Kurkistus tuhlausajan jälkeisen vuosituhannen elämäntapaan - yheiskunta kolmannella vuosituhannella
kirjareferaatti
"Onnellisuutta - eli rakkautta, oikeudenmukaisuutta ja kauneutta - on vaikea mitata, mutta helppo huomata."
Näin Dorothy ja Walter Schwarz kirjassaan kulutuksen jälkeisestä elämäntyylistä (post-consumerists). He työskentelivät erilaisissa yhteisöissä Yhdysvalloissa, Australiassa, Intiassa ja Euroopassa ja kertovat kokemuksistaan vuonna 1998 ilmestyneessä kirjassaan Kevyt elämä (Living Lightly). Schwarzit kertovat hyvistä ja huonoista kokemuksistaan, mutta ovat vakuuttuneita: "Kirjan kirjoittaminen on muuttanut meitä: Nyt olemme toiveikkaita tulevaisuuden suhteen."
Ekoyhteisöissä ympäri maailmaa pyritään vähentämään kulutusta, lisäämään omavaraisuutta, huomioimaan naapurit ja lähiluonnon tarpeet. Yhteisöissä kehitellään uudenlaisia kylämalleja, yksinkertaisen elämän toimivuutta, tietoisuutta ihmisen vaikutuksesta sekä maapallon välttämättömistä reunaehdoista.
Inhimillisiä ja ympäristöllisiä ongelmia pyritään vähentämään
- asumalla yhdessä
- viljelemällä kyläkunnittain
- noudattamalla permakulttuurin periaatteita
- soveltamalla LETS-järjestelmää (palvelujen ja tuotteiden vaihtaminen ilman rahaa) ja
- perustamalla kouluja, joissa lapsia ei opeteta kilpailemaan, vaan toimimaan yhdessä.
Kolmannen maailman näkökulma
Kolmannessa maailmassa ei voi puhua vaatimattomasta elämäntavasta. Siellä suurin osa ihmisistä elää köyhyydessä. Köyhyys ja vaatimattomuus ovat kaksi eri asiaa.
Schwarzien mukaan intialaiset kaipaavat länsimaista mukavuutta ja yltäkylläisyyttä eivätkä pidä siitä, että länsimaalainen tulee kertomaan heille, miksi ei kannata rikastua. Schwarzien olikin vaikea kertoa, miten selvitä ilman jääkaappia, pelkällä laatikolla, missä on jäitä, kun heillä itsellään oli jääkaappi.
Kolmannen maailman ihmisten mielestä ympäristöasiat kuuluvat joidenkin etuoikeutettujen elämäntapaan. Yllättävän monet kuitenkin kyseenalaistavat niin kutsutun teollisen kehityksen. He näkevät, miten kyliä ympäröivät metsät on hakattu, vesi on juomakelvotonta, ulkomaiset teknisesti varustetut laivat vievät kalat, padot peittävät kotiseudut. Tämän kaltainen kehitys ajaa ihmisiä kaupunkeihin, joissa kuitenkaan ei riitä asuntoja eikä töitä.
Ketkä ekokyliin?
Koska maailmasta on tullut "likainen, ruma, epäterveellinen ja epäoikeudenmukainen", on varakkaissa maissa moni alkanut kiinnostua vaihtoehtoisesta elämästä. Ekokylät kiinnostavat ihmisiä, jotka tekevät työtä liian kovasti ansaitakseen elantonsa, niitä jotka vain tekevät työtä sekä niitä, joilla ei ole ollenkaan työtä."
Schwarzit löysivät yksinkertaista elämää viettäviä onnellisia ihmisiä. Nämä ekokylien asukkaat eivät halunneet myydä aikaansa ja työtään kulutusyhteiskunnan kehittämiseksi eivätkä antaa valtioitakin mahtavampien kansainvälisten yritysten määrätä elämästään. He eivät halua seurata, miten rikkaiden ja köyhien välinen ero kasvaa.
Esimerkin voima
- ”Ylihuomisen ihmiset haluavat etsiä "kotitekoisia" ratkaisuja ruoka- ja asuntopulaan. He haluavat elää paremmin, mutta vähemmällä kulutuksella ja pitää yhteyttä toisiin samanmielisiin.
- Heidän toiveensa on, että heidän piskuiset yrityksensä kannustavat muitakin kyseenalaistamaan maailmanlaajuisen markkinatalouden.
- He eivät suunnittele vallankumousta vaan haluavat vakuuttaa omalla esimerkillään.”
Mitä uutta?
Tyytymättömiä ja haaveilijoita on aina ollut, 1960-luvulla jopa enemmän kuin nykyään. Keski-ikäiset ovat aina purnanneet, että maailma ei ole sellainen kuin ennen. Uutta on, että nämä vaatimattomasta ja luonnonmukaisesta elämästä kiinnostuneet ihmiset ovat nyt maailmanlaajuisesti linkittyneet yhteen ja muodostavat vaihtoehtoisen globaalin kulttuurin valtavirran vastapainoksi. Kaikilla on sama päämäärä, sama ideologia ja kaikki käyttävät samaa sanastoa kuvatessaan elämäänsä.
Muutoksen sanasto
Tärkeitä sanoja muutoksessa ovat
- itsehallinta (empowerment)
- kestävyys
- tietoisuus
- ryhmän tunnevoima
- ekoyhteisö, mikä tarkoittaa omavaraista ja rattoisaa yhteisöä, jossa perustarpeet turvataan yhdessä samanmielisten kanssa, mutta asutaan useimmiten omassa kodissa
- permakulttuuri, mikä on luomuviljelyä tehokkaampi ja kestävämpi tapa viljellä ja asua.
- LETS eli palvelujen ja tuotteiden vaihtaminen ilman rahaa
- vapaaehtoinen yksinkertaisuus.
"Saarekkeina ekopakolaisille"
Uuden ajan ihmiset eivät yritä palata primitiiviseen menneisyyteen, vaan kehittää ihmisen ja luonnon mittaista teknologiaa. Elämälle tuo merkitystä myös näkyvän ja mitattavan maailman tuonpuoleinen. Pysyviä arvoja kunnioitetaan elämän kokonaisuutena, niin ihmisen kuin laajemmankin elämän kokonaisuutena. Ihminen ei saa esim. hävittää Amazonin sademetsiä eikä tuhota muita alueita kehityksen nimissä.
Perusarvoja voi kunnioittaa parhaiten
- elämällä yhteisössä
- luomalla kaunista arkkitehtuuria
- kehittämällä paikallista omavaraisuutta ja
- hyödyntämällä bioregionaalisia taloussuhteita.
Ylihuomisen pioneerien mielestä maailmanmarkkinat luovat uuden valtakunnan, jossa kunnioitetaan vääriä jumalia - kuluttamisen ja ahneuden jumalia. He uskovat sen yhteiskunnan romahtavan ja siksi täytyy kehittää "saarekkeita ekopakolaisille". Vaikka maailmanlaajuista finanssiromahdusta tai ekologista katastrofia ei tapahtuisikaan, opetellaan näissä yhteisöissä seuraavan vuosituhannen elämäntapaa. Onhan kestävän kehityksen mukaista tekniikkaa ja asumismallia testattava ennen kuin siitä tulee valtavirta.
Ekoprofeetan sanoma
Vanhan testamentin profeetat ennustivat sellaisen yhteisön tuhoutuvan, jossa ei toteuteta moraalisia periaatteita. Ja niin kävi. Nykyiset vihreät profeetat puhuvat samalla lailla, mutta käyttävät sanaa ”eettisiä periaatteita”. Moraalin ja etiikan ero on siinä, että moraali tulee ulkoapäin, etiikka sisältäpäin (intuitio, yliminä).
Heidän mielestään pitäisi julistaa rikolliseksi toiminnaksi suihkukaivojen ja uima-altaiden rakentaminen silloin, kun muu ympäristö kuivuu ja aavikoituu. Nykyinen "kehitys" ei ole heidän mielestään juuri muuta kuin taloudellista kolonialismia. Rikkaat ostavat jopa puhtaan ilman köyhien kustannuksella.
Kaupungeissa ihmiset asuvat yhä enemmän yksin, lapset kriminalisoituvat, vanhukset sullotaan palvelutaloihin.
"Missä tahansa kävimme, tapasimme ihmisiä, jotka ovat luopuneet materialistisesta paradigmasta. He työskentelivät vanhan ja uuden perinteen mukaisesti. Tapasimme korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka olivat päättäneet äänestää jaloillaan ja hyljätä perinteisen intellektuaalisen kulissin."
Ihmiset kaipaavat luonnollisempaa tapaa elää ja ajatella. Nykyinen tieteellinen tutkimus antaa hyvin vähän vastauksia kysymyksiin: Kuka minä olen? Miksi olen täällä?
Tieteellisyyteen perustuva "edistys" on nielaissut lähes kaiken menneiden vuosisatojen kehityksen. Jotkut nuoret elävät puissa, jotta voisivat estää niiden kaatamisen, kaupunkilaiset perustavat siirtolapuutarhoja yhtenä keinona karkottaa huumeiden käyttäjät, tohtorit jättävät työpaikkojaan elääkseen alkuperäiskansojen kanssa. Tärkeää heille kaikille on terveellisempi ruoka ja vähemmän kuluttava elämäntapa.