Marketta Horn 28.2.2022
Naapurini kysyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2021: Haluaisin ymmärtää, miksi näin tapahtui ja mitä Putin ajattelee


Fallisen kielenkäytön


malliesimerkki


Kolme vuosikymmentä sitten valmistuneessa väitöskirjassani käsittelin Neuvostoliiton ulkopoliittisen kielen semantiikkaa. Tutkimani käsitteet olivat sata prosenttisesti miesten luomia ja niitä käytettiin vain miesten ylläpitämässä ideologisessa ja valtiollisessa diskurssissa. Väitöskirjassani en pitänyt neuvostovenäjää ensisijaisesti manipulaationa, tietämättömyytenä tai liturgiana kuten tavallista sen ajan sovjetologien keskuudessa, vaan malliesimerkkinä äärimmilleen viedystä fallisuudesta.

Viime tingassa jouduin poistamaan väitöskirjastani naisen ja miehen kielenkäytön eroja käsittelevän luvun. Opponentin mielestä Luce Irigerayn metaforinen kielianalyysi ei mitenkään liittynyt tutkimukseeni. Sen jälkeen jatkoin keskustelua venäläiseen kulttuuriin kuuluvasta kielestä tutkimuspäivillä ja filosofisessa aikakauslehdessä Niin & Näin (http://dissidentti.org/femiininentietoteoria.html).

Fallosmetafora

Luonnonkansat palvoivat fallos-piirustuksia hedelmällisyyden vertauskuvina. Sen sijaan fallinen kulttuuri esittää jotain jota ihminen siittää itsestään erilleen, itsensä ulkopuolelle. Fallisessa kulttuurissa mies (tai nainen) jättää jälkeensä maamerkkejä, jotka toimivat symbolisesti siittimen jatkeena. Maamerkkeinä toimiva rakennus, järjestelmä tai ajatus ei saa sulautua luontoon, koska silloin se pyyhkiytyisi pois ja siittäjän merkitys unohtuisi. Fallos sanana tarkoittaa mielikuvaa siittimestä luomisen välineenä, siitintä erektiossa.

Metaforien avulla luodaan elävä kuva liioittelemalla ominaisuutta tai toimintaa. Esimerkiksi kun sanotaan, että jollain on teräshermot, käytetään elementtiin liittyviä ominaisuuksia (teräksen kovuus ja kestävyys) kuvaamaan jotain muuta (mielalan lujuutta stressaavassa tilanteessa).

Kielen fallisuudesta kirjoittaneelle ranskalaiselle filosofille Luce Irigeraylle kielenkäyttöä voi verrata sukupuolielimiin siinä mielessä, että naisen puheeseen liittyy omakohtaisuus ja tunne kun taas miehelle on luonteenominaista puhua saavutuksista. Kieli ja sanojen merkitys liittyy miehellä johonkin kehon ulkopuoliseen kuten hänen sukupuolinen herkkyytensä, naisella merkitys muodostuu ihmisen sisässä missä myös ovat hänen erogeeniset alueensa.

Toisen maailman kuulun filosofin Julia Kristevan mukaan kielenkäyttö osoittaa yhteiskunnallisia eroja ja maailmankuvia. Kielen semioottisella tutkimuksella saadaan esille tekstin fallisuus.

Fallisesta kielenkäytössä liikutaan filosofi Irma Korteen mukaan myyttien valtakunnassa, ei siis reaalisessa. Myyttien valtakunnassa puhutaan vastaavuudesta eli analogioista. Irma Korte kirjoittaa:

"Myyttisessä selityksessä patriarkaalista paradigmaa kuvataan sellaisilla ominaisuuksilla, joihin miehen ruumiista löytyy analogiat. Miehen seksuaalisen anatomian keskus on penis eli fallos... Se rinnastuu luontevasti työkaluihin, aseisiin ja yleensä välineisiin, joilla tehdään tai puhkaistaan jotain ja joilla pyritään ja tunkeudutaan johonkin... Myyttisessä selityksessä osa eli miehen siitin, ja kokonaisuus eli mies, samaistuvat. Ne ovat yhtä.”

Korte muistuttaa, että miehen ruumiin silmiinpistävä seksuaalinen toiminto on siemensyöksy. Siten mies assosioituu myyttisissä yhteyksissä myös äkillisiin muutoksiin ja rajuihin tapahtumiin. Koska falloksen valta on symbolinen, voivat miehet peniksen ansiosta tavoitella vallan ja valvonnan asemia symbolisen järjestyksen piirissä. Fallisuus on seurausta miehisen identiteetin ylikorostamisesta.

Euroopan viimeinen matriarkaatti

En ole kielenkääntäjä enkä kielitieteilijä, olen valtiotieteilijä ja tarkastelen kieltä politiikan välineenä. Koska Venäjällä on vallinnut matriarkaatti pitempään kuin missään muussa Euroopan maassa, on miehillä vielä jäänteitä tarpeesta suojata naista, ja toisaalta suojautua naisia vastaan

Neuvostoliitossa tavoiteltiin yhteiskuntaa, joka vastaisi kyberneettistä eli itseohjautuvaa konetta. Ihannevaltio yhdistäisi yhteiskunnan mekaanisesti liikkuvat osat ja toimisi kuin kunnon tehdas. Nykytutkimuksena se vastaisi gaia-hypoteesiä, planeetan itsesäätelyä. Sosialistisen yhteiskunnan päämääränä oli saada luonto ja ihminen toimimaan yhtä suunnitellusti kuin kone. Tsaristinen hallintotapa ja NKP:n ideologiakieli olivat siitä silloisen kehityksen vaiheessa välittömiä seurauksia. Neuvostomarxilaisen kielen käyttäjät pyrkivät sanomansa selkeyteen loputtomilla määrittelyillä. Teollinen yhteiskunta etäännytti ihmiset kodeista ja tilalle tuli teollisuuden imperatiivi.

Kielen kannalta ”universumin valloittajatieteellä” oli kohtalokas seuraus, sillä yksityinen ja julkinen kieli erotettiin. Julkisesta kielestä tuli kaavamainen ja jäykkä. Se rinnastettiin matemaattiseen merkkijärjestelmään, jota uskottiin hallittavan formaalisten lakien mukaan. Vetäydyttiin määritelmien taakse. Abstrakteille käsitteille kuten demokratia, sosialismi, sivistys, onni ja päämäärä, oli annettava yksi yhtenäinen merkitys. Neuvostovenäjän luonteenomaiseksi piirteeksi muodostui sanojen ja todellisuuden erkaantuminen toisistaan. Subjekti ja objekti erotettiin toisistaan.

Ero seksistiseen kielenkäyttöön

Fallinen kieli Venäjällä ei ollut samaa kuin sinänsä harmiton maskuliininen kielenkäyttö, loukkaava seksistinen puhe tai holhoavaa patriarkaalisuus. Näitä ominaisuuksia voi erotta muissa kulttuureissa. Maskuliininen kielenkäyttö on tyypillistä Skandinavian maissa. Se periaatteessa naista kunnioittavaa normaalia sukupuolisidonnaista kieltä. Kielitieteen professori Liisa Lautamatti pitää miestyylinä hierarkkisuuden luomista ja ylläpitämistä, itsensä esilletuomista, muiden ihmisten hallitsemista ja sen vaikutelman antamista kuin tilanteetkin olisivat hallinnassa. Naistyylissä luodaan hierarkioiden sijaan verkostoja, puheessa huomioidaan muut ja osoitetaan ettei kyse ole halusta hallita muita.

Keski-Euroopassa puhutaan seksistisestä kielenkäytöstä. Seksismi kuuluu keskieurooppalaiseen citykulttuuriin. Siinä kielessä nainen on niin kutsutusti tyhjä aukko, typykkä. Naisella on ulkonäkö, muodot, mutta ei omaa identiteettiä. Seksistisessä kielessä naista ei huomioida ollenkaan. Muita seksismin piirteitä on naisen määritteleminen eriarvoiseksi tai että käytetään naista halventavaa kieltä. Jos nainen esiintyy, hän on tavoiteltava, uurastava, viettelevä. Seksistinen kieli tulee esille, kun tarkastellaan, ketä ja mitä asioita kiitetään, tuetaan, kritisoidaan, tuomitaan, loukataan, hyväksytään, mutta erityisesti mitä jätetään mainitsematta. Valtio on instituutio, jonka kielessä naista ei ole, on puhemiehiä ja lautamiehiä.

Etelä-Euroopassa on vallinnut patriarkaalinen kielenkäyttö: Patriarkaalisessa kielessä nainen nähdään keskeneräisenä miehenä, holhottavana. Patriarkaatissa on joku, joka tietää, osaa ja määrää. Siinä on opettamisen, kuuluttamisen ja julistamisen maku. Naisilta puuttuu auktoriteettia ja heiltä puuttuu jämäkkyyttä.

Kaikki patriarkaatin luoma kieli on fallista. Ei tarvitse pitkällekään lukea ranskalaisten, englantilaisten ja saksalaisten feministien kirjoituksia kun huomaa, miten nainen on "ei kukaan" poliittisessa teoriassa ja toiminnassa. Helsingin yliopiston valtio-opin 22 dosentista kaksi oli naisia vielä vuonna 1990. Venäjällä naisen puuttuminen valtion hallinnosta on vielä ilmeisempää.

Ihmisen persoonallisen kehityksen tasot

Myyttisen ja metaforisen selityksen lisäksi sanalle fallisuus löytyy määritelmä psykologiasta. Fallinen vaihe on yksi Sigmund Freudin 1800-luvun lopulla kuvaamista ihmisen kehitysvaiheista. Freud jakoi ihmisen kehityksen kuudelle tasolle. Taso perustui siihen, mistä ihminen saa mielihyvää. Lapsen tasolle jääneet aikuiset eivät pysty siirtymään tasolta toiselle ja käyttämään hyväkseen ihmisen monipuolisuutta. Heillä emootiot ja tahto saavat määräysvallan, eivät eettisyys ja intelligenssi. Lapsi kuvittelee olevansa kaikkivoipa ja hän yrittää asettaa perheen ja muut palvelemaan itseään. Samoin falliselle tasolle jäänyt henkilö kamppailee taloudellisesta ja sosiaalisesta vallasta. Siihen liittyy usko maskuliinisuuden ylivaltaan ja kehityksen suuntaan. Maskuliinisuus on se "normaali" jota kohti käydään. Aikuisten elämässä jälkeenjääneisyys tulee esille korruptiona ja tuhoamisena. Sotaa, kilpailua ja jatkuvaa kasvua edistävän yhteiskunnallisen ongelman taustalla on näin ajateltuna psykologinen tunne puutteellisuudesta. Sitä vastoin aikuiseksi kasvanut näkee toiset erillisinä ja ymmärtää, että jokaisella on omat pyrkimyksensä. Sosiologi Norberto Keppe on soveltanut näitä vaiheita yhteiskunta-analyysiin.

Kieli on symbolimaailma, jonka ihminen oppii 3-4-vuotiaana eli samaan aikaan kun hän opettelee eroamaan äidistään. Siksi fallisuus yhdistyy erityisesti kieleen, mutta myös valtioon, joka on käsitteellinen luomus. Jos lapsi ei pysty eroamaan äidistään, hämärtyy ero symbolisen ja todellisen maailman välillä. Kehittynyt ihminen pystyy liikkumaan syklisesti erillään olon ja yhteyden välillä.

Syy siihen, että Venäjällä ja miksei myös Suomessakin fallinen vaihe on niin voimakkaasti esillä, on yhteiskunnan raju muutos maataloudesta teollisuuteen. Historian professori Juha Siltalan mukaan maatalouskulttuureissa ei ollut erillisiä yksilöitä. Niissä ihminen ei koskaan kasvanut aikuiseksi. Tämän puolisyntyisyyden patologioita ovat militarisoituminen, heikko itsetunto, vahvan johtajan tarve. Lapsi pelkää menettävänsä äidin ja pitää siksi kiinni symbioottisesta suhteesta. Henkilökohtainen menettämisen pelko siirtyy sosiaaliseen ympäristöön. Juuri pelko johtaa Siltalan mukaan totalitaariseen käyttäytymiseen. Maailmaan ei osata suhtautua muuten kuin kontrolloimalla sitä.

Puoliksi syntynyt ei erota itseä ulkomaailmasta. Tämä näkyy siinä, että hän luottaa uskonnollisiin ja fasistisiin liikkeisiin. Niissä on selvästi kaksijakoinen maailma. Seksuaalisuus on kielletty. Ihminen taistelee sisäistä vihollista vastaan - niitä ovat nainen ja luonto. Falliselle tasolle jäänyt mies keskittyy suojautumiseen. Aluksi hänellä on pyssyt ja tykit, sitten virkapuku ja virkatyyli. Kolmantena virkakieli.

Nelivuotiaat Tanja ja Igor ovat kylvyssä

Tanja: Mikäs tuo on?

Igor: Se on minun pippeli.

Tanja: Mitä oikein teet sillä?

Igor: Pissin.

Tanja: Mutta eikö se ole koko ajan tiellä?

Igor: Onhan se. Ja siihen sattuu helposti. Minun on varottava ja suojeltava sitä koko ajan.

Tanja: Etkö voi pistää sitä jonnekin suojaan?

Igor: En. Olen yrittänyt, mutta ei ole paikkaa mihin voisin pistää sen.

Tanja: Eipä näytä kovin hääppöiseltä ...

Igor: Mutta sillä onkin toinen tarkoitus

Tanja: Mitä muuta voit tehdä sillä?

Igor: Äitini sanoi, että voin auttaa tekemään lapsia.

Tanja (pienen tutkimisen jälkeen): Eiköhön äitisi vähän huijannut. En usko että se on mahdollista.

(soveltaen kirjasta Dale Spender: Man Made Language 1985)

Fallisessa kulttuurissa ulkoiset merkit ovat tärkeitä. Kun itsetunto puuttuu, tulee tilalle joltakin näyttäminen - univormut, laki ja kieli. Puku toimii panssarina, jonka taakse mies voi suojautua tunteiltaan: virkamies, sotilas, palomies, poliisi. Freud sanoisi tähän, että koska sukupuoliyhteydessä nainen vie mieheltä hänen voimansa, on miesten suojeltava itseään, muodostettava tabuja.

Luonnollisena miehen fyysinen voima kohdistuu maan raivaamiseen, kyntämiseen ja kylvämiseen, epäluonnollisena eli nelivuotiaan tasona suojamuurien rakentamiseen. Fallisesta kielenkäytöstä on kyse identiteettikäsitteestä.

Merkillisesti falliseen kulttuuriin liittyy sukupuolten välisen eron kieltäminen. Osoittaako naisen naiseuden kieltäminen miehen oman identiteetin hämärtymistä? Venäläinen mies jakaa itsensä kahtia yrittäessään poistaa mielestään vieraaksi ja vihamieliseksikin muuttuneen osan minäänsä. Hän ei kykene yhdistämään toisiinsa äidin ja isänpuoleista perintöosaansa. Naiselliseen itseen kohdistuu pelko, koska mies on jäänyt falliselle tasolle. Koko elämä on tilintekoa äidin ja kammotun naiselliseen itseen kohdistetun pelon kanssa, koska mies ei ole itsenäistynyt. Mies kieltää oman sisäisen biseksuaalisuuden. Homofobia vahvisti miehen heikkoa heteroseksuaalisuutta.

Kuukautiset ja prostituutio ovat sanoja, joita venäläinen mies ei käytä julkisesti. Neuvostoliiton aikana kaupoissa ei myyty näkyvästi tamponeja eikä kuukautissiteitä. Venäläiset naiset kulkivat suuren pumpulipussin kanssa ympäriinsä. Naisen asema naisena oli yhtä primitiivinen kuin Iranissa, mutta monin verroin vaativampi, koska naisen oli kuitenkin tehtävä työpäivä myös miesten maailmassa tasa-arvon nimissä.

Neuvostoliiton aikaan sukupuolten välisissä suhteissa vallitsi puritaanisuus. Kyselyissä yli puolet venäläisistä naisista kertoi inhoavansa kaikkea mikä liittyy seksiin. He tunsivat vastenmielisyyttä yhdyntää kohtaan. Naiset eivät edes halunneet miesten tulevan mukaan synnytykseen. Samoin impotenssi venäläisten miesten keskuudessa oli yleisempää kuin muualla maailmassa.

Siksi neuvostovenäjällä oli kehitettävä toinen identiteetti. Se oli aluksi marxismi-leninismi, teollisuus ja mekaaninen maailmankuva, nyt jäljelle on jäänyt putinismi. Neuvostovenäläisen kielen fallisuus johtui siis sekä tieteen ja tekniikan odotuksista että miehen heikosta itsetunnosta.



Psykoanalyyttinen teoria


fallisesta maailmakuvasta


Sigmund Freud loi teorian ihmisen persoonallisen kehityksen tasoista, siihen aikaan nimenomaan miehen persoonallisuuden vaiheittaisesta kehittymisestä. Vaiheet kehittyivät sen mukaan, mistä ihminen saa mielihyvää. Tätä energiaa, libidoa, Freud kuvasi käyttäytymisen liikkeellepanevaksi voimaksi. Jos ihminen jää jumiin johonkin neljästä vaiheesta - oraalinen, anaalinen, fallinen, latentti - saattaa hänelle kehittyä konflikteja sosiaalisen elämän aikana.

Suu on elintärkeä syömisen kannalta, ja lapsi saa iloa suullisesta stimulaatiosta kuten maistelemisesta ja imemisestä. Jos kaikki ei suju hyvin, eikä lapsen anneta kehittää luottamusta ja mukavuuden tunnetta suullisen stimulaation kautta, saattaa hänelle aiheutua ongelmia juomisen, syömisen, tupakoinnin jne. suhteen. Anaalisessa vaiheessa WC-koulutus opettaa lapsen hallitsemaan ruumiillisia tarpeitaan ja onnistuessaan johtaa tunteiden hallintaan ja itsenäisyyteen, epäonnistuessa hänestä kehittyy tiukka, järjestäytynyt, jäykän pakkomielteinen yksilö.

Fallinen vaihe 3-4-vuotiaana

Kieli on symbolimaailma, jonka ihminen oppii 3-4-vuotiaana eli samaan aikaan kun hän opettelee eroamaan äidistään. Jos lapsi ei pysty eroamaan äidistään, hämärtyy ero symbolisen ja todellisen maailman välillä. Siksi fallisuus yhdistyy erityisesti kieleen, mutta myös valtioon, joka on käsitteellinen luomus. Falliseen vaiheeseen liittyy usko maskuliinisuuden ylivaltaan ja kehityksen suuntaan. Maskuliinisuus on se "normaali" jota kohti kehitys kulkee.

Fallisen vaiheen aikana libidon painopiste on sukupuolielimissä, lapsi alkaa havaita eroja miesten ja naisten välillä. Tämän jälkeen tulevana latenttina kautena seksuaaliset tunteet eivät ole aktiivisia, vaan lapsille alkaa kehittyä sosiaalisia taitoja ja arvoja, henkisiä harrastuksia.

Falliselle tasolle jääneet aikuiset eivät pysty käyttämään hyväkseen ihmisen monipuolisuutta. Heillä emootiot ja tahto saavat määräysvallan, eivät eettisyys ja intelligenssi. Henkilö kamppailee taloudellisesta ja sosiaalisesta vallasta. Lapsena hän kuvitteli olevansa kaikkivoipa ja yritti asettaa perheen ja muut palvelemaan itseään. Aikuisten elämässä fallinen vaihe tulee esille korruptiona ja tuhoamisena. Sotaa, kilpailua ja jatkuvaa kasvua edistävän yhteiskunnallisen ongelman taustalla olisi näin psykologinen tunne puutteellisuudesta. Kehittynyt ihminen pystyy liikkumaan syklisesti erillään olon ja yhteyden välillä. Aikuiseksi kasvanut näkee toiset erillisinä ja ymmärtää, että jokaisella on omat pyrkimyksensä.

Syy siihen, että Venäjällä ja miksei myös Suomessa fallinen vaihe on niin voimakkaasti esillä, on yhteiskunnan raju muutos maataloudesta teollisuuteen. Historian professori Juha Siltalan mukaan maatalouskulttuureissa ei ollut erillisiä yksilöitä. Niissä ihminen ei koskaan kasvanut aikuiseksi. Tämän puolisyntyisyyden patologioita ovat militarisoituminen, heikko itsetunto, vahvan johtajan tarve. Lapsi pelkää menettävänsä äidin ja pitää siksi kiinni symbioottisesta suhteesta. Henkilökohtainen menettämisen pelko siirtyy sosiaaliseen ympäristöön. Juuri pelko on yksi syy, mikä Siltalan mukaan johtaa totalitaariseen käyttäytymiseen. Maailmaan ei osata suhtautua muuten kuin kontrolloimalla sitä. Henkilö luottaa uskonnollisiin ja fasistisiin liikkeisiin. Niissä on selvästi kaksijakoinen maailma. Ihminen taistelee sisäistä vihollista vastaan - niitä ovat nainen ja luonto. Falliselle tasolle jäänyt mies keskittyy suojautumiseen.

Fallisessa kulttuurissa ulkoiset merkit ovat tärkeitä. Kun itsetunto puuttuu, tulee tilalle joltakin näyttäminen - univormut, laki ja kieli. Puku toimii panssarina, jonka taakse mies voi suojautua tunteiltaan: virkamies, sotilas, palomies, poliisi. Aluksi hänellä on pyssyt ja tykit, sitten virkapuku ja virkatyyli. Kolmantena virkakieli. Freud sanoisi tähän, että koska sukupuoliyhteydessä nainen vie mieheltä hänen voimansa, on miesten suojeltava itseään, muodostettava tabuja.

Kysymystä fallisesta maailmankuvasta on siis hedelmällistä lähestyä identiteettikäsitteen kautta. Luonnollisena miehen fyysinen voima kohdistuu maan raivaamiseen, kyntämiseen ja kylvämiseen, epäluonnollisena eli nelivuotiaan tasona suojamuurien rakentamiseen.

Itsenäistyminen jäänyt kesken

Venäläinen yhteiskunta on synnyttänyt miehen, joka ei kykene yhdistämään toisiinsa äidin ja isänpuoleista perintöosaansa. Naiselliseen itseen kohdistuu pelko, koska mies on jäänyt falliselle tasolle. Koko elämä on tilintekoa äidin ja kammotun naiselliseen itseen kohdistetun pelon kanssa, koska mies ei ole itsenäistynyt. Mies kieltää oman sisäisen biseksuaalisuuden.

Kuukautiset ja prostituutio ovat sanoja, joita venäläinen mies ei käytä julkisesti. Neuvostoliiton aikana kaupoissa ei myyty näkyvästi tamponeja eikä kuukautissiteitä. Venäläiset naiset kulkivat suuren pumpulipussin kanssa ympäriinsä. Naisen asema naisena oli yhtä primitiivinen kuin Iranissa, mutta monin verroin vaativampi, koska naisen oli kuitenkin tehtävä työpäivä myös miesten maailmassa tasa-arvon nimissä. Homofobia vahvisti miehen heikkoa heteroseksuaalisuutta.


Neuvostoliiton aikaan sukupuolten välisissä suhteissa vallitsi puritaanisuus. Kyselyissä yli puolet venäläisistä naisista kertoi inhoavansa kaikkea mikä liittyy seksiin. He tunsivat vastenmielisyyttä yhdyntää kohtaan. Naiset eivät edes halunneet miesten tulevan mukaan synnytykseen. Samoin impotenssi venäläisten miesten keskuudessa oli yleisempää kuin muualla maailmassa.

Siksi neuvostovenäjällä oli kehitettävä toinen identiteetti. Se oli aluksi marxismi-leninismi, teollisuus ja mekaaninen maailmankuva, nyt jäljelle on jäänyt militantti nationalismi, putinismi.

Neuvostovenäläisen kielen fallisuus johtui siis sekä tieteen ja tekniikan odotuksista että miehen heikosta itsetunnosta, alemmuuskompleksi ja kastraation pelko. Kieli oli miehen lisäpylväs.

Metafora falloksesta

Fallos tarkoittaa penistä, erityisesti erektiossa olevaa penistä. Fallinen symboli on mikä tahansa mikä muistuttaa fallosta, käytännössä tai ironisesti. Luonnonkansat palvoivat fallos-piirustuksia hedelmällisyyden vertauskuvina. Fallos sanana tarkoittaa mielikuvaa siittimestä luomisen välineenä, siitintä erektiossa. Sen sijaan fallinen kulttuuri esittää jotain jota ihminen siittää itsestään erilleen, itsensä ulkopuolelle ja joka toimii symbolisesti siittimen jatkeena. Fallisessa kulttuurissa mies (tai nainen) jättää jälkeensä maamerkkejä. Maamerkkinä toimiva rakennus, järjestelmä tai ajatus ei saa sulautua luontoon, koska silloin se pyyhkiytyisi pois ja siittäjän merkitys unohtuisi.

Fallisesta maailmankuvasta puhuttaessa liikutaan filosofi Irma Korteen mukaan myyttien valtakunnassa, ei siis reaalisessa. Myyttien valtakunnassa puhutaan vastaavuudesta eli analogioista. Irma Korte kirjoittaa:

"Myyttisessä selityksessä patriarkaalista paradigmaa kuvataan sellaisilla ominaisuuksilla, joihin miehen ruumiista löytyy analogiat. Miehen seksuaalisen anatomian keskus on penis eli fallos. Se rinnastuu luontevasti työkaluihin, aseisiin ja yleensä välineisiin, joilla tehdään tai puhkaistaan jotain ja joilla pyritään ja tunkeudutaan johonkin. Myyttisessä selityksessä osa eli miehen siitin, ja kokonaisuus eli mies, samaistuvat. Ne ovat yhtä.”

Korte muistuttaa, että miehen ruumiin silmiinpistävä seksuaalinen toiminto on siemensyöksy. Siten mies assosioituu myyttisissä yhteyksissä myös äkillisiin muutoksiin ja rajuihin tapahtumiin. Koska falloksen valta on symbolinen, voivat miehet peniksen ansiosta tavoitella vallan ja valvonnan asemia symbolisen järjestyksen piirissä.

Fallinen maailmankuva tarkoittaa sellaisten piirteiden käyttöä, joihin miehen ruumiista löytyy analogiat. Se jolla on siitin, kova ja pitkä, ylöspäin suunnattuna, pystyy vaikuttamaan maailmassa patsas- ja tehdasmuodoin. Muoto "synnyttää" sen maailman jonka juuri mies on luonut. Metaforassa ilmiö tai kokemus ymmärretään toisen konkreettisemman ilmiön tai kokemuksen avulla. Ihminen ymmärtää esimerkiksi abstraktit käsitteet ja kokemukset konkreettisten ja nimenomaan ruumiillisten kokemusten välityksellä. Metafora on yksinkertainen rakenne, joka toistuu ihmisen ruumiillisessa kokemuksessa. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa opitaan luokittelemaan ja jäsentämään yhteiskunta siittimen osoittamalla tavalla. Naisella merkitys löytyy sisäpuolelta.

Ranskalainen filosofi Luce Irigeray on tutkinut naisen ja miehen kielenkäytön eroja. Hän käyttää metaforana kielianalyysissaan sukupuolielinten sijaintia ja toimintatapaa. Siinä missä naisen sukupuolinen herkkyys muodostuu kehon sisässä kuten hänen erogeeniset alueensa, miehen herkkyys muodostuu kehon ulkopuolella. Mies etsii sanojen merkitystä jostakin ulkopuolisesta. Toisen maailman kuulun filosofin Julia Kristevan mukaan kielen avulla luodaan yhteiskunnallisia eroja ja maailmankuvia.

Kun fallinen seksuaalisuus saa tyydytyksen nimenomaan valloittamisesta, alistamisesta ja rikkomisesta, olkoonpa kysymys aktiivisesta tai passiivisesta osapuolesta, voi näiden tapahtumien edustajaksi siirtymien kautta kelvata minkä tahansa rikkominen, esimerkiksi järjen, moraalin, hyvien tapojen tai omien sitoumusten.

Aktiivisen fallisen toiminnan mielihyvän huippu on puhkaisevassa tai rikkovassa tunkeutumisessa kohteeseen. Sankari on se, joka voittaa, valloittaa ja kukistaa elollisen tai elottoman, konkreettisen tai abstraktin vastustajan millä tahansa aineellisella tai henkisellä elämän alueella. Genitaalisen mielikuvamaailman korvaaminen fallisella suojaa narsistisia loukkauksia vastaan. Fallisten mielikuvien hallitsema sukupuolisuus liittyy väistämättä väkivaltaisuuteen (puhkaiseminen, työntyminen) ja toiselle osapuolelle tuottamaan vaaran, alistamisen ja loukkauksen tunteeseen sekä niiden edellyttämän piittaamattomuuden ja itsekeskeisyyden ihannoinnin. Seksuaalisuus ja väkivaltaisuus sekoitetaan toisiinsa, samoin miehekkyys ja sadismi sekä naisellisuus ja masokismi. Johdoksenakin fallinen "miehekkyys" merkitsee pyrkimystä ainakin verhotusti toisen alistamistamiseen ja vioittamiseen. Fallinen "naisellisuus" merkitsee kuvitellun oman vajavuuden ja väkivallan kohteena olemisen hyväksymistä ja siihen alistumista.

Mikä neuvostovenäjässä oli erityisen fallista?

Neuvostoliitossa tavoiteltiin yhteiskuntaa, joka vastaisi kyberneettistä eli itseohjautuvaa konetta. Sosialistisen yhteiskunnan päämääränä oli saada luonto ja ihminen toimimaan yhtä suunnitellusti kuin kone. Teollinen yhteiskunta etäännytti isät pojista vetäessään isät pois kotoa, samoin äidit. Lapset eivät nähneet vanhempiaan tekemässä produktiivista työtä. Tilalle tuli teollisuuden imperatiivi. Taidetta kehitettiin “luonnon havainnoista kokonaan puhdistetuksi muoto-opiksi”. Taiteilijainsinöörit, konstruktivistit, tekivät laboratorio- ja tuotantotaidetta.

Koska Venäjällä on vallinnut matriarkaatti pitempään kuin missään muussa Euroopan maassa, on miehillä vielä naisen pelko. Siksi he suojautuvat naisia vastaan. Fallisuus on seurausta miehisen identiteetin ylikorostamisesta. Tsaristinen hallintotapa ja NKP:n ideologiakieli ovat välittömiä seurauksia. Taustalla on psykologinen tunne puutteellisuudesta.

Kielen kannalta ”universumin valloittajatieteellä” oli kohtalokas seuraus, sillä yksityinen ja julkinen kieli erotettiin. Ihmiset oli saatava toimimaan määrätyn säännön mukaisesti. Neuvostovenäjän luonteenomaiseksi piirteeksi muodostui sanojen ja todellisuuden erkaantuminen toisistaan. Käsitteitä sinänsä ei voitu muuttaa, koska kansalaisille oli luotava turvallisuuden ja jatkuvuuden tunne, siksi niille oli annettava uusi sisältö. Subjekti ja objekti erotettiin toisistaan. Totalitaariseen kieliasuun kuuluivat loputtomien määritelmien lisäksi iskusanat, sloganit, stereotyyppiset sanat sekä vakiintuneet attribuutin ja substantiivin yhdisteet. Agitaation keinona oli samojen sanojen ja lauserakenteiden toistaminen. Lauseeseen kuului aina yksi sana menneisyydestä, joka loi turvallisuuden tunteen siitä, että menneet uhraukset eivät olleet turhia.

Stalinin aikana tuotiin takaisin patriarkaaliset arvot. Koska vain fyysinen sai olla olemassa, pidettiin rakkautta moraalisesti ja mentaalisesti vääränä. Naisten miesmäistäminen alkoi: et ole nuori nainen, vaan kommunisti. Naisten tuli näyttääkin miehiltä. Stalin oli maan isä ja isää kunnioitettiin, äitiyden kunnioittaminen oli pelkkää suupuhetta. Samaan aikaan kodista tehtiin julkinen, ei ollut yksityistä vaan vain julkista elämää.

Teollinen yhteiskunta etäännytti isät pojista vetäessään isät pois kotoa. Neuvostovenäjällä myös äidit vedettiin pois kotoa. Lapset eivät nähneet vanhempiaan tekemässä produktiivista työtä. Tilalle tuli teollisuuden imperatiivi.

Kaikki patriarkaatin luoma kieli on fallista. Ei tarvitse pitkällekään lukea ranskalaisten, englantilaisten ja saksalaisten feministien kirjoituksia kun huomaa, miten nainen on "ei kukaan" poliittisessa teoriassa ja toiminnassa. Valtiossa ei ole tilaa naiselle. Helsingin yliopiston valtio-opin 22 dosentista kaksi oli naisia vielä 1990. Venäjällä naisen puuttuminen valtion hallinnosta on vielä ilmeisempää. NKP:n keskuskomiteassa ei vielä vuonna 1988 ollut kuin 5 prosenttia naisia.


Teemu Keskisarja IS 19.4.22: Äiti Venäjä ja Isukki Nato (Suomineidon liennytysistunnossa)

Jarla, hs 9.4.: Paidaton Putin ja iso putki



Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti

Seminaari Vallan kieli - kielen valta 13. - 14.10.1995

Helsingin yliopisto

 

Neuvostovenäjä - fallisen kielenkäytön malliesimerkki - Neuvostoliitto



Hyvät kuulijat!

Olemme kaksi päivää kuulleet, minkälaista neuvostovenäjä oli. Minulla on kiitollinen tehtävä kertoa seminaarin lopuksi, miksi neuvostovenäjä oli abstraktista, kaunistelevaa, hyökkäävää ja mustavalkoista tyhjiöpuhetta.

En ole kielenkääntäjä enkä kielitieteilijä, olen valtiotieteilijä ja tarkastelen kieltä politiikan välineenä. Koska myös edustan vähemmistöä valtio-opissa eli olen nainen, tarkastelen julkista kieltä sukupuolisidonnainena kielenkäyttönä itäisessä naapurissamme. Olen kiinnostunut valtio-opista ja feminismistä, koska uskon, että mieletön sotiminen ei johdu ihmisestä sinänsä, vaan siitä järjestelmästä, joka on kehittynyt viimeisen 2000 vuoden aikana. Meidän tulee ymmärtää, mistä tuossa järjestelmässä on kyse, jotta voimme muuttaa sitä.

Neuvostomarxilaisuutta kuvataan puhujasta riippuen seuraavilla määritteillä:

Kommunisti
• tieteellinen kieli
• ideaalikieli
• tulevaisuuden kieli

Kremlologi
• manipulaatio
• vääristely
• kaunistelu
• valehtelu
• aivopesu

Sovjetologi
• terminologia
• leksikologia
• fraseologia

Porvari
• liturgisuus
• kaavamaisuus

Feministi
• maskuliininen kieli
• seksistinen kieli
• patriarkaalinen
• fallinen

Esimerkkejä manipulaatiosta: sotilaallisesti hävitty sota voidaan voittaa jälkeen päin kielellisesti kaunistelemalla. Aivopesusta on kyse silloin, kun puhutaan oikeutetusta sodasta. Usein on kyse sanojen ja todellisuuden erkaantumisesta toisistaan.

Väitöskirjassani käsittelin Neuvostoliiton ulkopoliittisen kielen semantiikkaa, malliesimerkkinä käsite rauhanomainen rinnakkainolo. Käsite on Terminus Technicus eli tietyn alan asiantuntijoiden käyttämä sana tietystä aiheesta. Tutkimukseeni liittyvät julkisen kielen käsitteet olivat sata prosenttisesti miehet miesten luomia ja niitä käytettiin vain miesten ylläpitämässä ideologisessa ja valtiollisessa diskurssissa. Päädyin kymmenen vuoden työn tuloksena miettimään, en pelkästään kielen, vaan myös valtion mielekkyyttä. Valtiota pidetään yllä määrättyjen ihmisiä näennäisesti yhdistävien käsitteiden kuten demokratia ja hyvinvointi avulla. Kuitenkin on epäselvää millaisia ominaisuuksia käytettyjen termien viittausten kohteisiin liitetään. Käsitteet hajoavat pilviksi alueella asuvien ihmisten mielen mukaan eikä laajoissa keskusvaltioissa muodostu kaikkia yhdistävää toimintaa.

Viime tingassa jouduin poistamaan väitöskirjastani naisen ja miehen kielenkäytön eroja käsittelevän luvun. Opponentin mielestä Luce Irigerayn metaforinen kielianalyysi ei mitenkään liittynyt semantiikkaa käsittelevään tutkimukseeni. Jatkoin kuitenkin keskustelua venäläiseen kulttuuriin kuuluvasta kielestä tutkimuspäivillä ja filosofisessa aikakauslehdessä Niin & Näin (http://dissidentti.org/femiininentietoteoria.html). Keskusteluissa minulta kysellään, miksi käytän käsitettä fallisuus juuri venäläisen mieheen puheeseen, eivätkö teesini sovi muihinkin kulttuureihin?


Neuvostomarxilaisen kielen tutkimus

Hämmästyin perinpohjaisesti huomattuani, miten vähän kielen fallisuudesta on kirjoitettu. Julia Kristeva, Luce Irigeray ja Dale Spender olivat niitä harvoja feministisiä kielitieteilijöitä, jotka mainitsivat kirjoituksissaan sanan fallinen kielenkäyttö, lähinnä yhteydessä fallokraattinen, phalloskeskeinen. Luce Irigeraylle kielen käyttö heijastaa sukupuolista aktia ja on verrattavissa sukupuolielimiin. Siinä missä sanojen merkitys muodostuu miehellä kehon ulkopuolella kuten hänen sukupuolinen herkkyytensä, naisella merkitys muodostuu ihmisen sisässä kuten hänen erogeeninen keskuksensa. Toisen maailman kuulun filosofin Julia Kristevan mukaan kielen semioottisella tutkimuksella saadaan esille tekstin fallisuus. Hänen mukaansa kielen avulla luodaan yhteiskunnallisia eroja, maailmankuvia. Sanoja ei tarvitse muuttaa, vain sanojen semanttista kenttää vaihtamalla saadaan selville mies- tai naiskieli.

Esitelmäni ei siis voi olla tieteellinen. Ei ole auktoriteettia, jota siteerata, tutkimusta, johon vedota, tai teoriaa, jota testata. Fallisuutta on tutkittu vähän, venäläisen kielen fallisuutta ei ollenkaan.

Neuvostomarxilaista ja erityisesti saksalaismarxilaista kieltä on tutkittu. Suomessa  kielen merkityksen ovat huomioineet

  • Ilmari Susiluoto, joka pitää neuvostomarxismia ennen kaikkea liturgiana,
  • Jarmo Eronen näkee neuvostovenäjän manipulaationa ja valehteluna.
  • Kari Palonen ja
  • Ilkka Heiskanen ovat tutkineet yleensä poliittisen kielen omaleimaisuutta.
  • Jaakko Iloniemi edustaa reaalipoliitikkoja sanoessaan, että Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa tietämättömyys peitettiin yleiseen liturgiaan.
  • Porvarilliset poliitikot pitivät neuvostovenäjää poliittisena liturgiana.

Minun näkökulmani on toinen. En pidä neuvostovenäjää ensisijaisesti manipulaationa, tietämättömyytenä tai liturgiana, vaan malliesimerkkinä äärimmilleen viedystä fallisuudesta, vaan malliesimerkkinä ja metaforana äärimmilleen viedystä fallisuudesta.

Fallos sanana tarkoittaa mielikuvaa siittimestä luomisen välineenä, siitintä erektiossa. Fallinen kulttuuri esittää jotain jota ihminen siittää itsestään erilleen, itsensä ulkopuolelle ja joka toimii symbolisesti siittimen jatkeena. Fallisessa kulttuurissa mies (tai nainen) jättää jälkeensä maamerkkejä. Maamerkkinä toimiva rakennus, järjestelmä tai ajatus, joku joka ei saa sulautua luontoon, koska silloin se pyyhkiytyisi pois ja siittäjän merkitys unohtuisi.

Koska Venäjällä on vallinnut matriarkaatti pitempään kuin missään muussa Euroopan maassa, on miehillä vielä jäänteitä tarpeesta suojautua naiselta. Fallisuus on seurausta miehisen identiteetin ylikorostamisesta.

Venäläinen miehen malli:
1. Ulkoiset merkit tärkeitä. Kun itsetunto puuttuu, tulee tilalle joltakin näyttäminen: univormut, kieli, laki.
2. Määritelmien taakse vetäytyminen. Neuvostovenäjällä valmistettiin paljon sanakirjoja - filosofian, diplomatian, pedagogian, lehtimiesten.
3. Sukupuolten välisen eron kieltäminen
4. Homofobia - kykenemättömyys yhdistää äidin- ja isänpuoleinen perintöosa. Elämästä tuli tilintekoa äidin ja kammotun naiselliseen itseen kohdistetun pelon suhteen. Mies kieltää oman sisäisen biseksuaalisuutensa. Identiteetti hämärtyy.


Yhteiskunta kyberneettisenä koneena

Neuvostoliitossa pyrittiin kehittämään tieteellistä maailmankuvaa, tavoiteltiin yhteiskuntaa, joka vastaisi kyberneettistä eli itseohjautuvaa konetta. Nykytutkimuksena se vastaisi gaia-hypoteesiä, planeetan itsesäätelyä. Ihannevaltio yhdistäisi yhteiskunnan mekaanisesti liikkuvat osat ja toimisi kuin kunnon tehdas. Päämääränä oli saada luonto ja ihminen toimimaan yhtä suunnitellusti kuin kone. luonto vastaamaan ihmisen tarpeita. Koska luonnonvoimiin ei voitu vaikuttaa, jouduttiin muuttamaan ihmistä. Ainakin ihminen oli saatava toimimaan suunnitellusti. Tsaristinen hallintotapa ja NKP:n ideologiakieli olivat siitä välittömiä seurauksia. 

Ohjauksen menetelminä toimivat taloudellisten kannustimien, yhteiskuntasuunnittelun ja taiteen lisäksi kieli. Taidetta kehitettiin “luonnon havainnoista kokonaan puhdistetuksi muoto-opiksi”. Taiteilijainsinöörit, konstruktivistit, tekivät laboratorio- ja tuotantotaidetta.

Universumin valloittajatieteellä oli kielen kannalta kohtalokas seuraus: kieli yritettiin valjastaa yhteiskunnan rakentamisen välineeksi, kielestä tehtiin osa tuotantoa. Ihmiset oli saatava toimimaan määrätyn säännön mukaisesti, sääntö oli opetettava kielellisillä menetelmillä. Sanan merkitys tuotiin esille määritelmässä.

Julkisesta kielestä tuli kaavamainen ja jäykkä. Kielijärjestelmä rinnastettiin matemaattiseen merkkijärjestelmään, jota uskottiin hallittavan formaalisten lakien mukaan. Subjekti ja objekti erotettiin toisistaan. Ideologiseen kieliasuun kuuluivat loputtomien määritelmien lisäksi iskusanat, sloganit, stereotyyppiset sanat sekä vakiintuneet attribuutin ja substantiivin yhdisteet. Agitaation keinona käytettiin sanojen ja lauserakenteiden toistoa. Lauseeseen kuului aina yksi sana menneisyydestä, joka loi turvallisuuden tunteen siitä, että menneet uhraukset eivät olleet turhia. Agitaatiolauseessa tuolle sanalle annettiin kuitenkin jopa täysin vastakkainen merkitys.

Abstrakteille käsitteille kuten demokratia, sosialismi, sivistys, onni ja päämäärä, annettiin tulevaisuuteen suuntautuva merkitys. Ongelmia ei aiheuttanut vain käsitteiden (kielen) epämääräisyys, vaan myös reaalisen ympäristön ja maailmantilanteen jatkuva muutos. Käsitteitä sinänsä ei voitu muuttaa, koska kansalaisille oli luotava turvallisuuden ja jatkuvuuden tunne, siksi niille oli annettava uusi sisältö. Lauseeseen kuului aina yksi sana menneisyydestä, joka loi turvallisuuden tunteen siitä, että menneet uhraukset eivät olleet turhia. Agitaatiolauseessa tuolle sanalle annettiin kuitenkin jopa täysin vastakkainen merkitys. Tyypillisiä iskusanoja Neuvostoliitossa olivat "kaikki valta neuvostoille", ja "maan sähköistäminen on yhtä kuin kommunismi".

Selkein esimerkki merkityksen kehityksestä on käsite rauhanomainen rinnakkainolo. Tällä sanaparilla kuvattiin Neuvostovaltion päämäärää kansainvälisessä yhteisössä 70 vuotta. Käsitteen merkityksen semanttinen (merkityksen mielekkyys) muuttuminen kuvaa koko Neuvostoliiton kehityksessä tapahtunutta muutosta.


Feministinen näkökulma antoi eväitä yhteiskuntapsykologiseen lähestymistapaan


Maskuliininen kielenkäyttö (Skandinavia): Maskuliinisella kielenkäytöllä ymmärrän lähinnä Skandinaviassa vallitsevaa periaatteessa naista kunnioittavaa normaalia sukupuolisidonnaista kieltä. Liisa Lautamatti Jyväskylän yliopistosta pitää miestyylinä hierarkkisuuden luomista ja ylläpitämistä, itsensä esilletuomista, muiden ihmisten hallitsemista ja sen vaikutelman antamista kuin tilanteetkin olisivat hallinnassa. Naistyylissä luodaan hierarkioiden sijaan verkostoja, puheessa huomioidaan muut ja osoitetaan että kyse ei ole halusta hallita muita.

Seksistinen kielenkäyttö (Keski-Eurooppa): Seksistinen kielenkäyttö kuului ja kuuluu osittain vieläkin keskieurooppalaiseen citykulttuuriin. Siinä kielessä nainen on niin kutsutusti tyhjä aukko, typykkä. Naisella on ulkonäkö, muodot, mutta ei omaa identiteettiä. Seksistisessä kielessä naista ei huomioida ollenkaan. On puhemiehiä ja lautamiehiä, naista ei mainita. Valtio on instituutio, jonka kielessä naista ei ole.

Toinen seksismin piirre on, että nainen määritellään eriarvoiseksi ja kolmas, naista halventavan kielen käyttäminen. Jos nainen esiintyy, hän on tavoiteltava, uurastava, viettelevä. Seksistinen kieli tulee esille, kun tarkastellaan, ketä ja mitä asioita kiitetään, tuetaan, kritisoidaan, tuomitaan, loukataan, hyväksytään, mutta erityisesti mitä jätetään mainitsematta.

Patriarkaalinen kielenkäyttö (Etelä-Eurooppa): Patriarkaalisessa kielenkäytössä nainen nähdään keskeneräisenä miehenä, holhottavana. Patriarkaatissa on joku, joka tietää, osaa ja määrää. Siinä on opettamisen, kuuluttamisen ja julistamisen maku. Naisilta puuttuu auktoriteettia ja heiltä puuttuu jämäkkyyttä.



Myytit ja analogiat

Pia Siveniuksen (Avautua solmuun) ja Kevät Nousiaisen ohella löysin Irma Kortteen kirjan Myyttinen nainen. Samalla kun Korte tutkii naista, esittää hän viittauksia myös miehen fallisuuden myyttiin. Kun puhutaan fallisesta kielenkäytöstä, liikutaan myyttien valtakunnassa, ei siis reaalisessa. Myyttien valtakunnassa liikutaan vastaavuuden eli analogioiden pysäkeillä. Irma Korte kirjoittaa:

 

"Maailma hahmotetaan niiden analogioiden perusteella, joita ihminen vaistonvaraisesti kokee muun muassa ulkoisen ja sisäisen todellisuuden välillä. Myyttisessä selityksessä patriarkaalista paradigmaa kuvataan sellaisilla ominaisuuksilla, joihin miehen ruumiista löytyy analogiat. Miehen seksuaalisen anatomian keskus on penis eli fallos... Se rinnastuu luontevasti työkaluihin, aseisiin ja yleensä välineisiin, joilla tehdään tai puhkaistaan jotain ja joilla pyritään ja tunkeudutaan johonkin ... Myyttisessä selityksessä osa eli miehen siitin, ja kokonaisuus eli mies, samaistuvat. Ne ovat yhtä.”

Korte muistuttaa, että miehen ruumiin silmiinpistävä seksuaalinen toiminto on siemensyöksy, ja siten mies assosioituu myyttisissä yhteyksissä myös äkillisiin muutoksiin ja rajuihin tapahtumiin. Koska falloksen valta on symbolinen, voivat miehet peniksen ansiosta tavoitella vallan ja valvonnan asemia symbolisen järjestyksen piirissä.

Fallinen kielenkäyttö tarkoittaa sellaisten kielellisten piirteiden käyttöä, joihin miehen ruumiista löytyy analogiat. Se jolla on siitin, kova ja pitkä, ylöspäin suunnattuna, pystyy vaikuttamaan maailmassa patsas- ja tehdasmuodoin. Kieli "synnyttää" sen maailman jonka juuri mies on luonut. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa opitaan luokittelemaan ja jäsentämään yhteiskunta siittimen osoittamalla tavalla.

Metaforassa on kyse siitä, että yksi ilmiö tai kokemus ymmärretään toisen konkreettisemman ilmiön tai kokemuksen avulla. Ihminen ymmärtää esimerkiksi abstraktit käsitteet ja kokemukset konkreettisten ja nimenomaan ruumiillisten kokemusten välityksellä. Metafora on yksinkertainen rakenne, joka toistuu ihmisen ruumiillisessa kokemuksessa.

 

Ihmisen persoonallisen kehityksen tasot

Myyttisen ja metaforisen selityksen lisäksi sanalle fallisuus löytyy määritelmä psykologiasta. Sigmund Freud loi teorian ihmisen persoonallisen kehityksen tasoista, siihen aikaan nimenomaan miehen persoonallisuuden vaiheittaisesta kehittymisestä lapsuuden aikana. Fallinen vaihe on yksi ihmisen kehitysvaiheita. Hän jakoi ihmisen kehityksen kuudelle tasolle perustuen siihen, mistä ihminen saa mielihyvää, mihin erogeenisiin alueisiin iloa tuottava energia keskittyi kehityksen eri vuosina. Tätä energiaa, libidoa, Freud kuvasi käyttäytymisen liikkeellepanevaksi voimaksi. Jos ihminen jää jumiin johonkin neljästä vaiheesta - oraalinen, anaalinen, fallinen, latentti - saattaa hänelle kehittyä konflikteja sosiaalisen elämän aikana.

Sosiologi Norberto Keppe on soveltanut vaiheita yhteiskunta-analyysiin. Lapsen tasolle jääneet aikuiset eivät pysty käyttämään hyväkseen ihmisen monipuolisuutta.

Meistä moni havaitsee itsessään piirteitä, joista voi päätellä, että ei olekaan irtaantunut 0-6 ikävuosien kehitysvaiheista. Emootiot ja tahto saavat määräysvallan, eivät eettisyys ja intelligenssi. Lapsi kuvittelee olevansa kaikkivoipa ja hän yrittää asettaa perheen ja muut palvelemaan itseään. Samoin falliselle tasolle jäänyt henkilö kamppailee taloudellisesta ja sosiaalisesta vallasta.

Aikuisten elämässä se tulee esille korruptiona ja tuhoamisena. Sotaa, kilpailua ja jatkuvaa kasvua edistävän yhteiskunnallisen ongelman taustalla on siis psykologinen tunne puutteellisuudesta. Sitä vastoin aikuinen näkee toiset erillisinä ja ymmärtää, että jokaisella on omat pyrkimyksensä. Kehittynyt ihminen pystyy syklisesti vaihtelemaan erillään olon ja yhteyden välillä.

Ensimmäisessä eli oraalisessa vaiheessa lapsi saa iloa suullisesta stimulaatiosta kuten maistelemisesta ja imemisestä. Suu on elintärkeä syömisen kannalta, mutta Jos kaikki ei suju hyvin, eikä lapsen anneta kehittää luottamusta ja mukavuuden tunnetta suullisen stimulaation kautta, saattaa hänelle aiheutua ongelmia juomisen, syömisen, tupakoinnin jne. suhteen. Yhteiskunnallisella tasolla tämä tarkoittaa, että ihmisellä on erilaisia riippuvuuksia. Hän haluaa syödä liikaa ja puhua liikaa.

Anaalisessa vaiheessa WC-koulutus opettaa lapsen hallitsemaan ruumiillisia tarpeitaan ja onnistuessaan johtaa tunteiden hallintaan ja itsenäisyyteen, epäonnistuessa hänestä kehittyy tiukka, järjestäytynyt, jäykän pakkomielteinen yksilö.

Fallinen vaihe liittyy kehitykseen 3-5-vuotiaana. Sen aikana libidon painopiste on sukupuolielimissä, lapset alkavat havaita eroja miesten ja naisten välillä. Jos auktoriteetti kieltää lasta koskettelemasta itseään, jää hänelle vakavia ongelmia. Tähän vaiheeseen liittyy alitajuinen oidipuskompleksi eli halu tappaa isä ja yhtyä äitiin, sekä kastraation pelko. Tämä tarkoittaa pelkoa siitä, että isä huomaisi lapsen halun olla äidin kanssa. Tähän vaiheeseen liittyy usko maskuliinisuuden ylivaltaan ja kehityksen suuntaan. Maskuliinisuus on se "normaali" jota kohti käydään.  

Koska kieli on symbolimaailma, jonka ihminen oppii 3-4-vuotiaana eli samaan aikaan kun hän opettelee eroamaan äidistään, yhdistyy fallisuus erityisesti kieleen ja valtioon, joka on käsitteellinen luomus. Jos lapsi ei pysty eroamaan äidistään, hämärtyy ero symbolisen ja todellisen maailman välillä.

Syy siihen, että Venäjällä ja miksei myös Suomessa, fallinen vaihe on niin voimakkaasti esillä, on yhteiskunnan raju muutos maataloudesta teollisuuteen. Juha Siltalan mukaan maatalouskulttuureissa ei ollut erillisiä yksilöitä. Niissä ihminen ei koskaan kasvanut aikuiseksi. Tämän puolisyntyisyyden patologioita ovat militarisoituminen, heikko itsetunto, vahvan johtajan tarve. Lapsi pelkää menettävänsä äidin ja pitää siksi kiinni symbioottisesta suhteesta. Henkilökohtainen menettämisen pelko siirtyy sosiaaliseen ympäristöön. Juuri pelko johtaa Siltalan mukaan totalitaariseen käyttäytymiseen. Maailmaan ei osata suhtautua muuten kuin kontrolloimalla sitä.

Puoliksi syntynyt ei erota itseä ulkomaailmasta. Tämä näkyy siinä, että hän luottaa uskonnollisiin ja fasistisiin liikkeisiin. Niissä on selvästi kaksijakoinen maailma. Seksuaalisuus on kielletty. Ihminen taistelee sisäistä vihollista vastaan - niitä ovat nainen ja luonto.

 Latenssivaihetta ihminen elää 6-12-vuotiaana. Latenttina kautena seksuaaliset tunteet eivät ole aktiivisia, vaan lapsille alkaa kehittyä sosiaalisia taitoja ja arvoja, henkisiä harrastuksia.

Genitaalisessa vaiheessa mielihyvä keskittyy seksiin ja romansseihin. Nuoret ovat hyvin vieraantuneita, elävät fantasioissa, mutta eivät ole vaarallisia. Monet kulutusyhteiskunnan ihmiset ovat takertuneet tähän kehityksen vaiheeseen.


Mies suojautuu

Kuten seuraava pikku-Igorin tapaus osoittaa, mies tarvitsee alituisesti suojan siittimensä turvaksi. Falliselle tasolle jäänyt mies keskittyy suojautumiseen. Aluksi hänellä on pyssyt ja tykit, sitten virkapuku ja virkatyyli. Kolmantena virkakieli.

Naiseus, luonto, ruumis, tunne ja subjektiivisuus ymmärretään mieheyden, kulttuurin, kielen, älyn ja objektivisuuden kanssa ristiriitaisena, vieläpä hiearkkisesti.

 

Nelivuotiaat Tanja ja Igor ovat kylvyssä

Tanja: Mikäs tuo on?

Igor: Se on minun pippeli.

Tanja: Mitä oikein teet sillä?

Igor: Pissin.

Tanja: Mutta eikö se ole koko ajan tiellä?

Igor: Onhan se. Ja siihen sattuu helposti. Minun on varottava ja suojeltava sitä koko ajan.

Tanja: Etkö voi pistää sitä jonnekin suojaan?

Igor: En. Olen yrittänyt, mutta ei ole paikkaa mihin voisin pistää sen.

Tanja: Eipä näytä kovin hääppöiseltä ...

.

Igor: Mutta sillä onkin toinen tarkoitus

Tanja: Mitä muuta voit tehdä sillä?

Igor: Äitini sanoi, että voin auttaa tekemään lapsia.

Tanja (pienen tutkimisen jälkeen): Eiköhän äitisi vähän huijannut. En usko että se on mahdollista.

(soveltaen kirjasta Dale Spender: Man Made Language 1985)


Teollinen yhteiskunta etäännyttää isät pojista vetäessään isät pois kotoa. Neuvostovenäjällä myös äidit vedettiin pois kotoa. Lapset eivät nähneet vanhempiaan tekemässä produktiivista työtä. Tilalle tuli teollisuuden imperatiivi.

Fallisessa kulttuurissa ulkoiset merkit ovat tärkeitä. Kun itsetunto puuttuu, tulee tilalle joltakin näyttäminen kuten univormut. Puku toimii panssarina, jonka taakse mies voi suojautua tunteiltaan: virkamies, sotilas, palomies, poliisi. Freud sanoisi tähän, että koska sukupuoliyhteydessä nainen vie mieheltä hänen voimansa, on miesten suojeltava itseään, muodostettava tabuja.

Kysymystä fallisesta kielenkäytöstä on siis hedelmällistä lähestyä identiteettikäsitteen avulla. Luonnollisena miehen fyysinen voima kohdistuu maan raivaamiseen, kyntämiseen ja kylvämiseen, epäluonnollisena eli nelivuotiaan tasona suojamuurien rakentamiseen.

Tähän falliseen kulttuuriin kuuluu myös sukupuolten välisen eron kieltäminen. Naisen naiseuden kieltäminen osoittaa miehen oman identiteetin hämärtymistä.

Venäläinen yhteiskunta on synnyttänyt miehen, joka ei kykene yhdistämään toisiinsa äidin ja isänpuoleista perintöosaansa. Naiselliseen itseen kohdistuu pelko, koska mies on jäänyt falliselle tasolle. Koko elämä on tilintekoa äidin ja kammotun naiselliseen itseen kohdistetun pelon kanssa, koska mies ei ole itsenäistynyt. Mies kieltää oman sisäisen biseksuaalisuuden. Homofobia vahvistaa miehen heikkoa heteroseksuaalisuutta. Hän jakaa itsensä kahtia yrittäessään poistaa mielestään vieraaksi ja vihamieliseksikin muuttuneen osan minäänsä.

Kuukautiset ja prostituutio ovat sanoja, joita venäläinen mies ei käytä julkisesti. Kaupoissa ei myyty näkyvästi  tamponeja eikä kuukautissiteitä Neuvostoliiton aikana. Venäläiset naiset kulkivat suuren pumpulipussin kanssa ympäriinsä. Naisen asema naisena oli yhtä primitiivinen kuin Iranissa, mutta monin verroin vaativampi, koska naisen on kuitenkin tehtävä työpäivä myös miesten maailmassa tasa-arvon nimissä.

Sukupuolten välisissä suhteissa vallitsi puritaanisuus. Naiset tunsivat vastenmielisyyttä yhdyntää kohtaan. Kyselyissä yli puolet venäläisistä naisista kertoo inhoavansa kaikkea mikä liittyy seksiin. Naiset eivät edes halua, että miehet tulevat mukaan synnytykseen. Impotenssi venäläisten miesten keskuudessa on yleisempää kuin muualla maailmassa.

Siksi neuvostovenäjällä oli kehitettävä toinen identiteetti. Se oli marxismi-leninismi, teollisuus ja mekaaninen maailmankuva. Neuvostomarxilaisen kielen fallisuus johtui siis sekä tieteen ja tekniikan odotuksista että miehen heikosta itsetunnosta.


Mikä julkisessa kielessä on erityisen fallista?

Kaikki patriarkaatin luoma kieli on fallista. Ei tarvitse pitkällekään lukea ranskalaisten, englantilaisten ja saksalaisten feministien kirjoituksia kun huomaa, miten nainen on "ei kukaan" poliittisessa teoriassa ja toiminnassa. Valtiossa ei ole tilaa naiselle. Helsingin yliopiston valtio-opin 22 dosentista kaksi on naisia. Venäjällä naisen puuttuminen valtion hallinnosta on vielä ilmeisempää. NKP:n keskuskomiteassa ei vielä vuonna 1988 ollut kuin vajaa 5 prosenttia naisia.

Georg Orwellin newspeak kuulostaa lilliputilta verrattuna siihen, mitä naisen on valtiossa tai ideologisessa järjestelmässä kestettävä. Kieli on miehen lisäpylväs.

Kristevan mukaan kieli on aina fallista. Se on patriarkaalisten käsitysten indeksi. Kielen avulla voidaan luoda todellisuus. Se ei huomioi niitä osia todellisuudesta, joita se ei pidä tärkeinä. Patriarkaatissa hallitaan kielellä.

Auli Hakulinen on kirjoittanut, että ranskalaiset feministit Julia Kristeva ja Luce Irigaray osoittavat, että kieli semioottisena järjestelmänä on naiselle vankila. Vankila jossa naiselle subjektina ei ole tilaa. Mutta Hakulisen mielestä esimerkiksi Nykysuomen sanakirja on sinetöinyt naisen poissaolon kirjakielestä vielä voimakkaammin.

Pitkään ei tarvitse selata venäjän sanakirjaa kun huomaa naisen poissaolon.



Loppupäätelmä

Perinteinen miehisyys on uhkana elämälle ja kohtalokas ennen kaikkea miehelle itselleen. Hyperviriilin, oman äidillisen alkuperänsä ja naisellisuutensa torjuneen miehen malli johtaa identiteettiongelmiin. Identiteetin kyseenalaistaminen johtaa väkivaltaan .

Analogiat miehen siittimen ja miehen käytöksen välillä ovat vääriä tai itse patriarkaatin asettamia. Miehen siittimen ei tarvitse tunkeutua, sen ei tarvitse räjähtää eikä vallata. Itämaisessa tantra-perinteessä, mies ei tunkeudu, vaan yhdynnän riitit kestävät päiväkausia, mies ei purkaudu, vaan hyödyntää henkisesti spermaenergian. Itämaisissa uskonnoissa mies kuvataan sähkövoimana ja nainen magneettivoimana.

Vuonna 1920 Lenin näki vaivaa selittäessään käsitteiden merkitystä. Lenin oli patriarkaalisen yhteiskuntateorian edustaja ja uskoi, että vaikka tavalliset ihmiset eivät vielä ymmärtäneet, mitä vierasperäisillä sanoilla tarkoitettiin, voitaisiin niitä huoletta käyttää, koska he joskus sitten oppisivat.

Stalin oli psykoanalyysin asteikolla tuskin saavuttanut edes fallista vaihettaan. Stalin ei ymmärtänyt, että joku voisi käsittää sanalla jotain muuta kuin mitä hän itse ymmärtää. Hänellä oli päässään tunneliteoria: mitä se on, se on, eikä siitä tarvitse edes keskustella. Stalinille kieli ei ollut edes sosiaalinen kategoria, vaan kieli on kaikkien luokkien ja kaikkien ihmisten yhteinen. Sanojen merkitys ei vaihtele sen mukaan, missä ja miten ihminen elää. Stalin puhui universaalisesta kommunikaatiosta, kielen sosiaalisesta puolueettomuudesta.

Hrutshev ei paljon miettinyt sanojen merkitystä. Hän oli kilpailun sisäistänyt mies: Hrutshevin puheita analysoidessa ei tarvitse oppia uusia sanoja: ”Vuoteen 1985 mennessä Neuvostoliitto ylittää Amerikan lihantuotannossa kaksinkertaisesti ja metallin tuotannossa kolminkertaisesti.”

Brezhenv puhui enää abstraktisilla käsitteillä, joiden merkitystä ei edes yritetty määritellä.





  • Dr. Marketta Horn (Pol. Science)
  • Conference on Gender and Sexuality in Russian Civilization
  • University of Surrey, Standford, England, Department of Linguistic and International Studies, 10-12 June 1996

 

The Phallic Features of the

 Soviet-Russian Language

 

"Marxism requires of us a strictly exact and objectively verifiable analysis of the relations of classes and of the concrete features peculiar to each historical situation." (Lenin, Coll. Works,Vol.24, p. 43)

 

My questions regarding Russia are: How is it possible that for 70 years that huge country was ruled by on utopian ideology? How did it happen that this expressed in words which had no connection to the real world? And how is it possible that the area with greatest natural wealth in the world was exploited to the point of disaster for its inhabitants by this ideology?

Within this conference I will look for an explanation to these questions in special reference to the Russian man.

There is no doubt that the entire communist ideology, the industrial System of the Soviet Union, and its principles of ruling, democratic centralism, were developed by men. There was not a single woman participating in the ideological theoretician. The political language used in the Soviet Union, and there is not much change in Russia today, is solely made by men.

Is there something in Russian nature, history, culture and in Russian women that makes men behave destructive? Yes, there is. I call the soviet Russian language, culture, economy and social planning a showcase of a phallocentric civilization. Ethnocentrism appears in most states and civilizations, but in the Soviet Union it became extremely apparent.

 

What is meant by ethnocentrism?

The term phallus has three meanings. In the dictionary "phallus' means an image of the penis as the generative organ, not the generative organ itself.

In Freudian theory every human being goes through a phallic period after the oral and the anal Phase. This means that after a child has explored the world through mouth, oral contact and anal experiences, in the phallic period he explores it by touching himself. If the child is forbidden to explore himself, he will have problems with his identity later in life. Castration and the Oedipus complex are the keywords for the phallic period of human life. Such a person is unable to show his feelings. He is aggressive and tends to abuse alcohol.

In mythology view every individual act has an analogy in the function of the body. The world of ideas has a foundation in the material world. A man is identified by his sexual organ. The center of the sexual anatomy of man is the penis. It is compared to tools, weapons and other equipments, which help men to penetrate, most of all into the virgin soil, to demonstrate and to achieve visual results. When the phallus has replaced the penis, it means that the tools, ideologies and slogans have replaced the organic world, flesh and blood.

Feminist scientists have developed all these definitions into a psychological explanation of the nature of man. Because human beings learn, the symbolic world of language between the ages of 3 -5 at the same time as they separate from their mother and start to find themselves. Language and identity are linked. If a child has no liberty, the difference between the symbolic and real world remains diffuse.

When a boy is oppressed, he has no opportunity to develop beyond the phallic stage. As a result he has a weak sense of identity. He cannot combine the maternal and paternal inheritance. He plays down the feminine side of himself and glorifies the masculine side. He never dares to conquer his father. By using arbitrary means like weapons, ideologies and uniforms, he is actually trying to hide his real self.

What are the typical features of phallic language? This kind of speechlessness to be logical, objective, impersonal, analytical, quantitative, and apparent. It concentrates on slogans, empty words and abstract terms. Language is used to manipulate and to agitate.

This type of ideological and bureaucratic language must be learned. It does not grow from a person by itself. Luice Irigaray would say: "The language must be penetrated inside to a person. In a state, in any state, the subject, the citizen can express himself only through penetration."

Julia Kristeva agues that language is an additional pillar for the man. Language is always phallic.

 

Why the phallic features appeared in the Soviet Union?

At the beginning the Soviet Union pursued the aim of a utopia, where. Everybody would have everything he needs. But equal1ty and prosperity did not increase as planned. Russian rural society was quite different from the advanced capitalist society, for which Marx originally developed revolutionary theories. Axiologically the Russians were part of Slavic and Bysantic culture.

It's history, geography and culture, as well as Marxist ideology, made the Soviet Union especially favorable tor a heliocentric civilization.

1. When the Russian Czar was overthrown in 1917, 80 % of the population was illiterate. There were only few large factories and most of the people lived in rural areas. These huge masses to be mobilized and therefore an effective spoken language was needed. It was easy to spread revolutionary ideology among peasants with slogans like All power to the local Soviets, Electrification of the whole country means communism, Down with capitalism. As Art after the revolution became functional, there were no natural but only artificial and scientific forms in art constructiveness. According to constructiveness art has to be useful and has to have technical bases. The Soviet-Marxist language underwent a similar development.

Marxist theory was brought to the peasants by revolutionary agitators, who traveled around the countryside. Their earnings and reputation were determined by the number of listeners. It was quantity that mattered. Nobody could control the content of lectures. The agitators did not bother their listeners with scientific explanations or complicated theory of imperialism. Some keywords like brotherhood of workers or struggle for power were popular, but also some foreign words like communism and capitalism contributed to their the respect.

An agrarian society tends to be collective, with limited room for individualism. A person does not necessarily become an adult in a sense of developing a personality of his own. He has a poor self-consciousness and he tends to be relatively easily led to militarism. He needs a strong leader and cannot see others as people separate from himself, who have their own aims.

Hard climate. Any person, fighting against snow, cold and darkness, feels humble. There is no way to win or ultimately control and conquer Mother Nature. Somewhere deep inside also the Russian man, in spite of faith in technology, must know this.

Industrialization. Western technological invent and investments came fast to the Soviet Union. Especially military equipment and later nuclear power technology gave the engineers of this humble Slavic civilization a feeling of omnipotence.

Authorization and cybernetic planning aimed at making tools working for They had two side effects: Nature was seen as being outside of human beings, and it had to work for them. It also brought the fathers to the factory, away from their song.

Feeling of inferiority. Because of these agrarian and climatic facts and industrial success, the Russian men felt especially helpless. There was always something outside himself that determined his wellbeing or persona I success. They were always afraid to lose "it", as a child has a fear to lose mother. Later this fear extends to the social surroundings. In sociology, this is called ultimately the fear totalitarianism. One can face the world only by controlling it. What a person cannot control, he is afraid of. The inner enemy is in woman and in nature - in the outer world, as the enemy is seen in capitalism and imperialism. A Russian man is still authority orientated. If he does not obey authority, and submit to the mechanical norms of society, he feels he will be castrated, he will not be a man any more.

Dependency of language. A civilization does not exist without a language. Written language is the vehicle of civilization. No social organization or political ideology is possible without language. In sense, the society which the Marxist revolutionaries set out to build, existed only in their vocabulary and theories, since there had been no previous attempts to build a socialist system on a state level.

The strong Russian woman. One would think that the Soviet woman was a weak creature, since there were hardly any women in parliament. But the truth is quite the opposite. Women have refused to participate in the artificial life of language and theories. The picture of Margaret Thatcher is most horrifying for the Nordic woman. Russian women have been strong enough to take care of affairs they consider real. Russian leaders exactly knew how hard it is to rule the women by language.

Russia has been called "the last matriarchy of the civilized world". The fear men have of women is seen everywhere in their culture. The Russian man does not easily talk for example about menstruation or of prostitution. Tampons are still a taboo, and even condoms are not available. Abortion is the most common way birth control.

8. The communistic ideals. Lenin wrote in 1918: Socialism is not possible without the machinery of capitalism which is developed according to the latest scientific inquiries, or without the planned state-organization in which millions of people follow the common norms in the production and in the distribution.

The society should function like a post office, technically planned. The scientific communist theory, which was to conquer the universe and the language had an important role in the planning of the society.

 

What is the phallic sovietrussian language like?

Karl Marx himself stated that language and reality have a dialectical relation. Language and thinking are interconnected and they both depend on the real material social conditions of the society. According to Marx, the Christian idea of the word being flesh was a “harmless beautiful thought”. The language develops along with working conditions. He also pointed out that every new historical stage must be described with a new vocabulary.

Lenin also knew how difficult tools the words were, but he was confused by words. On the one hand he understood that the words can create impressions of the future, on the other hand he wanted a realistic expression of the Russian situation. Lenin clearly accepted the impotence of the Sovietrussian language: "When we say the Socialistic Soviet Republic it does not mean that the new economic system was socialistic, only that "the soviet regime had decided to transfer the system to socialism". Lenin used attributes like new period, higher stage transition period when he was talking about the time after the revolution

Lenin defended the use of words of German origin by saying that even if on did not understand the word yet, one should use it, because later one would realize d its meaning. This type of inductive trust resembles the relation of child with his father.

The Russian revolutionaries were much too 'fraternal' to abandon the 'fraternal' words of Karl Marx. Using the same terms in the undeveloped Russian society as in the industrial capitalistic country like England, was bound to fail.

Stalin was totally ignorant of the philosophical argumentation of Marx and Lenin. In his writing Marxian answers to the linguistic Stalin stated that the language has no connection to the social class. “Language is neutral. For whom would it be beneficial, if after every revolution the structure, gramma and basic words of the society world changed, if the water, the mountain and the forest no longer be called water, mountain and forest.”

he asked in 1950”. According to him the words are like tools or machinery in the factory. The machines promote the capitalistic as well as the socialistic development.

In my opinion, Stalin was dramatically oversimplifying the function of language. He had a mechanical world view. Stalin's speech was rhetorical, and over and over again he repeated the same sentence structure and vocabulary.

As a result, in 70 ears political rhetoric developed without to any connection to everyday life, in which the words were empty slogans. The health of the people and nature was destroyed.

Soviet Russia developed a language of future the scientific language, an ideal language. But at the latest in 1991 it became apparent that the Russian language was a showcase of manipulation and brainwash: a showcase of a phallic world view. For instance, all the terms defining the concept of peaceful coexistence, like ideological struggle, class struggle and social revolution had a meaning only per definition. On could not get aloud with someone who defined. We believe that this conference will arm the Communist and Workers Parties with effective means for repulsing imperialism's sharp ideological attacks, stated the Central Committee of Communist Party in 1978.

One might wonder to which extent "western civilization", with its language offull of terms like “stocks and shares”, international competition and representative democracy, is built on a more realistic and relevant basis than the former Soviet Union.

I think that the whole western civilization differs only very slightly from this Soviet model. The alternative would be a society based on permaculture, including small-scale technology, non-hierarchal structures and tantric mode of love which will the world to sustainable development.

Why the phallic features appeared in the Soviet Union?

  • Illerate people
  • Peasant population
  • Hard nordic climate
  • Fast industralization
  • Feeling of iferioty
  • Politics depending of language
  • The stron Russian woman
  • The communist ideals

 


Leena Marketta Horn

27.7.1996

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille:

Matkaraportti

University of Surrey, Guildford, Englanti

Konferenssi: Gender and Sexuality in Russian Civilisation

10.-12.6.1996 Järjestäjä: Peter I. Barta (ei titteliä, ei tiedekuntaa)

Surreyn uudessa ja sokkeloisessa yliopistossa kuulimme kolmen päivän aikana 52 esitelmää. Lähes kaikki luennoitsijat olivat professoreita Yhdysvalloista, Englannista, Saksasta ja Venäjältä. Enimmäkseen naisia. Useimmat olivat julkaisseet kirjan siitä aiheesta, josta puhuivat.

Luentoja oli 2-3 samaan aikaan. Toinen luentosali oli 25 m2 pimeä koppi pitkien matkojen päässä, kolmaskin hyvin vaatimaton.

Useat olivat närkästyneitä seminaarin huonoon järjestelyyn. Vaikka kukin oli lähettänyt esitelmänsä kuukautta aikaisemmin, ei esitelmiä jaettu, eivätkä ne olleet esillä. Myöskään ei jaettu minkäänlaista osoitelistaa luennoitsijoista tai tietoja yliopistokytkennöistä eikä julkaisuluetteloita.

Lähes kaikki lukivat esitelmänsä paperista. Ehkä siksi keskustelu oli vaisua ja käsitteli vain pieniä yksityiskohtia. Pettymyksekseni suurin osa osallistujista oli kirjallisuuden tutkijoita, jotka luennoivat jonkun romaanin jostain henkilöstä ilman omaa argumentointia tai teesejä.

Oma esitelmäni oli suuressa luentosalissa ja kuulijoita oli runsaasti. Kuulemani mukaan prof. Vitaly Chernetsky Philadelphiasta joutui samaan aikaan puhumaan tyhjälle salille. Luennoitsijoista olin ainut, joka käytti kalvoja. Jälkeenpäin sain kuulla, että oli vahinko, ettei esitelmiä oltu jaettu etukäteen, koska aika oli niin lyhyt. Palautetta tuli kuitenkin vain vähän, niin kuin muihinkin esitelmiin. Matriarkaatin perinne ja venäläisen miehen suhde omaan äitiinsä tuli esille kysymyksissä.

Lontoosta lähdin Glasgow'n yliopistoon, missä on Englannin paras Venäjää käsittelevä kirjasto. Konferenssissa mukana ollut prof. Martin Dewhirst antoi työhuoneensa käyttööni, esitteli minut kirjastossa ja juuri väittelyynsä ekologia-aiheisesta tutkimuksesta valmistautuvalle norjalaiselle Ase Gredelandille. Kävin läpi kirjaston Venäjän ekologiaa käsittelevän kirjallisuuden. Ohessa lista niistä, jotka olisi ehdottomasti hankittava Suomeenkin. Kävin läpi myös lukusalin Venäjää käsittelevät lehdet ja niissä oli joitakin, joita olisi kiinnostava lukea Suomessakin.

Tämän jälkeen vietin vielä viikon entisessä opiskelukaupungissani Berliinissä. Hämmästyin suuresti Venäjän ympäristöpolitiikkaa ja ympäristön tilaa käsittelevien kirjojen puutetta. Vietinkin aikani Otto-Suhr Instituutin Poliittisen ekologian laitoksen kirjastossa ja yliopiston pääkirjastossa, koska Ost-Europa Instituutissa ei ollut aiheeseeni liittyvää kirjallisuutta. Ohessa kuitenkin Berliner Osteuropa Info 6/1995, joka mielestäni on niin erilainen Venäjän tutkijoiden lehti, että sekin tulisi saada Suomeen (Isabelle de Keghelin raportti ICCEES-konferenssista Varsovassa elokuussa 1995 on suomalaisille järjestäjille kiinnostava (s. 21).

 

Pääesitelmä: Igor Kan, Moskova

Igor Kan, puheenjohtajan esittely: Tunnettu Mr Sex'nä Venäjällä, kirjoittanut Sexual Revolution in Russia, Sexuality as a Mirrow of Russian Revolution

Kan aloitti mahtipontisesti toteamalla, että Venäjää ei kukaan ulkopuolinen voi koskaan ymmärtää ja kaikki mitä on sanottu, on väärin. Vaikka Venäjä vaikuttaa ristiriitaiselta, vallitsee siellä kuitenkin määrätty dynamiikka. Oman luonteensa Venäjälle antaa erityisesti. maan feminiininen luonne ja spirituaalinen kulttuuri läntiseen materiaaliseen kulttuuriin verrattuna. Tyypillistä Venäjälle ja sen historialle on hänen mukaansa ekstensiivisyys, halu laajenemiseen. Sivilisaatio on merkinnyt Venäjälle aina yritystä länsimaistaa maa. Mutta venäläiset ovat toisenlaisia, he halusivat kaikki samanlaisen puvun, yhden puolueen. Uskovaisuus oli vain pinnallista.

Seksi ei ole kuulunut kansan luonteeseen eikä romanttinen rakkaus kansan kulttuuriin. Venäläisessä saunassa kaikki ovat alasti eikä siinä sen kummempaa.

Masturbaatio on iso ongelma. Kun sitä kuitenkin harrastettiin, eivät varsinkaan miehet hyväksyneet omaa seksuaalisuuttaan ja siksi kielsivät myös muilta. Kanin mukaan homoseksuaalisuuteen on Venäjällä perinteisesti suhtauduttu suvaitsevaisemmin kuin lännessä. Nykyään on vallalla homofobia.

Pornoa ei ole erotettu seksistä, ainoastaan hopea-aikana (silver-age) suhtautuminen muuttui. "Meillä on seksiä, mutta ei seksuaalisuutta", sanoi Kan. Bolshevismin myötävaikutuksella kuviteltiin, että yhtäkkiä voidaan alkaa käyttäytyä miten vain. Kan vertasi tilannetta kuvitelmaan, että voitaisiin unohtaa historia muuttamalla kaupungin nimi.

Seksuaalisuutta hän ei käsitellyt yksittäisenä aiheena, vaan liitti siihen suuremman kulttuurisen kontekstin. Suhtautuminen seksuaalisuuteen on indikaattori ihmisen suvaitsevaisuudesta.

Vielä huomautus Saksasta: "Itäsaksalaisilla naisilla ei ollut muuta vapautta kuin seksuaalisuus. Siksi he ovat erityisen orgastisia." 

Keskustelussa muissa yhteyksissä prof. Kan kertoi kuuluvansa Spidin asiantuntijoihin. Siitä hänelle maksetaan jopa enemmän kuin tutkijana Moskovan tiedeakatemiassa.

Raiskaukset johtuvat hänen mukaansa väkivallan kulttuurista. Venäjällä on yhtä paha tilanne kuin Chicagossa 1930-luvulla. Mitkään tilastot raiskauksista eivät ole luotettavia. Kun perustettiin palveleva puhelin raiskatuille, tuli esille, että vain 7 prosenttia raiskatuista menee poliisille. Kysymys on myös naisten itsenäisyydestä. Milloin sanot reilusti ei, kun sinulta pyydetään yhdyntää? Erityisesti amerikkalaiset ja japanilaiset naiset tekevät harvoin vastahankaa, totesi Kan.

 

Lynne Atwood. Manchester England: ”She Was Asking for It": Rape and Domestic Violence in Russia

Vallalla on käsitys, että naiset rakastaisivat vain miestä, joka on häntä vahvempi. Onko siis väkivaltaan strukturaaliset syyt? Jos sukupuolierot ovat suuria, väkivalta lisääntyy. Niistä jotka ovat vankilassa raiskauksen tai murhan takia, 60 prosenttia eivät ole kestäneet sitä, että nainen on vahva. Raiskaus osoittaa, että mies haluaa kontrolloida naista, näyttää oman valtansa.

 

Franz Schindler. Frankfurt. Saksa: Russian Sexuality Going Public. Letters to the Editor of Spid-Info

Kun Neuvostoliiton perustuslaki 1917 takasi jokaiselle oikeuden saada vastaus kirjeeseensä, yleistyivät kirjeet päätoimittajille huimasti. Yleisökirjoittajista 80 prosenttia on naisia. Pravdaan tuli 1,5 milj. kirjettä vuodessa. Pelkästään niitä käsitteli 70 toimittajaa. "Luotan vain sinuun" tyyliset kirjeet osoittavat, miten suuren arvon ihmiset lehdelle antavat. Spid-Info kertoo seksin patologisista teknisistä ja tunteellisista puolista.


Tatjana Osipovich, Portland USA: The Problem of Sex and Sexuality in Russian Popular Fiction in the 1920s

Stalinin aikana tuotiin takaisin patriarkaaliset arvot. Koska vain fyysinen sai olla olemassa, pidettiin rakkautta moraalisesti ja mentaalisesti vääränä. Naisten miesmäistäminen alkoi: et ole nuori nainen, vaan kommunisti. Naisten tuli näyttääkin miehiltä. Stalin oli maan isä ja isää kunnioitettiin, äitiyden kunnioittaminen oli pelkkää suupuhetta. Samaan aikaan kodista tehtiin julkinen, ei ollut yksityistä vaan vain julkista elämää.

 

Pyydän teitä tilaamaan seuraavat kirjat:

Agriculture and the Environment in the Transition to a Market Economy, OECD, Paris 1994

Anitskii, O.N. Oleg Nikolaevich, Russian Environmentalism: Leading Figures, Facts, Opinions, Moscow, MO Publ.House 1993 (perusteos)

Amazonia and Siberia: legal aspects of the preservation of the environment and development in the last open spaces, ed. Michael Bothe etc, Graham et Trotman Nijhoff 1993 

Environmental Resources and Constrains, ed. Philip R.Pryde, Westview Press 1995

Environmental Security and Quolity after Communism ed. Joan DeBardeleben Westview Press 1995

Feshbach Murray: Ecological disaster: cleaning up the hidden legacy of the Sovietregime, New York Twentieth Century Fund Press 1995

Mnatsakaniean Robin: Environmental Legacy of the Former Soviet Republics, Edinbourg 1992 (luotettavaa statistiikkaa, Glascown yliopistossa eniten luettu)

Powell David, Wheaton College: Russian Healthcare (ilmestyy lähiaikoina)

Pryde Philip: environmental Managment in the Soviet Union, Cambridge Soviet Paperback 1991 (paljon historiaa)

Stewart John Massey: The soviet Environment: problems, policies and politics, Cambridge Univ. Press 1992 (Papers given in Harrogate Fourth World

Congress of Soviet and East European Studies , Ukraintseva Valentina, Vegetation cover and environment of the "mammoth epoch" in Siberia, ed. by Larry Agenbroad etc, Hot Springs S.D. 1993

Weiner Douglas: Models of Nature. Ecology, Conservation and Cultural Revolution in Soviet Russia, Indiana Univ. Press 1988 (näkökulma: luontoa muokkaavat insinöörit)

Pyydän tilaamaan seuraavat lehdet:

Communist and Post-Communsit Studies, Los Angeles

Demokratizatsija, The Joumal of Post-Soviet Demokratization, Helduf Publ., The American Univeiv. and Moscow State Univ.

Environmental Policy Review. The Commonwealth of Independent States and Eastern Europe, Jerusalem, Hebrew Univ. ISSIV 0792-0032

 

***

 

 Amerikassa

  • Peter Pan -kompleksi: murrosikäisen tapa torjua tunneside naisiin
  • Playboy-kulttuuri
  • mama's boy
  • macho: ei pääse sopuun äidillisten arvojen kanssa

 

0 - 1500: nainen on heikosti kehittynyt mies, patriarkaatin itsestäänselvyys. Naisella kaikki samat ruumiinosat kuin miehellä. Naiset ovat perimmältään miehiä, joilta puuttuu lajin täydellistymisen merkkinä toimiva elinvoima. Se mikä miehellä on ulkopuolella, jäi naisella sisäpuolelle.

1500 - 1900: olemuksellinen erilaisuus, porvarillinen kulttuuri, radikaali kahtiajako, nainen kotona, mies julkisessa työssä.