YMPÄRISTÖLIPPU JOUKKOLIIKENTEELLE
Miksi joukkoliikenteen lippuhintoja on alennettava?
Autoliikenteen päästöt ovat Espoon ilman merkittävin yksittäinen pilaaja (Vuonna 1989 Länsiväylällä: 20.000 kg häkää, 2000 kiloa typenoksideja ja 1000 kiloa hiilivetyä vuorokaudessa).
Seuraukset näkyvät nyt luonnossa ja ihmisessä:
- Espoossa 70% havupuista on peruuttamattomasti vaurioitunut, 70% järvistä vesi on ajoittain liian hapanta kalalle lisääntyä, pelloilla on lyijyä 15 mg/l, kun Suomessa keskimäärin määrin 2 mg.
- ihmiset voivat huonosti. Espoossa 60% lapsista on kroonisesti sairaita, raskaalla melualueella asuu 15000 espoolaista. Melu vaikuttaa aineenvaihdunta- ja hormonitoimintaan.
Liikenne on paisunut suurimmaksi ympäristövaaraksi siksi, että arkipäivän välttämättömät toiminnat kuten asuminen, työ, vapaa-aika, koulutus ja ostokset on pirstottu etäälle toisistaan.
(Maailman tila raportti 1996, sivu 181: "Autojen käyttöä ei ehkä kuitenkaan lopulta rajoiteta päästöjen takia. Päästöjä voitaisiin nimittäin kitenkin välttää ei tekniikoiden avulla kuten sähköautoilla, jotka varaavat akkuihinsa aurinkovoimaa... Todennäköisemmin kuin päästöongelman vuoksi autoilua voidaan rajoittaa sen takia, että tiet ja pysäköintialueet vievät paljon tilaa... Autoilun piilevät kustannukset Yhdysvalloissa ovat korkeat. Arvioon sisältyy liikenneruuhkissa menetetyn ajan arvo, melusta johtuva omaisuuden arvon lasku teiden lähellä, kustannukset suunnattomasta aseellisesta edunvalvonnasta öljyä tuottavassa Lähi-idässä, onnettomuuksista aiheutuvat kuoleman tapaukset ja loukkaantumiset, keuhkosairaudet... Bensiini- tai diesellitraa kohden kustannukset ovat 0,63 - 0,74 dollaria, vaikka amerikkalaiset maksavat tankatessaan vain 0,32 dollaria litralta.)
Tämän kehityssuunnan muuttamiseksi on tehtävä radikaali muutos liikennepolitiikkaan:
1. Satasen seutulippu - luppolippu
-helppo ja yksinkertainen hankkia ja käyttää
-voimassa joka päivä kello yhdeksän jälkeen
-vapaasti siirrettävissä henkilöltä toiselle perheessä, töissä, koulussa
(Ymmärrän, että Espoon Auto vastustaa henkiin ja veriin luppolippua. Nythän bussit saavat ajella tyhjillään suurimman osan ajasta. YTV maksaa kuitenkin yhtä suuren korvauksen, ajavatko bussit tyhjillään vai täysinä. Siis miksi vaivautua poimimaan matkustajia? Älykortti tulee maksamaan 20 milj. mk ja automaatti hoitaa rahastuksen yhä tehokkaammin. Me matkustajat maksamme investoinnin ja Espoon Auton kuljettajat selviävät yhä vähemmällä.)
2. Muiden lippujen hinnat kilpailukykyisiksi yksityisauton kanssa
-työsuhdeautolta veroetu pois
- ympäristökuntien lippujen hinnat Helsingin tasolle
- pyöräilijöille sama kilometrikorvaus kuin oman auton käyttäjille
3. Teitä varten varatuista budjettirahoista 60% siirrettävä raideliikenteen rakentamiseen ja joukkoliikenteen lippujen subventointiin
4. Suoritettava yhteiskuntataloudellinen edullisuusvertailu liikenteen hinnasta
-rahatekijät
-arvostustekijät
-luonnonsäilyminen
-terveys
-viihtyvyys
-meluhaitat
-työmatka-ajat
Tiesitkö, että Espoossa
* subventoitiin joukkoliikennettä vuonna 1985 vain 30 %, vuonna 1988 29 %" Ruotsissa noin 60 % ja Kaliforniassa jopa 80 %
* liikennöitsijöille maksettavat korvaussysteemit ovat arvokkaita ja siksi perussopimus on niin korkea, vuosittain tehdään rutiininomainen indeksikorotus
* joukkoliikenteen tulot ja menot ovat eri momenteissa kuin muissa kunnissa ja tämä estää vertailujen tekemisen
* hinta on laskettu niin, että jos Espoo karsii bussivuoroja, myös Espoon saama palautus YTV:ltä pienenee
* vuorotiheys on keskimäärin puoli tuntia ja siksi sitä ei voi enää karsia
* suora sopimus YTV:n kanssa kesäkuun alusta, hinnat laskevat, mutta on pidettävä huoli, että hinnan alennus ei mene kunnan yleisen vajeen peittämiseen, vaan lippujen hintojen laskemiseen
YTV:n alueella
-63 % joukkoliikenteen kuluista katetaan tuloilla, puhtaasti lipputuloilla 50%. Hyvityksiä tulee mm sosiaalivirastolta lasten, vanhusten ja vammaisten lippuihin. Tästä seuraa, että jos lipunhinta on satasen kuussa
-sosiaalitoimen kulut vähenevät
-veroviraston tulot kasvavat, koska työmatkakorvaukset vähenevät
Miten YTV aikoo saada lipunhintaa alemmaksi?
-kilpailuttamisen uskotaan laskevan hintoja, nyt on tyhjää ilmaa, "onhan liikenteen harjoittajakin yrittäjä, joka tarvitsee katetta"
-rationalisointi ja tehostus
-sopimukset liikennöitsijöiden kanssa ovat neuvottelukysymyksiä
-lipputuloilla katetaan yhä enemmän
-veroäyriä korotetaan
Mitä toimenpiteitä ekovihreät ehdottavat lipunhintojen alentamiseksi?
-lipunhintaa laskemalla ja lipunkäyttöä yksinkertaistamalla saadaan lisää matkustajia ja siten lisää joukkoliikenteen käyttäjiä
-saasteveroa aletaan kerätä esimerkiksi Espoon Sähköltä, jonka palvelujen reaalihinta on koko ajan laskemassa ja saasteverotulot ohjataan joukkoliikenteelle
-edullisuusvertailu: melun ja pakokaasun sekä infektiotautien vähenemisen rahallinen etu on siirrettävä joukkoliikenteen subventioon. Tiehallituksen työryhmän mukaan melun ja päästöjen merkitys on 10% tiehankkeen kokonaiskulusuista, pakokaasuhaitat kaupungissa seitsemän penniä kilometriltä
- miten olisi nollatariffi?
Kun olen ehdottanut joukkoliikenteen virkamiehille halvempaa bussilippua, ovat he esittäneet seuraavia verukkeita:
1. Aamuisin ei voida kuljettaa enempää ihmisiä kuin jo nyt kuljetetaan. Koko bussikapasiteetti on käytössä.
2. Kokoomuksen puolelta, erityisesti Jouni Särkijärveltä olemme kuulleet, että hinta ei vaikuta bussin käyttöön. Bussin on kuljettava ovelta ovelle, matka sujuttava mukavassa seurassa, musiikkia kuunnellen.
Autoliitto kaapannut Espoon ympäristösuunnittelun
Espoossa valmisteltiin ympäristönsuojeluohjelmaa nelivuotiskaudeksi 1987-2000. Ensimmäistä suunnittelukokousta, johon osallistui noin 100 Espoon kaupungin virkamiestä, johti Autoliiton hallituksen puheenjohtaja, Autourheilun Kansallisen Keskusliiton hallituksen jäsen ja Moottoriliikenteen Keskusjärjestön hallituksen jäsen. Hän oli apulaiskaupunginjohtaja Erkki Pätiälä.
Seminaarin aloitti Nesteen toimitusjohtajan esitelmä. Jaakko Ihamuotila kannusti: “Suomalainen voi hyvällä omalla tunnolla ajaa omalla autolla. Kenenkään ei tarvitse kärsiä huonoa omaatuntoa siitä, että käyttää omaa autoa. Julkinen liikenne saattaa saastuttaa enemmän kuin yksityisauto, koska busseihin ei ole kehitetty katalysaattoreita.” Hyvänä esimerkkinä yrityksensä ympäristöystävällsyydestä Ihamuotila mainitsi, että Nesteen bensaa kuljetetaan laivoilla Kaliforniaan, missä on tunnetusti korkeat ympäristömääräykset.
MH: Lisäys päätökseen 9.9.1987
Lisäksi Espoossa suoritetaan vuonna 1988 joukkoliikennetoimiston suunnittelema kokeilu, jonka aikana espoolaiset voivat lunastaa sata markkaa maksavan seutulipun.
KV toivoo, että asukkaiden tutustuttamiseksi linja-autoreitteihin Espoon joukkoliikennetoimisto suunnittelee ajan, esim. lauantaisin klo 14 - 18, jolloin asukkaat saavat matkustaa ilmaiseksi busseissa.
MH: 1.12.1993 Toivomus
Kaupunginvaltuusto toivoo, että joukkoliikennepalvelujen johtokunta selvittää sellaisen 30 päivän erikoislipun käyttöönottoa, jota voi käyttää ruuhkahuippujen ulkopuolella ja joka on hinnaltaan normaalilippua huokeampi. (Yksimielisesti)
Ekologinen perustelu: kannustaa jättämään auton kotiin.
Taloudellinen perustelu: Bussikapasiteettia ei tarvitse lisätä vaikka matkustajien määrä kasvaa.
Sosiaalinen perustelu: Palkkatyön ulkopuolellakin oleville tule mahdollisuus liikkua vapaammin.
MH: Valtuustoaloite 19.1.1994
Kaupunginvaltuusto toivoo, että Espoossa valmistellaan esitys siitä, että luottamushenkilöiden matkakustannuksia korvattaessa pyöräilijöille maksetaan sama kilometrikorvaus kuin autoilijoille.
Kyse on siitä, että virkaehtosopimuksen mukainen matkakustannuskorvaus maksetaan kaikille luottamushenkilöille. Pyörän käyttäjille maksetaan viiden markan vuorokausikorvaus. Kaikkia muita liikennevälineitä käyttäville maksetaan kilometrikorvaus. Uuden virka-ö ja työehtosopimuksen mukaan kaupungeilla on vapaat kädet tehdä omia muutoksia. Toivon että uusi korvausmenettely olotetaan koskemaan kaikkia kaupungin työntekijöitä. Lainsäädännöllistä estettä ei ole olla maksamatta pyöräilijälle kilometrikorvausta. Sopimuksessa sanotaan "halvinta matkustustapaa käyttäen". Luonnonsuojeluliiton kuntakohtainen tavoite on nostaa pyörän käyttö 30 % matkoista, kun nykyään joka kymmenes matka tehdään pyörällä. Hollannissa ja Tanskassa joka neljäs matka.
(23.9.1987 ...Porvarien mielestä tarvitsisin peruskurssin laskentataidossa, kristillisten mielestä peruskurssin läskisoosin teossa, kuten viime kokouksen jälkeen imartelevasti minulle nuoret kauniit herrat kyseisistä puolueista kertoivat.)
1980 Stuttgartin liikenneliitto tarjosi autoilijoille kuukausilipun ilmaiseksi. Koehenkilöt nelinkertaistivat bussin ja junan käytön. Tarjottiin lahjaksi joukkoliikennelippua vastanaineille, abiturienteille. Lippu on saatava lähellä kotia. Yritykset, hotellit ja taksit saavat myydä seutulippuja.
Autolla ajetaan vain 4 % ajasta, muun ajan se seisoo. 25 - 35 -vuotiaat miehet suorittavan 77 % päivän matkoista autolla.
Gottingenissä vähennettiin autojen parkkipaikkoja ja lisättiin pyörätelineitä.
Tiemaksu autoilijoille!
Vihdoinkin se on tehty - laskettu mitä autoilu maksaa. Syyttääkö joku vielä meitä autottomia perustulon vaatimuksesta, kun nähdään, miten kalliiksi maanteiden rakentaminen ja ylläpito tulee!
Saksassa joka seitsemäs ihminen lähtee aamuisin töihin vain, että muut kuusi voisivat ajaa autolla. Jo 1980-luvulla tiehallitus oli laskenut, että jokainen ajokilometri saasteineen maksaa 34 penniä. Miten kovasti olenkaan yrittänyt löytää tuota tutkimusta arkistoistani. Etsiminen loppui nyt.
Tiehallinto on (hs 13.9. 2009) laskenut seuraavaa: tienkäyttömaksu olisi kuusi senttiä kilometriltä!!! Autoilun verotus siirtyy vihdoinkin auton hankintahinnasta (käyttömaksusta puhumattakaan) auton käyttöön. Paavo Tukkimäki kirjoittaa: "Tutkimuksen laskentamalli on jo todellisuutta; se on käytössä Saksan moottoriteillä, ja Itävaltakin soveltaa sitä. Mallilla on myös EU:n siunaus, sillä se täyttää direktiivin vaateet." Tutkimuksessa on arvioitu myös maantieajon päästökustannuksia eli autojen pakokaasujen haittakuluja.
Teiden ylläpito vaatii hoidon ja kulumisen lisäksi ohjausta, suunnittelua, hallintoa.
Kuka käsittää yhden menoeristä: "tieomaisuuden arvo". Siihen kuuluu "tieverkkoon sidotun pääoman korkotuloja". Tienpidon kulut olivat vuonna 2007 1,6 miljardia, josta edelliseen eli hoitoon ja hallintoon kului 327 miljoonaa euroa, mutta "poistoihin" ja korkoihin 1280 miljoonaa euroa?
Kutsuohjattu joukkoliikenne!
HSL aloittaa niin sanotun kutsuohjatun joukkoliikennekokeilun Helsingissä ja Espoossa. Tekstiviestillä tai verkon välityksellä tilattu bussi vie asiakkaan lähtöpisteestä toivottuun päämäärään ilman vaihtoa. Palvelun hinta vaihtelee normaalin joukkoliikennelipun ja taksimatkan välillä. Matkanhintaan vaikuttaisi esimerkiksi se, kuinka paljon asiakas joustaa lähtöajassa ja kuinka suoraa reittiä hän haluaa matkustaa. Täysin automaattista ja asiakkaan tarpeiden mukaan joustavaa kutsujärjestelmää ei muualla maailmassa ole, kertoo suunnittelujohtaja Ville Lehmuskoski. Matkojen määrä voisi arvioiden mukaan nousta jopa satoihin tuhansiin päivässä (hs 31.3.2011)
Hakupalvelu Uber San Fransiscossa
Lataan puhelimeeni Uber sovelluksen. Kun haluan kyydin – mihin vuorokauden aikaan tahansa – avaan ohjelman. Ruudulla näkyy kartta, jolla liikkuu autoja. Puhelin tietää missä olen. Klikkaan ruudulta, minne haluan auton hakevan minut. Kuskiksi voi hakea kuka tahansa kunhan on oma auto ja vakuutus. Sekä kuski että asiakas voivat raportoida huonot kokemukset toisistaan suoraan sovelluksella. Kun kuskin maine mustaantuu, Uber voi irtisanoa yhteistyö. Kun asiakas saa huonot arviot, kuski voi olla ottamatta häntä kyytiin.
Sijoittajat maksoivat 360 miljoonaa dollaria, 20 miljoonaa tuli googlelta. Tilauksen tehtyäni näen ruudulla kuskin naaman ja arvosanan 4,8 tähteä auton merkin ja rekisterinumeron. Molemminpuolinen arviointijärjestelmä tekee turvallisen. Uber ottaa taksasta 15 prosenttia, loppu menee kuskille. Tekninen palvelu joka yhdistää ihmiset ja kuskit. Juhani Mykkänen 6.10.2013