion eläkerahasto (20 prosenttia). 17 vuoden jaksolla yksityisalojen reaalituotto sijoituksille on ollut 3,9 prosenttia ja julkisen 4,3 prosenttia. Eläketurvakeskuksen ulkomaiset asiantuntijat kehottivat yhtiöitä suuntaamaan sijoituksiaan enemmän ulkomaille. Sen sijaan asiakkaiden omistamat vakuutusyhtiöt haluavat imagosyistä korostaa sinivalkoisuuttaan.

”Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä eläkesäätiöiden ja -kassojen sijoituskannasta 37,8 prosenttia oli sijoitettu Suomeen. Eläkevakuutusyhtiöiden vastaava luku oli 30,7. Eri säännöillä toimivat julkisalojen eläkevakuuttajat sijoittivat kannastaan Suomeen vain 18,3 prosenttia. Eläkesäätiöiden ja -kassojen puolesta puhuu myös niiden rooli kansainvälisissä suuryrityksissä. Jos yrityksessä pohditaan, mistä maasta vähennetään tuotantoa, Suomen työpaikat voivat säästyä leikkurilta siksi, että yrityksellä on Suomessa oma, hyvä eläkesäätiö.”

Kun taitettu indeksi otettiin käyttöön vuonna 1995, eläkerahastoissa oli varoja 38 miljardia euroa ja eläkemenot olivat 13 miljardia euroa. Kesäkuun lopussa 2015 eläkerahastoissa oli varoja 183 miljardia euroa, kun työeläkemenot ovat 25 miljardia euroa vuodessa. Eläkevarat ovat kahdessakymmenessä vuodessa yli seitsenkertaistuneet, kun eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet. Eläkevaroista 70 prosenttia on sijoitettu ulkomaille. Varat kasvavat 395000 euroa minuutissa kun julkisen talouden kuuluisa velkakello kasvaa 10 000 euroa minuutissa. (Kimmo Kiljunen hs 21.11.2015)

Yli puolet työeläkeyhtiöiden toimintapääomaksi kaapattavasta tasoitusvastuusta on kerätty ylisuurina työkyvyttömyysmaksuina pienyrityksiltä, yhteensä noin 1600 miljoonaa euroa. Ylijäämän synty oli seurausta yksilöllisen varhaiseläkkeen poistamisesta 1990-luvun lopussa. Maksua ei alennettu vastaavasti. Työeläkeyhtiöt lupasivat palauttaa liikaa perityt maksut vuonna 2005, mutta ylijäämä on sen jälkeen vain kasvanut.” (Olli Pusa, hs 6.6.2012)

Jatkuvaa neljän prosentin kasvua?

Osakkeiden kurssilasku keväällä 2011 nirhaisi loven suomalaisten työeläkkeitä hoitavien yhtiöiden sijoitusomaisuuteen. Myöskään Valtion eläkerahasto VER ei ole onnistunut hankkimaan rahastoilleen neljän prosentin reaalituottoa tuona aikana. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan työeläkkeiden rahoituksen tasapainoon tarvitaan vuotuinen neljän prosentin reaalituotto pitkällä aikavälillä. Muutoin eläkemaksuja joudutaan korottamaan tai tulevia eläkkeitä leikkaamaan. Ilmarinen kertoi, että sen sijoitusten viiden vuoden reaalinen tuotto on jäänyt 1,4 prosenttiin ja kymmenen vuoden reaalinen tuotto 3,2 prosenttiin. VER:n sijoitusten reaalinen tuotto oli lähes kolme prosenttia miinuksella tänä vuonna. (Timo Pietiläinen hs 17.8.2011)

Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuusaste keskimäärin on alentunut kesäkuun lopun ja syyskuun lopun välillä lähes kuusi prosenttiyksikköä. Vielä kesäkuun lopussa yhtiöillä oli toimintapääomaa suhteessa vastuuvelkaan yli 27 prosenttia.

Eläkeyhtiöiden tulee saavuttaa vähintään 3,5 prosentin reaalituotto, jotta työeläkejärjestelmä pysyy tasapainossa. ETK alensi tavoitetta neljästä prosentista 3,5 prosenttiin vuonna 2011. (hs Tuomo Pietiläinen 23.3.2015)

Alhainen vakavaraisuus Eteralla kertoo siitä, että yhtiöllä on sijoitusomaisuudessaan paljon osakkeita tai muita suhdanteille alttiita arvopapereita. Jos talous toipuu se tarkoittaa parempaa tuottoa, mutta uudessa taantumassa alhainen vakavaraisuus on ongelma. Muita heikomman vakavaraisuuden lisäksi Etera näyttää ottavan kilpakumppaneitaan suurempaa sijoitusriskiä. ( hs 26.11.2011)

 ”Työeläkeyhtiöiden rahoituksen kriisi syntyi, kun ne poikkesivat vuoden 2007 lainmuutoksen tavoitteista. Niiden mukaan osakkeiden osuus eläkelaitosten sijoituksista piti nostaa asteittain 35 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Tästä piittaamatta työeläkeyhtiöt nostivat osakkeiden osuuden selvästi yli 40 prosentin ja vuoden 2007 loppuun mennessä. Kun finanssikriisi iski, ne joutuivat vaikeuksiin, ja valtion oli pelastettava ne poikkeuslailla. 

Kevalla ei puskurirahaston luonteensa takia tarvitse olla vakavaraisuutta. Kevan tavoitteena on saavuttaa paras mahdollinen tuotto. Pääomapainottamaton keskimääräinen sijoitustulos oli vuosina 1997-2012 Kevassa 5,6 prosenttia ja työeläkeyhtiöissä 5,7 prosenttia. Kevan sijoituksista noin 2 prosenttia kohdistuu kotimaahan. Työeläkeyhtiöiden sijoituksista noin 36 prosenttia. Kevan liikekulut ovat monista syistä pienemät kuin työeläkeyhtiöillä. Keva ei vakuuta yrittäjien eläkkeitä kuten työeläkeyhtiöt. Kevalla ei myöskään ole vakuuttamisvelvoitteita niin sanottuja tilapäisiä työnantajia kohtaan. Kevan ei tarvitse huolehtia vakuuttamisvelvollisuutta välttelevistä tai maksukyvyttömistä työnantajista tai hoitaa saamatta jääneiden maksujen perintää. Valtion ja kirkon eläkkeet tulivat Kevan hoiton ilman kilpailutusta. (Piia-Noora Kauppi 23.12.013)

Eläkesäästäminen?

"Martti Hetemäen johtaman työryhmän alustavien linjausten mukaan verovähennyksiä olisi syytä karsia ja niiden tarpeellisuutta pohtia kriittisesti. Kriittisyyden sijaan hallitus pyrkii kuitenkin nyt entistä useammilla verovähennyksillä kannustamaan ihmisiä eläkesäästämiseen. Hallituksen keskeinen perustelu on, että vapaaehtoinen eläkesäästäminen vähentää julkisen vanhustenhoidon ylikuormitusta ja kustannuksia. Keskustelussa vapaaehtoisesta eläketurvasta tulisi vetää selvä raja yksilöllisen säästämisen ja säästäjien yhteisen varautumisen välille, joista vain jälkimmäistä tuettaisiin verovaroin." (Ville Niiranen ja Jyri Liukko hs 27.10.2009)

Eläkkeitä ei enää kauan makseta rahana?