Kokemuksia ja ideoita säästötoimista

Neljä vuodenaikaa on eletty Ähtärin entisessä vanhainkodissa. Yöpyjiä on ollut lähes 200, vierailijoita moninkertainen määrä. Jokainen on tuonut oman ideansa ja katsellut paikkaa, ihmisiä ja toimintaa omien linssiensä läpi. Ainakin kymmenisen vierailijaa on kertonut, miten ennen vanhaan tehtiin tämä tai tuo. Tai miten hän on keksinyt säästää energiaa, vettä, työtä ja oppinut tekemään itse jotain mitä ennen osti kaupasta.

Olemme seuraavaan luetteloon koonneet sellaisia keksintöjä, jotka ovat läpäisseet kynnyksen ja joista on tullut talon tapa. Monia muita vielä kehittelemme. Kirjoita meille omakohtaisesta oivalluksestasi!

Myös Permakulttuuriyhdistys kerää Suomeen ekologisesti ja sosiaalisesti soveltuvia permaratkaisuja. Permaratkaisu on sellainen, joka

• ei kuluta uusiutumattomia luonnonvaroja
• ei tuota jätettä eikä päästöjä
• säästää vaivaa ja aikaa

PALJONKO KULUU VETTÄ?

PALJONKO KULUU SÄHKÖÄ?

.PALJONKO KULUU ENERGIAA LÄMMITYKSEEN?

PALJONKO KÄYTÄMME AUTOA?

.PALJONKO LASKEMME YHDYSKUNTAJÄTETTÄ VESISTÖÖN

PALJONKO RAHAA KULUU KAUPASTA OSTETTAVAAN RUOKAAN?

PALJONKO OSTAMME UUTTA TAVARAA, OLI SITTEN KYSE RAUTA- TAI VAATEKAUPASTA

• LÄHIRUOASSA ON TERVEYELLE VAARALLISIA AINEITA VÄHITEN
• SITÄ EI TARVITSE KULJETTAA
• SITÄ EI TARVITSE VARASTOIDA
• SITÄ EI TARVITSE PAKATA
• SITÄ EI TARVITSE MYYNNIN EDISTÄMISEKSI VÄRJÄT Ä EIKÄ HAJUSTAA
• SITÄ EI TARVITSE HANKKIA TUNTEMATTOMALTA

Usein syytetään miehiä ja miesten luomaa teknistä ja välineellistä kulttuuria siitä, että pieni planeettamme likaantuu. Yhteisössämme on vieraillut miehiä ja naisia. Tarkkaanpa on mietittävä vaakakuppia.

Monet yrttimaista ja metsäluonnon suojelusta kiinnostuneet naiset valuttavat huoletta kuumaa vettä hanasta, iskevät fairya pesuveteen, keittävät perunoita isoissa kattiloissa ja pakkaavat ylimääräruoat kertakäyttömuoviin - joku vetäisee jopa alumiinipaperin peitteeksi!

Miehet viis veisaavat optisin kirkastein käsitellyistä kupeista ja moneen kertaan pakatuista vihanneksista. Ruoanlaittoon, siivoukseen vaatteisiin ja kuljetuksiin kuluu paljon energiaa ja luonnonvaroja. Keittiössä voisi säästää paljon.

Paras keksintömme on haudutuslaatikko. Se ei kärise, polta pohjaan eikä kuluta sähköä. Olemme käyttäneet pienimpiin kattiloihin styroksista tehtyä Suomessa patentoitua haudutuslaatikkoa. Isoimmille kattiloille hankimme pahvilaatikon, jonka vuorasimme sanomalehdillä ja villaliinoilla.

Ulkomaiset ystävämme ihmettelevät, miksi emme käytä painekattilaa. Perunat kypsyvät viidessä minuutissa, vihannekset vielä nopeammin. Paistettu ruoka ei ole vain epäterveellistä vaan vie myös paljon sähköä. Syömme perunamuusia ja kypsennämme ruokaa kiertoilmauunissa koko viikon varalle.

Leivontapäivinä kuluu puolikin kiloa hiivaa pulliin, piirakoihin ja sämpylöihin, vaikka leivomme terveysleivän ilman hiivaa ja hiivaleipäkin on puoliksi hapatettu.

Välillinen energiankulutus on salakavalaa. Se tarkoittaa pitkälle jalostettujen tuotteiden käyttöä ja vie yli puolet perheen energiankäyttökiintiöstä.

• hanaan kiinnitettävä suihkulaite säästää vettä 
• veden säästöä edistää matala paine putkistossa
• nykyaikainen heinälaatikko hauduttamiseen ja vaikka jogurtin tekoon. haudutuslaatikon voi vuorata villalumpuilla, sanomalehdillä
• yrttien kuivausteline jääkaapin hukkalämpöön
• turhan pesemisen välttäminen, esim. juureen tehdyn taikinan kulhoa ja paistinvuokia ei pestä käytön välillä.
• raaka ja kasvisperäinen ravinto
• 5dätettäessä siemenen vitamiinit moninkertaistuvat. Idut ovat entsyymipitoisina helposti sulavia ja ympäristöystävällisiä ravinnevarastoja.
• tarvitaan kymmenkertainen määrä viljaa jotta saadaan kilo lihaa.
• idättämiseen lasipurkit, joiden suulla pala- valoverhoa huuhtelun helpottamiseksi,
• krassin siemenet voi idättää paperinenäliinalla lautasella

Oraan valmistus: liota jyviä, auringonkukansiemeniä tai j tattaria päivä, idätä siivilässä yön yli, kylvä jyvät tarjottimelle mustaan multaan, peitä toisella tarjottimella, kastele päivittäin,

Makrobiottisessa ruoanvalmistuksessa liotetaan esim. vehnän ja ohran jyviä yön yli

Saippuan korvikkeita meille on tarjottu paljon. Suola tuntuu olevan ylivoimainen. Jotkut pesevät hampaansakin suolalla. Jotkut tukan ja koko kehon.

Töysän luomumessuilta vierailleet neuvojat vahvistivat käsitystämme, että Ruotsissa ollaan luopumassa vesivessoista. Uusi järjestelmä perustuu ulosteen ja uriinin erotteluun ja öljytankkeihin verrattaviin virtsakanistereihin kerrostalojen kellarissa. Virtsahan ei lemua viileässä. Ulosteessa on vain vähän ravinteita, joten sen kahden vuoden kompostoinnissa on lähinnä vain pyrittävä estämään bakteerit. Mutta uriini eli virtsa sisältää typpeä. Typpeä ei saa hienoimmissakaan puhdistuslaitoksissa erotettua vedestä kokonaan. Rehevöityminen ja levälautat ovat paljon typen seurausta. Siksi typpi (uriinista 80 prosenttia) tulisi poistaa vedestä jo alkulähteillä. Emme saisi huuhdella typpilannoitetehdastamme vesistöön. Jotkut meistä käyttävät pottaa ja tyhjentävät sen kompostiin tai typpeä kaipaaville kasveilla laimennettuna 1:4. Hyvin selviää käyttämällä pottaa, vesisaavia ja kastelukannua. Potta pestään mäntysuovalla ja etikalla.

Ihminen tuottaa noin 1,5 litraa steriiliä ja erittäin typpipitoista virtsaa vuorokaudessa. Nykypäivän ristiriitaisuudesta on hyvä esimerkki, että typpilannoitteet tuodaan Suomeen etupäässä Hollannista.

Kaatopaikalla näkee, mikä hirvittävä ympäristökuormitus tuleekaan patjoista. Useissa patjoissa on yhdistetty metallia ja muovia. Miten sitä lajitella? Kuormitus ihmiselle itselleen syntyy siitä, että koska suussa on amalgaamia ja kultaa, patjassa terästä, häiritsee metallien yönaikainen ristipaine nukkumista. Paras olisi Futon puuvillapatja. Nukkumamatolla keho hengittää vapaasti - villainen petauspatja vähentää raskaan puuvillapatjan nostelutarvetta,

Valmistimme olkipatjoja. Tänä syksynä saamme pitkiä rukiin olkia omasta pellosta. Saksassa ekokaupat myyvät huolellisesti valmistettuja olkipatjoja, mutta meille ei onnistunut vielä olkien litistäminen ja asemointi. Tuntui lähes kuin olisi tappelusta herännyt yön yli oljilla nukuttuaan.

Unen aikana poistuu patjan ja peitteen välissä nukkuvan kehosta runsaat puoli litraa hikeä. Villa, silkki ja pellava säätelevät kosteutta ja auttavat nukkujaa pääsemään syvään ja rauhalliseen uneen.

Sänky on puusta ja siinä on puiset joustimet

Siementyyny myötäile päätä ja niskaa. Paras on tattarinsiemen- ja hirssi-akanatyyny. Akanat voi vaihtaa vuosittain. Kokeilimme villavanu ja merienovillaisiakin tyynyjä.

Värikynät on valmistettu myrkyttömistä väriaineista ja valittu Goethen väriopin mukaisesti. Niissä on mehiläisvahan tuoksu ja niitä voi myös sulattaa. Vahaväripalikoissa on se etu, että ne auttavat pääsemään eroon ääriviivapiirustuksesta.

Kaikki puut on vahattu. Stockmar huonekaluvaha sisältää mehiläis- ja carnaubavahaa, palmuöljyä, kasvien eteerisiä öljyjä ja hartseja.

• sitruunaöljy on orgaaninen tärpätti
• luomukynät, oksakynät, mehiläisvahavärit
• uusiopaperit, pahvikansiot, luontokirjat, itsetehdyt keppihevoset, pehmolelut, palapelit,
• villaiset imukykyiset vaippahousut, puuvillavaipat.

Ihmisen terveys, hyvinvointi ja mieliala riippuvat paljolti siitä, millä hän ympäröi itsensä. Luonnonkuituiset asut villasta, silkistä ja luomupuuvillasta tukevat ihon biologisia toimintoja. Turvevillatäytteiset vaatteet suojaavat radioakiiviselta säteilyltä. Luonnonsilkissä on silkin serisiiniä, jolla on jopa lääkitsevä vaikutus.

• luonnonsilkkiset alushousut, yöasut luonnonmukaisesti viljellystä puuvillasta, turvevillapusero,
• kierrätyskuitusukat.
• Yöpaidat luonnonmukaisesti viljellystä puuvillasta ja villisilkistä!
• -viileät pellavalakanat, vaihtoehtoisesti luonnonsilkkilakanat

Makuuhuoneeseen kuuluvat myös hyvän yön suitsukkeet, lavendelitipat, tuoksulyhty, eteerisistä luonnonöljyistä

Olemme tottuneet silmin havaittavaan puhtauteen eli kemikaaliseen loistoon. Ihmisten allergiat ja tavaroiden syöpyminen osoittavat, että jotain on pahasti pielessä siinä mitä käsitämme puhtautena. Luonnolle ystävällisissä puhdistusaineissa esim. peruna, kookospähkinä, sitruuna, sokerijuurikas, merilevätiivisteet ja limetti jalostetaan alkoholiksi, tensideiksi, hapoiksi, eteerisiksi öljyiksi sekä tuoksu- ja aromiaineiksi. Kasvialkoholi on tehokas säilöntäaine ja liuotin sekä vahva desifiointiaine, Allergiaa aiheuttavia keinotekoisia SE hajusteita, säilöntäaineita, kirkasteita tai muita täyteaineita ei luonnon pesuaineissa ole,

• pyykinpesuun etikka, mäntysuopa ja ympäristöystävällisemmät pesuaineet,
• kuukautissieni: käytön aikana huuhdotaan vedellä, käytön jälkeen etikkavedellä. Merisienen solukko puhdistuu nopeasti ja perusteellisesti eikä aiheuta tulehduksia eikä tuota jätettä
• luonnolliset hammastahnat ja ihovoiteet,
• vuorikristallideodorantti happamoittaa kainalon ph- arvoja, jolloin bakteerit eivät elä. Käyttö: kostuta ja sipaise,
• luonnonshampoo on tehty kookosöljystä, yrttisekoituksesta, kasvisöljystä, merisuolasta.

Kemialliset lääkkeet saattavat olla vaarallisia valmistettaessa, käytettäessä ja tuhottaessa. Luonnonlääkkeet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti.

-yrteissä on rohtoja flunssaan, ruhjeiden ja haavojen hoitoon, yskään ja stressiin

Veteen laimennettuna 1:3 virtsa on parasta mahdollista lannoitetta myös sisäkukille. Kansanlääkinnässä virtsa on tervan ohella vanhin voitehista, virtsaa käytettiin vatsakuumeeseen, haavojen hoitoon, käärmeenpistoon, reumatismiin, iho- ja tartuntatauteihin. Omaa virtsaa voi juoda vatsakipuihin puoli kupillista aamuisin, "pientä haavaa nuolaisee ja isoon haavaan kusaisee", sanoo vanha kansanviisaus. Naiset voitelivat kätensä virtsalla ennen pyykkipäivää.

• kerran käytetyt kirjekuoret uudestaan postitukseen uusiopaperista valmistetun tarran avulla
• Pyörä on kaupungissa alle neljän kilometrin matkoilla nopein kulkuväline. Juuri lyhyillä matkoilla
• auto saastuttaa eniten, koska moottori on lämmitettävä.
• kolmipyöräinen pyörä varustettu rahtipyörän tarakalla ja renkailla.

***

Ähtärissä meillä on harvinainen retkeilykohde vielä vuoden ajan, Liedesjärven kaatopaikka. Sinne olisi jokaisen työpaikan, koululuokan ja paikallisyhdistyksen tehtävä tutustumiskäynti. Tavara- ja ruokapaljous mykistää. Isot autot kaatavat tonneittain urheilutavaroita, kenkiä, ämpäreitä, vaatteita, käsitöitä, työkaluja.

Täytyy tunnustaa, että joskus olen käynyt tuolla kaatopaikalla salaa. Meidänkin ekoyhteisöstämme jää tavaraa, josta emme tiedä miten kierrättää. Rikkinäiset muoviastiat ja kengät sekä öljypullot ovat suurimpia ongelmiamme. Routa nostaa joka kevät kunnalliskodin aikaisia viilipurkkeja ja muovipusseja navetan takaa ja rannoilta.

Kun vien kaatopaikalle lastin, en malta olla keräämättä autoon saman verran täysin käyttökelpoista tavaraa. Ihmettelen, miksi joku heittää hyviä kumisaappaita, ämpäreitä, villapuseroita ja työkaluja sekaroskikseen. Ruokaakin on valtavat määrät. Vuoden kuluttua Ähtärin lajittelematon ja ongelmainen jäte viedään Seinäjoella. Joten retkikohde hiipuu, vaikka ongelma kasaantuu ja liikenne lisääntyy.

Kevään aikana aloin pohtia tarkemmin sitä, mitä yhteisöllisyys oikein on. Yhteisöllisyys luo luonnollisesti turvallisuuden tunnetta, mutta vain silloin, kun se ei ole pakotettua. On myös ihmisiä, joita läheisyys ei kiinnosta tai jopa pelottaa. Onneksi suomenlinnalaiset osaavat arvostaa myös niitä, jotka haluavat vetäytyä omiin oloihinsa. Hyvän yhteisöllisyyden raja meneekin siinä, että se ei ole tungettelevaa. Lääketieteen tohtori, anestesiaerikoislääkäri Pirjo Lindfors-Labato hoitaa kipu- ja masennuspotilaita. Hänellä on kokemusta yhteisöllisyydestä esimerkiksi Kuubasta ja Afrikasta, jossa ihmisten välinen läheisyys on tärkeä yhteisöä ylläpitävä voima. Hän on tutkinut yhteisöllisyyden terveysvaikutuksia sekä ihmisen mieleen että fysiikkaan.
– Yhteisölliseksi kasvamisessa tarvitaan sosiaalisia aivoja (otsa- ja päälaenlohkossa ja limbisessä järjestelmässä), jotka kehittyvät jo varhaisessa vuorovaikutuksessa. Sosiaaliset aivot muokkautuvat lasta kosketettaessa ja hoivattaessa kun lapsi matkii ja peilaa hoitajansa käyttäytymistä. Tällöin erittyy oksitosiinihormonia, joka on niin sanottu sosiaalisen luottamuksen hormoni. Oksitosiini vaikuttaa kivun ja masennuksen kokemiseen. Miellyttävä koskettaminen ja paijaaminen laukaisee positiivisen muutoksen aivojen endorfiini- ja stressihormonijärjestelmässä, joten tällainen varhainen vuorovaikutus on erityisen tärkeää. Sama vaikutus syntyy aikuisella vaikkapa rakastelussa tai hieronnassa.
– Jos lapsi tulee kosketetuksi ja nähdyksi, hän kasvaa yhteisölliseksi. Tärkeää olisi se, että lapsen ei tarvitsisi suorittaa niin kuin nykyään Suomessa vaaditaan, vaan että hänet hyväksyttäisiin juuri sellaisena kuin hän on, että häntä hellittäisiin, pussattaisiin, siirrettäisiin sylistä toiseen ja kannettaisiin mahdollisimman paljon mukana. Yksin ei pärjää kukaan. Yhteisöllisyys on erittäin tärkeää sekä fyysisen terveyden että mielenterveyden kannalta. Yhteisöllisyytenä pidetään pysyvää kuulumista johonkin ihmissuhdeverkostoon. Yhteisöllisyys on ihmislajin syntymisen perusta, se on tarjonnut suojan vihollisia vastaan ja auttanut esimerkiksi metsästämisessä, ruuanhankinnassa ja jopa peltoviljelmien rakentamisessa. Yhteisöllisyyteen kuuluu vastavuoroisuus ja ihmisten välinen luottamus. Vuorovaikutus voi olla aluksi vaikka sitä, että lainataan tavaroita naapureiden kesken. Kun fyysisiä kontakteja on tarpeeksi, lisääntyy merkittävästi myös perusturvallisuuden tunne. Jos nyt mietitään Suomenlinnaa, niin suomenlinnalaisia voidaan verrata vaikka kuubalaisiin, joilla on tutkitusti hyvä yhteisöllisyys. Se, että ihmiset ovat erilaisessa asemassa ikään kuin eristettynä muista, pakottaa vetämään yhtä köyttä ja tuntemaan, että on pärjättävä vähän eri tavalla juuri tämän porukan kanssa. (Riikka Rah, Yle dokumentti 14.7.2020)