Tutustumismatka 31.1.97: Keuruu ja Ähtäri
Selvitys soittajien kyselyistä
Kun alamme suunnitella omavaraista ja omaehtoista yhteisöä, toivon, että olemme mahdollisimman paljon samalla viivalla. Minä olen vaihtanut lähes jokaisen kanssa muutaman sanan puhelimessa, tässä yhteenveto keskusteluista. Yhteisöä tulee permakulttuurin mukaisesti suunnitella siihen paikkaan, missä sitä aiotaan toteuttaa ja niille ihmisille, jotka siellä asuvat.
Kuten näette muutamat meistä ovat tarttuneet puhelimeen hetken mielijohteesta (intuitiivisesti!), monet taas ajatelleet yhteiskunnallista, ekologista tai sosiaalista tilannetta jo pitkään ja tehneet siitä johtopäätöksen omavaraisuuden ja omaehtoisuuden suuntaan. Meitä molempia ihmisryhmiä tarvitaan.
Minulle on nyt tärkein kaikista kysymyksistä, että joukko pysyisi kasassa. Yhteisö ei saa olla vain pienen eliittiporukan tai ihmistyypin kehittämiskohde, vaan siinä on oltava tilaa kaikelle aidolle ja kestävälle.
Aika tosissaan on jokainen joka tähän bussiin on tullut. Mitä selkeämmin saamme omat toiveemme ja kykymme julkituoduksi sitä varmemmalla pohjalla yhteisö seisoo. Kahteen asiaan olen alkanut luottaa ja vihdoinkin nukkua yöni rauhassa: .
-omavarainen ja omaehtoinen yhteisö perustetaan Suomeen.
-samoja periaatteita noudattavia yhteisöjä syntyy useita, asuinalueen viihtyisyys tai henkilökemia ratkaisee kuka minnekin asettuu
-mikä tärkeintä muistaa: rakennusten, luonnon ja kunnan haastavuus on otettava laskelmiin mukaan yhtä merkitsevänä kuin ihmissuhteiden verkosto.
Tässä puhelimessa kirjaamiani lausahduksia:
Ratkaistava ennen yhteen muuttoa
-miten suhtaudutaan työttömyysrahaan, politiikkaan, viskisieppoihin, .
-huolittiko myös ikäihmisiä? Olen 75 v. Tehän olette nuoria ja korkeasti oppineita.
-miten suhtaudutte verottajaan?
-kun tulee kyvyttömäksi, millä tavoin tämä yhteisö suhtautuu?
-oletteko yhtään selvittäneet miksi vanhukset ovat niin vähän kanssakäymisissä ja tulevat kärttyisiksi toisilleen. Miksi eivät ole tekemisissä toistensa kanssa. Äitini olisi halunnut olla vain omien jälkekäistensä kanssa.
-mitkä ovat kriteerit, joilla otatte?
-mulla ei nyt oo niin paljon rahaa, voisiko maksaa osuusmaksun vähitellen eläkkeestä?
-minkälainen hallintomalli, edustuksellinen demokratia ei toimi
-en osaa nukkua kuorsaavan kanssa niin että kuinka paljon yhteisasumista?
-olisi mukava harrastaa, jos on samanhenkisiä miehiä, tervanpolttoa, ahjotehdas
-teen könninkelloja
-aattelin kuttujuustoa. Sveitsissä 80 mk/kg, kuttu on köyhän miehen lehmä, lypsää 500-700 litraa. Moni ei enää pysty juomaan lehmän maitoa, rasvapallo menee solukalvojen läpi.
-projektissa on kyse tulevaisuudesta, ei puhuta päivän päälle
-karu -angoravilla, vaikka vain 300 gr /v
-sienihommia
-ystävä kehitti kompostin joka toimii aurinkoenergialla
-tiedän miten kala otetaan järvestä
-maitotuotteet jatkojalostetaan itse, makkarat tuotetaan, villaa ja pellavaa, puun jalostus huonekaluksi ja tarveesineiksi, viljakasveista saa nestemäistä polttoainetta, biodieseliä
- sähkönkäyttö: jos tulet käymään, näyttäisin miten jo olen itse minimoinut sähkönkäytön.
Maa ja karjataloudesta
-vuohenmaito on rasvaista, siitä saa voita, AIV voidaan tehdä maitohappokäyttämisellä, ei muurahaishappoja
-lehmä tuottaa kuukaudessa 1000 mk, voi sillä tienatakin
-hevonen on hyvä sen lannan takia
-jokainen 13 lehmää poikii kerran vuodessa
-ritilälattia, lietelantala, naattirehu (sokerijuurikas)
- putkilypsy
-tämän päivän eläinten huollon vaatimukset ovat järkyttäviä, eläimistä otetaan kaikki irti, ennen lehmät poikivat 10 kertaa, nyt 2,8 kertaa .
-hevonen ei koskaan nukahda lannan päälle, lehmiä on pestävä ja lanta luotava kaksi kertaa päivässä
Remontista
-piippuihin ei tarvita uusia tiiliä, otettava selville, missä puretaan vanhoja rakennuksia.
-metsässä rojukasvillisuus otettava arvopuiden seasta, että sienet ja marjat pääsevät kasvamaan
-kenttää ja polkua, niitä pitää pitää kunnossa
-pannuhuoneeseen ei saa päästää kuin 2-3 henkeä
-kulut niin isot, että täytyy pitää toimintaa, ei ihan viimeisen päälle tehty,
- hirsitalo on paneloitu ja lastulevytetty, muovitettu, jos jää kylmäksi alkaa tuoksahtaa liiman haju
Innostus: kun kerroin, että Paavo Pitkänen tarjoutui tekemään 25 t työtä vrk, tokaisi eräs: Minä en pysty kun tuntia vähempään
Paluumatkalaisten kysymyksiä:
Onko 13 lehmää välttämättömyys?
Keuruu ja Ähtäri ovat melkoisesti erilaiset olemukseltaan. Paikan valinnassa on tiedettävä mitä paikalta odotetaan. Hankintahinta on samaa luokkaa. Näyttäisi siltä, että Keuruulla on tarjolla paljon mahdollisuuksia, joskin riskejäkin.
Haluaisin tarkempaa selvitystä alkamisajasta, rahoituksesta ym taloudellisista kysymyksistä, käytännöstä?
Sitten kun on niin rahjus, ettei enää pysty tekemään 4 tuntia työtä ja on hyvin pieni eläke, miten sitten suu pannaan?
Miten selviydymme hankalaista tyypeistä ja jonninjoutavista jorinoista?
Onko mahdollista, että jäsenten vieraat maksavat oleskelusta?
Voisiko tämä hanke toimia myös kuten RCI-osake. sovellettuna eli voiko joku porukka ostaa osuuden ja asua vuorotellen varaamassaan tilassa?
Kuinka monelle henkilölle ja eläimelle pelto ja laidun riittävät Keuruulla ja Ähtärissä?
Paljonko Ähtärissä hehtaarihinta on kalliimpi kuin Keuruulla?
Ollaanko asumsien suhteen realisteja? Tyydytäänkö todella esim. Ähtärin ”koppeihin”?
Ei kai me eristytä? Olisiko mahdollista ostaa palveluja ympäristön viljelijöiltä?
Kannattaisi valita Ähtäri. Se on käypäinen, myös kunnan innovatiivisen ja toiveikkaan asenteen vuoksi.
Koska Ähtäristä puuttuu metsä, voiko pitkällä tähtäimellä luottaa saavansa kaiken poltto ym tarvepuun kuten laudat, aidat, tarvekalut vapaasti naapureiden metsistä, epäilen?
Riittävätkö Ähtärin pellot, saako niitä varmasti vuokrattua ulkopuolelta?
Eikö esillä olleiden kohteiden hinnoissa ole epäsuhtaa?
Jäsen saa osuusmaksun takaisin, jos hän löytää uuden tialleen, vai jos uusi tule tilalle?
Miten verotusriski on huomioitu? Esim. jos as. oy tekee talkoilla töitä, siitä on maksettava verot?
Onko osuus myytävissä myöhemmin, jos ei synkkaa?
Halvin on usein paras, jos oman luomisen tarve on olemassa.
Onko työvelvollisuus 5
Taloudellx 4 t viikossa? Onko kesälomaa?
Voiko työvelvoitetta tehdä sisään? Tai jälkikäteen?
Entä jos matkustaa ulkomaille, voiko vapautua työvelvoitteesta?
Miksi mies ei saa puhua? Onko demokratia?
Saako omistaa auton, mopon?
Onko eri maiden permakulttuuriyhteisöjen välillä henkilövaihtoa?
Voiko olla yhteisön jäsenenä jos haluaa viettää talvet Etelä-Euroopassa? Mitkä ovat silloin ehdot?
Miten yhteisö suhtautuu lapsiin asukkaina, vieraina, maksavina asiakkaina?
Onko mahdollista varata paikka, jos ei voi tai halua heti tulla vakinaiseksi asukkaaksi?
Millä ehdoilla voi asu yhteisössä, jos olisi töissä kylällä?
Millä ehdoilla käsityöläiset voisivat asua ja vuokrata työtiloja ammatinharjoittamista varten?
Voiko asua virallisesti Helsingissä, mutta käytännössä Keuruulla?
Minkälaisia ihmisiä me olemme
Suomineitoon on ottanut yhteyttä tavalla tai toisella tähän mennessä 243 ihmistä.
Lisää kaivataan erityisesti ihmisiä, jotka osaavat rakentaa ja hoitaa karjaa. Sairaanhoitajaa, lääkäriä, karjakkoa, erityisopettajaa ja vanhustenhoitajaa kaivataan myös, koska muuten emme täytä virallisen hoitokodin, koulukodin tai luomumaatilan hoitajan vaatimuksia.
Soittajista on ollut noin 60 prosenttia naisia, ikä vaihtelee 18-75 välillä, keski-ikä on 52 vuotta.
Ammattiahan ei ole erityisesti kyselty, kiinnostavampaa on, mitä kukin osaa tehdä: mehiläisenhoitajia 3, sihteereitä ja toimistotyöntekijöitä 8, kalastajia 2, hierojia 3, talonmiehiä 2, ekonomeja 3, perus- ja kodinhoitajia 10, maatalouslomittajia 5, yrittäjiä 5, muurareita 2, taiteilijoita 5, toimittajia 3, kirjailija, sairaanhoitaja, kätilö, luontomatkailun vetäjä, LVI-suunnittelija, sähköasentaja, kielenkääntäjä, vanhustenhoitajaa kaivataan kampaaja, rakennusmies, lentäjä, lastenhoitaja, liikunnanopettaja, juristi, ravintoloitsija, ompelija, eläinlääkäri, kaupallinen ala, emäntäkoulu, palveluala, armeijaan lähtijä.
Suurimmalla osalla on syystä tai toisesta eläke, sairaseläke, varsinainen eläke tai yrittäjäeläkke. Kolmannella osalla on vakiotulot, kolmas osa on uusyrittäjiä ja kolmas osa haluaa tehdä työtä yhteisölle.
Parikymmentä vuotta on ulkomailla asunut kuusi - Australiassa, Kanadassa, Englannissa, Skotlannissa, Ruotsissa.
Ainakin 12 kertoi asioista joista päättelin heillä auenneen yli viisi aistia. Kuulimme, että hankkeella olisi mestaritason siunaus.
Osa kertoi perehtyneensä kibutseihin, kolhooseihin, Väinölään, Emmaukseen. Toivottiin reservaattia myös sähköallergikoille. Joku kaipasi naiskolhoosiin. Kokemusta yhteisöasumisesta on kahdeksalla, yksin maalla asumisesta viidellä. Kuusi oli jo yrittänyt perustaa vastaavanlaista yhteisöä.
Eräs uskoi tästä tulevan ison turistirysän. Häntä kiinnosti hankkeen älyllinen haastavuus. Keski-Suomen luomuneuvoja on luvannut apua.
Toimintasektorit:
naiset miehet yhteensä
Kiiteistönhoito 1 42 43
rakentaminen
eläintenhoito 5 2 17
maanviljely 8 11 21
puutarha 60 15 75
ruoanvalmistus 10 1 11
vaatetus 10 0 10
koulutus 9 2 11
hoiva 4 2 6