Elän jo ympäristöystävällisesti

- mitä muita konsteja?

(ps. 4000 kg hiilidioksidia/v ja hehtaari istutettuja puita, mh)

Jos et voi auttaa sataa lasta auta yhtä.

Kulje hitaammin, pääset pitemmälle. Slow down – go further.

Talk my walk – Totuus täytyy itse kokea.

Elämme kuin meillä ei olisi jalkoja ollenkaan.

Meidän ei tule etsiä henkilökohtaisia iloja luonnon kustannuksella.

Kun joku on lyönyt minua poskelle, olen antanut hänen lyötäväkseen vielä toisen posken. Mutta kolmatta poskea minulla ei enää ole.

The principles of the 5 R's (refuse, reduce, reuse, recycle, repurpose (or recover).

Jäähyväiset muovipussille

"En ole vieläkään selvittänyt, kumpi on pahempi: muovipussi vai paperikassi", pohtii 18-vuotias Juulia Koskinen. Pitäisikö tässä ihmetellä Juuliaa vai toimittajaa? Onko järkevää miettiä, kannattaisiko ottaa paperi- vai muovipussi - onhan keksitty sellainen ihme kuin oikea kassi!

Muovipussien massatuotanto aloitettiin vuonna 1957. Ajan myötä muoviroskiksista vapautuu vaarallisia kemikaaleja, kuten allergiaa ja astmaa aiheuttavia palonesto- ja pehmennysaineita. Hippujen pinnalta löytyy DDT:tä ja styroksin hajoamisessa syntyvää styreenitrineeriä. Muovin mukana meriveteen päätyy muovinpehmentimiä ja bisfenoli-A:ta, joita epäillään hormonitoimintaa häiritseviksi aineiksi. Planktonia syövien merieläinten on havaittu haukkaavan myös mikromuovia. Pieneliöt ja pikkukalat erehtyvät luulemaan muovin hippusia ruuaksi. Myrkyt irtoavat muovista kalojen suolistossa ja kulkevat ravintoketjussa petokaloihin ja ihmisiin. Grönlantilaisten naisten äidin maidosta on löydetty runsaasti ympäristömyrkkyjä. Äidit syövät paljon kalaa. Jätevesistä vesistöön päätyvät mikromuovit sisältävät kosmetiikan muovirakeita, vaatteista irronneita keinokuituja ja kalvovaatteista irronneita muovihiutaleita. (hs 4.7.2015)

Ruotsalaisen meribiologi Frederik Noren seuloessa Ruotsin merivettä kävi ilmi, että meren näkyvästä saastekuormituksesta 80 prosenttia koostuu muovista. Muita mereen päätyviä myrkyllisiä kemikaaleja ovat visfenoli A ja flataalihapposeteri. Niiden lähde ovat värilliset PET-muovipullot, joita heitetään vesistöihin vuosittain miljoonittain (Lauri Demmart, hs 12.10.2010)

Pahvimukin oikea paikka on kartonkikeräyksessä. Muovipäällysteen takia sitä ei saa laittaa biojätteeseen. Yksi sekajätteeseen heitetty pahvimuki päivässä vuoden ajan tarkoittaa 5 kg kaatopaikkajätettä, 1 kg muovikansia, 374 megajoulea energiaa. Sama määrä energiaa kuluu pyykinpesuun puolessa vuodessa. Muovia 16 muovimukin verran. (hs 11.9.2011)

Ongelmallisimpia ympäristön kannalta ovat läpinäkyvät ja ohuet, rullasta irrotettavat muovipussit, joita Suomessa käytetään hedelmien pakkaamiseen ruokakaupoissa. Juuri ne kerääntyvät mereen lautoiksi ja tukkivat luontokappaleiden sisukset. Useissa maissa nämä HD-PE-pussit on kielletty. EU-parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2015 säännöt, jotka velvoittavat unionin jäsenmaita vähentämään ohuiden muovipussien käyttöä. Bangladeshissa muovikasseja alettiin kieltää, kun todettiin viemäreihin joutuneiden muovipussien pahentavan tulvia ja levittävän sitä kautta sairauksia.

EU:ssa käytetään keskimäärin 198 muovipussia henkeä kohti vuodessa, Saksassa 76.
EU kieltää vuoteen 2019 80 % pusseista, joiden vahvuus on vähemmän kuin 0,05 mm. Vuonna 2019 EU-kansalainen saa kulutta korkeintaan 90 kevyttä muovista kantokassia ja vuoteen 2025 korkeintaan 40. Jos muovisten kantokassien kulutus puolittuisi Euroopassa kolmessa vuodessa, toisi se koko Euroopan tasolla vuosittain 740 miljoonan euron säästöt muun muassa roskien keräämisen vähentymisenä.

Markkinoilla on oxo-hajoavia, siis hapen vaikutuksesta hajoavia muovipusseja, joita monesti markkinoidaan biotuotteina. Kyseiset kassit häviävät vain kompostointilaitoksissa, joissa niihin lisätään hajoamista edistäviä aineita. Silloinkin niiden häviäminen kestää 2-5 vuotta. Ne eivät koskaan häviä vaan murenevat. Ja se ei ole hyvä asia: mikromuovi on pahimman sortin jätettä. (Anita Kärki kslm 5.7.2015)

Keniassa käytetään 24 miljoonaa muovipussia joka kuukausi. Vuonna 2012 kierrätetyistä muovipusseista tehtiin käsilaukkuja. 2017 alkaen muovipussien myymisestä, valmistamisesta ja jopa kantamisesta voi saada sakot tai joutua vankilaan Keniassa. Sakko saattaa olla 31 000 euroa tai neljä vuotta vankeutta. Maassa alkoi siirtymäkausi muovipussittomaan aikakauteen. Tänä aikana kiellosta valitettiin oikeusistuimeen, mutta valitukset evättiin. Monet muut Afrikan maat, kuten Etelä-Afrikka, Ruanda ja Eritrea, ovat kieltäneet muovipussit jo aiemmin. (BBC 28.8.2017) 

Muovipusseista vapaita alueita: 

Rajoituksia on kuudessa Afrikan maassa
Australia: kielletty Etelä-Australian osavaltiossa 2009
Bangladesh, Bhutan: muovipussit kielletty 2000
Belgia: ilmaiset pussit verolle 2007
Britannia: kielletty Modburyn pikkukaupungissa Devonissa 2007
Etelä-Afrikka: ohuet pussit kielletty 2003
Intia: Mumbaissa kielletty 2000, Himachal Pradeshin osavaltiossa ohuet pussit kielletty 2003
Irlanti: muovipussit verolle 2002, minkä jälkeen niiden käyttö väheni 90%
Italia: muovipussien markkinointi kielletty 2011
Kanada: kielletty kolmessa kaupungissa 2007
Kenia: ohuet pussit kielletty 2007
Kiina: ohuet muovipussit kielletty 2008, muut verolle
Ruanda: kielletty 2004 (maatalous ja terveyssektori poikkeus)
Tansania: kielletty 2006
Tanska: verotus vuodesta 1994
Uganda: ohuet pussit kielletty 2007
Yhdysvallat: Havaijilla kielletty, Kaliforniassa kielletty 2015 alusta

Suomen ruokavirasto ajasta jäljessä:

Päivittäistavarakauppa rystä  Anna Salminen vastaa, miksei saa ostaa omaan astiaan:
- palvelutiskille ei omia astioita turvallisuuden takia
- sovelluttava kuumien ruokien ja rasvaisten kalojen pakkaamiseen
- kuka vastaa pilaantumisesta jos astia ei ollutkaan puhdas
- jos astiassa on norovirusta tai mikrobeja
elintarviketurvallisuus korkea

Styrox muoveista pahin

Styroksista hajoaa samoja aineita kuin muovipusseista. Styrox hajoaa helposti lämpimissä yli 30-asteisissa vesissä. Siitä vapautuu styreenimonomeeriä, idimeeriä ja trimeeriä.

Solupolystyreeni eli styroksi ei hajoa luonnossa. Meressä styroksi pilkkoutuu hiljalleen hyvin pieniksi mikropartikkeleiksi, jotka jäävä ravintokiertoon. Pikaruokaketjut McDonalds ja Hesburger luopuivat styroksipakkauksista 1990-luvun alkupuolella. New Yorkin kaupunki kielsi kertakäyttöisten styrokstuotteiden käytön, myymisen ja tarjoamisen heinäkuusta lähtien (ksml 9.8.2015)

Vaatteet mieluiten käytettyinä

Tekstiiliteollisuus tuottaa vuosittain saman verran päästöjä kuin maailman lentoliikenne ja laivaliikenne yhteensä. Yli puolet kaikesta vaatetuotannosta on polyesterikuitua. Pikamuoti, impulssiostaminen ja vaatteiden halvat hinnat näkyvä vaatekaapissa. 20 prosenttia tuotannosta jää kokonaan myymättä. 20 prosenttia vesien saastumisesta johtuu tekstiilien värjäämisestä ja tekstiiliprosessissa käytetyistä kemikaaleista. Yhden puuvillapaidan valmistamiseen kuluu 2500 litraa vettä. Yhden tekstiilikuitukilon tuottamiseen tarvitaan kolme kiloa kemikaaleja. Mikromuovi merissä on osittain peräisin vaateista, erityisesti fleecestä ja ahkerasti pestävistä urheiluvaatteista. Polyesteri, polyamidi ja akryyli tuotetaan öljystä. Myös puuvilla tarvitsee öljyä tuotannon eri vaiheissa – viljelyssä prosessoinnissa ja kuljetuksissa. Puemme siis öljyä yllemme eri muodoissa. (Kirsi Niinimäki, Voima 1/2019)

Kohtuus – Degrowth

Kuinka kauan on kärsittävä nykymenosta? Olemme vapaita kuluttajia, mutta emme vapaita kuluttamisesta. Vielä vuona 1972 luonnonvaroja muodostui enemmän kuin niitä käytettiin. Nyt kulutuksen kasvu on eksponentiaalista eli määrä tuplaantuu yhä lyhyemmässä ajassa. (Kiinnostava tietää: Tarinan mukaan shakin keksijä pyysi intialaiselta ruhtinaalta palkkioksi uudesta pelistä yhtä monta riisinjyvää kuin shakkilaudalta on mahdollista saada, kun niitä asetetaan ensimmäiselle ruudulle yksi, toiselle kaksi, kolmannelle neljä ja niin edelleen. Koska shakkilaudassa on 64 ruutua, muodostui riisinjyvien kokonaisluvuksi 18 446 744 073 709 551 615.)

"Klassisen esimerkin kestävän kehityksen ja degrowthin erosta saamme elintarvikekaupasta. Marketin kauppiaan on helppo myydä meille ”kestäviä”, ”ekologisia” ja ”entistäkin vihreämpiä” kestäviä tuotteita, mutta se mitä kauppias ei meille tule myymään, on: ”Osta vähemmän”. Kuitenkin juuri se, mitä länsimaissa juuri nyt tarvitaan, on tämä jälkimmäinen, degrowth." (Timo Järvensivu)

Degrowth, kohtuutalous, tarkoittaa välittömästi tapahtuvaa toimintaa muutoksen perustana, puhutaan aktivistivetoisesta tieteestä (movement-based approach, activist-led science). Liikkeen edustajat etsivät konkreettisia vaihtoehtoja markkinoiden ja arkipäivän tarpeiden välille (Erik Olin Wright interstitiaalinen strategia, välistrategia) (Poulantzas 1978). Myönnetään, että virallinen valtiovalta ja kansalaisyhteiskunta ovat riippuvaisia toisistaan. Kuitenkin on pystyttävä ylittämään erilaiset kapitalistisen yhteiskunnan instituutiot ja niiden toimintadynamiikka, kuten jatkuva kasvu, voiton maksimointi, tuotostehokkuus, patriarkaatti, epätasa-arvo, kuluttaminen, uusimperialismi eli tropiikin seudun kulttuurinen ja taloudellinen dollarisaatio, ekstraktivismi eli luonnonvarojen massiivinen hyväksikäyttö kaivos-, metsä-, kala-, energia- ja maataloudessa.

Monet kansanliikkeet hyötyvät kohtuuliikkeen toiminnasta. Ekokyläläiset, luonnonystävät, hoitajat, paikallishallinnot, työntekijäjärjestöt, ympäristöoikeuden puolesta taistelijat, ylityöllistetyt ammattilaiset, vegaanit, hipit, lapsiperheet, pyöräilyfanaatikot, työttömät, hyväksikäyttöön ja haitallisiin töihin palkatut ihmiset, ilmastopakolaiset, maaseudun asukkaat, eläkeläiset, siirtomaa- ja kapitalisminvastaisissa liikkeissä mukana olevat, pienituloisten yhteisöjen jäsenet, feministit (Kallis ym. 2020, 98).

Joensuun Kohtuusklubi jakaa kulttuurit kolmeen luokkaan: ylikuluttavaan luokkaan, kamppailevaan luokkaan ja kestävään luokkaan. Ylikuluttava luokka purkaa kulutukseen pakonomaista arkipäiväänsä. Heidän mukaansa ajatus kasvun lopettamisesta on useiden eri ajatussuuntien risteyskohta, jossa yhdistyvät ympäristöajattelu ja kasvun rajat keskustelu, Nicholas Georgescu Roegenin ympäristötaloustiede, Serge Latouchen työ ympäristötalouden alalla, Ivan Illichin demokratia-ajattelu sekä M.K. Gandhin omavaraisten paikallisyhteisöjen merkitystä korostava ajattelu. (4.3.2010 Kohtuusvaarassa.com)

Kuinkahan kauan täytyy vielä maailmaa nähdä, kun sanasta talouskasvu tulee yhtä pahaenteinen kuin fasismista ja totalitarismista? Kasvaa voimme vain ylöspäin: jalat yhä syvemmälle maahan ja pää taivaaseen!

Monetaarinen järjestelmä pankkeineen ei voi koskaan toimia ilman jatkuvaa kasvua. Rahoitusjärjestelmä, eläkejärjestelmä, vakuutustoiminta ja pörssikauppa on rakennettu jatkuvan kasvun varaan. Sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset ovat mullistavia, jos kasvu loppuu. Kaiken sen, mihin liittyy korko, on aina vain kasvettava.

 "Maailma tarvitsee biotaloustiedettä, meidän pitää valita kahdeksanportainen tie autonomiseen kasvuttomaan yhteiskuntaan, jonka urbaaneissa kylissä kultivoidaan hitautta, taidetta ja mietiskelyä ja samalla pystytään tarjoamaan kaikille lähiruokaa ja mielekästä 4-5 tunnin työpäivää, jota ei ole valjastettu tuottoon." (Serge Latouchen, Jäähyväiset kasvulle)

Monet ovat jo tavalla tai toisella irtautumassa globaalista markkinataloudesta, jatkuvaan kasvuun sidotusta raha- ja velkataloudesta. Tässä haaveessa auttavat:

Aikapankki,
LETS,
Vaihtorengas
Tavarapankki (Commodity Bank),
Paikallisvaluutta
Jakamistalous
Vaihtotalous
Käyttöoikeus tärkeämpi kuin omistaminen
Joukkorahoitus 
Facebook kirpputorit
Kimppakyydit  
Auttamisen majatalo
Omatoimikirjasto
 Ruokapiiri
Yhteisviljely

Päämääriä:

- Joutilaisuus
- leppoistaminen
- downshiftaus
- vapaaehtoinen vaatimattomuus
- asteittainen hedonismi
- yksinkertaistaminen
- slow down.

Vinkkejä vähentämisen onnistumiseen:
1. Kanna mukana - Esimerkiksi omaa juomapulloa ja kangaskassia, oma muki on      välttämättömyys
2. Karsi - Ylimääräisestä ja turhasta luopuminen selkeyttää elämää. Älä ota vastaan ilmaistakaan tavaraa, jollet tarvitse sitä.
3. Käytä uudelleen - Tässä tarvitset myös kekseliäisyyttä.
4. Kierrätä. - Älä kuitenkaan käytä kierrätystä tekosyynä uuden tavaran hankkimiselle.
5. Kompostoi. - Biojätteen erottelu on vähintä mitä voi tehdä, oma komposti seuraava askel.

Kymmenen kohtuullista ilmastovaatimusta

- Ympäristöä kuormittavan tuotannon verotusta kiristetään.
- Teollisuuden ja maatalouden tukien jaon perusteeksi otetaan ekologinen kestävyys.
- Ulotetaan päästökauppa nykyistä laajemmalle ja korjataan päästöjen hintaa ylöspäin.
- Tuotannon vaikeasti kierrätettävien materiaalien verotus kiristyy ajan mittaan. Materiaalit, jotka tuotannossa tehdään kelvottomiksi kierrättää, voidaan kieltää.
- Tuottajien omia korjaamoita ja takaisinotto-ohjelmia tuetaan esim. verotuksella ja tuilla.
- Työntekijäosuuskunnista tehdään kannustettava yhtiömuoto suosimalla niitä verotuksessa.
- Verotuksella kannustetaan pörssiin listautumista vastaan ettei päätäntävallasta jää kansainvälisille pääomamarkkinoille.
- Yritysvastuulainsäädäntöä tiukennetaan esimerkiksi #ykkösketjuun-kampanjan mukaisesti.
- Aseiden tuotantoa vähennetään.

Kuluttaminen
- Perustarpeet ylittävien kulutustuotteiden verotusta kiristetään ekologisen kuormittavuuden mukaan.
- Kokeillaan henkilökohtaisia päästökiintiöitä esimerkiksi liikenteessä
- Tuontitullien perusteeksi otetaan tuodun tavaran koko elinkaaren (ml.hävitys) ympäristöhaitta.
- Tuetaan ympäristöystävällisempiin lämmitysjärjestelmiin siirtymistä
sekä vanhojen autojen muuttamista biokaasulla(kin) toimivaksi.
- Tavaralainaamoita ja jakamistalouden alustoja tuetaan, myös kirjastojen oheen.
- Korjaamoita tuetaan verotuksella 

Energia
- Puhtaan energian pien- ja yhteisötuotantoa sekä yhteisöviljelmiä tuetaan rahallisesta tai kaavoituksessa ja lupamenettelyssä.
- Tuetaan energian säästöratkaisuja ja älykkäitä sähköjärjestelmiä.
https://www.kohtuusliike.fi/kymmenen-kohtuullista-ilmastovaatimusta/

- Kaikilla tulee olla mahdollisuus irtautua ilmastoa vahingoittavasta palkkatyöstä tarjoamalla kaikille perustulo ja tukea työajan lyhentämiseen, uudelleenkoulutukseen ja omavaraistuotantoon.

Tulevan eduskunnan on sitouduttava seuraaviin vaatimuksiin ilmastokriisin pysäyttämiseksi (degrowth.fi):
    • Nostaa päästövähennystavoite vuodelle 2030 vähintään 65 prosenttiin.
    • Viedä nettopäästöt alle nollan vuoteen 2030 mennessä.
    • Päästä irti fossiilisista polttoaineista vuoteen 2035 mennessä ja luopua kivihiilestä, öljylämmityksestä ja turpeesta vuoteen 2025 mennessä.
    • Lopettaa fossiilisten polttoaineiden tuet vuonna 2020.
    • Investoida moninkertaisesti kevyeen ja julkiseen liikenteeseen ja kieltää uusien fossiilikäyttöisten polttomoottoriautojen myynti viimeistään vuonna 2027.
    • Vähentää metsien hakkuita, toteuttaa soidensuojeluohjelma ja lopettaa uusien turvekenttien avaaminen.
    • Parantaa rakennusten energiatehokkuutta Pohjoismaiden kärkitasolle sekä ohjata ja taloudellisesti kannustaa energiaremontteihin.
    • Ohjata ruoantuotanto ja -kulutus kasvispainotteiseksi tuki- ja verouudistuksella.

Kulutustavaroiden yhteisomistus/lainattavuus on seuraava vallankumous

"Ihmiset eivät enää halua haalia itselleen lisää tavaroita. He vain lainaavat niitä silloin kun tarvitsevat. He maksavat tavaroiden käytöstä, eikä niiden omistamisesta. Tai saavat tavaroita käyttöön tekemällä vastapalveluksia muille. Se on yhteiskulutusta. Ja se mullistaa elämämme yhtä perusteellisesti kuin teollinen vallankumous aikanaan. Yhteiskulutus on sitä, että tavaroita vuokrataan, vaihdetaan, jaetaan, kierrätetään. Yhteiskulutuksen laajeneminen on uuden teknologian ansiota, netti tekee lainailun helpommaksi." (Rachel Botsman)

Tämä tarkoittaa, että samoja asioita harrastavat ihmiset hakeutuvat netissä tekemään asioita yhdessä. Netissä on helppo antaa palautetta ja se lisää luottamusta. Hyvä maine on tärkeämpää kuin raha. Jakotaloudessa kerätään rahan sijasta hyvää mainetta. Julkisesti. Erilaisista mainetiedoista kertyy nettiin luottamuspääomaa. Jos asun toisen kodissa, hän kertoo jälkikäteen netissä julkisesti, olinko luotettava. Elämässä pitää siis osata luoda verkostoja, käyttäytyä hyvin, olla siisti. Palveluita tekemällä voi kerätä mainepisteitä. Ihmiset tutustuvat toisiinsa ja naapurit toimivat yhdessä.

Tavaran vähentäminen, decluttering

"Uusin lempisanani on englantia: decluttering. Clutter on roinaa ja decluttering on hankkiutumista roinasta eroon. (Johanna Korhonen 17.7.2013)

Amerikkalainen kirjailija Dave Bruno keksi vuonna 2008 haasteen ja kannustaa ihmisiä karsimaan tavaransa enintään sataan: "Karsi tavaroistasi, kieltäydy vastaanottamasta enempää kamaa ja mieti elämässä tärkeysjärjestys uudelleen." Bruno laati säännöt raivausurakalleen. Haaste koskee vain henkilökohtaista omaisuutta, ei perheen yhteisiä tavaroita ja jotkut tavararyhmät kuten alusvaatteet ja kirjat saa laskea vain yhdeksi tavaraksi. Raivaaminen tuntuu hänen kokemuksestaan puhdistavalta. Jäljelle jää vain se, mitä ilman ei joko tule toimeen tai ei ole oma itsensä. "Anna piut paut niille, jotka tuomitsevat pinnalliseksi tällaisen itsensä määrittelyn materian avulla. Eivätkö samaa tee myös asketismiin pyrkivät munkit?"  (Olli Siren, hs 3.10.2010)

Vuosien turhake: 

GoodGuide -tietopalvelu on järjestelmä, jonka avulla jokainen voi tehdä järkeviä ostoksia. Se lataa tietoja ihmisten kännykkään heidän ollessaan ostoksilla, mutta liikkeen luojan ja visionäärin Dara O'Rourken mukaan kännykkään saatava tieto on vain väliaikainen vaihe. Tulossa on järjestelmä, johon voi ladata tiedon kaikista tuotteista. Se toimisi hyödyntämällä radiosignaaleja hintalapuista ja kännykkä näyttää automaattisesti vihreää tai punaista valoa. GoodGuide pystyy myös liittämään kaiken mitä ihminen ostaa hänen luottokorttiinsa ja lähettämään sähköpostilla tiedon vaihtoehtoisesta tuotteesta. Jokainen voi ohjelmoida omaan luottokorttiinsa ne ominaisuudet, jotka hänelle ovat tärkeimmät. Luottokortin myöntänyt pankki pitää tuotteiden tiedot ajan tasalla. Korttiin voidaan ladata myös joka viikko parhaat tiedot vakio-ostoksista. Asiakkaat eivät jaksa perehtyä monimutkaisiin elinkaarianalyyseihin, siksi tarvitaan yksinkertaisempi järjestelmä. GoodGuide yhdistää yli 80 miljoonaa arviointia erilaisista tiedostoista, jolloin tuotteiden läpinäkyvyys paranee radikaalisti. Yhdysvalloissa kaupat aiheuttavat kolmanneksen kasvihuonekaasuista ja kuluttavat 80 prosenttia energiasta!

Helsingin Sanomien lukijat äänestivät, mikä on pahinta mitä rahalla saa: 

    • uhanalaisista sademetsäpuista rakennettu vene (eli tiikin ja mahongin käyttö)
    • veritimantit koska korukäytössä ne ovat sinänsä tarpeettomia
    • yksityislentokoneella lentäminen
    • arkinen muovipussi on määrällisesti pahin ja kuitenkin niin helposti korvattavissa
    • broilerin tuotantoa pidettiin jopa turkistarhausta pahempana, koska siipikarjaa kasvatetaan turkiseläimiin verrattuna moninkertaisia määriä.
    • minkkiturkki, norsunluu, citymaasturi, lehtipuhallin, käsinkudottu aasialainen villa- tai silkkimatto (hs 3.11.2011)

Säästän
    • Yhden asteen pudotus sisälämpötilassa laskee energiankulutusta viisi prosenttia.
    • Jatkuvasti päällä oleva pöytätiekone kuluttaa vuodessa enemmän kuin kaksi kertaa viikossa lämpiävä sähkökiuas.
    • Sähkön kulutuksen määrä puolittuu vähentämällä: lämmitys, lämmin vesi, valaistus, kylmälaitteet

    • Liian voimakas vesisuihku. Veden virtaama hanassa on suosituksen mukaan 6 litraa minuutissa, Suihkun virtaus pitäisi olla niin säädetty, että minuutissa kuluu 8-9 litraa vettä. Jotkut käyttävät 90 litraa vettä vuorokaudessa! Viimeisen 10 vuoden aikana veden hinta on noussut 30 prosenttia ja suunta on ylös päin, koska veden ja jäteveden puhdistukseen kuluu yhä enemmän, samoin infrastruktuuriin, sanoo Vesilaitosyhdistys. Vesi maksaa keskimäärin euron per henkilö per vrk. Lasillinen vettä 0,1 senttiä. Ämpärillinen 10 litraa maksaa kuusi senttiä. Suihkuun menee kerralla 50 litraa, vessaan, pyykinpesuun ja keittiöön 20 litraa. Astianpesukone kuluttaa 10-20 litraa. Pyykinpesussa yksi pesu: sähkö maksaa 10 senttiä ja vesi 16 senttiä, jolloin vettä kuluu 60 litraa.

Greboilu

Greboilu on elämäntapa, johon liittyy järkevä rahankäyttö, jopa kitsastelu eli köyhäily, kierrätys ja turhan kulutuksen välttäminen. Se on ympäristöystävällisyyttä. Vaihtamista Kirpputoriostoksia. Itse tekemistä kuten tuunaamista. Olosuhteiden pakosta tai tavan vuoksi. Köyhäilijä asuu vaatimattomasti, mutta mukavasti ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Köyhäilijä haluaa välttää valmisruokia ja turhia pakkauksia.

"Ruokaostokset teen torilla, jossa ei myydä pakattuja vihanneksia. Myyjä kääräisee ne sanomalehtipaperista pyöräyttämäänsä tötteröön. Peruna kaadetaan suoraan ostoskassiin."

Miten tasoittaa sähköpiikkiä?

“Jokainen kodeissa, tehtaissa ja kunnissa voi vähentää huippukulutuksen hetkinä sähkön käyttöä. Yleisradio voisi antaa tietoiskuja lähestyvästä huipusta ja sen tärkeydestä. Teollisuudelle, kuntataloudelle ja perheille ei olisi temppu eikä mikään vähentää omaa kulutustaan kovalla pakkasella 2-3 tunnin ajaksi 10-15 prosenttia. Tämä vastaa noin 2000 mwh:n säästöä, joka on lähes koko tuontisähkön tarve. Määrä on tuplaten Loviisan ydinvoimalan teho. Emmekö me kuluttajat tajua pienentää kulutustamme huippuhetkinä ja jättää kovilla pakkasilla kello 16-19 sähkösaunominen väliin, siirtää pesukoneiden käyttöä, pienentää valaistusta, kaukokytkeä pois päältä tyhjien kakkosasuntojen lämpöjä? Suomen oma kapasiteetti loppuu, kun 12 000 mwh:n huipputeho ylitetään. On syytä huomata, että yksikään sähköyhtiö ei ole kehottanut asiakkaitaan säästöön iltapäivän huippukulutustunteina. Kulutushuippu on niille miljardiluokan etu." (Kari J. Saarinen hs 16.1.2010)

"Kaikki alkoi viime viikon perjantaina, tarkalleen klo 16-18. Silloin suomalaiset ylsivät sähkönkäytössään ennätyslukemiin: 14 100 megawattiin. Sähkön tuottamiseksi piti ottaa käyttöön ilmastolle tuhoisia hiili- ja öljyvoimaloita. Perjantaina kahta tuntia varten Suomeen olisi tarvittu ainakin yksi uusi ydinvoimala. Tuhannet pesukoneet, kuivausrummut, televisiot ja tietokoneet pyörivät suomalaiskodeissa. Olisi hyvä, jos sähkönkäyttöä pystyttäisiin rajoittamaan tiettyinä kovan kulutuksen aikoina. Piikin aikana sähkö maksaa paljon ja se tuotetaan saastuttavimmin." (Kenneth Hänninen)

Ranskassa piikkiä on tasattu jo vuosia. Siellä kuluttaja voi tarkkailla sähkön hintaa. Kodin seinällä olevat liikennevalot varoittavat, kun sähkön käytössä on vaarallinen piikki: Punainen palaa - pesukone seis. Seinään kiinnitettävästä laitteesta näkee, onko sähkön hinta kallista vai halpaa. Laitteet näyttävät arvion hinnasta myös seuraavalle päivälle. Saman tyyppistä laitetta kokeiltiin myös Kainuussa 1990-luvun lopussa. 40 kotitaloutta oli mukana Kainuun energian kokeilussa, jossa testattiin, milloin sähkölämmitys kannattaa vaihtaa puulämmitykseen. Se ehkä uusitaan, kun mittarit vaihdetaan etäluettaviksi älymittareiksi vuoteen 2014 mennessä. Ne lukevat kulutuksen tunnin välein. Sähkön hinnasta kertovat sähköpostit tai tekstiviestit voisivat korvata liikennevalomallin. Uusia innovaatioita odotellessa sähkön käytössä on luotettava maalaisjärkeen. Voiko pyykinpesun jättää myöhemmäksi? Onko pakko saunoa perjantaina heti töistä tullessa? Pitääkö ylipäätän kaikkien toosien huutaa samaan aikaan? Äärilinjaakin voi vetää: perjantain alkuillan ohjelmat talletetaan digisovittimeen ja sähkösyöppöön plasmatelevisioon kytketään virta vasta yömyöhään. Ainakin ilmasto kiittää. (Jenni Virtanen hs 17.1.2010)

Tulevaisuuden kuva: Suuri säästö tulee siitä kun ei enää tarvitse sähköä mitoittaa tehohuippuja varten. Talvisin automatiikka laskee taloyhtiön lämpötilaa yön ja työpäivän ajaksi. Automatikka käynnistää pesukoneen silloin kun sähkön kulutus ja hinta laskevat. Kun sähkönkysyntä on huipussaan, automatiikka kytkee laitteita pois päältä. Hintahuipun aikana sähköauton akussa olevaa sähköä voi myydä sähköverkkoon ja ladata sähköauto, kun sähköä on halvempaa. Auto on siis sekä auto että sähkön varasto. Akkuhan siellä jo on! Pientaloalueilla yhteiset tuulipuistot myyvät verkkoon ylijäämää. Sateiden lisääntyminen lisää vesivoiman käyttöä. Ylijäämäsähköllä lämmitetään vesikammioita vanhoissa öljyluolissa. (Piia Elonen 19.1.2019)

Sähkötön jääkaappi

Terracotta jääkaappi toimii kesähelteelläkin ilman sähköä! Kaksi huokoista terracotta saviruukkua asetetaan sisäkkäin ja väliin laitetaan hiekkaa. Hiekka pidetään märkänä ja ruukut peitetään paksulla märällä pyyhkeellä. Veden haihtuminen viilentää sisimmän ruukun, johon ruuat laitetaan. "Minulla oli kolme tälläista mökillä käytössä ainoana ruuan sailytys paikkana. Joskus oli jopa +35 astetta kuumuutta. Ruukkuni pysyivät silloinkin +14 asteessa. Maitotuotteet, vihanekset ja muut säilyivat hyvin." (Leena)
*löysin ruukkuni Halpa Hallista ja Hong Kong marketista.
 http://gizmodo.com/5935104/how-to-make-an-electricity-free-refrigerator

 Ylläksellä kerättiin keväällä 30 000 kuution kasa lunta. Lumikasa säilyi lämpimän kesän yli 30 sentin paksuisen purukerroksen alla. Suomessa on tehty ennätysmäärä säilötyn lumen latuja. (hs 9.10.2010)

Älylaitteiden videot tuhlareita

teCare -yhtiön julkaiseman arvion mukaan videoita sisältävän nettisivun katselu tuottaa 0,2 grammaa hiilidioksidipäästöjä joka sekunti. Tämä tarkoittaa 720 grammaa tunnissa. Finnairin päästölaskurin mukaan suora lento Helsingistä Tukholmaan tuottaa hiilidioksidipäästöjä 61 kiloa per henkilö. Saman verran päästöjä syntyy siis jos katsoo älylaitteella videoita 85 tuntia, eli kolme ja puoli vuorokautta. Kun klikkaat puhelimesta videon päälle, selaat Facebookia, teet Google-haun tai lähetät sähköpostin, se aktivoi datakeskuksen jossain päin maailmaa. Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä ja energiaa kuluu myös jättimäisten konesalien jäähdyttämiseen. Isot tietotekniikkayritykset ovat pyrkineet parantamaan energiatehokkuuttaan ja yhä useammat toimijat panostavat vihreään sähköön. Kun yöllä katsotaan videoita, ei aurinkoenergiaa ole paljon saatavilla. Olisi hyvä selvittää, mitkä päästöt tulevat tietoliikenteestä, mitkä datakeskuksista ja mitkä loppukäyttäjien puolelta sekä miten uusiutuva energia pystyy todellisuudessa vastaamaan kasvavaan sähköntarpeeseen.

Zero waste - nollajäte-ajattelu

Elän niin, että jätettä ei synny

"Ihmiset janoavat epätaloudellisia suhteita, joita ei voi luoda missä ja miten tahansa, ihmiset haluavat toimia tiettyjen henkilöiden kanssa, tiettyinä ajankohtina, tietyissä paikoissa ja tietyllä tavalla. Päivittäiset tottumukset ja pienet tavat menevät kaiken edelle, vapaa voiton tavoittelu ja vapaat kulutusvalinnat ovat niille alisteisia." (Jaakko Holvas väitteli talousmetafysiikan kritiikistä HY, hs 31.12.2009)

Youtube-videolla Bea Johnson niminen kalifornialainen kertoi zero waste -elämäntyylistään: kaikkea toimintaa ohjaa se, että ei jätetä jätettä.

• Trash is for Tossers -blogia pitää Lauren Singer.
• Hakusanoja ovat myös zero waste kitchen/food.

Otso Sillanaukee kiteyttää viideksi kooksi ohjeet, miten noudattaa zero wastea, juuri tässä järjestyksessä:

• kieltäydy
  
• käytä uudelleen
  
• karsi
  
• kierrätä ja
  
• kompostoi.
  

Sillanaukee ei käytä kelmuja edes ruoansuojaamiseen. vaan mehiläisvahalla pinnoitettua kangasta, jonka voi huuhdella, kuivata ja käyttää uudelleen ja lopuksi kompostoida.  Yleispesuaine on tehty ruokasoodasta ja viinietikasta. Astioita voi pestä pelkällä soodalla.  Sillanaukee valmistaa itse hygieniatuotteensa eikä heitä mitään hukkaan. Sovitellessaan pieneen keittiöönsä kahdeksan jäteastian rinnalle yhdeksättä, hän koki Zero Waste -herätyksen. Siinä missä jätteistä puhuttaessa huomio useimmiten kiinnittyy niiden lajitteluun ja kierrätykseen, suomeksi nollahukaksi kääntyvässä ideologiassa pyritään siihen, ettei jätettä alun alkaenkaan synny.
– Miksi käyttäisin aikaa ja energiaa jätteiden lajitteluun, kun voin suoraan keskittyä tuottamaan vähemmän jätettä, Sillanaukee tiivistää. Siihen pääseminen vaatii hieman tutkimustyötä. Sillanaukeen esikuva on kalifornialainen Bea Johnson, jonka opeilla hän tutustui nollahukkaiseen elämäntapaan. Sillanaukee on koonnut kokemuksensa kirjaksi ja opastaa muita roskavuorista huolestuneita.
– En ole joutunut luopumaan mistään. Vain turhasta kuluttamisesta.

Ensimmäinen askel: tutki roskapussi. Sillanaukeen tämän vuoden tavoitteena on pienentää kaatopaikalle menevä jätemääränsä mahtumaan muutaman desin lasipurkkiin. Tähän mennessä purkkiin on kertynyt muun muassa muutama metallinen lääkeliuska ja hedelmien hintatarroja, joita ei liiman vuoksi voi kierrättää. Verrattuna keskivertosuomalaisen vuosittain tuottamaan 500 jätekiloon, se on vähän. – Ennen kuin jonkun asian, kuten ruokapakkauksen heittää roskikseen, voi miettiä voisiko sitä käyttää vielä johonkin. Tuotteen hiilijalanjälki pienenee jokaisesta uusiokäyttökerrasta. Ensimmäisenä Sillanaukee kehottaa käymään omat roskansa läpi ja tutkimaan mistä roskapussien sisältö muodostuu.
– Itse kävin ensimmäisen puolen vuoden aikana kaikki roskani läpi ja tein havaintoja. Tajusin, että jääkaappini oli täynnä muoviin pakattua ruokaa ja kertakäyttöisiä ruokapakkauksia.

Toiseksi Sillanaukee neuvoo selvittämään mitä kaikkea kotoa jo löytyy. Kangaskasseja on joka huushollissa. Vanha kunnon rätti talouspaperin tilalle, kuukuppi siteiden ja tamponien tilalle ja vauvoille kestovaipat. Palasaippua korvaa muovipulloissa myytävät käsi- ja suihkusaippuat. Otso Sillanaukee valmistaa itse deodoranttinsakin ja siivoaa vanhan kansan opein etikalla ja ruokasoodalla. Monen asian kohdalla on kyse turhan karsimisesta. Siivoamiseen ei esimerkiksi tarvita kymmeniä erilaisia pesuaineita. Kaikki poisheitetty ruoka on myös ajan, vaivan ja rahan tuhlausta. Ruokahävikin minimoiminen vaatii suunnittelua ja aktiivista otetta.
– Ostan mahdollisuuksien mukaan pakkaamatonta ruokaa. Esimerkiksi pavut, linssit, pähkinät ja kahvit irtotavarana paperipusseihin Punnitse ja säästä -liikkeistä, kasvikset ja hedelmät kaupoista ja toreilta joko ilman pussia tai kestopussiin. Aterioiden huolellisella suunnittelulla, harvakseltaan tehdyillä ruokaostoksilla ja tähteiden hyödyntämisellä pääsee pitkälle, mutta Sillanaukee menee vielä pidemmälle. Hän kerää esimerkiksi sipulinkuoret ja kannat ja muun kasviksien pilkkomisjätteen paperipussiin ja kun niitä on riittävästi, keittää niistä kasvisliemen. Vasta sen jälkeen ne päätyvät kompostiin.
– Aluksi vaikuttaa siltä, että tässä on hirveästi ajateltavaa ja vaivannäköä. Kannattaa kuitenkin hyödyntää muiden tietoa ja kokemuksia, kaikkea ei tarvitse itse keksiä.
Kuluttamiseen keskittyvä elämäntapa rasittaa maapallon lisäksi myös meitä ihmisiä. Turha tavara tukkii aivotkin. Sillanaukeelle tavaran karsiminen on tuonut mielenrauhaa.
– Aivolaajakaistaa on vapautunut.  Nyt elän omien arvojeni mukaista elämää. Uskon siihen mitä teen ja uskon että voin vaikuttaa tulevaisuuteen. Elämäni on myös vähemmän kiireistä.
Kun aika ei mene kuluttamiseen, hänellä on enemmän aikaa muille asioille, kuten ystäville. Ajan lisääntyminen on mahdollistanut myös uuden harrastuksen ja hän on ryhtynyt harjoittelemaan kanteleen soittoa. Koska Sillanaukee ei osta valmisruokia niiden pakkausten vuoksi, ruoan valmistamiseen kuluu aikaa. Se ei haittaa.
– Oli yllätys että roskien vähentämisestä tuli asia, joka paransi mun terveyttä, taloudellista tilannetta ja antoi enemmän aikaa arkeen. Otso Sillanaukee: Zero waste. Jäähyväiset jätteille. S&S 2018. 263 sivua,  (Kansan Uutiset 20.5.18, hs 20.5.1917)

Oletko biosfääri-ihminen vai ekosysteemi-ihminen?

 "Ihmiskunta tarvitsee luonnonpääomaa ja siksi yhteisomistukseen pitää jäädä tilaa. Minkälainen järjestelmä on turvallisin? Hajautettu yhteiskunta, joka koostuu omavaraisista kylistä, missä ihmisistä suurin osa tekee työtä suoraan oman leipänsä tuottamiseksi omassa kyläyhteisössään. Kaikki liikuttaminen ja liikkuminen voitaisiin siten minimoida ja välttää keskittämisen muitakin haittapuolia ja riskejä. Kevyt hallintokoneisto ja vain vähän rahaliikennettä." (Constant Natural Capital Rule)

Biologi Raymand Dasmann erottelee biosfääri-ihmiset ja ekosysteemi-ihmiset. Jälkimmäiset käyttävät elantonaan lähialueen tuotteita, paikallista biologista pääomaa. He ymmärtävät, että paikallisten luonnonvarojen ylikäyttö tarkoittaa potentiaalista katastrofia. Avohakkuut, maan myrkyttyminen ja paikallisen eläinrodun sukupuutto vaarantavat koko ekojärjestelmän olemassaolon.

Biosfääri-ihmiset ovat ottaneet oikeudekseen syödä ihan kaikkea (omnivores). He ostavat elantonsa mistä tahansa maapallolla. Tähän joukkoon kuuluvat lähes kaikki länsimaiset ihmiset ja kolmannen maailman eliitti. Ylikansallisten ketjujen johtajilla ei ole vaikeuksia löytää tuotteita, joiden suhteen ei tarvitse välittää ympäristön kestokyvystä. Heidän ei myöskään tarvitse nähdä aiheuttamaansa tuhoa. Biosfääri-ihmisiin verrattuna valtio on heikko partneri. Globaali turvallisuus vaatii uudenlaisia yksiköitä. (ps. Kaikkiruokaisia ovat mm. sika-, mäyrät, karhut, siilit, oravat, hiiret, rotat, ihmiset, simpanssit ja orangutanit, jotkut linnut)

Ekosysteemi-ihmisten mahdollisuus tuottaa elantonsa häviää nopeasti biosfääri-ihmisten touhutessa. Paikallisten elinolosuhteiden kadotessa he joutuvat kaupungin slummeihin, riippuvaisiksi biosfääri-ihmisten tarjoamista tuotteista. Biovalta on sosiaalista kontrollia. Sille on tyypillistä, että kansalaiset kokevat olevansa itse vastuussa omasta elämästään ja johtavansa itseään. Pakkovallan alla ihminen kuolee, biovallan alla ihminen tukahtuu.

Turvallisuus ekologisesti määriteltynä vaatii erilaista ymmärrystä kuin geopoliittinen ymmärrys, perinteinen maa-alueeseen rajoittunut valtio. (Simon Dalby: Ecological Metaphors of Security: World Politics in the Biosphere)

Off-grid mökki

tarkoittaa että asuminen on irrotettu infrastruktuurista ja verkostoista. Mökkiä ei kytketä viemäri- tai sähköverkostoon. Sisällä on kuitenkin nykyajan mukavuudet: juokseva vesi, lämmitys ja kuivakäymälä. Mökkiin tuleva vesi on sadevettä joka puhdistetaan ja kierrätetään takaisin käyttöön. Sähkö taas tuotetaan aurinkopaneelein. Mitään ei heitetä luontoon, vesi puhdistetaan samalla lailla kuin vesilaitoksella. (ekomökkejä Laajasaloon rakentaa Majamaja, arkkitehti Pekka Littow hs 31.8.2020)

Ruohonleikkurit pannaan

Yksinkertaisissa moottoreissa tapahtuva palaminen ei ole yhtä täydellistä kuin auton moottorissa. 2019 puutarhojen pienkoneiden päästöille tuli voimaan uusi EU-laajuinen rajoitus. Käynnissä on siirtymäaika, jonka päättyessä markkinoilta poistuvat mallit, joiden pakokaasupäästöt ovat kaikkein suurimpia. Samalla pyritään vähentämään työkoneiden terveydelle haitallisia päästöjä. Suurin osa puutarhakoneiden päästöistä kohdistuu laitteen käyttäjään. Sen huomaa esimerkiksi vaatteisiin tarttuneesta hajusta, kun on käyttänyt jonkin aikaa vaikkapa ruohonleikkuria tai moottorisahaa. Ruohonleikkurien päästöissä korostuvat erityisesti hiilivedyt sekä hiilimonoksidi eli häkä. Jos ruohonleikkureita verrataan henkilöautoihin, leikkurien häkäpäästöt ovat melko tarkasti kolmannes (34%) ja hiilivetypäästöt neljännes (24%) henkilöautojen aiheuttamista päästöistä Suomessa. (Yle yle 2.6.2019)

Ekomatkailu?

Tietysti ekologisinta on jäädä kotiin, tehdä reissuja korkeintaan jalan ja pyörällä. Uusin (vanhin) matkailunmuoto on pyhiinvaellus. Moni matkustelee pään sisässä, nojatuolissa lukien. Mutta jos laskee matkailun elämänkaaren eli lisää sosiaalisen ulottuvuuden, saattaa ihminen pienenkin matkan avulla välttää muita suuria saasteryppäitä, esim. heräteostoksia. Planeetan laajuisessa ekomatkailussa puhutaan biohotelleista, pehmeästä turismista. Ekohotellissa on se hyvä puoli, että se antaa mallia paikallisille asukkaille. 

•  Lähimatkailussa hoidetaan perintömaisemaa, lähialueen kulttuuria ja luontoa.
• Luontomatkailussa päivä tuoksuu maalle ja metsälle.
  
• Loma maalaistalossa näyttää parhaimmillaan, mistä ruoka tulee, ja antaa elinmahdollisuuden maalla asuvalle.

Suomen tilat, tontit ja vesialueet on rekisteröity tarkkaan. Maalle tulisi antaa ympäristöarvo, asteikolla 0 – 10. Ikimetsän arvo olisi lähellä kymppiä, ryvettyneet teollisuusalueet lähellä nollaa. (K.Rajakallio, Vihreät yrittäjät: Vihreä Lanka 12.2.2010)

Ilman rahaa matkustaminen

Tomi Astikaisen, Miten elää ilman rahaa | Into Kustannus 2015. Astikainen on julkaissut koko aikaisemman tuotantonsa ilmaiseksi internetissä Creative Commons Zero -lisenssillä

- Liftaa: hitchwiki.org, Liftariwiki
- www.kyydit.net    www.kimppa.net
- Laivaliftaus: tarjoudu ilmaismiehistöksi esimerkiksi purjelaivalle (unohda rahtilaivat liian kalliina)
- Mene laivaterminaaliin mukanasi kyltti, jossa toivot laivalahjakorttia lahjoituksena
- Pyydä tutuilta lentopisteitä lahjoituksena

Roskisdyykkaukseen vinkkejä: trashwiki.org
- Käy tavaranvaihtotapahtumassa (swap shop) tai järjestä itse sellainen
- Vieraanvaraisuuspalveluja on ollut kauan, mutta sohvasurffailu teki ne valtavirraksi
  -http://en.wikipedia.org/wiki/Airbnb
-  ilmaisia yöpymispaikkoja: nomadwiki.org, couchsurfing.org
- Pyöräilijöille warmshowers.org
- Etsi nomadwikistä pestejä talonvahtina
- Yöksi toisen kotiin – kotimajoitusta ympäri maailmaa

Sohvasurfaus, Couchsurfing – sivuston kautta matkailijat voivat yöpyä ilmaiseksi toistensa luona. Helsingin seudulla mukana on 15 000 ihmistä. Ympäri maailmaa jäseniä on kuusi miljoonaa 100 000 kaupungissa.

Airbinb on sivuston kautta voi vuokrata asunnon paikalliselta asukkaalta. Helsingissä tarjolla oli kesäkuun lopussa 2014 reilut 400 kohdetta, muualla Suomessa 200. Yleensä vuokralla on koko asunto, mutta tarjolla on myös yksiöitä ja jaettuja huoneita. Airbnb toimii 192 maassa ja yli 34 000 kaupungissa. Helsinkiin ensimmäinen asunto tuli viisi vuotta sitten.

• Airbnb.com
• Flipkey.com
• 9flats.com
• Roomorama.com
• Wimbu.com

"Unelmien lahtaaminen on yhtä antoisaa kuin niiden jahtaaminen. Kotiini Toscanaan palatessani olen tyytyväisempi kuin lähtiessäni. Matkalaukussa on kokemuksia sulateltavaksi. Vasta kun unelma on saavutettu tai koettu kestämättömäksi, voi mennä eteenpäin. Muuten jää jotakin hampaankoloon. Minusta ei tullut newyorkilaista, mutta New York on nyt osa minua." (Jouni Kantola hs 23.8.2010)

Lentomatkailun hintoja nostettava 10-kertaiseksi!

Chicagossa sovittiin vuonna 1944 lentomatkojen erityisestä tukemisesta. Tuhoisten maailmansotien jälkeen pitäisi kansojen välinen ymmärrys nousta ja ymmärrystä auttaisi, jos ihmiset voisivat lentää toistensa luo. Tästä on jäänyt historiaan, että ulkomaanlentoja ei vieläkään veroteta. Kaupallisten lentoyhtiöiden ei tarvitse maksaa polttoaineesta valmisteveroa eikä ulkomaan lentojen matkalipuista peritä arvonlisäveroa. Nykyään ikivanha tapa on kansainvälinen normi.

Menopaluu Phukettiin tuottaa tuhat kiloa hiilidioksidia ja kuluttaa polttoainetta 314 kiloa matkustajaa kohti. Se kerosiinimäärä maksaa 200 euroa. Jos kerosiinista maksettaisiin sama vero kuin bensiinistä hinta olisi 480 euroa. Jos lipusta perittäisiin myös arvonlisävero, edestakainen lento maksaisi 1100 e. Lentoliikenteen päästöistä tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n neuvoston 192 jäsenvaltion kanssa Corsia-sopimus. Sen mukaan nettopäästöt rajoitetaan vuoden 2020 tasolle ja sen jälkeen kertyneistä päästöistä on hyvitettävä muilla sektoreilla. Kompensointi tulee pakolliseksi vasta 2027. Vaihtoehtoja fossiiliselle kerosiinille etsitään. (hs 21.11.2018)

Onko näin:

Suomalaisten koti- ja ulkomaan lentomatkustamisen päästöt henkeä kohden olivat vuonna 2018 singaporelaisten jälkeen maailman toiseksi suurimmat. Se on noin tonni vuodessa, kun maapallon väestön keskiarvoksi arvioitiin 98 grammaa vuodessa. Korkealla lentävien lentokoneiden ilmastoa lämmittävä vaikutus on vähintään kaksinkertainen maan pinnan lähellä ilmaan pääseviin päästöihin verrattuna. Kansainvälisen lentoliikenteen polttoaine on haluttu pitää verovapaana, ja lentämään houkutellaan lisäksi koneissa ja kentillä myytävillä arvonlisäverottomilla tuotteilla. Ero muihin liikkumismuotoihin on hätkähdyttävä. Bussi- ja junamatkustaja maksaa lipun hinnassa 10 prosenttia arvonlisäveroa ja polkupyöräilijät ja kävelijät pulittava ”polttoaineessaan” 14 prosenttia ruoan arvonlisäveroa.

Päästöraportoinnit poikkeavat toisistaan suuresti. Kukaan ei huijaa, kyse on painotuksista:
1. Lentoyhtiöiden toiminnassa eli rahdinotossa, välilaskujen määrässä ja konetyyppien polttoaineenkulutuksessa on eroja.
2. Avain löytyy kirjainyhdistelmästä RFI (The Radiative Forcing Index). Suomeksi puhutaan säteilypakotekertoimesta. Lentokone tuottaa hiilidioksidin ohella muita ilmastonmuutokseen vaikuttavia yhdisteitä. Esimerkiksi Bangkokin-lennolla 151 000 hiilidioksiditonnista muodostuu vesihöyrynä 60 000 litraa vettä ja 50 kiloa typen oksideja.
- Korkeapuristeinen dieselmoottori voi tuottaa enemmän typen oksideja kuin matalalla painesuhteella operoiva suihkuturbiini.
- Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan lentäminen tuottaa metaania tai otsonia tavoilla, joita ei vielä ymmärretä.
- Lento tapahtuu ilmakehän troposfäärissä 8–12 kilometrin korkeudessa. Hiilidioksidia lukuun ottamatta muut päästöt muuttuvat haitallisiksi juuri troposfäärissä.
- Vesihöyry, metallit, rikki- ja typpihappo, otsoni sekä palamattomat hiilivedyt ja niiden muodostamat aerosolihiukkaset vaikuttavat ilmastomuutokseen. Aerosolit ovat sama asia kuin ilman ja pienhiukkasten seos.
– Lentokoneiden vesihöyry ja aerosolit toimivat tiivistymiskeskuksina uusille yläpilville. Nämä cirruspilvet eroavat alemmista pilvistä siten, että ne eivät viilennä maapalloa vaan estävät lämpösäteilyä pakenemasta avaruuteen. Lentoliikenteen ilmailukäytävien tuntumassa on mitattu tiivistymisvanoja, jotka ovat varjostaneet Etelä-Suomen läänin kokoisia alueita yli 12 tuntia.
– Typen oksidit ovat mukana monissa reaktioissa, joita korkealla vahvemmin vaikuttava ultraviolettisäteily edistää. Sekunnin murto-osia kestävät OH-radikaalien reaktiot ovat ärhäköitä ja niihin ottavat osaa melkein kaikki aineet paitsi typpi.
- IPCC pitää mahdollisena, että lentäminen voi tuottaa hiilidioksidia yli tuhat kertaa pahempaa kasvihuonekaasua metaania tai otsonia tavoilla, joita ei vielä ymmärretä. Lentoyhtiöiden tapa on ilmoittaa vain pelkät CO₂-päästöt, eli kerroin on yksi. Niiden pitäisi siirtyä käyttämään CO₂-ekvivalenttiarvoa. Se tarkoittaa, että lentokoneen CO₂-päästöarvo pitäisi määrittää sen tuottaman todellisen ilmastohaitan eikä vain pelkän laskennallisen CO₂-määrän mukaan.

"Mitä enemmän lentoliikenteen ilmastovaikutuksia on tutkittu, sitä monimutkaisemmaksi yhtälö on muuttunut. Suihkukoneiden hiilidioksidipäästöt lämmittävät ilmastoa. Lisäksi hyytävän kylmään ilmaan vapautuva vesihöyry tiivistyy jääkiteiksi. Näin syntyvät valkoiset tiivistymisjuovat lämmittävät kotiplaneettamme vielä 2-10 kertaa voimakkaammin kuin lentoliikenteen ilmakehään jättämä hiilidioksidi. Lentokoneiden rikki ja typpioksidipäästöt sen sijaan viilentävät ilmastoa. Järkevästi tuotetuilla biopolttoaineilla lentävät mannertenväliset potkurikoneet näyttävät edelleen parhaalta ratkaisulta. Ne eivät tuottaisi tiivistymisjuovia ja niiden polttoaineen tarve olisi puolet suihkukoneiden kulutuksesta." (Risto Isomäki hs 23.8.2011)

Lentomatkailijan syntilista on erityisen suuri: päästöt sisältävät yli tuhatta erilaista kemiallista ainetta, kasvihuonekaasujen määrä lisääntyy huolimatta moottorien parantamisesta, jokainen käytetty polttoainelitra lisää kolmella kilolla ilman hiilidioksidia ja jokainen kone käyttää 6000 litraa tunnissa. Lentokone tuottaa kaksi kertaa enemmän (mark)otsonia kuin auto. Napojen yllä jettien päästöt muodostavat jäävirtoja, mikä ohentaa otsonikerrosta.

Lentokoneiden haitat on arvioitu pahasti alakanttiin. Koneiden lentokorkeuksissa on 30-70 astetta pakkasta ja siksi kuumat kaasut jäähtyvät nopeasti. Vesihöyry tiivistyy. Matkakorkeuden takia lentokoneet ovat yhtä paha hiukkas- ja aerosolipäästöjen lähde kuin maanpinta. Koneilla on merkitystä pilvien määrään ja maapallon keskilämpötilaan. Lentokoneiden osuus on yli puolet tieliikenteen osuudesta kasvihuonekaasujen lisääjänä.

Tjäreborg kertoo omassa tiedotteessaan: Lentoyhtiömme hiilidioksidipäästöt lukeutuivat alan matalimpiin, noin 67 g/matkustaja/kilometri 2018.

Kosminen säteily: Laki on muuttumassa niin, että myös lentohenkilökunta lasketaan säteilytyöntekijöiksi.

Hiilidioksidin laskuri

Finnairin päästölaskurin mukaan lento Helsingistä Mallorcalle kuluttaa 57 litraa polttoainetta per matkustaja. Voisiko suomalainen kuvitella kuittaavansa Mallorcan-lennon ilmastopäästöt ilman erityisiä kompensaatiomaksuja metsien kasvun luomalla hiilinielulla?

Ostamalla hiililuottoja (carbon credit), voi rahoittaa sertifioituja päästöjen vähentämishankkeita. Kun kaikki päästöt on kompensoitu, voi sanoa olevansa "ilmaston kannalta neutraali". Hehtaari suomalaista metsää sitoo hiilidioksidia vuodessa neljä tonnia. Kaikki Suomen nielut on jo käytössä, joten olisi istutettava uutta metsää. 70 prosenttia runkopuun kasvusta hakataan vuodessa, joten nettonielu vähenee ¾. Puu käyttää kerosiinia kasvuunsa. Hehtaarilla taimikossa kasvaa 2000 tainta ja ennen päätehakkuuta määrä on 500 puuta. Hehtaarilla kasvaa 7 kuutiometriä puuta, pohjoisessa 3.

Päästöjen kompensoinnissa kuluttajat ja yritykset ostavat vapaaehtoisia päästövähennyksiä. Niillä voi "nollata" esimerkiksi lentomatkan, toimiston, autoilun tai asumisen ilmastokuormituksen." (Jussi Laitinen hs 24.10.2007) 

Päästöjen kompensointi: Kun ostaa päästöoikeuksia, silloin ne ovat markkinoilta pois.  Co2 Esto -yritys myy oikeuksia EUn päästökaupasta Jos ostaa vaikka hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöoikeuksia päästöt vähenevät ostettujen oikeuksien verran. Kun päästöoikeudet vähenevät, ne tulevat myös kalliimmiksi ja säästöoikeus käy kalliimmaksi.  Huom.: Koska tämä on poliittinen instrumentti, sitä voidaan muuttaa. Päästöjen väheneminen ei ole takuuvarma. 

1. "GreenSeat-sivuston laskuri mittaa edestakaisen Helsinki-Peking-matkan kuormaksi 5,4 tonnia hiilidioksidia. Taakan voi hyvittää ostamalla päästövähennyksiä 65 eurolla. Yritys sijoittaa rahat uusiutuvaan energiaan ja metsitysprojekteihin. Länsieurooppalaiselle - jonka hiilipäästöt ovat keskimäärin 10 tonnia vuodessa sertifikaatit maksavat sadan euron molemmin puolin. Koko elämästään voi siis tehdä "hiilivapaan".
   
2. Atmosfair-sertifikaatti on laskuri, jonka avulla rahoitetaan aurinko- ja tuulivoimaa tai energian säästöä. Laskurin mukaan  lentomatkustukseen liittyvän  kompensoitavan hiilidioksiditonnin hinta on 23 euroa. Helsingistä Hongkongiin välisen lennon  päästöt ovat  5,05 tonnia henkeä kohti eli 116 euroa.
   
3. Myclimate org-sivuston  mukaan sama matka tuottaa 2,9 tonnia, kompensaatiohinta 70 euroa.
4. Kompensoida voi lahjoittamalla Greenpeacelle ja WWF:lle. Maan ystävät suosittelee maksun hinnaksi kymmentä prosenttia lennon hinnasta. 
5. Gold Standard -sertifikaatin saaneet hankkeet ovat mm. WWF:n suosittelemia. Sen mukaisiin kompensaatiohankkeisiin voi sijoittaa esim. Ilmastoapu-yrityksen kautta. Gold Standardia käyttävä Myclinete ja Atmosfair
6. Alhaisimman lukeman antaa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n laskuri, korkeimman taas saksalaisen voittoa tavoittelemattoman ympäristö- ja kehitysjärjestön Atmosfairin laskuri.
   

  Finnair: 3 968 kg,
 Lufthansa: 4 300 kg
 Carbonfound: 12 500 kg
 Carbon Footprint Calculator: 18 960 kg.

Energialuokitusta seuraa tulevaisuudessa ympäristöluokitus. Siinä lasketaan, mikä on tuotteen ympäristövaikutus. Komissio kaavailee ympäristövaikutuksen luokitusjärjestelmää, joka muistuttaa EU:ssa käytettyä energiatehokkuusluokitusta, kertoo EurActiv-uutissivusto. Luokitus tarjoaa tietoa ainakin tuotteiden hiilidioksidipäästöistä. (hs 6.7.2012)

Pelkkä  kompensointi ei riitä - silloin päästöt pysyvät samalla tasolla kuin ennenkin.
6,2 ha suomalainen käyttää luonnonvaroja, 1,6 ha saisi käyttää. Elämme aivan kuin ilmastonmuutosta ei olisikaan Suomalaisen keskimääräinen materiaalijalanjälki painaa 40 tonnia vuodessa ja hiilijalanjälki yhdeksän tonnia. Materiaalijalanjälki saisi painaa kahdeksan tonnia ja hiilijalanjälki tonnin, jotta luonnonvaroja riittäisi kaikille ihmisille eikä ympäristö ylikuormittuisi. Kun minun materiaalikuormani painaa 40 tonnia, vien neljältä muulta ihmiseltä elämänedellytykset. (Michael Lettenmeier, Suomen Kuvalehti 15.4.2016)
https://ekomummo.blogspot.com/2017/02/

Lentoliikenteen päästöistä tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n neuvoston 192 jäsenvaltion kanssa Corsia-sopimus. Nettopäästöt rajoitetaan 2020 tasolle ja sen jälkeen on hyvitettävä muilla sektoreilla. Kompensointi tulee pakolliseksi vasta 2027, vaihtoehtoja fossiiliselle kerosiinille etsitään. (hs 21.11.2018)

Lentokoneiden päästöt jäivät Kioton sopimuksen ulkopuolelle.

Kysymyksiä: Saako ammattimainen rauta-, maa- ja vesiliikenne saman verokantatuen kuin lentoliikenne? Kustantaako lentoala oman infrastruktuurinsa?
Vastauksia: Tiet pidetään kunnossa valtion budjetista, mutta Finavia rahoittaa itse tappiolliset lentokentät, lentoliikenne on mukana EU:n päästökaupassa ja maksaa 8,5 prosenttia polttoaineeseen suhteutettuna, maksaa myös päästö- ja melumaksuja. (Pekka Vähähyyppä hs 7.12.2018)

Puuni Oy: idea on tarjota hiilikompensaatiosta maksaville yrityksille konkreettinen hiiliniely, joka sijaitsee parhaimmillaan yrityksen kotikunnassa. Sen asiakkaat, työntekijät ja muut kumppanit ymmärtävät kompensaation kohteen. Se tukee YK:n Climate Neutral Now ohjelman periaatteita. Niiden mukaan yrityksen on ensin mitattava omat hiilipäästönsä. Sen jälkeen se parantaa prosessejaan ja vähentää päästöjään. Jäljelle jääviä päästöjä joita yritys ei voi enää poistaa se voi kompensoida Puuni Oy perustamiin hiilinieluihin. Merkitystä on uuden metsäpinta-alan luomisella esimerkiksi kuntien omistamille joutomaille. Puuni sopii kunnan kanssa istutuksesta ja hoidosta ja pitää alueen peitteisenä sata vuotta. Puun korjaaminen on mahdollista ja kunta saa pitää rahat.

Suoralla Helsinki-Bangkok-lennolla palaa karkeasti 48 000 kiloa lentopolttoainetta. Jokaisesta palaneesta kilosta kerosiinia syntyy 3,15 kiloa hiilidioksidia. Ilmastonmuutoksen pahimpana syyllisenä pidettävää hiilidioksidia (CO₂) syntyy siis Bangkokin lennolla 151 200 kiloa.

Jos mittapuuksi otetaan nelihenkisen suomalaisperheen loma Thaimaan Phuketissa, vaihtelee loman ilmastovaikutus 2 334 kilosta 27 796 kiloon riippuen laskutavasta.

Oikeudenmukaisuuden kannalta sosiaaliturvajärjestelmä tarvitsee rinnalleen hiiliosingon tai henkilökohtaisen päästöoikeuden, jossa kansalaiset saisivat ilmaston kestokyvyn mukaan verran päästöoikeuksia joko käytettäväksi tai eteenpäin myytäväksi. 

Lentoliikenne on yksi tehokkaimmista mekanismeista globaalin eriarvoisuuden edistämisessä. oin 10–15 prosenttia näiden maiden väestöstä käyttää 75 % lennoista, kun taas noin 50 % ei lennä lainkaan minäkään vuonna. On osoitettu, että vain 1 % maailman ihmisistä aiheuttaa puolet maailman lentoliikenteen päästöistä. 80 % ei ole koskaan noussut lentokoneeseen (Stay Grounded ja PCS 2021)

Näillä vinkeillä reissaat lentämättä 

1) Seat61.com kertoo paljon yksityiskohtaista tietoa junamatkailusta eri maissa.
2) Bahn.com kokoaa melkein kaikki Europan juna-aikataulut aikataulusuunnittelun avuksi.
3) Rail Planner -sovellus auttaa junamatkan suunnittelussa Euroopassa.
4) Trainline.eu on oiva paikka ostaa lippuja useiden maiden juniin ja busseihin.
5) Interrail tarjoaa hyviä diilejä monenikäisille matkustajille. Esimerkiksi yksi maksava aikuinen saa ilmaiseksi mukaansa kaksi 0–11-vuotiasta lasta. Jos he matkustavat kakkosluokassa viitenä päivänä 15 päivän sisällä, lippu maksaa 269 euroa. Vuoden alussa alettiin myydä uusia kahden ja kolmen kuukauden Interrail-lippuja, joilla pitkä junareissu on aiempaa edullisempi.
6) Interrail.eu:n kautta interreilaaja voi varata paikat haluamiinsa juniin. Sivustolla voi myös katsoa mitkä yöjunat halkovat Eurooppaa.
7) Interrail Travellers Official -Facebook-ryhmässä jaetaan vinkkejä interreilaajille.
8) Rome2rio kertoo miten pääset paikasta toiseen junalla, bussilla, laivalla, autolla tai lentokoneella.
9) Flixbussilla on laaja verkosto bussireittejä Euroopassa.
10) Eurovelo esittelee Euroopan pyöräilyreittejä.
11) Donkey.bike vuokraa pyöriä monessa kaupungissa.
12) Maata pitkin matkustavat -Facebook-ryhmässä kysytään ja jaetaan reissuvinkkejä lentämistä välttävien kesken.
13) Reilu matkailu ohjaa ympäristölle ja paikallisille hyvään käytökseen perillä kohteessa.

Ekomatkalla Kaakkois-Aasiassa on oltava mukana:

1. Reppu - laukun kanssa joutuu turvautumaan kuljetuksiin.
2. Jos on lennettävä, on valittava suora lento, sillä lentokone saastuttaa eniten juuri noustessaan.
3. Koko matkalla ei osteta mitään mikä on valmiiksi pakattu, sillä useissa maissa ei ole minkäänlaista jätteiden käsittelyä.
4. Patterit on ehdottomasti tuotava itse takaisin, koska ne joutuvat muuten luontoon ja vielä yleisemmin nekin poltetaan vakavin seurauksin. Saksalaiset ovat kunnostautuneet ja perustaneet keräilypisteitä esim. Nepaliin, joista kukin vuorollaan kuljettaa patterit Saksaan.
5. Syödään kulttuuriruokaa, turha sinne on lähteä lihottamaan kansainvälisiä ruokaketjuja.
6. Vaatteet pestä.än itse. Jos hotellissa yövytään vain yksi yö, käytetään omaa lakanapussia. Hotelleissa on pesupalvelu, mutta maissa ei ole jäteveden käsittelyä eikä usein liiemmälti sähköäkään. On turha ajatella, että naiset saavat työtä pestessään jokien rannoilla turistien vaatteita ja lakanoita. Anna mieluummin raha naisille suoraan. Pyykkärin palkka on mitätön. 

Mistä meidät suomalaiset tunnetaan? Mitä me suomalaiset olemme saaneet aikaan? Tuttu vastaus on "Sibelius, sauna ja sisu". (Lauri Malkamäki hs 3.9.2011)
 Hahaa – pohjoinen valtio missä on paljon lunta. Puoli vuotta ainainen yö, puoli vuotta ainainen päivä. 

Vinkkejä kirjasta:

Ekovuosi Manhattanilla

Colin Beaven 2010

Vuoden ajan vaimoni, pieni tyttäreni ja minä yritimme elää keskellä New York Cityä aiheuttamatta ympäristöpäästöjä. Viime kädessä tämä tarkoitti sitä, että yritimme parhaamme mukaan olla tuottamatta jätteitä (siis ei pikaruokaa, ei kertakäyttötuotteita, ei pakkausjätettä jne). Vältimme
    • hiilidioksidipäästöjä (ei auton käyttöä eikä lämmittämistä)
    • veden myrkyttämistä (ei pesujauhetta)
    •  kaukomaiden  tuotteita (ei Uuden-Seelannin hedelmiä)
    •   hissejä, metroa, pakattuja tuotteita, muovia, ilmastointia, tv:tä, uuden ostamista.

 Kun olimme päässeet eroon jätteiden tuottamisesta, toinen vaihe tarkoitti liikkumista niin että ei synny hiilipäästöjä. Kolmosvaiheessa keksimme, miten aiheuttaa vähiten ympäristövaikutuksia ruokavalinnoilla. Vain vuodenajan mukaista ruokaa, joka on kasvatettu tai valmistettu 400 kilometrin säteellä tuotetuista aineksista. Ei olenkaan kasvihuoneissa kasvatettua ruokaa. Ei naudanlihaa. Ei mereneläviä. Mahdollisimman vähän ympäristövaikutteita lämmityksestä, ja sähköstä ja vedenkäytöstä.

 Olisi tasapainotettava ne kielteiset vaikutukset, joita en voinut eliminoida. Sen tekisin puhdistamalla roskia Hudsonjoesta, huolehtimalla vasta istutetuista puista ja antamalla rahaa hyväntekeväisyyteen. Kuvittelin, että koko juttu tulisi yhä vaikeammaksi, jos ottaisimme käyttöön kunkin uuden sovelluksen.

Halusin löytää tavan elää planeetan tuotoilla pääoman sijaan.

 Tilanne vuoden jälkeen: jääkaappi on käytössä, mutta erillinen pakastin ei. Annoimme ilmastointilaitteen pois ja hikoilemme kesän ja aiomme jatkaa sitä. Lämpöpatterit ovat yhä pois päältä. Televisiota ei ole, kanniskelen omaa kuppia kaikkialle kahvia ja vettä varten ja enimmäkseen pyöräilen. Pesen yhä hiukseni leivinsoodalla ja käytän sitä deodoranttina. Käytän kotitekoista kosteusvoidetta ja myrkytöntä saippuaa.

•  Meidän on mentävä kauas kierrätyksen, hybridiautojen, led-valojen ja vihreiden tuotteiden käyttämisen tuolle puolen

•  Miksi kiinnittää enemmän huomiota siihen, minne on menossa kuin siihen, missä on, on zenmestari kysynyt. Miksi kiinnität enemmän huomiota siihen, mitä olet aikeissa tehdä kuin siihen, mitä teet?

•  Eikö tuhlaamisessa mukavuuden saavuttamiseksi olekin sisäänrakennettuna oletus, että sillä, mitä teen juuri tällä hetkellä, ei ole mitään arvoa – että elämä, joka tuottaa sellaisen määrän jätettä, on tuhlattua elämää?

• Todellinen kysymys ei ole se, voinko minä muuttaa jotakin. Todellinen kysymys on se, olenko halukas yrittämään. Todellinen kysymys on, olenko minä sellainen ihminen joka haluaa yrittää.

•  Se mikä on välttämätöntä ilmastonmuutoksen välttämiseksi, ei ole poliittisesti mahdollista.

• Parempi kohota haasteiden tasolle kuin kutistua esteiden edessä.  

Tulevaisuudessa on ratkaistava

• Miten turvataan niiden ihmisten olemassaolo, jotka eivät käy palkkatöissä

• Miten he viettävät vapaa-aikansa?

• Mikä on heidän elämänsä tarkoitus, kun se aikaisemmin perustui palkkatyönteolle?

                                    Kapitalismi: Vahva moottori eikä rattia ollenkaan

Jokaiselle henkilökohtainen päästökiintiö!

"RKP:n puheenjohtajan Stefan Wallinin ajatus henkilökohtaisista päästökiintiöistä oli kiehtova. Siitä on Iso-Britanniassakin ollut puhetta. Se tarkoittaa, että jokaisen oman toiminnan ilmastovaikutukset näkyisivät suoraan lompakossa. Silloin kannattaisi tarkasti miettiä kulutuskäyttäytymistään, mikä taas ei voisi olla heijastumatta markkinoihin. Ja kaikki, millä yhteiskunnassa on oikeasti vaikutusta, tapahtuu markkinoiden kautta. Kuinka jokaisen kulutus- ja elämäntapavalinnan ilmastovaikutukset voidaan arvioida ja kuinka ne voidaan jyvittää ihmisille ilman orwellmaista valvontakoneistoa? Iso-Britanniassa tutkijat Richard Starkey ja Kevin Anderson esittävät, että ensin maan hallitus määrittää vuotuisen päästötavoitteen ja jakaa sen jälkeen siitä 40 prosenttia (kotitalouksien osuus) jokaiselle 18 vuotta täyttäneelle tasasuuruisina osuuksina ilmaiseksi. Loput huutokaupattaisiin yrityksille ja yhteisöille. Alle kiintiönsä kuluttavat voisivat tehdä rahaa myymällä ylijäämänsä pois."
”Saako kansalainen lisää päästöoikeuksia istuttamalla puita? Entä jos saa aikaan joukkoliikkeen, jonka seurauksena tuhannet ihmiset vähentävät päästöjään? Tai entä jos saa vakuutettua nuorenparin siitä, että biologisen lisääntymisen sijaan kannattaakin adoptoida lapsi? Kaikilla näillä on myönteisiä ilmastovaikutuksia ja olisi epäoikeudenmukaista, jos ne eivät näkyisi omassa päästökiintiössä. Olisiko kiintiöitä parempi ratkaisu sittenkin, että kaikkien tuotteiden ilmastovaikutukset yksinkertaisesti näkyisivät niiden hinnoissa? Tavoitteena voisi olla, että veron suuruus vastaisi niitä kustannuksia, joilla vastaava määrä hiilidioksidia poistettaisiin ilmakehästä. Henkilökohtainen päästökauppa on realistisesti toteutettavissa oleva vaihtoehto. Isossa-Britanniassa ja Australiassa on ollut kokeiluja, joissa vapaaehtoiset kansalaiset ovat pyrkineet rajoittamaan kulutuksensa kasvihuonepäästöjä saamansa päästökiintiön mukaan."
(Niko Lipsanen 8.11.2006)

Timo Nikilä kirjoittaa ekologisesta kansalaistottelemattomuudesta

Nykyisiä kansalaisvelvollisuuksiamme näyttävät olevan kuluttaminen, jotta yritystoiminnan pyörät pyörivät ja tuottavat verotuloja, tehdä työtä mitä tahansa, jotta se tuottaa verotuloja, ostaa sitä mikä on halpaa ja jossa haitat on ulkoistettu muualle maailmaan, elää miten haluaa haitoista välittämättä ja käyttää julkisia palveluja, koska ne yhdessä tuovat työtä julkisen sektorin työntekijöille, kaikki muu toiminta mikä tuottaa rahavirtoja talouteen ja verotuloja yhteiskunnalle.

Todellista kansalaistottelemattomuutta on terveellinen, vähän kulutuksellinen ja mielekäs elämä, jossa tavoitteena on kuluttaa vähän, kierrättää tarpeeton tavara, hankkia käytettynä, kuluttaa loppuun se mitä on hankkinut, olla tekemättä työtä, joka on turhaa, luonnolle haitallista tai tuhoisaa eikä ole mielekästä, olla ansaitsematta liian paljon rahaa, sillä se johtaa vain turhaan kulutukseen ja elämään, joka vie pois siitä mitä on, syödä terveellisesti ja sellaista, ettei se pahenna ympäristön saastumista, riko ihmisoikeuksia, ilmastonmuutosta eikä tule kaukaa, liikkua, kävellä kaupungilla, juosta metsässä, poimia marjoja ja sieniä, katsella luonnon ihmeitä, ja pysyä näin ollen terveenä, on harrastaa maksuttomasti ilman maksettuja liikuntatiloja ja -saleja, ahertaa puutarhassa ja kasvimaalla, harrastaa hyötyliikuntaa, pitää itsensä liikkeellä jalan tai pyörällä.

Todellista kansalaistottelemattomuutta on elää terveesti, mahdollisimman vähän ympäristöä ja ilmastoa rasittamatta ja toimia siten, että se ei tuota paljon raha- ja verovirtoja, koska ne tuottavat vain lisää taloutta, hallintoa ja valvontaa, jotka estävät meitä elämästä omaa elämää eikä vain taloutta ja yhteiskuntaa varten.

Todellista kansalaistottelemattomuutta on olla elämättä elämää, jota meidän toivotaan kansalaisina elävän ja siten täyttävän kansalaisvelvollisuutemme.

Todellista kansalaistottelemattomuutta on elää vähemmällä aineellisella kulutuksella ja elämää, joka on hyvää ja mielekästä, vapaasti ja oma todellinen vastuu kantaen.

Puhutaan ekologisesta sosiaalitekniikasta.

Kun ennen yritettiin rajoittaa epätervettä kehitystä lain ja rahan voimalla, on tulevaisuuden vaikutuskeinoja informaatio, osallistuminen ja yhteistoiminta. Valtiollinen toiminta muuttuu niin, että ei anneta enää virkamiesmäisiä yksityiskohtaisia määräyksiä, vaan toimintaperiaatteita. Keskitetty ongelmanratkaisu muuttuu paikalliseksi. Politiikan muoto ei ole enää määräysvaltaista, vaan neuvottelevaa, ei jälkeen päin vaan etukäteen.

Koko poliittisen prosessin on muututtava,

muuten ympäristöpolitiikka ei voi tulla osaksi kaikkia toimintoja, läpileikkaus kaikkeen. Siirrytään additiivisestä politiikasta integroituun politiikkaan. Entinen homogeeninen poliittinen verkosto, jolla on yhteydet suurteollisuuteen, väistyy ja sen rikkominen on tärkeintä uudistuksissa. Tilalle tulee laajempi verkosto. Hajauttaminen tuo päättäjät ja asianosaiset lähelle toisiaan. Tuottajat pelkäävät enemmän yksityistä boikottia kuin kankeaa ja hidasta valtiollista väliintuloa ja siihenhän he voivatkin itse vaikuttaa.

Autoilu luvan varaiseksi

Vaarallisia ovat myös mustat hiukkaset. Niitä oli kuutiometrissä 500 – 10 000 kappaletta. Ne ovat niin pieniä, että ne eivät vajoa vaan sekaantuvat veteen. Suurin osa mustista hiukkasista on peräisin liikenteestä. Ruotsin teistä irtoaa vuosittain 100 000 tonnia asfalttihiukkasia. Autojen renkaista tulee 10 000 tonnia muuta materiaalia. 

Henkilöautolla ajetun kilometrin on arvioitu EU-maissa tuottavan yhteiskunnalle keskimäärin 0,11 euron kustannuksen, kun pyöräillystä kilometristä kertyy yhteiskunnallista hyötyä 0,18 euroa. Autoilusta ei välttämättä tule mieleen merten muovikuormitus, vaikka renkaista ja tiemerkinnöistä irtoavat muovihituset ovat maailmanlaajuisesti toiseksi suurin muoviroskan lähde.

Hännisen veljekset perustivat  24 Rental Network -nimisen yrityksen vuonna 2011. Perusajatus on, että 24Rent, Go Now! Ri 24Go palveluista asiakas voi vuokrata auton käyttöönsä vaikka kymmeneksi minuutiksi tai useiksi päiviksi. Verkosta näkee, missä on lähin vapaa auto. Ovet aukeavat puhelimen avulla, ja avaimet ovat hansikkalokerossa.  Yhtiö on välittänyt auton 200 000 kertaa. OP-ryhmän pyörittämä autojen yhteiskäyttöpalveluy Drive Now lopetti toimintansa. Share Now City Car Club (hs 11.2.2020)

 Katso myös: http://dissidentti.org/kokemuksiajaideoitasaastotoimista.html,  Suomineito-ekoyhteisön kymmenen käskyä...