10 käskyä uudelle vuosituhannelle
Tea Mäkipää (2006) Vuonna 2009 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen esseekoe:
Erittele Tea Mäkipään teosta 10 käskyä uudelle vuosituhannelle ja sen herättämiä ajatuksia.)
1. Älä lennä.
2. Kierrätä.
3. Pyöräile tai käytä julkisia kulkuvälineitä, älä omaa autoa.
4. Vältä muoviin pakattuja tuotteita.
5. Vältä lämmitys- ja ilmastointilaitteiden käyttöä kun voit.
6. Älä osta tuotteita jotka on tuotu kaukaa.
7. Jos et ole varma, tarvitsetko jotain, älä osta mitään.
8. Älä tee enempää kuin kaksi lasta.
9. Älä viljele tai rakenna neitseellistä vettä tai maata.
10.
Tee näistä tavoitteista halpoja ja helposti saavutettavia.
KYMMENEN KOHTUULLISTA VAATIMUSTA
Lyhyemmin:
Degrowth 2014
1. Elämäntavan syvällinen muutos on välttämätön. Pelkkä teknologia ei pelasta.2014
2. Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Tulevien sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava.
3. Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. Kulutusta on supistettava oikeudenmukaisesti ja hallitusti.
4. Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja uusiutuva energiantuotanto.
5. Mainontaa on rajoitettava. Se luo keinotekoisia tarpeita.
6. Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. Kokemusperäistä viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa.
7. Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti.
8. Asevarustelu on lopetettava. Se vie ihmiskunnalta voimavarat ilmastokriisin torjunnasta.
9. Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua.
10. Kohtuus arvoonsa. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen
ekokäskyt
1.
Älä jumaloi jatkuvaa kasvua
2. Älä osta turhaa tavaraa
3.
Muista pyhittää lepopäivä kuluttamiselta
4. Kunnioita
isänmaatasi ja maaäitiäsi
5. Älä tapa luonnon
monimuotoisuutta
6. Älä raiskaa elinympäristöä
7. Älä
varasta tulevilta sukupolvilta
8. Älä lausu väärää
todistusta ilmastonmuutoksesta
9. Älä himoitse paljon
kuluttavia kojeita ja ratkaisuja
10. Älä himoitse lähimmäisesi
katumaasturia, vaan ole tyytyväinen hybridiautostasi tai
polkupyörästäsi tai matkakortistasi.
Kymmenen ilmastotekoa
Iltalehti
kokosi Rinna Saramäen kirjasta kymmenen ilmastotekoa 6.1.2020 (250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman, 2020)
1.
Selvitä henkilökohtainen hiilijalanjälkesi
Saramäen mukaan on hyvä lähteä liikkeelle siitä, että selvittää omien hiilidioksidipäästöjen tilanteen. Hiilijalanjäljen voi selvittää esimerkiksi Sitran Elämäntapatestissä, WWF:n Ilmastolaskurissa tai Suomen Ympäristökeskuksen Ilmastodieetti-laskurissa.
2. Mieti, miten suurimpia päästölähteitä voi supistaa
Mistä päästölaskurin paljastamat omat isoimmat päästösi riippuvat? Omista päätöksistäsi vai siitä, miten yhteiskunta on rakentunut? Vai onko vähäpäästöisemmät valinnat kalliita tai epäkäytännöllisiä? Selvitä, mitkä ovat ongelmakohdat ja ala tehdä töitä niiden ratkaisemiseksi.
3. Puhu ilmastoteoistasi, niistäkin, joita vasta suunnittelet
Voi tuntua siltä, että ilmastonmuutosta tuutataan joka suunnasta, mutta arkielämässä se ei välttämättä kuulu. Pelasta jonkun hävikkiruokakokeilua tai kunnallispoliitikolle lähtevää sähköpostiaan suunnittelevan päivä ja kerro, että hän ei ole outo hörhöilevä poikkeusyksilö, vaan osa hiljaista enemmistöä, joka tekee parhaansa mukaan ilmastovalintoja ja -tekoja.
4. Pidä ostolistaa vaatteista
Listaa ylös ostamasi vaatteet ja mitä ne maksoivat. Lähes kaikki aliarvioivat ostamiensa vaatteiden määrän. Vuoden kirjanpito voi paljastaa, että hankit enemmän ja isommalla summalla vaatetta kuin kuvitteletkaan. Tieto saattaa säikäyttää.
5. Selvitä, onko kunnassasi toteutettu kuntien energiakatselmus
Jos ei, ole yhteydessä kunnanvaltuutettuun ja ehdota sitä. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee kuntien energiakatselmuksia, joissa kartoitetaan energiansäästön mahdollisuudet. Hiilipäästöjen supistamisen ohella tarkoitus on säästää kunnan rahoja.
6. Tutki, paljonko ruokaa taloudessasi menee hävikkiin. Miksi?
Turhaan valmistettu ja hävitettävä ruoka kuormittaa aina ilmastoa. Saramäki neuvoo pitämään kahden viikon ajan kirjaa poisheittämästäsi ruuasta: mitä ja miksi.
7. Tee taloyhtiön pesutuvasta helppo ja houkutteleva
Pesutupaan voidaan hankkia laadukkaat ja tehokkaat mutta kalliimmat pesukoneet, jotka käyttävät vähemmän energiaa ja kestävät käytössä pidempään.
8. Käy läpi sijoituksesi. Varaa aika pankkiin tai mikä taho sijoituksiasi hallinnoikaan, ja käy asiantuntijan kanssa läpi sijoitustesi hiilitilanne. Tästä on hyötyä monella tavalla: saat selvyyden sijoitustesi ilmastovaikutuksista, ja myös pankki saa tietää vihreille investointimahdollisuuksille ja selvälle informaatiolle olevan tarvetta.
9. Mitkä päivittäisistä matkoistasi voisi hoitaa muuten kuin autoilemalla?
Suomessa ajetaan autolla paljon lyhyitä matkoja: ajetuista automatkoista yli neljännes on 0–3 kilometrin mittaisia. Kulkuneuvoista juna on hyvin vähäpäästöinen vaihtoehto.
10. Vietä lähiloma
Mieti, mitä lomalta kaipaat. Usein rentouttavaksi, arkivelvollisuuksista irrottavaksi viikonlopuksi riittää se, että menee naapurikaupungissa tai vaikka omassakin kaupungissa hotelliin ja laiskottelee siellä sydämensä kyllyydestä, antaa jonkun muun siivota ja tiskata ja nautiskelee kaikessa rauhassa buffet-aamiaisella.
Kymmenen ilmastotekoa
Iltalehti
kokosi vaatesuunnittelija Rinna Saramäen kymmenen ilmastotekoa 6.1.2020 (Otava-kustantamo, 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman 2020)
1.
Selvitä henkilökohtainen hiilijalanjälkesi
Saramäen mukaan on hyvä lähteä liikkeelle siitä, että selvittää omien hiilidioksidipäästöjen tilanteen. Hiilijalanjäljen voi selvittää esimerkiksi Sitran Elämäntapatestissä, WWF:n Ilmastolaskurissa tai Suomen Ympäristökeskuksen Ilmastodieetti-laskurissa.
2. Mieti, miten suurimpia päästölähteitä voi supistaa
Mistä päästölaskurin paljastamat omat isoimmat päästösi riippuvat? Omista päätöksistäsi vai siitä, miten yhteiskunta on rakentunut? Vai onko vähäpäästöisemmät valinnat kalliita tai epäkäytännöllisiä? Selvitä, mitkä ovat ongelmakohdat ja ala tehdä töitä niiden ratkaisemiseksi.
3. Puhu ilmastoteoistasi, niistäkin, joita vasta suunnittelet
Voi tuntua siltä, että ilmastonmuutosta tuutataan joka suunnasta, mutta arkielämässä se ei välttämättä kuulu. Pelasta jonkun hävikkiruokakokeilua tai kunnallispoliitikolle lähtevää sähköpostiaan suunnittelevan päivä ja kerro, että hän ei ole outo hörhöilevä poikkeusyksilö, vaan osa hiljaista enemmistöä, joka tekee parhaansa mukaan ilmastovalintoja ja -tekoja.
4. Pidä ostolistaa vaatteista
Listaa ylös ostamasi vaatteet ja mitä ne maksoivat. Lähes kaikki aliarvioivat ostamiensa vaatteiden määrän. Vuoden kirjanpito voi paljastaa, että hankit enemmän ja isommalla summalla vaatetta kuin kuvitteletkaan. Tieto saattaa säikäyttää.
5. Selvitä, onko kunnassasi toteutettu kuntien energiakatselmus
Jos ei, ole yhteydessä kunnanvaltuutettuun ja ehdota sitä. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee kuntien energiakatselmuksia, joissa kartoitetaan energiansäästön mahdollisuudet. Hiilipäästöjen supistamisen ohella tarkoitus on säästää kunnan rahoja.
6. Tutki, paljonko ruokaa taloudessasi menee hävikkiin. Miksi?
Turhaan valmistettu ja hävitettävä ruoka kuormittaa aina ilmastoa. Saramäki neuvoo pitämään kahden viikon ajan kirjaa poisheittämästäsi ruuasta: mitä ja miksi.
7. Tee taloyhtiön pesutuvasta helppo ja houkutteleva
Pesutupaan voidaan hankkia laadukkaat ja tehokkaat mutta kalliimmat pesukoneet, jotka käyttävät vähemmän energiaa ja kestävät käytössä pidempään.
8. Käy läpi sijoituksesi. Varaa aika pankkiin tai mikä taho sijoituksiasi hallinnoikaan, ja käy asiantuntijan kanssa läpi sijoitustesi hiilitilanne. Tästä on hyötyä monella tavalla: saat selvyyden sijoitustesi ilmastovaikutuksista, ja myös pankki saa tietää vihreille investointimahdollisuuksille ja selvälle informaatiolle olevan tarvetta.
9. Mitkä päivittäisistä matkoistasi voisi hoitaa muuten kuin autoilemalla?
Suomessa ajetaan autolla paljon lyhyitä matkoja: ajetuista automatkoista yli neljännes on 0–3 kilometrin mittaisia. Kulkuneuvoista juna on hyvin vähäpäästöinen vaihtoehto.
10. Vietä lähiloma
Mieti,
mitä lomalta kaipaat. Usein rentouttavaksi, arkivelvollisuuksista
irrottavaksi viikonlopuksi riittää se, että menee
naapurikaupungissa tai vaikka omassakin kaupungissa hotelliin ja
laiskottelee siellä sydämensä kyllyydestä, antaa jonkun muun
siivota ja tiskata ja nautiskelee kaikessa rauhassa
buffet-aamiaisella.
Pystytkö välttämään turhia ostoksia? Viitsitkö kierrättää? Jaksatko vaatia ja valittaa?
Kuinka moneen seuraavista kysymyksistä voit vastata kyllä?
Jokaisesta kyllä-vastauksesta saat pluspisteen henkilökohtaiseen ympäristötodistukseesi:
1. Vien kaiken kotonani kertyvän paperin ja pahvin keräykseen KYLLÄ ()
2. Lasiastiat toimitan lasinkeräyslaatikkoon KYLLÄ ()
3. Vaatteet annan kirpputorille KYLLÄ ()
4. Muut kierrätykseen kelpaavat tavarat vien ystävilleni ja toimitan niiden paikkaan KYLLÄ ()
5. Ostoksille otan oman laukkuni, en käytä muovikasseja KYLLÄ ()
6. En kerää ostoskärryyni ylen määrin pakattuja tuotteita KYLLÄ ()
7. Käytän vain sellaisia juomia, joita saan vaihtopulloissa KYLLÄ ()
8. Ostan ainoastaan sen minkä tarvitsen ja vältän näin ylimääräisen jätteen kertymistä KYLLÄ ()
9. Toimitan myrkylliset ongelmajätteet (lääkkeet, maalit, patterit) niiden paikkaan KYLLÄ ()
10. Tulevaisuudessa pyrin välttämään jätteensyntymistä ja edistämään kierrätystä yhä tehokkaammin KYLLÄ
Mitä testitulos kertoo ympäristösiveydestäsi:
Laske pisteet yhteen. Jokaisesta kyllä-vastauksesa saat yhden pisteen
0 pistettä Sinunlaistasi ei saisi ympäristötietoisten joukosta löytyä. Jopa kierrätysvätys vastaa ainakin kohtaan 10 kyllä.
1-3 pistettä, Olet oikealla tiellä! Olisit varmaan voinut vastata
moneen muuhunkin kysymykseen 'ainakin silloin tällöin'. Ryhdistäydy
vielä vähän, se kannattaa!
4-7 pistettä, Hyvä! Olet melkoisen ympäristötietoinen! Loppujen
pisteiden saaminen ei ehkä tuottaisi kovin suuria ponnisteluja. Siis:
jatka samaa tahtia!
8-10 pistettä, Sydämelliset onnittelut! Olet voittanut testin!
Käyttäytymiselläsi annat kaikkein positiivisimman esimerkin käytännön
ympäristönsuojelusta. Tarmollasi voit varmasti saada muitakin
vakuuttuneeksi kierrätyksen välttämättömyydestä.
Suoratoiminta naisille
28.1.1989
1. Toiminta on oltava tarkoin määritelty.
2. Toiminnan on kohdistuttava oikeaan osoitteeseen, siihen tahoon joka on syyllinen tilanteeseen tai siihen, joka voi korjata sen. Syyttömiä ei saa käyttää välikappaleina.
3. Toiminnan tulee olla läpinäkyvää.
4. Sen on perustuttava selvään epäoikeudenmukaisuuteen: Asian on oltavaa koko kansakuntaa tai ainakin laajaa ihmisryhmää koskeva, poliittisesti ja moraalisesti motivoitu protesti.
5. Lailliset protestimahdollisuudet on ensin käytettävä loppuun. Kansalaistottelemattomuus on viimeinen keino.
6. Toiminta ei saa ylittää perustuslain toimintamahdollisuuksia. Toiminnan täytyy olla suhteessa päämäärään. Lain rikkomisella on vain symbolinen merkitys.
7. Keskusteluja poliisin kanssa ei tule pelätä. Poliisien ja sotilaiden kanssa tulee jatkuvasti keskustella. Tulee pyrkiä etsimään ihmistä eikä hänen sosiaalista asemaansa. Jos poliisi kutsuu "sonniksi" on jo lähdetty pois väkivallattomalta tieltä (Petra Kelly).
8. Toiminnan täytyy olla julkista
9. Toiminnasta ei saa olla henkilökohtaista hyötyä niille, jotka ajavat asiaa lainvastaisin keinoin. Siihen on liityttävä riski tai uhraus.
10. Väkivallaton. Väkivallattomalla tarkoitetaan ettei toiminta vahingoita henkilöitä eikä esineitä, vaan kunnioittaa myös vastustajan fyysistä ja henkistä koskemattomuutta.
Suoralla toiminnalla
1. etsitään oikeudenmukaisuutta
2- ei hyväksytä väkivaltaisia menetelmiä eikä väkivaltaista asennoitumista
3. puolustetaan rohkeasti rauhanomaisia ratkaisumalleja
4. pyritään muuttumaan itse ja muuttamaan muita niin, että yhteisössä tapahtuisi vhä vähemmän väkivaltaa.