Elän jo ympäristöystävällisesti

- mitä muita konsteja?


 Päivitetty 11.7.2019

(ps. 4000 kg hiilidioksidia/v ja hehtaari istutettuja puita, mh)

     "Tunnuslauseekseni muodostui, että jos et voi syödä jotain,
älä käytä sitä, edes iholle." (tuntematon ihminen)


Jos et voi auttaa sataa lasta auta yhtä

Jos et voi kierrätätä kaikkia metallikorkkeja, kierrätä yksi.

Ympäristökriisi on globaali kriisi, mutta paikallinen kokemus.

Ympäristökriisi on ihmisen aiheuttama kriisi ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa.

Oletko vaatimaton pakosta vai valinnasta? Vähäisiä kuluja ja joutilaisuutta arvostaa vain, kun niitä toteuttaa ihminen, joka halutessaan voisi helposti olla myös kiireinen ja hyvätuloinen. (Mari Koistinen)


Maapallon ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä 90 prosenttia tulee öljyn, maakaasun ja kivihiilen käytöstä sekä sementistä ja maankäytöstä, vuodessa ovat 42 gigatonnia – 42000 miljoonaa tonnia, muiden kasvihuonekaasujen kanssa 50 gt. Tästä imeytyy metsiin ja meriin 30 gt. Nykytahdilla hiiltä voi päästää enää 14 vuotta ennen kuin elämä käy mahdottomaksi..


 http://dissidentti.org/kokemuksiajaideoitasaastotoimista.html,  Suomineito-ekoyhteisön kymmenen käskyä...


Jäähyväiset muovipussille

"En ole vieläkään selvittänyt, kumpi on pahempi: muovipussi vai paperikassi", pohtii 18-vuotias Juulia Koskinen. Pitäisikö tässä ihmetellä Juuliaa vai toimittajaa? Onko järkevää miettiä, kannattaisiko ottaa paperi- vai muovipussi - onhan keksitty sellainen ihme kuin kangaskassi ja mitä erilaisimpia Oma kasseja!

Muovipussien massatuotanto aloitettiin vuonna 1957. Ajan myötä muoviroskiksista vapautuu vaarallisia kemikaaleja, kuten allergiaa ja astmaa aiheuttavia palonesto- ja pehmennysaineita. Hippujen pinnalta löytyy DDT:tä ja styroksin hajoamisessa syntyvää styreenitrineeriä. Muovin mukana meriveteen päätyy muovinpehmentimiä ja bisfenoli-A:ta, joita epäillään hormonitoimintaa häiritseviksi aineiksi. Planktonia syövien merieläinten on havaittu haukkaavan myös mikromuovia. Pieneliöt ja pikkukalat erehtyvät luulemaan muovin hippusia ruuaksi. Myrkyt irtoavat muovista kalojen suolistossa ja kulkevat ravintoketjussa petokaloihin ja ihmisiin. Grönlantilaisten naisten äidin maidosta on löydetty runsaasti ympäristömyrkkyjä. He syövät paljon kalaa. Mikromuovia päätyy jätevesistä. Ne sisältävät kosmetiikan muovirakeita, vaatteista irronneita keinokuituja ja kalvovaatteista irronneita muovihiutaleita. (hs 4.7.2015)

Ruotsalaisen meribiologi Frederik Noren seuloessa Ruotsin merivettä kävi ilmi, että meren näkyvästä saastekuormituksesta 80 prosenttia koostuu muovista. Styroksista hajoaa samoja aineita kuin muovipusseista. Styrox hajoaa helposti lämpimissä yli 30-asteisissa vesissä. Siitä vapautuu styreenimonomeeriä, idimeeriä ja trimeeriä. Muita mereen päätyviä myrkyllisiä kemikaaleja ovat visfenoli A ja flataalihapposeteri. Niiden lähde ovat värilliset PET-muovipullot, joita heitetään vesistöihin vuosittain miljoonittain (Lauri Demmart, hs 12.10.2010)

"Pahvimukin oikea paikka on kartonkikeräyksessä. Muovipäällysteen takia sitä ei saa laittaa biojätteeseen. Yksi sekajätteeseen heitetty pahvimuki päivässä vuoden ajan tarkoittaa 5 kg kaatopaikkajätettä, 1 kg muovikansia, 374 megajoulea energiaa. Sama määrä energiaa kuluu pyykinpesuun puolessa vuodessa. Muovia 16 muovimukin verran." (hs 11.9.2011)

Solupolystyreeni eli styroksi ei hajoa luonnossa. Meressä styroksi pilkkoutuu hiljalleen hyvin pieniksi mikropartikkeleiksi, jotka voiva jäädä ravintokiertoon. Pikaruokaketjut McDonalds ja Hesburger luopuivat styroksipakkauksista 1990-luvun alkupuolella. New Yorkin kaupunki kielsi kertakäyttöisten styrokstuotteiden käytön, myymisen ja tarjoamisen heinäkuusta lähtien (ksml 9.8.2015)

  Ongelmallisimpia ympäristön kannalta ovat läpinäkyvät ja ohuet, rullasta irrotettavat muovipussit, joita Suomessa käytetään hedelmien pakkaamiseen ruokakaupoissa.
Juuri ne kerääntyvät mereen lautoiksi ja tukkivat luontokappaleiden sisukset. Useissa maissa nämä HD-PE-pussit on kielletty. EU-parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2015 säännöt, jotka velvoittavat unionin jäsenmaita vähentämään ohuiden muovipussien käyttöä. Bangladeshissa muovikasseja alettiin kieltää, kun todettiin viemäreihin joutuneiden muovipussien pahentavan tulvia ja levittävän sitä kautta sairauksia. EU:ssa käytetään keskimäärin 198 muovipussia henkeä kohti vuodessa, Saksassa 76.

EU kieltää vuoteen 2019 80 % pusseista, joiden vahvuus on vähemmän kuin 0,05 mm. EU-parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2015 säännöt, jotka velvoittavat unionin jäsenmaita vähentämään ohuiden muovipussien käyttöä. Vuonna 2019 EU-kansalainen saa kulutta korkeintaan 90 kevyttä muovista kantokassia ja vuoteen 2025 korkeintaan 40.

Jos muovisten kantokassien kulutus puolittuisi Euroopassa kolmessa vuodessa, toisi se koko Euroopan tasolla vuosittain 740 miljoonan euron säästöt muun muassa roskien keräämisen vähentymisenä. Markkinoilla on oxo-hajoavia, siis hapen vaikutuksesta hajoavia muovipusseja, joita monesti markkinoidaan biotuotteina. Kyseiset kassit häviävät vain kompostointilaitoksissa, joissa niihin lisätään hajoamista edistäviä aineita. Silloinkin niiden häviäminen kestää 2-5 vuotta. Ne eivät koskaan häviä vaan murenevat. Ja se ei ole hyvä asia: mikromuovi on pahimman sortin jätettä. (Anita Kärki kslm 5.7.2015)

Keniassa käytetään 24 miljoonaa muovipussia joka kuukausi. Vuonna 2012 kierrätetyistä muovipusseista tehtiin käsilaukkuja. 28.8.17 alkaen muovipussien myymisestä, valmistamisesta ja jopa kantamisesta voi saada sakot tai joutua jopa vankilaan Keniassa. Sakko saattaa olla jopa 31 000 euroa tai neljä vuotta vankeutta. Kiellosta ilmoitettiin kuusi kuukautta sitten, minkä jälkeen maassa alkoi siirtymäkausi muovipussittomaan aikakauteen. Tänä aikana kiellosta valitettiin oikeusistuimeen, mutta valitukset evättiin. Monet muut Afrikan maat, kuten Etelä-Afrikka, Ruanda ja Eritrea, ovat kieltäneet muovipussit jo aiemmin. (BBC 28.8.2017) 


Muovipusseista vapaita alueita: 

Rajoituksia on kuudessa Afrikan maassa
Australia: kielletty Etelä-Australian osavaltiossa 2009
Bangladesh, Bhutan: muovipussit kielletty 2000
Belgia: ilmaiset pussit verolle 2007
Britannia: kielletty Modburyn pikkukaupungissa Devonissa 2007
Etelä-Afrikka: ohuet pussit kielletty 2003
Intia: Mumbaissa kielletty 2000, Himachal Pradeshin osavaltiossa ohuet pussit kielletty 2003
Irlanti: muovipussit verolle 2002, minkä jälkeen niiden käyttö väheni 90%
Italia: muovipussien markkinointi kielletty 2011
Kanada: kielletty kolmessa kaupungissa 2007
Kenia: ohuet pussit kielletty 2007
Kiina: ohuet muovipussit kielletty 2008, muut verolle
Ruanda: kielletty 2004 (maatalous ja terveyssektori poikkeus)
Tansania: kielletty 2006
Tanska: verotus vuodesta 1994
Uganda: ohuet pussit kielletty 2007
Yhdysvallat: Havaijilla kielletty, Kaliforniassa kielletty 2015 alusta


Kohtuus – Degrowth

Kuinka kauan on kärsittävä nykymenosta? Olemme vapaita kuluttajia, mutta emme vapaita kuluttamisesta. Vielä vuona 1972 luonnonvaroja muodostui enemmän kuin niitä käytettiin. Nyt kulutuksen kasvu on eksponentiaalista.

Timo Järvensivu avaa degrowth käsitettä: "Klassisen esimerkin kestävän kehityksen ja degrowthin erosta saamme elintarvikekaupasta. Marketin kauppiaan on helppo myydä meille ”kestäviä”, ”ekologisia” ja ”entistäkin vihreämpiä” kestäviä tuotteita, mutta se mitä kauppias ei meille tule myymään, on: ”Osta vähemmän”. Kuitenkin juuri se, mitä länsimaissa juuri nyt tarvitaan, on tämä jälkimmäinen."

Joensuun Kohtuusklubi jakaa kulttuurit kolmeen luokkaan: ylikuluttavaan luokkaan, kamppailevaan luokkaan ja kestävään luokkaan. Ylikuluttava luokka purkaa kulutukseen pakonomaista arkipäiväänsä: "Ajatus kasvun lopettamisesta on useiden eri ajatussuuntien risteyskohta. Siinä yhdistyvät esimerkiksi ympäristöajattelu ja kasvun rajat keskustelu, Nicholas Georgescu Roegenin ympäristötaloustiede, Serge Latouchen työ ympäristötalouden alalla, Ivan Illichin demokratia-ajattelu sekä M.K. Gandhin omavaraisten paikallisyhteisöjen merkitystä korostava ajattelu." (4.3.2010 Kohtuusvaarassa.com)


HUHUH!: "Talouskasvu on parasta lääkettä köyhyyteen sukupolvienkin yli. 
Ilman kasvua köyhyyden nujertaminen on mahdotonta niin Suomessa kuin maailmalla."  (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen hs 29.5.2011)

Kuinkahan kauan täytyy vielä maailmaa nähdä, kun sanasta talouskasvu tulee yhtä pahaenteinen kuin fasismista ja totalitarismista? Kasvaa voimme vain ylöspäin: jalat yhä syvemmälle maahan ja pää taivaaseen!

Monetaarinen järjestelmä pankkeineen ei voi koskaan toimia ilman jatkuvaa kasvua. Rahoitusjärjestelmä, eläkejärjestelmä, vakuutustoiminta ja pörssikauppa on rakennettu jatkuvan kasvun varaan. Sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset ovat mullistavia, jos kasvu loppuu. Kaiken sen, mihin liittyy korko, on aina vain kasvettava.

 "Maailma tarvitsee biotaloustiedettä, meidän pitää valita kahdeksanportainen tie autonomiseen kasvuttomaan yhteiskuntaan, jonka urbaaneissa kylissä kultivoidaan hitautta, taidetta ja mietiskelyä ja samalla pystytään tarjoamaan kaikille lähiruokaa ja mielekästä 4-5 tunnin työpäivää, jota ei ole valjastettu tuottoon." Serge Latouchen pamfletissaan Jäähyväiset kasvulle

Monethan ovat jo tavalla tai toisella irtautumassa globaalista markkinataloudesta, jatkuvaan kasvuun sidotusta raha- ja velkataloudesta. Tässä haaveessa auttavat:

Aikapankki,
LETS,
Vaihtorengas
Tavarapankki (Commodity Bank),
Paikallisvaluutta
Jakamistalous
Vaihtotalous
Käyttöoikeus tärkeämpi kuin omistaminen
Joukkorahoitus 
Facebook kirpputorit
Kimppakyydit  
Auttamisen majatalo
Omatoimikirjasto
 Ruokapiiri
Yhteisviljely


Päämääriä:

"Rahan logiikka on vienyt maailman tähän pisteeseen. Tilalle? Aikapankki, couchsurfing, jakotalous. Tällöin valuuttana on hyvä maine, mainepisteet. Lainataan toisilleen, jaetaan, yhteiskulutus. Maksetaan käytöstä, ei omistuksesta." (Heidemarie, Schwermer)


Vinkkejä
1. Kanna mukana - Esimerkiksi omaa juomapulloa ja kangaskassia.
2. Karsi - Ylimääräisestä ja turhasta luopuminen selkeyttää elämää. Älä ota vastaan ilmaistakaan tavaraa, jollet tarvitse sitä.
3. Käytä uudelleen - Tässä tarvitset myös kekseliäisyyttä.
4. Kierrätä. - Älä kuitenkaan käytä kierrätystä tekosyynä uuden tavaran hankkimiselle.
5. Kompostoi. - Biojätteen erottelu on vähintä mitä voi tehdä, oma komposti seuraava askel.

Kohtuusliikkeen kymmenen kohtuullista ilmastovaatimusta 2.10.2018
Mahatma Gandhin syntymäpäivän kunniaksi


Kymmenen kohtuullista ilmastovaatimusta


1. Hiilen, öljyn, kaasun ja turpeen jättäminen maahan on selkein ja tehokkain tapa torjua haitallista ilmastonmuutosta.

2. Fossiilisia polttoaineita tuottavien ja runsaasti käyttävien yritysten ja niiden etujärjestöjen osallistumista ilmastoon vaikuttavaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on rajoitettava.

3. Kaikilla tulee olla mahdollisuus irtautua ilmastoa vahingoittavasta palkkatyöstä tarjoamalla kaikille perustulo ja tukea työajan lyhentämiseen, uudelleenkoulutukseen ja omavaraistuotantoon.

4. Ylikulutusta täytyy alkaa rajoittaa asettamalla tuloille katto progressiivisen verotuksen avulla ja sääntelemällä ympäristöä vahingoittavaan toimintaan yllyttävää mainontaa.

5. Yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa on siirryttävä agroekologian ja ilmastokestävyyden periaatteiden mukaiseen kasvispainotteiseen maatalouspolitiikkaan ja ruokajärjestelmään.

6. Avohakkuista pidättäytyminen, joutomaiden metsittäminen ja ojitettujen soiden ennallistaminen yhteistyössä metsänomistajien kanssa antavat puille, pensaille ja turpeelle mahdollisuuden kasvaa ja tasapainottaa ilmastoa.

7. Turvallisuuspolitiikan painopiste tulee siirtää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja voimavaroja siirtää mittavasti puolustusmenoista ilmastotoimiin.

8. Fossiilista energiaa runsaasti hyödyntäneiden yritysten ja valtioiden tulee korvata köyhien maiden ja kansanosien kärsimiä äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja, tukea sopeutumista muuttuviin oloihin tai mahdollistaa pääsy turvaan.

9. Ilmastonsuojeluunkin liittyvän teknologian käyttöönotossa täytyy noudattaa varovaisuusperiaatetta ja teknologiset ratkaisumallit voivat toimia vain osana muuta yhteiskunnallista muutosta.

10. Hitaampaa väestönkehitystä voidaan edistää takaamalla kaikille asuinpaikasta tai sukupuolesta riippumatta mm. pääsy kouluun, riittävä toimeentulo, tarpeelliset terveyspalvelut ja itsemääräämisoikeus.


Tulevan eduskunnan on sitouduttava seuraaviin vaatimuksiin ilmastokriisin pysäyttämiseksi (degrowth.fi):
    • Nostaa päästövähennystavoite vuodelle 2030 vähintään 65 prosenttiin.
    • Viedä nettopäästöt alle nollan vuoteen 2030 mennessä.
    • Päästä irti fossiilisista polttoaineista vuoteen 2035 mennessä ja luopua kivihiilestä, öljylämmityksestä ja turpeesta vuoteen 2025 mennessä.
    • Lopettaa fossiilisten polttoaineiden tuet vuonna 2020.
    • Investoida moninkertaisesti kevyeen ja julkiseen liikenteeseen ja kieltää uusien fossiilikäyttöisten polttomoottoriautojen myynti viimeistään vuonna 2027.
    • Vähentää metsien hakkuita, toteuttaa soidensuojeluohjelma ja lopettaa uusien turvekenttien avaaminen.
    • Parantaa rakennusten energiatehokkuutta Pohjoismaiden kärkitasolle sekä ohjata ja taloudellisesti kannustaa energiaremontteihin.
    • Ohjata ruoantuotanto ja -kulutus kasvispainotteiseksi tuki- ja verouudistuksella.

EU:ssa Suomen on puheenjohtajakaudellaan edistettävä päästövähennystavoitteiden kiristämistä vähintään 65 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. EU:n tulee olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä.
16-vuotiasta ruotsalaista ilmasto-aktivistia Greta Thunbergia lainaten: Yes, we do need hope. Of course we do. But the one thing we need more than hope is action. Once we start to act, hope is everywhere.
 

Kulutustavaroiden yhteisomistus/lainattavuus on seuraava vallankumous

"Ihmiset eivät enää halua haalia itselleen lisää tavaroita. He vain lainaavat niitä silloin kun tarvitsevat. He maksavat tavaroiden käytöstä, eikä niiden omistamisesta. Tai saavat tavaroita käyttöön tekemällä vastapalveluksia muille. Se on yhteiskulutusta. Ja se mullistaa elämämme yhtä perusteellisesti kuin teollinen vallankumous aikanaan. Yhteiskulutus on sitä, että tavaroita vuokrataan, vaihdetaan, jaetaan, kierrätetään yhä enemmän, määrittelee brittiläinen Rachel Botsman, alan guru. Yhteiskulutuksen laajeneminen on uuden teknologian ansiota, netti tekee lainailun helpommaksi. "

"Samoja asioita harrastavat ihmiset hakeutuvat netissä tekemään asioita yhdessä, sanoo Sitran asiantuntija Vesa-Matti Lahti. Kassiverkoston avulla voi luoda omaan yhteisöön verkkotorin, jossa vaihdetaan tavaroita ja palveluksia. Tällaisessa toiminnassa on tärkeä tietää, keneen voi luottaa. Hyvä maine on tärkeämpää kuin raha. Jakotaloudessa pitää rahan haalimisen sijasta kerätä hyvää mainetta. Julkisesti. Erilaisista mainetiedoista kertyy nettiin luottamuspääomaa, kuvailee Lahti. Jos asun toisen kodissa, hän kertoo jälkikäteen netissä julkisesti, olinko luotettava. Elämässä pitää siis osata luoda verkostoja, käyttäytyä hyvin, olla siisti ja kiva. Pieniä palveluita tekemällä voi kerätä mainepisteitä. Se saa ihmiset tutustumaan toisiinsa ja naapurit toimimaan yhdessä.” (Anna-Stina Nykänen hs 15.4.2012)

"En mene nettiin ennen kuin olen tehnyt päivän kirjoitustyöt. Muutin Manhattanilta Japanin maaseudulle, jotta voisin kulkea matkan vain jalan. Nyt elokuvassa käynti on joka kerta elämys. Hiljaisuus ja vähävirikkeisyys ovat luksuselämän uusia etuoikeuksia. Iyer kertoo huippudesigneri Philippe Starckista. Starck kykenee olemaan edelläkävijä siksi ettei lue lehtiä, katso televisiota eikä verkostoidu coctail-lasi nenän alla. Iyer uskoo, että tulevaisuudessa rikas eliitti hakeutuu ”mustan aukon loma-alueille”, missä on erioikeus maksaa lisähintaa kauniista huoneista ilman verkkoyhteyttä ja tv:tä. Hänellä itsellään on tapana pistäytyä muutaman kerran vuodessa tutussa benediktiiniläisluostarissa latautumassa." (kirjailija kolumnisti Pico Iyer 29.12.2011. Marketta Mattila Kanava 1/2012)

"Tutkimusten mukaan Etelä-Suomessa puhutaan kaksi kertaa nopeammin ja liikutaan 2-3 kertaa nopeammin kuin 50 vuotta sitten. Enää mikään ei tapahdu kymmeneltä, vaan juna lähtee 10.03. Yli puolet tekee töitä lomillakin. Homo sapiensista on kehittynyt homo urgentus eli kiireinen ihminen." (Timo Lampikoski kirjassaan Hidasta! - ajankäytön valinnat arjessa ja työssä)


Oletko biosfääri-ihminen vai ekosysteemi-ihminen?

 "Ihmiskunta tarvitsee luonnonpääomaa ja siksi yhteisomistukseen pitää jäädä tilaa. Minkälainen järjestelmä on turvallisin? Hajautettu yhteiskunta, joka koostuu omavaraisista kylistä, missä ihmisistä suurin osa tekee työtä suoraan oman leipänsä tuottamiseksi omassa kyläyhteisössään. Kaikki liikuttaminen ja liikkuminen voitaisiin siten minimoida ja välttää keskittämisen muitakin haittapuolia ja riskejä. Kevyt hallintokoneisto ja vain vähän rahaliikennettä." (Constant Natural Capital Rule)

Biologi Raymand Dasmann erottelee biosfääri-ihmiset ja ekosysteemi-ihmiset. Jälkimmäiset käyttävät elantonaan lähialueen tuotteita, paikallista biologista pääomaa. He ymmärtävät, että paikallisten luonnonvarojen ylikäyttö tarkoittaa potentiaalista katastrofia. Avohakkuut, maan myrkyttyminen ja paikallisen eläinrodun sukupuutto vaarantavat koko ekojärjestelmän olemassaolon.

Biosfääri-ihmiset ovat ottaneet oikeudekseen syödä ihan kaikkea (omnivores). He ostavat elantonsa mistä tahansa maapallolla. Tähän joukkoon kuuluvat lähes kaikki länsimaiset ihmiset ja kolmannen maailman eliitti. Ylikansallisten ketjujen johtajilla ei ole vaikeuksia löytää tuotteita, joiden suhteen ei tarvitse välittää ympäristön kestokyvystä. Heidän ei myöskään tarvitse nähdä aiheuttamaansa tuhoa. Biosfääri-ihmisten kanssa toimiessa valtio on heikko partneri. Globaali turvallisuus vaatii uudenlaisia yksiköitä.

Ekosysteemi-ihmisten mahdollisuus tuottaa elantonsa häviää nopeasti biosfääri-ihmisten touhutessa. Paikallisten elinolosuhteiden kadotessa he joutuvat kaupungin slummeihin, riippuvaisiksi biosfääri-ihmisen tarjoamista tuotteista. Turvallisuus ekologisesti määriteltynä vaatii aivan erilaista ymmärrystä kuin geopoliittinen ymmärrys, perinteinen maa-alueeseen rajoittunut valtio (Simon Dalby: Ecological Metaphors of Security: World Politics in the Biosphere).


Tavaran vähentäminen decluttering

"Uusin lempisanani on englantia: decluttering. Clutter on roinaa ja decluttering on hankkiutumista roinasta eroon.  (Johanna Korhonen 17.7.2013)

Amerikkalainen kirjailija Dave Bruno keksi vuonna 2008 haasteen ja kannustaa ihmisiä karsimaan tavaransa enintään sataan: "Karsi tavaroistasi, kieltäydy vastaanottamasta enempää kamaa ja mieti elämässä tärkeysjärjestys uudelleen." Bruno laati säännöt raivausurakalleen. Haaste koskee vain henkilökohtaista omaisuutta, ei perheen yhteisiä tavaroita ja jotkut tavararyhmät kuten alusvaatteet ja kirjat saa laskea vain yhdeksi tavaraksi. Raivaaminen tuntuu puhdistavalta. Jäljelle jää vain se, mitä ilman ei joko tule toimeen tai ei ole oma itsensä. Anna piut paut niille, jotka tuomitsevat pinnalliseksi tällaisen itsensä määrittelyn materian avulla. Eivätkö samaa tee myös asketismiin pyrkivät munkit?"  (hs 3.10.2010, Olli Siren)

Urbaanissa ympäristössä asuva ihminen joutuu elämänsä aikana tekemisiin 20 000 – 30 000 esineen kanssa. "Olen itse arvioinut että normaaleista asumiseen liittyvistä toimista selviää 50 käyttöesineellä. Käytännössä se merkitsee noin kymmentä huonekalua ja neljääkymmentä pienesinettä, joista valtaosa on ruoanlaittoon ja ruokailuun tarkoitettuja. Tässä ajattelussa vesi, maito ja viini juodaan samasta lasista. Identiteettikriisissään länsimaailma turvautuu ylipursuavaan määrään roinaa lisätäkseen turvallisuudentunnetta." (Simo Heikkilä, prof. ja arkkitehti hs 9.9.2010)

Vuosien turhake:  "Suomen luonnonsuojeluliitto valitsee vuoden turhakkeen. Kilpailussa useita ehdokkuuksia ovat saaneet kuukautiskipuja lieventävät magneettipikkuhousut sekä tietokoneesta virran saava hammasharja, kahvimuki ja lämpösukat. Ilotulite päihitti finaalissa energiajuoman, tuontimaidon ja mopoauton. Viime vuosina kyseenalaisen kunnianimen ovat saaneet katumaasturi, mönkijä, lehtipuhallin, vaipparoskis, juotava jogurtti ja hampurilaisravintolan kylkijäinen." (Toimittaja Matti Huhta, hs 21.12.2009)

Kaikkia tuotteita tulee tarkastella kolmelta kannalta:

GoodGuide -tietopalvelu on nerokas järjestelmä, jonka avulla jokainen voi tehdä järkeviä ostoksia. Se lataa jo tietoja ihmisten kännykkään heidän ollessaan ostoksilla, mutta liikkeen luojan ja visionäärin Dara O'Rourken mukaan kännykkään saatava tieto on vain väliaikainen vaihe. Tulossa on järjestelmä, johon voi ladata tiedon kaikista tuotteista. Se toimisi hyödyntämällä radiosignaaleja hintalapuista ja kännykkä näyttää automaattisesti vihreää tai punaista valoa. GoodGuide pystyy myös liittämään kaiken mitä ihminen ostaa hänen luottokorttiinsa ja lähettämään sähköpostilla tiedon vaihtoehtoisesta tuotteesta. Jokainen voi ohjelmoida omaan luottokorttiinsa ne ominaisuudet, jotka hänelle ovat tärkeimmät. Luottokortin myöntänyt pankki pitää tuotteiden tiedot ajan tasalla. Korttiin voidaan ladata myös joka viikko parhaat tiedot vakio-ostoksista. On huomattu, että asiakkaat eivät jaksa perehtyä monimutkaisiin elinkaarianalyyseihin, siksi tarvitaan yksinkertaisempi järjestelmä. GoodGuide yhdistää yli 80 miljoonaa arviointia erilaisista tiedostoista, jolloin tuotteiden läpinäkyvyys paranee radikaalisti. Yhdysvalloissa kaupat aiheuttavat kolmanneksen kasvihuonekaasuista ja kuluttavat 80 prosenttia energiasta!


Greboilu

Greboilu on elämäntapa, johon liittyy järkevä rahankäyttö, suoranainen kitsastelu eli köyhäily, kierrätys ja turhan kulutuksen välttäminen. Köyhäilijä asuu vaatimattomasti, mutta mukavasti ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Köyhäilijä haluaa välttää valmisruokia ja turhia pakkauksia. "Ruokaostokset teen torilla, jossa ei myydä pakattuja vihanneksia. Myyjä kääräisee ne sanomalehtipaperista pyöräyttämäänsä tötteröön. Peruna kaadetaan suoraan ostoskassiin."

Greboilu on ympäristöystävällisyyttä. Kierrättämistä. Vaihtamista Kirpputoriostoksia. Itse tekemistä kuten tuunaamista. Olosuhteiden pakosta tai tavan vuoksi.

Extremistä käy jo se ettei käy kuukauteen kaupassa, ei käytä vessapaperia, ei vesiklosettia, lämmittää tönöään vain itse karsituilla oksilla ja tikuilla, ei peseydy kuin kahdella desilitralla vettä päivässä, pitää kaksi viikkoa putkeen samoja vaatteita ja on silti freesi kuin italialainen kurkku.” (Kaarina Valoaalto Nooakan parkki. Tammi 2005)


Helsingin Sanomien lukijat äänestivät, mikä on pahinta mitä rahalla saa: 


Säästän


Miten tasoittaa sähköpiikkiä?

Jokainen kodeissa, tehtaissa ja kunnissa voi vähentää huippukulutuksen hetkinä sähkön käyttöä. Yleisradio voisi antaa tietoiskuja lähestyvästä huipusta ja sen tärkeydestä. Teollisuudelle, kuntataloudelle ja perheille ei olisi temppu eikä mikään vähentää omaa kulutustaan kovalla pakkasella 2-3 tunnin ajaksi 10-15 prosenttia. Tämä vastaa noin 2000 mwh:n säästöä, joka on lähes koko tuontisähkön tarve. Määrä on tuplaten Loviisan ydinvoimalan teho. Emmekö me kuluttajat tajua pienentää kulutustamme huippuhetkinä ja jättää kovilla pakkasilla kello 16-19 sähkösaunominen väliin, siirtää pesukoneiden käyttöä, pienentää valaistusta, kaukokytkeä pois päältä tyhjien kakkosasuntojen lämpöjä? Suomen oma kapasiteetti loppuu, kun 12 000 mwh:n huipputeho ylitetään. On syytä huomata, että yksikään sähköyhtiö ei ole kehottanut asiakkaitaan säästöön iltapäivän huippukulutustunteina. Kulutushuippu on niille miljardiluokan etu." (Kari J. Saarinen hs 16.1.2010)

"Kaikki alkoi viime viikon perjantaina, tarkalleen klo 16-18. Silloin suomalaiset ylsivät sähkönkäytössään ennätyslukemiin: 14 100 megawattiin. Sähkön tuottamiseksi piti ottaa käyttöön ilmastolle tuhoisia hiili- ja öljyvoimaloita. Perjantaina kahta tuntia varten Suomeen olisi tarvittu ainakin yksi uusi ydinvoimala. Tuhannet pesukoneet, kuivausrummut, televisiot ja tietokoneet pyörivät suomalaiskodeissa. "Olisi hyvä, jos sähkönkäyttöä pystyttäisiin rajoittamaan tiettyinä kovan kulutuksen aikoina",  sanoo Kenneth Hänninen. Piikin aikana sähkö maksaa paljon ja se tuotetaan saastuttavimmin.

Ranskassa piikkiä on tasattu jo vuosia. Siellä kuluttaja voi tarkkailla sähkön hintaa. Kodin seinällä olevat liikennevalot varoittavat, kun sähkön käytössä on vaarallinen piikki: Punainen palaa - pesukone seis. Seinään kiinnitettävästä laitteesta näkee, onko sähkön hinta kallista vai halpaa. Laitteet näyttävät arvion hinnasta myös seuraavalle päivälle. Saman tyyppistä laitetta kokeiltiin myös Kainuussa 1990-luvun lopussa. 40 kotitaloutta oli mukana Kainuun energian kokeilussa, jossa testattiin, milloin sähkölämmitys kannattaa vaihtaa puulämmitykseen, mutta tuntimittaus oli liian kallista. Sähkömittarit vaihdetaan joka tapauksessa etäluettaviksi älymittareiksi vuoteen 2014 mennessä. Ne lukevat kulutuksen tunnin välein. Sähkön hinnasta kertovat sähköpostit tai tekstiviestit voisivat korvata liikennevalomallin. Uusia innovaatioita odotellessa sähkön käytössä on luotettava maalaisjärkeen. Voiko pyykinpesun jättää myöhemmäksi? Onko pakko saunoa perjantaina heti töistä tullessa? Pitääkö ylipäätän kaikkien toosien huutaa samaan aikaan? Äärilinjaakin voi vetää: perjantain alkuillan ohjelmat talletetaan digisovittimeen ja sähkösyöppöön plasmatelevisioon kytketään virta vasta yömyöhään. Ainakin ilmasto kiittää." (Jenni Virtanen hs 17.1.2010)

Tulevaisuuden kuva: Suuri säästö tulee siitä kun ei enää tarvitse sähköä mitoittaa tehohuippuja varten. Talvisin automatiikka laskee taloyhtiön lämpötilaa yön ja työpäivän ajaksi. Automatikka käynnistää pesukoneen silloin kun sähkön kulutus ja hinta laskevat. Kun sähkönkysyntä on huipussaan, automatiikka kytkee laitteita pois päältä. Hintahuipun aikana sähköauton akussa olevaa sähköä voi myydä sähköverkkoon ja ladata sähköauto, kun sähköä on halvempaa. Auto on siis sekä auto että sähkön varasto. Akkuhan siellä jo on! Pientaloalueilla yhteiset tuulipuistot myyvät verkkoon ylijäämää. Sateiden lisääntyminen lisää vesivoiman käyttöä. Ylijäämäsähköllä lämmitetään vesikammioita vanhoissa öljyluolissa. (Piia Elonen 19.1.2019)


Vaattet mieluiten käyettyinä

Yli puolet kaikesta vaatetuotannosta on polyesterikuitua. Pikamuoti, impulssiostaminen ja vaatteiden halvat hinnat näkyvä vaatekaapissa. 20 prosenttia tuotannosta jää kokonaan myymättä. 20 prosenttia vesien saastumisesta johtuu tekstiilien värjäämisestä ja tekstiiliprosessissa käytetyistä kemikaaleista.  Yhden puuvillapaidan valmistamiseen kuluu 2500 litraa vettä. Yhden tekstiilikuitukilon tuottamiseen tarvitaan kolme kiloa kemikaaleja. Mikromuovi merissä on osittain peräisin vaateista, erityisesti fleecestä ja ahkerasti pestävistä urheiluvaatteista.  Polyesteri, polyamidi ja akryyli tuotetaan öljystä. Myös puuvilla tarvitsee öljyä tuotannon eri vaiheissa – viljelyssä prosessoinnissa ja kuljetuksissa. Puemme siis öljyä yllemme eri muodoissa. (Kirsi Niinimäki, Voima 1/2019)


Sähkötön jääkaappi

 Ylläksellä kerättiin keväällä 30 000 kuution kasa lunta. Lumikasa säilyi lämpimän kesän yli 30 sentin paksuisen purukerroksen alla. Suomessa on tehty ennätysmäärä säilötyn lumen latuja. (hs 9.10.2010)

Terracotta jääkaappi toimii kesähelteelläkin ilman sähköä! Kaksi huokoista terracotta saviruukkua asetetaan sisäkkäin ja väliin laitetaan hiekkaa. Hiekka pidetään märkänä ja ruukut peitetään paksulla märällä pyyhkeellä. Veden haihtuminen viilentää sisimmän ruukun, johon ruuat laitetaan. "Minulla oli kolme tälläista mökillä käytössä ainoana ruuan sailytys paikkana. Joskus oli jopa +35 astetta kuumuutta. Ruukkuni pysyivat silloinkin +14 asteessa. Maitotuotteet, vihanekset ja muut sailyivat hyvin." (Leena)
*loysin ruukkuni Halpa Hallista ja Hong Kong marketista.
 http://gizmodo.com/5935104/how-to-make-an-electricity-free-refrigerator


Älylaitteiden videot tuhlareita

teCare -yhtiön julkaiseman arvion mukaan videoita sisältävän nettisivun katselu tuottaa 0,2 grammaa hiilidioksidipäästöjä joka sekunti. Tämä tarkoittaa 720 grammaa tunnissa. Finnairin päästölaskurin mukaan suora lento Helsingistä Tukholmaan tuottaa hiilidioksidipäästöjä 61 kiloa per henkilö. Saman verran päästöjä syntyy siis jos katsoo älylaitteella videoita 85 tuntia, eli kolme ja puoli vuorokautta. Kun klikkaat puhelimestasi videon päälle, selaat Facebookia, teet Google-haun tai lähetät sähköpostin, se aktivoi datakeskuksen jossain päin maailmaa. Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä ja energiaa kuluu myös jättimäisten konesalien jäähdyttämiseen. Isot tietotekniikkayritykset ovat pyrkineet parantamaan energiatehokkuuttaan ja yhä useammat toimijat panostavat vihreään sähköön. Kun yöllä katsotaan videoita, ei aurinkoenergiaa ole paljon saatavilla. Selvitettävä mitkä päästöt tulevat tietoliikenteestä, mitkä datakeskuksista ja mitkä loppukäyttäjien puolelta sekä miten uusiutuva energia pystyy todellisuudessa vastaamaan kasvavaan sähköntarpeeseen.


Zero waste - nollajäte-ajattelu

Elän niin, että jätettä ei synny


"Ihmiset janoavat epätaloudellisia suhteita, joita ei voi luoda missä ja miten tahansa, ihmiset haluavat toimia tiettyjen henkilöiden kanssa, tiettyinä ajankohtina, tietyissä paikoissa ja tietyllä tavalla. Päivittäiset tottumukset ja pienet tavat menevät kaiken edelle, vapaa voiton tavoittelu ja vapaat kulutusvalinnat ovat niille alisteisia." (Jaakko Holvas väitteli talousmetafysiikan kritiikistä HY, hs 31.12.2009)


– kaikkea toimintaa ohjaa se, että ei jätetä jätettä.  Youtube-video jossa Bea Johnson niminen kalifornialainen kertoi zero waste -elämäntyylistään.

Otso Sillanaukee kiteyttää viideksi kooksi ohjeet, miten noudattaa zero wastea:

Juuri tuossa järjestyksessä. Ruoansuojaamiseen  Sillanaukee ei käytä kelmuja vaan mehiläisvahalla pinnoitettua kangasta, jonka voi huuhdella, kuivata ja käyttää uudelleen ja lopuksi kompostoida.  Yleispesuaine on tehty ruokasoodasta ja viinietikasta. Astioita voi pestä pelkällä soodalla. (hs 20.5.1917) Sillanaukee valmistaa itse hygieniatuotteensa eikä heitä mitään hukkaan. Sovitellessaan pieneen keittiöönsä kahdeksan jäteastian rinnalle yhdeksättä, Sillanaukee koki pari vuotta sitten Zero Waste -herätyksen. Siinä missä jätteistä puhuttaessa huomio useimmiten kiinnittyy niiden lajitteluun ja kierrätykseen, suomeksi nollahukaksi kääntyvässä ideologiassa pyritään siihen, ettei jätettä alun alkaenkaan synny.
– Miksi käyttäisin aikaa ja energiaa jätteiden lajitteluun, kun voin suoraan keskittyä tuottamaan vähemmän jätettä, Sillanaukee tiivistää. Siihen pääseminen vaatii hieman tutkimustyötä.
Sillanaukeen esikuva on kalifornialainen Bea Johnson, jonka opeilla hän tutustui nollahukkaiseen elämäntapaan. Nyt Sillanaukee on koonnut kokemuksensa kirjaksi ja opastaa mielellään muita roskavuorista huolestuneita.
– En ole joutunut luopumaan mistään. Vain turhasta kuluttamisesta.

Ensimmäinen askel: tutki roskapussi. Sillanaukeen tämän vuoden tavoitteena on pienentää kaatopaikalle menevä jätemääränsä mahtumaan muutaman desin lasipurkkiin. Tähän mennessä purkkiin on kertynyt muun muassa muutama metallinen lääkeliuska ja hedelmien hintatarroja, joita ei liiman vuoksi voi kierrättää. Verrattuna keskivertosuomalaisen vuosittain tuottamaan 500 jätekiloon, se on vähän. – Ennen kuin jonkun asian, kuten ruokapakkauksen heittää roskikseen, voi miettiä voisiko sitä käyttää vielä johonkin. Tuotteen hiilijalanjälki pienenee jokaisesta uusiokäyttökerrasta. Ensimmäisenä Sillanaukee kehottaa käymään omat roskansa läpi ja tutkimaan mistä roskapussien sisältö muodostuu.
– Itse kävin ensimmäisen puolen vuoden aikana kaikki roskani läpi ja tein havaintoja. Tajusin, että jääkaappini oli täynnä muoviin pakattua ruokaa ja kertakäyttöisiä ruokapakkauksia.

Toiseksi Sillanaukee neuvoo selvittämään mitä kaikkea kotoa jo löytyy. Kangaskasseja esimerkiksi on lähes joka huushollissa. Vanha kunnon rätti talouspaperin tilalle, kuukuppi siteiden ja tamponien tilalle ja vauvoille kestovaipat. Palasaippua korvaa muovipulloissa myytävät käsi- ja suihkusaippuat. Otso Sillanaukee valmistaa itse deodoranttinsakin ja siivoaa vanhan kansan opein etikalla ja ruokasoodalla. Monen asian kohdalla on kyse turhan karsimisesta. Siivoamiseen ei esimerkiksi tarvita kymmeniä erilaisia pesuaineita. Kaikki poisheitetty ruoka on myös ajan, vaivan ja rahan tuhlausta. Ruokahävikin minimoiminen vaatii suunnittelua ja aktiivista otetta.
– Ostan mahdollisuuksien mukaan pakkaamatonta ruokaa. Esimerkiksi pavut, linssit, pähkinät ja kahvit irtotavarana paperipusseihin Punnitse ja säästä -liikkeistä, kasvikset ja hedelmät kaupoista ja toreilta joko ilman pussia tai kestopussiin. Aterioiden huolellisella suunnittelulla, harvakseltaan tehdyillä ruokaostoksilla ja tähteiden hyödyntämisellä pääsee pitkälle, mutta Sillanaukee menee vielä pidemmälle. Hän kerää esimerkiksi sipulinkuoret ja kannat ja muun kasviksien pilkkomisjätteen paperipussiin ja kun niitä on riittävästi, keittää niistä kasvisliemen. Vasta sen jälkeen ne päätyvät kompostiin.
– Aluksi vaikuttaa siltä, että tässä on hirveästi ajateltavaa ja vaivannäköä. Kannattaa kuitenkin hyödyntää muiden tietoa ja kokemuksia, kaikkea ei tarvitse itse keksiä, Sillanaukee huomauttaa.
Kuluttamiseen keskittyvä elämäntapa rasittaa maapallon lisäksi myös meitä ihmisiä. Turha tavara tukkii aivotkin. Otso Sillanaukeelle tavaran karsiminen on tuonut mielenrauhaa.
– Aivolaajakaistaa on vapautunut, hän kuvailee.  Nyt elän omien arvojeni mukaista elämää. Uskon siihen mitä teen ja uskon että voin vaikuttaa tulevaisuuteen. Elämäni on myös vähemmän kiireistä.

Kun aika ei mene kuluttamiseen, hänellä on enemmän aikaa muille asioille, kuten ystäville. Ajan lisääntyminen on mahdollistanut myös uuden harrastuksen ja hän on ryhtynyt harjoittelemaan kanteleen soittoa. Koska Sillanaukee ei osta valmisruokia niiden pakkausten vuoksi, ruoan valmistamiseen kuluu aikaa. Se ei haittaa.
– Oli yllätys että roskien vähentämisestä tuli asia, joka paransi mun terveyttä, taloudellista tilannetta ja antoi enemmän aikaa arkeen.
Otso Sillanaukee: Zero waste. Jäähyväiset jätteille. S&S 2018. 263 sivua,  (Kansan Uutiset 20.5.18)


Ruohonleikkurit pannaan

Yksinkertaisissa moottoreissa tapahtuva palaminen ei ole yhtä täydellistä kuin vaikkapa auton moottorissa, ja se vaikuttaa päästöihin. Markkinoiden halvimmissa ruohonleikkureissa hinta on puristettu niin alas, että ylimääräistä rahaa ei ole juurikaan jäänyt käytettäväksi moottoriin tai pakokaasujen puhdistamiseen. Tähän tulee kuitenkin muutos. Vuodenvaihteessa puutarhojen pienkoneiden päästöille tuli voimaan uusi EU-laajuinen rajoitus. Käynnissä on siirtymäaika, jonka päättyessä markkinoilta poistuvat mallit, joiden pakokaasupäästöt ovat kaikkein suurimpia. Samalla pyritään vähentämään työkoneiden terveydelle haitallisia päästöjä. Suurin osa puutarhakoneiden päästöistä kohdistuu laitteen käyttäjään. Sen huomaa esimerkiksi vaatteisiin tarttuneesta hajusta, kun on käyttänyt jonkin aikaa vaikkapa ruohonleikkuria tai moottorisahaa. Ruohonleikkurien päästöissä korostuvat erityisesti hiilivedyt sekä hiilimonoksidi eli häkä. Jos ruohonleikkureita verrataan henkilöautoihin, leikkurien häkäpäästöt ovat melko tarkasti kolmannes (34%) ja hiilivetypäästöt neljännes (24%) henkilöautojen aiheuttamista päästöistä Suomessa. (Yle yle 2.6.2019)


Ekomatkailu?

Tietysti ekologisinta on jäädä kotiin, tehdä reissuja korkeintaan jalan ja pyörällä. Uusin (vanhin) matkailunmuoto on pyhiinvaellus. moni matkustelee pään sisässä, nojatuolissa lukien. Mutta jos laskee matkailun elämänkaaren eli lisää sosiaalisen ulottuvuuden, saattaa ihminen pienenkin matkan avulla välttää muita suuria saasteryppäitä, esim. heräteostoksia. Planeetan laajuisessa ekomatkailussa puhutaan biohotelleista, pehmeästä turismista. Ekohotellissa on se hyvä puoli, että se antaa mallia paikallisille asukkaille. 

 Lähimatkailussa hoidetaan perintömaisemaa, lähialueen kulttuuria ja luontoa. Luontomatkailussa päivä tuoksuu maalle ja metsälle. Loma maalaistalossa näyttää parhaimmillaan, mistä ruoka tulee, ja antaa elinmahdollisuuden maalla asuvalle.

"Suomen tilat, tontit ja vesialueet on rekisteröity hyvin. Maalle tulee antaa ympäristöarvo, asteikolla 0 – 10. Ikimetsän arvo olisi lähellä kymppiä, ryvettyneet teollisuusalueet lähellä nollaa. (K.Rajakallio, Vihreät yrittäjät: Vihreä Lanka 12.2.2010)


Ilman rahaa
matkustaminen
(Tomi Astikaisen) on joskus antoisampaa kuin pakettimatkojen turvallisuus.
- Liftaa: hitchwiki.org, Liftariwiki

- www.kyydit.net    www.kimppa.net

- Laivaliftaus: tarjoudu ilmaismiehistöksi esimerkiksi purjelaivalle (unohda rahtilaivat liian kalliina)
- Mene laivaterminaaliin mukanasi kyltti, jossa toivot laivalahjakorttia lahjoituksena
- Pyydä tutuilta lentopisteitä lahjoituksena

- Roskisdyykkaukseen vinkkejä: trashwiki.org
- Käy tavaranvaihtotapahtumassa (swap shop) tai järjestä itse sellainen
- Vieraanvaraisuuspalveluja on ollut kauan, mutta sohvasurffailu teki ne valtavirraksi
  -http://en.wikipedia.org/wiki/Airbnb
-  ilmaisia yöpymispaikkoja: nomadwiki.org, couchsurfing.org
- Pyöräilijöille warmshowers.org
- Etsi nomadwikistä pestejä talonvahtina
- Yöksi toisen kotiin – kotimajoitusta ympäri maailmaa

Sohvasurfaus, Couchsurfing – sivusto jonka kautta matkailijat voivat yöpyä ilmaiseksi toistensa luona. Helsingin seudulla mukana on lähes 15 000 ihmistä. Ympäri maailman jäseniä on kuusi miljoonaa yli 100 000 kaupungissa.

Airbinb on sivusto, jonka kautta voi vuokrata asunnon paikalliselta asukkaalta. Helsingissä tarjolla oli kesäkuun lopussa 2014 reilut 400 kohdetta, muualla Suomessa 200.Yleensä vuokralla on koko asunto, mutta tarjolla on myös yksiöitä ja jaettuja huoneita. Airbinb toimii 192 maassa ja yli 34 000 kaupungissa. Helsinkiin ensimmäinen asunto tuli viisi vuotta sitten.
Airbnb.com
Flipkey.com
9flats.com
Roomorama.com
Wimbu.com


"Unelmien lahtaaminen on yhtä antoisaa kuin niiden jahtaaminen. Kotiini Toscanaan palatessani olen tyytyväisempi kuin lähtiessäni. Matkalaukussa on kokemuksia sulateltavaksi. Vasta kun unelma on saavutettu tai koettu kestämättömäksi, voi mennä eteenpäin. Muuten jää jotakin hampaankoloon. Minusta ei tullut newyorkilaista, mutta New York on nyt osa minua." (Jouni Kantola hs 23.8.2010)


Lentomatkailun hintoja nostettava 10-kertaiseksi!

Tjäreborg kertoo omassa tiedotteessaan: Lentoyhtiömme hiilidioksidipäästöt lukeutuivat aln matalimpiin, noin 67 g/matkustaja/kilometri 2018.

Kosminen säteily: Laki on muuttumassa niin, että myös lentohenkilökunta lasketaan säteilytyöntekijöiksi.


Ennen matkaa on hyvä iskostaa mieleensä lista siitä, kuinka pitkälle samalla energiamäärällä milläkin kulkuneuvolla pääsee:
    • Lentokone 0,7 km
    • Auto 1,7 km
    • Juna 20 km
    • Kävellen 17 km
    • Pyörällä 100 km

Chicagossa sovittiin vuonna 1944 lentomatkojen erityisestä tukemisesta. Tuhoisten maailmansotien jälkeen pitäisi kansojen välinen ymmärrys nousta ja ymmärrystä auttaisi, jos ihmiset voisivat lentää toistensa luo. Tästä on jäänyt historiaan, että ulkomaanlentoja ei vieläkään veroteta. Kaupallisten lentoyhtiöiden ei tarvitse maksaa polttoaineesta valmisteveroa eikä ulkomaan lentojen matkalipuista peritä arvonlisäveroa. Nykyään ikivanha tapa on kansainvälinen normi. 

Menopaluu Phukettiin tuottaa tuhat kiloa hiilidioksidia ja kuluttaa polttoainetta 314 kiloa matkustajaa kohti. Se kerosiinimäärä maksaa 200 euroa. Jos kerosiinista maksettaisiin sama vero kuin bensiinistä hinta olisi 480 euroa. Jos lipusta perittäisiin myös arvonlisävero, edestakainen lento maksaisi 1100 e.
Lentoliikenteen päästöistä tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n neuvoston 192 jäsenvaltion kanssa Corsia-sopimus. Sen mukaan nettopäästöt rajoitetaan vuoden 2020 tasolle ja sen jälkeen kertuneistä päästöistä on hyvitettävä muilla sektoreilla. Kompensointi tulee pakolliseksi vasta 2027. Vaihtoehtoja fossiiliselle kerosiinille etsitään. (hs 21.11.2018)
Lentokoneiden päästöt jäivät Kioton sopimuksen ulkopuolelle.
Kysymyksiä: Saako ammattimainen rauta-, maa- ja vesiliikenne saman verokantatuen kuin lentoliikenne? Kustantaako lentoala oman infrastruktuurinsa?
Vastauksia: Tiet pidetään kunnossa valtion budjetista, mutta Finavia rahoittaa itse tappiolliset lentokentät, lentoliikenne on mukana EU:n päästökaupassa ja maksaa 8,5 prosenttia polttoaineeseen suhteutettuna. Se maksaa myös päästö- ja melumaksuja. (Pekka Vähähyyppä hs 7.12.2018)

Päästöraportoinnit poikkeavat toisistaan suuresti. Kukaan ei huijaa, kyse on painotuksista:

1. Lentoyhtiöiden toiminnassa eli rahdinotossa, välilaskujen määrässä ja konetyyppien polttoaineenkulutuksessa on eroja.
2. Avain löytyy kirjainyhdistelmästä RFI (The Radiative Forcing Index). Suomeksi puhutaan säteilypakotekertoimesta. Lentokone tuottaa hiilidioksidin ohella muita ilmastonmuutokseen vaikuttavia yhdisteitä. Esimerkiksi Bangkokin-lennolla taivaalle jää 151 000 hiilidioksiditonnista vesihöyrynä 60 000 litraa vettä ja noin 50 kiloa typen oksideja.
- Korkeapuristeinen dieselmoottori voi tuottaa enemmän typen oksideja kuin matalalla painesuhteella operoiva suihkuturbiini.
- Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan lentäminen tuottaa metaania tai otsonia tavoilla, joita ei vielä ymmärretä.
- Lento tapahtuu ilmakehän troposfäärissä 8–12 kilometrin korkeudessa. Hiilidioksidia lukuun ottamatta muut päästöt muuttuvat haitallisiksi juuri troposfäärissä.
- Vesihöyry, metallit, rikki- ja typpihappo, otsoni sekä palamattomat hiilivedyt ja niiden muodostamat aerosolihiukkaset vaikuttavat ilmastomuutokseen erityisellä painolla. Aerosolit ovat sama asia kuin ilman ja pienhiukkasten seos.
– Lentokoneiden vesihöyry ja aerosolit toimivat tiivistymiskeskuksina uusille yläpilville. Nämä cirruspilvet eroavat alemmista pilvistä siten, että ne eivät viilennä maapalloa vaan estävät lämpösäteilyä pakenemasta avaruuteen. Lentoliikenteen ilmailukäytävien tuntumassa on mitattu tiivistymisvanoja, jotka ovat varjostaneet Etelä-Suomen läänin kokoisia alueita yli 12 tuntia.
– Typen oksidit ovat mukana monissa reaktioissa, joita korkealla vahvemmin vaikuttava ultraviolettisäteily edistää. Sekunnin murto-osia kestävät OH-radikaalien reaktiot ovat hyvin ärhäköitä ja niihin ottavat osaa melkein kaikki aineet paitsi typpi.
- IPCC pitää mahdollisena, että lentäminen voi tuottaa hiilidioksidia yli tuhat kertaa pahempaa kasvihuonekaasua metaania tai otsonia tavoilla, joita ei vielä ymmärretä. Lentoyhtiöiden tapa on ilmoittaa vain pelkät CO₂-päästöt, eli kerroin on yksi.
– Lentoyhtiöiden pitäisi siirtyä käyttämään CO₂-ekvivalenttiarvoa. Se tarkoittaa, että lentokoneen CO₂-päästöarvo pitäisi määrittää sen tuottaman todellisen ilmastohaitan eikä vain pelkän laskennallisen CO₂-määrän mukaan.
Lentomatkailijan syntilista on erityisen suuri: päästöt sisältävät yli tuhatta erilaista kemiallista ainetta, kasvihuonekaasujen määrä lisääntyy huolimatta moottorien parantamisesta, jokainen käytetty polttoainelitra lisää kolmella kilolla ilman hiilidioksidia ja jokainen kone käyttää 6000 litraa tunnissa. Lentokone tuottaa kaksi kertaa enemmän (mark)otsonia kuin auto. Napojen yllä jettien päästöt muodostavat jäävirtoja, mikä ohentaa otsonikerrosta.

"Mitä enemmän lentoliikenteen ilmastovaikutuksia on tutkittu, sitä monimutkaisemmaksi yhtälö on muuttunut. Suihkukoneiden hiilidioksidipäästöt lämmittävät ilmastoa. Lisäksi hyytävän kylmään ilmaan vapautuva vesihöyry tiivistyy jääkiteiksi. Näin syntyvät valkoiset tiivistymisjuovat lämmittävät kotiplaneettamme vielä 2-10 kertaa voimakkaammin kuin lentoliikenteen ilmakehään jättämä hiilidioksidi. Lentokoneiden rikki ja typpioksidipäästöt sen sijaan viilentävät ilmastoa. Järkevästi tuotetuilla biopolttoaineilla lentävät mannertenväliset potkurikoneet näyttävät edelleen parhaalta ratkaisulta. Ne eivät tuottaisi tiivistymisjuovia ja niiden polttoaineen tarve olisi puolet suihkukoneiden kulutuksesta." (Risto Isomäki hs 23.8.2011)

Lentokoneiden haitat on arvioitu pahasti alakanttiin. Koneiden lentokorkeuksissa on 30-70 astetta pakkasta ja siksi kuumat kaasut jäähtyvät nopeasti Vesihöyry tiivistyy. Matkakorkeuden takia lentokoneet ovat yhtä paha hiukkas- ja aerosolipäästöjen lähde kuin maanpinta. Koneilla on merkitystä pilvien määrään ja maapallon keskilämpötilaan. Lentokoneiden osuus on yli puolet tieliikenteen osuudesta kasvihuonekaasujen lisääjänä.
 

Hiilidioksidin laskuri

Finnairin päästölaskurin mukaan lento Helsingistä Mallorcalle kuluttaa 57 litraa polttoainetta per matkustaja. Voisiko suomalainen kuvitella kuittaavansa Mallorcan-lennon ilmastopäästöt ilman erityisiä kompensaatiomaksuja metsien kasvun luomalla hiilinielulla?

Ostamalla hiililuottoja (carbon credit), voi auttaa rahoittamaan sertifioituja päästöjen vähentämishankkeita. Kun kaikki päästöt on kompensoitu, voi sanoa olevansa "ilmaston kannalta neutraali". Hehtaari suomalaista metsää sitoo hiilidioksidia vuodessa neljä tonnia. Kaikki Suomen nielut on jo käytössä, joten olisi istutettava uutta metsää. 70 prosenttia runkopuun kasvusta hakataan vuodessa, joten nettonielu vähenee ¾. Puu käyttää kerosiinia kasvuunsa. Hehtaarilla taimikossa kasvaa 2000 tainta ja ennen päätehakkuuta määrä on 500 puuta. Hehtaarilla kasvaa 7 kuutiometriä puuta, pohjoisessa 3.

"GreenSeat-sivuston laskuri mittaa edestakaisen Helsinki-Peking-matkan kuormaksi 5,4 tonnia hiilidioksidia. Taakan voi hyvittää ostamalla päästövähennyksiä 65 eurolla. Yritys sijoittaa rahat uusiutuvaan energiaan ja metsitysprojekteihin. Länsieurooppalaiselle - jonka hiilipäästöt ovat keskimäärin 10 tonnia vuodessa - sertifikaatit maksavat sadan euron molemmin 'puolin. Koko elämästään voi siis tehdä "hiilivapaan"...
Atmosfairin mukaan  lentomatkustukseen liittyvän  kompensoitavan hiilidioksiditonnin hinta on  23 euroa. Helsingistä Hongkongiin välisen lennon  päästöt ovat  5,05 tonnia henkeä kohti eli 116 euroa.
Myclimate org-sivuston  mukaan sama matka tuottaa 2,9 tonia, kompensaatiohinta 70 euroa.
Kompensoida voi lahjoittamalla Greenpeacelle ja WWF:lle. Maan ystävät suosittelee maksun hinnaksi kymmentä prosenttia lennon hinnasta.

Suoralla Helsinki-Bangkok-lennolla palaa karkeasti 48 000 kiloa lentopolttoainetta. Jokaisesta palaneesta kilosta kerosiinia syntyy 3,15 kiloa hiilidioksidia. Ilmastonmuutoksen pahimpana syyllisenä pidettävää hiilidioksidia (CO₂) syntyy siis Bangkokin lennolla 151 200 kiloa.

Jos mittapuuksi otetaan nelihenkisen suomalaisperheen loma Thaimaan Phuketissa, vaihtelee loman ilmastovaikutus 2 334 kilosta 27 796 kiloon riippuen laskutavasta. Alhaisimman lukeman antaa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n laskuri, korkeimman taas saksalaisen voittoa tavoittelemattoman ympäristö- ja kehitysjärjestön Atmosfairin laskuri.
 Finnair: 3 968 kg,
 Lufthansa: 4 300 kg
 Carbonfound: 12 500 kg
 Carbon Footprint Calculator: 18 960 kg.

Päästöjen kompensoinnissa kuluttajat ja yritykset ostavat vapaaehtoisia päästövähennyksiä. Niillä voi "nollata" esimerkiksi lentomatkan, toimiston, autoilun tai asumisen ilmastokuormituksen." (Jussi Laitinen hs 24.10.2007)
Päästöjen kompensointi: Kun ostaa päästöoikeuksia, silloin ne ovat markkinoilta pois.  Co2 Esto -yritys myy oikeuksia EUn päästökaupasta Jos ostaa vaikka hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöoikeuksia päästöt vähenevät ostettujen oikeuksien verran. Kun päästöoikeudet vähenevät, ne tulevat myös kalliimmiksi ja säästöoikeus käy kalliimmaksi.  Huom.: Koska tämä on poliittinen instrumentti, sitä voidaan muuttaa. Päästöjen väheneminen ei ole takuuvarma. 

Gold Standard -sertifikaatin saaneet hankkeet ovat mm. WWF:n suosittelemia. Sen mukaisiin kompensaatiohankkeisiin voi sijoittaa esim. Ilmastoapu-yrityksen kautta. Gold Standardia käyttävä Myclinete ja Atmosfair

Atmosfair-sertifikaatti on laskuri, jonka avulla rahoitetaan aurinko- ja tuulivoimaa tai energian säästöä.
Energialuokitusta seuraa tulevaisuudessa ympäristöluokitus. Siinä lasketaan, mikä on tuotteen ympäristövaikutus. Komissio kaavailee ympäristövaikutuksaen luokitusjärjestelmää, joka muistuttaa EU:ssa käytettyä energiatehokkuusluokitusta, kertoo EurActiv-uutissivusto. Luokitus tarjoaa tietoa ainakin tuotteiden hiilidioksidipäästöistä. (hs 6.7.2012)

Pelkkä  kompensointi ei riitä - silloin pästöt pysyvät samalla tasolla kuin ennenkin.
6,2 ha suomalainen käyttää luonnonvaroja
1,6 ha voisi käyttää
aivan kuin ilmastonmuutosta ei olisikaan
Suomalaisen keskimääräinen materiaalijalanjälki painaa 40 tonnia vuodessa ja hiilijalanjälki yhdeksän tonnia. Materiaalijalanjälki saisi painaa kahdeksan tonnia ja hiilijalanjälki tonnin, jotta luonnonvaroja riittäisi kaikille ihmisille eikä ympäristö ylikuormittuisi. Kun minun materiaalikuormani painaa 40 tonnia, vien neljältä muulta ihmiseltä elämänedellytykset. (Michael Lettenmeier, Suomen Kuvalehti 15.4.2016)
https://ekomummo.blogspot.com/2017/02/

Lentoliikenteen päästöistä tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n neuvoston 192 jäsenvaltion kanssa Corsia-sopimus. Nettopäästöt rajoitetaan 2020 tasolle ja sen jälkeen on hyvitettävä muilla sektoreilla. Kompensointi tulee pakolliseksi vasta 2027, vaihtoehtoja fossiiliselle kerosiinille etsitään. (hs 21.11.2018)

Lentokoneiden päästöt jäivät Kioton sopimuksen ulkopuolelle.

Kysymyksiä: Saako ammattimainen rauta-, maa- ja vesiliikenne saman verokantatuen kuin lentoliikenne? Kustantaako lentoala oman infrastruktuurinsa?
Vastauksia: Tiet pidetään kunnossa valtion budjetista, mutta Finavia rahoittaa itse tappiolliset lentokentät, lentoliikenne on mukana EU:n päästökaupassa ja maksaa 8,5 prosenttia polttoaineeseen suhteutettuna, maksaa myös päästö- ja melumaksuja. (Pekka Vähähyyppä hs 7.12.2018)


Päästöraportoinnit poikkeavat toisistaan suuresti. Kukaan ei huijaa, kyse on painotuksista:

1. Lentoyhtiöiden toiminnassa eli rahdinotossa, välilaskujen määrässä ja konetyyppien polttoaineenkulutuksessa on eroja.
2. Avain löytyy kirjainyhdistelmästä RFI (The Radiative Forcing Index). Suomeksi puhutaan säteilypakotekertoimesta. Lentokone tuottaa hiilidioksidin ohella muita ilmastonmuutokseen vaikuttavia yhdisteitä. Esimerkiksi Bangkokin-lennolla taivaalle jää 151 000 hiilidioksiditonnista vesihöyrynä 60 000 litraa vettä ja noin 50 kiloa typen oksideja.
- Korkeapuristeinen dieselmoottori voi tuottaa enemmän typen oksideja kuin matalalla painesuhteella operoiva suihkuturbiini.
- Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan lentäminen tuottaa metaania tai otsonia tavoilla, joita ei vielä ymmärretä.
- Lento tapahtuu ilmakehän troposfäärissä 8–12 kilometrin korkeudessa. Hiilidioksidia lukuunottamatta muut päästöt muuttuvat haitallisiksi juuri troposfäärissä.
- Vesihöyry, metallit, rikki- ja typpihappo, otsoni sekä palamattomat hiilivedyt ja niiden muodostamat aerosolihiukkaset vaikuttavat ilmastomuutokseen erityisellä painolla. Aerosolit ovat sama asia kuin ilman ja pienhiukkasten seos.
– Lentokoneiden vesihöyry ja aerosolit toimivat tiivistymiskeskuksina uusille yläpilville. Nämä cirruspilvet eroavat alemmista pilvistä siten, että ne eivät viilennä maapalloa vaan estävät lämpösäteilyä pakenemasta avaruuteen. Lentoliikenteen ilmailukäytävien tuntumassa on mitattu tiivistymisvanoja, jotka ovat varjostaneet Etelä-Suomen läänin kokoisia alueita yli 12 tuntia.
– Typen oksidit ovat mukana monissa reaktioissa, joita korkealla vahvemmin vaikuttava ultraviolettisäteily edistää. Sekunnin murto-osia kestävät OH-radikaalien reaktiot ovat hyvin ärhäköitä ja niihin ottavat osaa melkein kaikki aineet paitsi typpi.
- IPCC pitää mahdollisena, että lentäminen voi tuottaa hiilidioksidia yli tuhat kertaa pahempaa kasvihuonekaasua metaania tai otsonia tavoilla, joita ei vielä ymmärretä. Lentoyhtiöiden tapa on ilmoittaa vain pelkät CO₂-päästöt, eli kerroin on 1.
– Lentoyhtiöiden pitäisi siirtyä käyttämään CO₂-ekvivalenttiarvoa, se on selvää, Laaksonen sanoo. Se tarkoittaa, että lentokoneen CO₂-päästöarvo pitäisi määrittää sen tuottaman todellisen ilmastohaitan eikä vain pelkän laskennallisen CO₂-määrän mukaan.

Lentomatkailijan syntilista on erityisen suuri: päästöt sisältävät yli tuhatta erilaista kemiallista ainetta, kasvihuonekaasujen määrä lisääntyy huolimatta moottorien parantamisesta, jokainen käytetty polttoainelitra lisää kolmella kilolla ilman hiilidioksidia ja jokainen kone käyttää 6000 litraa tunnissa. Lentokone tuottaa kaksi kertaa enemmän (mark)otsonia kuin auto. Napojen yllä jettien päästöt muodostavat jäävirtoja, mikä ohentaa otsonikerrosta.

"Mitä enemmän lentoliikenteen ilmastovaikutuksia on tutkittu, sitä monimutkaisemmaksi yhtälö on muuttunut. Suihkukoneiden hiilidioksidipäästöt lämmittävät ilmastoa. Lisäksi hyytävän kylmään ilmaan vapautuva vesihöyry tiivistyy jääkiteiksi. Näin syntyvät valkoiset tiivistymisjuovat lämmittävät kotiplaneettamme vielä 2-10 kertaa voimakkaammin kuin lentoliikenteen ilmakehään jättämä hiilidioksidi. Lentokoneiden rikki ja typpioksidipäästöt sen sijaan viilentävät ilmastoa. Järkevästi tuotetuilla biopolttoaineilla lentävät mannertenväliset potkurikoneet näyttävät edelleen parhaalta ratkaisulta. Ne eivät tuottaisi tiivistymisjuovia ja niiden polttoaineen tarve olisi puolet suihkukoneiden kulutuksesta." (Risto Isomäki hs 23.8.2011)

Lentokoneiden haitat on arvioitu pahasti alakanttiin. Koneiden lentokorkeuksissa on 30-70 astetta pakkasta ja siksi kuumat kaasut jäähtyvät nopeasti Vesihöyry tiivistyy. Matkakorkeuden takia lentokoneet ovat yhtä paha hiukkas- ja aerosolipäästöjen lähde kuin maanpinta. Koneilla on merkitystä pilvien määrään ja maapallon keskilämpötilaan. Lentokoneiden osuus on yli puolet tieliikenteen osuudesta kasvihuonekaasujen lisääjänä.
 


Näillä vinkeillä reissaat lentämättä 

(Kirkko ja kaupunki 4.1.2019)

1) Seat61.com kertoo paljon yksityiskohtaista tietoa junamatkailusta eri maissa.
2) Bahn.com kokoaa melkein kaikki Europan juna-aikataulut aikataulusuunnittelun avuksi.
3) Rail Planner -sovellus auttaa junamatkan suunnittelussa Euroopassa.
4) Trainline.eu on oiva paikka ostaa lippuja useiden maiden juniin ja busseihin.
5) Interrail tarjoaa hyviä diilejä monenikäisille matkustajille. Esimerkiksi yksi maksava aikuinen saa ilmaiseksi mukaansa kaksi 0–11-vuotiasta lasta. Jos he matkustavat kakkosluokassa viitenä päivänä 15 päivän sisällä, lippu maksaa 269 euroa. Vuoden alussa alettiin myydä uusia kahden ja kolmen kuukauden Interrail-lippuja, joilla pitkä junareissu on aiempaa edullisempi.
6) Interrail.eu:n kautta interreilaaja voi varata paikat haluamiinsa juniin. Sivustolla voi myös katsoa mitkä yöjunat halkovat Eurooppaa.
7) Interrail Travellers Official -Facebook-ryhmässä jaetaan vinkkejä interreilaajille.
8) Rome2rio kertoo miten pääset paikasta toiseen junalla, bussilla, laivalla, autolla tai lentokoneella.
9) Flixbussilla on laaja verkosto bussireittejä Euroopassa.
10) Eurovelo esittelee Euroopan pyöräilyreittejä.
11) Donkey.bike vuokraa pyöriä monessa kaupungissa.
12) Maata pitkin matkustavat -Facebook-ryhmässä kysytään ja jaetaan reissuvinkkejä lentämistä välttävien kesken.
13) Reilu matkailu ohjaa ympäristölle ja paikallisille hyvään käytökseen perillä kohteessa.


Ekomatkalla Kaakkois-Aasiassa on oltava mukana:

1. Reppu - laukun kanssa joutuu turvautumaan kuljetuksiin.
2. Jos on lennettävä, on valittava suora lento, sillä lentokone saastuttaa eniten juuri noustessaan.
3. Koko matkalla ei osteta mitään mikä on valmiiksi pakattu, sillä useissa maissa ei ole minkäänlaista jätteiden käsittelyä.
4. Patterit on ehdottomasti tuotava itse takaisin, koska ne joutuvat muuten luontoon ja vielä yleisemmin nekin poltetaan vakavin seurauksin. Saksalaiset ovat kunnostautuneet ja perustaneet keräilypisteitä esim. Nepaliin, joista kukin vuorollaan kuljettaa patterit Saksaan.
5. Syödään kulttuuriruokaa, turha sinne on lähteä lihottamaan kansainvälisiä ruokaketjuja.
6. Vaatteet pestä.än itse. Jos hotellissa yövytään vain yksi yö, käytetään omaa lakanapussia. Hotelleissa on pesupalvelu, mutta maissa ei ole jäteveden käsittelyä eikä usein liiemmälti sähköäkään. On turha ajatella, että naiset saavat työtä pestessään jokien rannoilla turistien vaatteita ja lakanoita. Anna mieluummin raha naisille suoraan. Pyykkärin palkka on mitätön. 

Mistä meidät suomalaiset tunnetaan? Mitä me suomalaiset olemme saaneet aikaan? Tuttu vastaus on "Sibelius, sauna ja sisu". (Lauri Malkamäki hs 3.9.2011)
 Hahaa – pohjoinen valtio missä on paljon lunta. Puoli vuotta ainainen yö, puoli vuotta ainainen päivä. 

  

Vinkkejä kirjasta:

Ekovuosi Manhattanilla

Colin Beaven 2010

Vuoden ajan vaimoni, pieni tyttäreni ja minä yritimme elää keskellä New York Cityä aiheuttamatta ympäristöpäästöjä. Viime kädessä tämä tarkoitti sitä, että yritimme parhaamme mukaan olla tuottamatta jätteitä (siis ei pikaruokaa, ei kertakäyttötuotteita, ei pakkausjätettä jne). Vältimme

 Kun olimme päässeet eroon jätteiden tuottamisesta, toinen vaihe tarkoitti liikkumista niin että ei synny hiilipäästöjä. Kolmosvaiheessa keksimme, miten aiheuttaa vähiten ympäristövaikutuksia ruokavalinnoilla. Vain vuodenajan mukaista ruokaa, joka on kasvatettu tai valmistettu 400 kilometrin säteellä tuotetuista aineksista. Ei olenkaan kasvihuoneissa kasvatettua ruokaa. Ei naudanlihaa. Ei mereneläviä. Mahdollisimman vähän ympäristövaikutteita lämmityksestä, ja sähköstä ja vedenkäytöstä.

 Olisi tasapainotettava ne kielteiset vaikutukset, joita en voinut eliminoida. Sen tekisin puhdistamalla roskia Hudsonjoesta, huolehtimalla vasta istutetuista puista ja antamalla rahaa hyväntekeväisyyteen. Kuvittelin, että koko juttu tulisi yhä vaikeammaksi, jos ottaisimme käyttöön kunkin uuden sovelluksen.

Halusin löytää tavan elää planeetan tuotoilla pääoman sijaan.

 Tilanne vuoden jälkeen: jääkaappi on käytössä, mutta erillinen pakastin ei. Annoimme ilmastointilaitteen pois ja hikoilemme kesän ja aiomme jatkaa sitä. Lämpöpatterit ovat yhä pois päältä. Televisiota ei ole, kanniskelen omaa kuppia kaikkialle kahvia ja vettä varten ja enimmäkseen pyöräilen. Pesen yhä hiukseni leivinsoodalla ja käytän sitä deodoranttina. Käytän kotitekoista kosteusvoidetta ja myrkytöntä saippuaa.

Tulevaisuudessa on ratkaistava

                                    Kapitalismi: Vahva moottori eikä rattia ollenkaan



Timo Nikilä kirjoittaa ekologisesta kansalaistottelemattomuudesta

Nykyisiä kansalaisvelvollisuuksiamme näyttävät olevan kuluttaminen, jotta yritystoiminnan pyörät pyörivät ja tuottavat verotuloja, tehdä työtä mitä tahansa, jotta se tuottaa verotuloja, ostaa sitä mikä on halpaa ja jossa haitat on ulkoistettu muualle maailmaan, elää miten haluaa haitoista välittämättä ja käyttää julkisia palveluja, koska ne yhdessä tuovat työtä julkisen sektorin työntekijöille, kaikki muu toiminta mikä tuottaa rahavirtoja talouteen ja verotuloja yhteiskunnalle.

Todellista kansalaistottelemattomuutta on terveellinen, vähän kulutuksellinen ja mielekäs elämä, jossa tavoitteena on kuluttaa vähän, kierrättää tarpeeton tavara, hankkia käytettynä, kuluttaa loppuun se mitä on hankkinut, olla tekemättä työtä, joka on turhaa, luonnolle haitallista tai tuhoisaa eikä ole mielekästä, olla ansaitsematta liian paljon rahaa, sillä se johtaa vain turhaan kulutukseen ja elämään, joka vie pois siitä mitä on, syödä terveellisesti ja sellaista, ettei se pahenna ympäristön saastumista, riko ihmisoikeuksia, ilmastonmuutosta eikä tule kaukaa, liikkua, kävellä kaupungilla, juosta metsässä, poimia marjoja ja sieniä, katsella luonnon ihmeitä, ja pysyä näin ollen terveenä, on harrastaa maksuttomasti ilman maksettuja liikuntatiloja ja -saleja, ahertaa puutarhassa ja kasvimaalla, harrastaa hyötyliikuntaa, pitää itsensä liikkeellä jalan tai pyörällä.

Todellista kansalaistottelemattomuutta on elää terveesti, mahdollisimman vähän ympäristöä ja ilmastoa rasittamatta ja toimia siten, että se ei tuota paljon raha- ja verovirtoja, koska ne tuottavat vain lisää taloutta, hallintoa ja valvontaa, jotka estävät meitä elämästä omaa elämää eikä vain taloutta ja yhteiskuntaa varten.

Todellista kansalaistottelemattomuutta on olla elämättä elämää, jota meidän toivotaan kansalaisina elävän ja siten täyttävän kansalaisvelvollisuutemme.

Todellista kansalaistottelemattomuutta on elää vähemmällä aineellisella kulutuksella ja elämää, joka on hyvää ja mielekästä, vapaasti ja oma todellinen vastuu kantaen.


Puhutaan ekologisesta sosiaalitekniikasta.

Kun ennen yritettiin rajoittaa epätervettä kehitystä lain ja rahan voimalla, on tulevaisuuden vaikutuskeinoja informaatio, osallistuminen ja yhteistoiminta. Valtiollinen toiminta muuttuu niin, että ei anneta enää virkamiesmäisiä yksityiskohtaisia määräyksiä, vaan toimintaperiaatteita. Keskitetty ongelmanratkaisu muuttuu paikalliseksi. Politiikan muoto ei ole enää määräysvaltaista, vaan neuvottelevaa, ei jälkeen päin vaan etukäteen.

Koko poliittisen prosessin on muututtava,

muuten ympäristöpolitiikka ei voi tulla osaksi kaikkia toimintoja, läpileikkaus kaikkeen. Siirrytään additiivisestä politiikasta integroituun politiikkaan. Entinen homogeeninen poliittinen verkosto, jolla on yhteydet suurteollisuuteen, väistyy ja sen rikkominen on tärkeintä uudistuksissa. Tilalle tulee laajempi verkosto. Hajauttaminen tuo päättäjät ja asianosaiset lähelle toisiaan. Tuottajat pelkäävät enemmän yksityistä boikottia kuin kankeaa ja hidasta valtiollista väliintuloa ja siihenhän he voivatkin itse vaikuttaa.


Autoilu luvan varaiseksi

Vaarallisia ovat myös mustat hiukkaset. Niitä oli kuutiometrissä 500 – 10 000 kappaletta. Ne ovat niin pieniä, että ne eivät vajoa vaan sekaantuvat veteen. Suurin osa mustista hiukkasista on peräisin liikenteestä. Ruotsin teistä irtoaa vuosittain 100 000 tonnia asfalttihiukkasia. Autojen renkaista tulee 10 000 tonnia muuta materiaalia.