dissidentti - Kokonainen jyvä

Marketta Horn
Mielipide julkaistu Keskisuomalaisessa
11.2.2014

Miksi vilja on superravinto?

Merkillistä otsikointia Keskisuomalaisessa lauantaina 1.2.: “Amerikkalaislääkäri julistaa vehnän pannaan”. Kun juttua jaksaa lukea puoliväliin, selviää kyllä yksi syy vehnän haitallisuudesta ihmiselle, “jalostus ja tehoviljely”. Vatsavaivoihin erikoistunut terapeutti Anette Palsa vahvistaa jutussa: “Jokaisen kannattaa miettiä, kuinka paljon käyttää viljatuotteita.” Palsa lohduttaa kuitenkin: “Kohtuullisesta täysjyväviljojen syömisestä ei ole haittaa”.

Kyse ei siis olekaan itse viljasta, vaan siitä, miten me sitä käytämme. Kaupan pullajauhon ja jopa “täysjyvävehnän” ravintoarvo eroaa huikeasti kokonaisista jyvistä kotona jauhetun viljan terveysvaikutuksista.

Kaupan “puolikarkeassa vehnäjauhossa” on jäämien ja hyönteismyrkkyjen lisäksi vain vehnän hiilihydraattipitoinen ydinosa ja jauhoparannetta. Se valmistetaan “korkealaatuisen vehnän ydinosasta”, joka on “jauhatukseltaan hienojakoisempaa kuin erikoisvehnäjauho”. Selkokielellä tämä tarkoittaa, että pullajauhosta on poistettu seitsemän kuorikerrosta - viljalle ominaiset kivennäis- ja hivenaineet sekä vitamiinit ja kuidut.

Niin kutsutuilla ydinjauhoilla (valkoinen pullajauho) ei ravintofysiologisesti olekaan arvoa. Ydinjauho on pääasiassa sideaine, erinomainen maalinkeittoon - jopa ympäristöystävällisten maalien keittoon. Valkoinen jauho vatsassa ei tuota muuta kuin tyhjiä kaloreita, jotka päinvastoin kuluttavat elimistön vitaaliaineita. Teollisuus on panostanut suuresti jauhoon, koska tuotteet ovat herkullisen näköisiä ja säilyvät pitkään. Koska alkion korkean rasvapitoisuuden vuoksi kokonaisia jauhoja ei voisi varastoida, on siis helpompaa poistaa kiusallinen rasvainen osa, alkio, ja tehdä tällä tavoin jauho käytännössä luonnottomaksi säilykkeeksi. Myös ilman kuorta vilja on vajaa-arvoista.

“Täysjyvävehnästä” valmistettu leipä ei tässä mielessä ole paljon parempaa ihmisen elimistölle. Vaasan Mylly Oy:n kuluttajapalvelusta Katja Lehkonen kertoo, että leipää saa kutsua täysjyväleiväksi, vaikka sen viljaraaka-aineesta vain 50 prossenttia on täysjyvää.

Sen sijaan kokonaisesta jyvästä jauhettu viljatuote on superruokaa! Suurin osa viljan vitaaliaineista on kuoressa tai sen välittömässä läheisyydessä – juuri siinä osassa joka erotetaan leipomotuotteista syötettäväksi eläimille.

Erityinen niksi jyvän käytössä on tuoreus. Vehnän jyvä on käytettävä muutamassa viikossa jauhatuksen jälkeen, sillä B-ryhmän vitamiinit eivät siedä happea eivätkä valoa. Tärkeät kivennäis- ja hivenaineet tarvitsevat imeytyäkseen juuri B-vitamiinejä. Viljan kivennäisaineista magnesium, sinkki ja fosfori ovat välttämättömiä elimistölle. Rautaa tarvitaan veren hapenkuljettamiseen, hemoglobiiniin. E-vitamiini on antioksidantti eli solujen haitallisen hapettumisen ehkäisijä. Seleeni toimii E-vitamiinin tavoin antioksidanttina. Magnesiumilla ja fosforilla on lisäksi keskeinen rooli vahvan luuston rakennusaineena.

Täysjyväviljan kuidun mukana näitä ns. kanssamatkustajia on erityisen paljon, tyydyttämättömiä rasvahappoja, helposti sulavia hiilihydraatteja, arvokkaita valkuaisaineita ja aromeja, antioksidantteja ja kasviestrogeeneja, elintärkeitä kasvisrasvoja. Nämä vitaaliaineet ovat tärkeitä hermoston toiminnalle, ne aktivoivat soluaineenvaihduntaa ja ruoansulatustoimintaa, suoliston hyödyllistä bakteerikantaa, tasapainottavat verensokerin, pitävät kylläisenä. Jauhoruoat ovat elintärkeitä – jos vilja jauhetaan neljän päivän sisällä ennen käyttöä KOKONAISISTA jyvistä, ei peitatuista ja “apulannoilla” köyhdytetystä viljasta.

Kuitupitoisen ravinnon tiedetään ehkäisevän monia ns. elintasosairauksia, kuten ummetusta, peräpukamia, suonikohjuja, liikalihavuutta, diabetesta, suolistosyöpää, verisuonten kalkkeutumista, sydän- ja verisuonitauteja, osteoporoosia jne. Kokojyväjauho pitää ruoansulatuksen kunnossa (mahahapot kurissa) ilman tarpeettomia lääkkeitä. Kuitupitoinen ruoka sitoo vettä itseensä, esim. tuoreet kokojyväjauhot sitovat puuroksi keitettäessä viisinkertaisen määrän vettä itseensä, ne ovat maailman luonnollisinta ja halvinta ulostuslääkettä. Sitä paitsi kokojyväjauho on lähes ilmaista, puuroannos luomuviljastakin tehtynä maksaa ainoastaan 4 centtiä. Eläinkokeilla on pystytty osoittamaan, että ainoastaan ydinjauhoa saaneet eläimet menettävät suvunjatkamiskykynsä ja niiden luusto muuttuu niin pehmeäksi, että sitä voidaan leikata veitsellä.

Marketta Horn
Lannevesi
onnellinen kotitarvemyllyn käyttäjä

(tietoja kerätty mm http://www.energian.net/F_A_Q/index)

Miten viljan ravintoaineet vaikuttavat?

Viljan jyvien ravintomerkitys perustuu niiden sisältämään kuituun. Kuidulla on keskeinen rooli terveellisen ruokavalion perustana. Kuidun hyviä vaikutuksia ovat:

Kuitu on hyväksi hampaille
Kuitu lisää kylläisyyden tunnetta
Kuitu tasapainottaa verensokerin
Kuitu pienentää veren kolesterolipitoisuutta ja näin pienentää sydän- ja verisuonisairauksien ja kakkostyypin diabeteksen riskiä
Kuitu hoitaa suoliston hyödyllistä bakteerikantaa
Kuitu vauhdittaa suoliston toimintaa ja ehkäisee näin ummetusta
Kuitu nopeuttaa niin kutsuttua läpikulkuaikaa ja auttas painonhallinnassa
Kuiduilla on myös paksusuolisyövältä suojaavia vaikutuksia
Jos suolessa on jotain haitallista, esim. karsinogeenejä, kuidut laimentavat niitä.

Ruiskuidulla on seuraavia erityisvaikutuksia:

Ruis voi vähentää paksunsuolen, eturauhasen ja rintasyövän riskiä
Ruis alentaa kolesterolia
Ruis auttaa painonhallinnassa

· Kokonainen jyvä sisältää useita vitamiineja, kuten B1, B2, B3, B6, E, runsaasti kivennäisaineita, erityisesti kaliumia, magnesiumia ja rautaa sekä hivenaineita, tyydyttämättömiä rasvahappoja, helposti sulavia hiilihydraatteja, arvokkaita valkuaisaineita ja aromeja, antioksidantteja ja kasviestrogeeneja, elintärkeitä kasvisrasvoja.Täysjyväviljan kuidun mukana näitä ns. kanssamatkustajia on erityisen paljon. (Huom. "Täysjyväksi" saa kutsu jauhoa, missä on vain 60 prosenttia jyvästä!)

· Suurin osa viljan vitaaliaineista on kuoressa tai sen välittömässä läheisyydessä – juuri siinä osassa, joka erotetaan leipomotuotteista syötettäväksi eläimille. Nämä vitaaliaineet aktivoivat soluaineenvaihduntaa ja ruoansulatustoimintaa. Siksi jauhoruoat maistuvat hyviltä, tekevät kylläisiksi, eivätkä lihota – jos ne jauhetaan neljän päivän sisällä ennen käyttöä kokonaisista jyvistä!

· Kokojyväviljaa on kohdeltava varoen. Kun vilja on jauhettu, se reagoi herkästi joutuessaan kosketuksiin hapen kanssa. Vitaaliaineet ja maku menetetään hapettumalla. Täysiarvoinen viljaruoka on jauhettava juuri ennen käyttöhetkeä. Vain sillä tavalla varmistetaan viljan aito, alkuperäinen ja aromikas maku.

· Niin kutsutuilla ydinjauhoilla (valkoinen pullajauho) ei ravintofysiologisesti ole arvoa. Ydinjauho on pääasiassa sideaine, erinomainen maalinkeittoon - jopa ympäristöystävällisten maalien keittoon, mikäli jauhoista on jätetty pois valkoiseen jauhoon liikkuvuutta hidastavat hyönteismyrkyt.

· Ilman kuorta vilja on vajaa-arvoista. Valkoinen jauho vatsassa ei tuota muuta kuin tyhjiä kaloreita, jotka painvastoin kuluttavat elimistön muutenkin vajaita B-vitamiinivarantoja.

Ravintoaineiden lisäksi täysjyvätuotteet sisältävät tärkeitä kasvikuituja, jotka ovat elintarvikkeiden sulamattomia aineita. Kuitupitoisen täysiarvoisen ravinnon tiedetään ehkäisevän monia ns. elintasosairauksia, kuten ummetusta, peräpukamia, suonikohjuja, liikalihavuutta, diabetesta, suolistosyöpää, verisuonten kalkkeutumista, sydän- ja verisuonitauteja, osteoporoosia jne.

Kuitupitoinen täysjyväravinto edistää terveen suolistobakteeriston kehittymistä, ts. tulisi aina syödä tuotteita, joista ei ole mitään poistettu ja välttää raffinoituja viljatuotteita. Kokojyväjauho pitää ruoansulatuksen kunnossa (mahahapot kurissa) ilman tarpeettomia lääkkeitä - pysyvästi ja ilman sivuvaikutuksia, koska se on täysiarvoinen elintarvike, luonnollinen, luonnon tarkoittama kokonaisuus, ei elintarviketeollisuuden valmistama vajaa-arvoinen preparaatti eikä lääketeollisuuden valmistama sattumanvarainen synteettinen valmiste, joilla aina on jonkinlaisia haitallisia sivuvaikutuksia ja joita sitten taas korjataan joillakin muilla valmisteilla. Sitä paitsi kokojyväjauho on lähes ilmaista, puuroannos luomuviljastakin tehtynä maksaa ainoastaan 2 centtiä

Lääkärit varoittivat valkeista vehnäjauhoista jo vuonna 1952:

Valkeista vehnäjauhoista varoitettiin sanomalehdessä jo syyskuussa 1952. Allekirjoittajina olivat Lääkäriseura ja viisi muuta lääketieteellistä yhdistystä.

”Tämän turmiollisen kehityksen vastustamiseksi allekirjoittaneet seurat kääntyvät suuren yleisön puoleen kehottaen sitä oman etunsa takia mahdollisimman suuressa määrin luopumaan valkoisen ruokaleivän käytöstä ja korvaamaan sen ruisleivällä tai jyvän pintakerroksetkin sisältävällä tummalla vehnäleivällä. Siten saadaan ihmisten käyttöön kaikki jyvien sisältämät tärkeät ravintoaineet, kuten menneinä aikoinakin on tapahtunut eikä tarvita jauhojen keinotekoista vitaminointia, johon toimenpiteeseen eräissä maissa jo on ryhdytty.”

Hivenaine- ja B-vitamiinihäviöt ovat suurimmat valkoisessa vehnäjauhossa (taulukko).

Jauhojen hivenainepitoisuus täysjyvään verrattuna (rikastamaton jauho):

Hivenaine	Kalium	Rauta	Magnesium	Kalsium	Sinkki	Kupari
Karkea vehnäjauho	33 %	10 %	10 %	42 %	12 %	19 %
Ruisjauho	87 %	100 %	81 %	92 %	84 %	94 %
Ohrajauho	80 %	78 %	70 %	69 %	64 %	58 %
Ohrasuurimo	37 %	29 %	28 %	43 %	35 %	30 %
Kaurahiutale	100 %	81 %	96 %	87 %	100 %	100 %
Valkoinen riisi	28 %	69 %	40 %	98 %	64 %	95 %

Diabetisliitto: Kokojyvätuotteita säännöllisesti syövien kaulavaltimot ovat muita paremmassa kunnossa. Kaulavaltimon sisäpintojen paksuuntuminen kertoo ateroskleroosista, joka voi johtaa sydäninfarkteihin, sepelvaltimotautiin ja muihin sydän- ja verisuonitauteihin. Kokojyvätuotteiden nauttiminen on aiemmin liitetty pienentyneeseen sydäntautien ja diabeteksen vaaraan, mutta sen yhteys ateroskleroosiin on ollut epäselvä.

Kokojyvätuotteet ehkäisevät tai lykkäävät sydäntautia, syöpää ja monia tulehdus-sairauksia. Yhteydet voivat selittyä kokojyvän monilla terveellisillä ainesosilla, jotka katoavat viljoja jalostettaessa teollisesti.

Miksi kokojyväruokaa ei voi korvata muilla ravintoaineilla?

· Vilja on ihmisen perusravinto. Ihminen voi tulla toimeen pelkästään kokojyväviljaruoalla. Vehnänjyvä sisältää saman määrän alkuaineita (84) kuin on terveessä ihmisessä.

· Vilja on myös halpaa. Sen käyttö on halvin tapa hoitaa kansanterveyttä.

· Meillä on pula vitaaliaineista, ei energiasta, kuten ylipainoisuus osoittaa.

· Kuitupitoinen ruoka sitoo vettä itseensä, esim. tuoreet kokojyväjauhot sitovat puuroksi keitettäessä viisinkertaisen määrän vettä itseensä, ne ovat maailman luonnollisinta ja halvinta ulostuslääkettä. Minkään ylimääräisen vesimäärän juonnista ei ole samanlaista hyötyä, koska kuituihin sitoutumattomana vesi tulee virtsana ulos.

· Nykyään yhä useampi on eräänlaisessa puoliterveyden tilassa syödessään monipuolista eli monipuolisesti köyhdytettyä ruokaa. Pitää päästä eroon siitä yleisestä käsityksestä, että sairaus on kemiallisen lääkkeen puutetta.

Runsaimmin viljassa on B-ryhmän vitamiineja ja E-vitamiinia. B-ryhmän vitamiinit ovat tärkeitä energia-aineenvaihdunnalle ja hermoston toiminnalle. E-vitamiini on tunnettu antioksidantti eli solujen haitallisen hapettumisen ehkäisijä. Viljan kivennäisaineista magnesium, sinkki ja fosfori ovat välttämättömiä elimistölle. Rautaa tarvitaan veren hapenkuljettamiseen, hemoglobiiniin. Seleeni toimii E-vitamiinin tavoin antioksidanttina. Magnesiumilla ja fosforilla on lisäksi keskeinen rooli vahvan luuston rakennusaineena.

"Let thy food be thy medicine and thy medicine be thy food"

"Olkoon ruoka lääkkeesi ja olkoon lääke ruokasi."
- Hippocrates, lääketieteen isä

"No illness which can be treated by diet should be treated by any other means"
"Yhtäkään sairautta, joka on parannettavissa ruokavaliolla, ei tulisi hoitaa mitenkään muuten."
- Moses Maimonides, suuri 1100-luvun parantaja'

"The medicine of the future will no longer be remedial, it will be preventive; not based on drugs but on a best diet for health."
"Tulevaisuuden lääketiede ei enää vain paranna sairaudesta, vaan se ehkäisee sairauksia; se ei perustu lääkkeisiin vaan ruokavalioon, joka on parhaaksi terveydelle."
- Nutrition: Medicine of the Future -kirja, Peter Shepherd

"You are not what you eat. You are only what you can digest."

"Et ole sitä mitä syöt. Olet ainoastaan sitä mitä pystyt sulattamaan."

Kukapa ei olisi kuullut sanontaa, 'olet sitä mitä syöt'. Kuitenkin ravinto sinänsä on ainoastaan vasta mahdollisuus siihen, että olisit sitä mitä syöt. Jotta olisit sitä mitä syöt, sinun elimistösi on kyettävä sulattamaan syömäsi ravinto. Voit syödä ravitsemusopillisesti parasta ravintoa, mutta jos ravinteet eivät imeydy ruoansulatuskanavastasi verenkiertoon, et saa hyötyä sinänsä arvokkaasta ravinnosta. Suolistosi on siis oltava kunnossa ja vastaanottavainen ravinnon terveysvaikutuksille. Tässä kohdin kuitupitoinen suoliston toimintakuntoa hoitava ja ylläpitävä ravinto astuu kuvaan.

"You only are what you retain from what you eat, drink, breathe and absorb."

"Olet ainoastaan mitä kehosi pystyy imeyttämään ja käyttämään hyödyksi syömästäsi, juomastasi, hengittämästäsi."
- Your Personal Life, Dr. Greg Tefft

Ns. hyvinvoinnin ja hienojen elintapojen myötä ilmestyivät mahdollisimman valkoiset leivät, sämpylät ja leivokset pöytään myös ns. tavallisissa perheissä, jotka tätä kautta pääsivät matkimaan parempien perheiden elintasoa. Elintarviketeollisuus kehitti jauhoista hohtavan valkoiset käyttämällä vain viljanjyvän tärkkelyspitoisen ydinosan ja poisti jyvän vitamiini- ja kivennäisainepitoiset kuorikerrokset (yhteensä 7 kerrosta) samoin kuin alkion. Kiiltävän valkoisesta vehnäjauhosta saatiin kauniita ja hyvin kohoavia leivonnaisia, joilla ei arvokkaan ravinnepitoisen vehnän kanssa ollut enää mitään tekemistä. Ei tiedetty tai oikeammin ei haluttu tietää, että tästä jauhosta puuttui kaikki elinvoima, vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet sekä arvokas kasvivalkuainen ja kasvirasva, jotka ovat jyvän reunakerroksissa ja alkiossa, eivät ydinjauhossa.

Teollisuus on panostanut suuresti ravintoaineköyhään (vehnä)jauhoon, ei pelkästään siitä leivottujen tuotteiden herkullisen ulkonäön, vaan myös säilyvyyden vuoksi. Alkion korkean rasvapitoisuuden vuoksi oli jauholla aikaisemmin vain rajallinen elinaika, niitä ei voitu pitkään varastoida. Mikä siis oli helpompaa kuin poistaa kiusallinen rasvainen osa, alkio, ja tällä tavoin käytännössä tehdä jauho luonnottomaksi säilykkeeksi. Ravintotieteilijät yrittävät käännyttää meitä leikkimästä murean vaaleilla aamiaissämpylöillä tai puhtaan valkoisella paahtoleivällä, koska niistä puuttuvat vitaaliaineet ja siten terveysvaikutukset. Runsas valkoisista jauhoista tehtyjen ruokien kulutus johtaa vakaviin puutossairauksiin. Elimistö tarvitsee valkoisista ydinjauhoista saatavien köyhdytettyjen hiilihydraattien sulattamiseen B-ryhmän vitamiineja. Täysjyväjauhossa, siis kokojyvästä jauhetussa, ne tulevat kuorikerroksen ja alkion mukana, valkoisissa jauhoissa eivät. Vitamiinit pitää siis tällöin saada muualta. Valkoinen jauho kuluttaa, kuten sokeri, runsaasti vitamiineja ja vahingoittaa siksi pysyvästi aineenvaihduntaa. Seurauksena ovat puutosoireet ja niin sanotut ravitsemusperäiset sivilisaatiosairaudet.

Viljanjyvä ei muodosta ainoastaan elintärkeiden aineiden varastoa, vaan sisältää myös tarkasti oikean kokoonpanon. Kaikki sen sisältämät aineet täydentävät toisiaan vastavuoroisesti, valkuainen ja hiilihydraatit, rasvat ja fermentit (käytteet, hiivat), kivennäisaineet ja vitamiinit. Tämän lisäksi siinä on huomattava määrä kuituaineita raakakuitujen muodossa, jotka huolehtivat siitä, että kehoon kerääntyvät kuona-aineet poistuvat nopeasti ja säännöllisesti.

Täysiarvoista ravintoa valmistavassa keittiössä ja leivintuvassa ollaan tekemisissä kokonaisten viljanjyvien eli täysjyväviljan kanssa, joka jauhetaan kulloisenkin tarpeen mukaan, ei yhtään varastoon, koska jyvän rikkomishetkestä eli jauhamisesta alkaa pilaantuminen.

Jokaisen tulisi tietää, mitä eri jauhojen tyyppimerkinnöillä tarkoitetaan. Ne viittaavat valmiin jauhon mineraaliainepitoisuuteen. Vehnäjauhotyyppi 405 sisältää 405 milligrammaa kivennäisaineita 100 grammassa jauhoja eli 0,405 %. Jauhotyppi 1050 sisältää 1050 milligrammaa eli 1,050 %. Tyypissä 1700 eli täysjyväjauhossa on 1700 milligrammaa kivennäisaineita 100 grammaa kohti. Ruisjauholla skaala alkaa jauhotyypistä 815 ja päättyy tyyppiin 1800 eli täysjyväjauhoon.

Sen, joka siis sattumalta tarttuu valmiiksi pakattuun jauhopussiin, tulisi aina valita tyyppimerkinnältään mahdollisimman suuri luku. Samalla tulisi varmistaa, että kokojyväjauho on tuoretta, koska se on elintarvike. Siksi siinä pitäisi olla jauhatuspäivämäärä. Valkoinen jauho on kuollutta tavaraa, valkoisen jauhon iällä ei ole suurta merkitystä. Se on pilattu valmistushetkellä. Sitä ei pitkäaikainenkaan varastointi pysty enää juuri huonontamaan.

Parasta on hankkia mylly ja jauhaa kulloiseenkin tarpeeseen, tiettyyn ruokaan tai leivonnaisiin tarvittava määrä tuoreena, koska esim. B-ryhmän vitamiinien määrä puoliintuu 2 - 3 viikossa, luonnollinen E-vitamiini häviää jauhatuspäivänä kokonaan. Synteettisillä vitamiineilla ei ole haluttua vaikutusta, koska elimistö ei pysty niitä hyödyntämään. Rasvaliukoisten vitamiinilisien nauttimisesta on havaittu jopa haittaa. Mitä ravintoaineita voimme saada viljasta, käy ilmi seuraavista luvuista; eri viljalajien välillä on tiettyjä eroja, mutta voidaan lähteä seuraavista keskiarvoluvuista: hiilihydraatit 68,5 %, valkuainen 12 %, rasvat 2 %, kuituaineet 9 - 10 %, kivennäisaineet 1,8 %. Sen lisäksi tulevat arvokkaat B-ryhmän vitamiinit ja E-vitamiini ja hivenaineet.

SYÖ PILAANTUVAA RUOKAA, mutta ennen sen pilaantumista tai pilaamista!

Jyvinä vilja säilyy, jauhamishetkestä alkaa pilaantuminen. Kokojyväjauho on e l i n t a r v i k e, siksi sen tulee olla t u o r e t t a.

Varastoidut täysjyväjauhot ovat lähes arvottomia terveydelliseltä kannalta. Valkoiset jauhot on pilattu valmistushetkellä; luonnollinen E-vitamiini puuttuu kokonaan, B-ryhmän vitamiinien määrästä on jäljellä enää 10 % ja jokainen ihmiselle välttämätön kivennäisaine ja hivenaine on menetetty 60 - 90 prosenttisesti, koska ne ovat kuorikerroksen välittömässä yhteydessä ja häviävät kuorikerroksen poistamisen yhteydessä. Valkoinen jauho on kuollutta ravintoa, siitä puuttuvat suojaravinteet. Valkoisen jauhon syönti on ihmiskunnan itselleen keksimistä ja itselleen aiheuttamista vaikeuksista kaikkine seuraamuksineen, "elintasosairauksineen", pahin rangaistus. Tietämättömyydestä ei voi olla tänä päivänä enää kyse.

Paras tapa säilyttää paras osa viljasta, on jauhaa se itse, kerralla tarvittava määrä tai korkeintaan muutaman päivän tarve. Vastajauhetuista täysjyväjauhoista leivotussa leivässä tai valmistetussa puurossa on toinen maku ja aromi yksinkertaisesti siksi, että vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet ovat tallella. Valmistamalla puuron tai leipomalla leivän itse juuri jauhetuista täysjyväjauhoista, välttyy kaikilta lisäaineilta, keinotekoisilta säilyvyyttä lisääviltä "jauhonparanteilta" ja kohotusaineilta.

Ihminen on luomakunnan olioista ainut, joka tietoisesti pilaa tai köyhdyttää ravintonsa ennen sen nauttimista. Luonto ei todellakaan ole tarkoittanut, että se ensin kasvattaa esim. arvokkaan kokojyväviljan, jotta ihminen sitten voisi köyhdyttää sen kuorimalla kaikki arvokkaimmat aineet siitä pois, useimmiten ainoastaan valkoista väriä tavoitellessaan. Olisi syytä tunnustaa, että luonto on sittenkin ravintoasioissa ihmistä huomattavasti viisaampi, jopa kaikki eläimet vaistonvaraisesti hallitsevat ravintoasiat meitä paremmin. Ne eivät syö valkoista jauhoa, jos muuta on saatavilla. Lukuisilla eläinkokeilla on pystytty osoittamaan, että ainoastaan valkoista jauhoa saaneet eläimet menettävät muutamassa kuukaudessa suvunjatkamiskykynsä ja niiden luusto muuttuu niin pehmeäksi, että sitä voidaan leikata veitsellä. Ihmiskunnan kehitys näyttää jossain määrin samansuuntaiselta! Siitäkin huolimatta, että olemme vapaaehtoisesti valinneet suuntamme.

Kuvan esittämä 7-kerroksinen rakenne säilyttää ja suojaa jyvän vitaaliaineet niin kauan kuin kuori on ehjä. Siksi jyvä tulisi rikkoa vasta silloin kun sitä todella tarvitaan. Esim. B-ryhmän vitamiinit ovat joko herkkiä tai erittäin herkkiä hapen ja valon vaikutukselle. Kaikelle rasva-, proteiini- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnalle tärkeitä B-ryhmän vitamiineja tarvitaan myös kivennäis- ja hiven-aineiden imeytymisen varmistamiseksi.

Viljan jyvän rakenne on lähes sama kaiken tyyppisillä viljoilla. Piirustuksesta huomaa, että jyvää peittää sarja kasviskuitupäällysteitä, lesekerros, joka muodostuu siemenen ulkopuolisesta katteesta ja endospermia, ydinosaa peittävästä aleuronikerroksesta. Endospermi muodostuu proteiineista ja hiilihydraateista, sen tehtävä on huolehtia siemenen vararavinnosta. Alkio on jyvän herkin osa, embrione, itävä osa, josta suotuisissa olosuhteissa muodostuu uusi kasvi.

Alkio sisältää B-ryhmän vitamiineja, A- ja E-vitamiinia, tyydyttymätöntä rasvaa ja proteiinia. Jyvän lesekerros sisältää runsaasti B-ryhmän vitamiineja, kivennäisaineita ja proteiinia. Jalostusprosessin aikana, vehnän muuttamisessa jauhoksi, lese- ja aleuronikerrokset poistetaan ja jäljelle jää ainoastaan endospermi, jyvän valkuainen, jyvän ydin, joka tuottaa ravintoa kasvavalle siemenelle. (Endospermi sisältää tärkkelystä, proteiinia ja joitakin B-ryhmän vitamiineja.) Tällaisesta prosessista seuraa etuja, mutta myöskin ongelmia. Pahin ongelma on hävikki, joka koskee suurta joukkoa tärkeitä ravintoaineita (kivennäisaineet, hivenaineet, vitamiinit, rasvat), jotka ovat tässä jyvän arvokkaassa kuoriosassa ja jotka ovat elintärkeitä elimistöllemme.

Ravinteiden hävikki valkojauhoa tehtäessä: B1 vitamiinista (tiamiini) poistuu 97 %, B6-vitamiinista (pyridoksiini) 94 % ja B3 vitamiinista 88 %, kivennäis- ja hivenaineista pii poistuu 98 prosenttisesti, kromi vähenee 87 - 90 %, rauta ja sinkki 87 - 90 %, magnesium 80 - 90 %, mangaani lähes 90 %, kalium 77 - 80 %, kalsium 60 - 70 %, fosfori 75 - 80 % ja kuidut 70 - 80 %. Alkion poistamisen myötä E-vitamiini poistuu kokonaan.

Valkojauhot säilyvät pidempään, mutta voi kysyä, mitä säilyttämisen arvoista valkojauhoissa on? Kuluttajalle ei tarjota edes mahdollisuutta saada olennaisia ravintoaineita luonnon tarkoittamassa tasapainoisessa kokonaisuudessa, vaikka viljan säilyttäminen jyvinä ratkaisisi kaikki nämä ongelmat. Toisin sanoen, mikään käytännön syy ei pakota poistamaan ravinteita. Ainoastaan elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan etu puoltaa tätä menettelytapaa ja tämän menettelytavan seurauksista luonnollisesti pääsee sitten hyötymään myös lääketeollisuus ja koko lääkintäsektori. Etu on kuitenkin koko yhteiskunnan kannalta hyvin lyhytnäköinen. Elintasosairaudet lisääntyvät räjähdysmäisesti. Sairastaminen käy kalliiksi. Itse aiheutettu sairastaminen tuntuu lisäksi tyhmältä, vastuuttomalta ja kalliilta. Jos tankkaa itsensä yllämainitunlaisella, mahdollisimman kehnolla polttoaineella (oktaaniluku olisi n. 10), voi nykykäytännön mukaan edelleen mennä yhteiskunnan ylläpitämään hoitolaitokseen ja kehottaa laittamaan itsensä kuntoon. Autonsa tankin väärällä polttoaineella täyttänyt tai virhevoitelun tehnyt maksaa kuitenkin seuraukset itse siitäkin huolimatta, että jopa jäteöljy autoon olisi monin verroin parempaa kuin köyhdytetyt hiilihydraatit ihmiselle.

Vesiliukoiset vitamiinit

B-ryhmän vitamiineja on kahdeksan, jokaisella on omat tehtävänsä, mutta ne kaikki ovat suorastaan välttämättömiä tehokkaalle aineenvaihdunnalle. B-ryhmän vitamiinit yhdessä entsyymien eli ruokaa pilkkovien proteiinien kanssa muuttavat hiilihydraatteja ja rasvoja elimistön polttoaineeksi. Ne ovat myös välttämättömiä hermoston ja immuunijärjestelmän toiminnalle. B-vitamiinit eivät koskaan esiinny luonnossa eristettyinä vaan yhtenä kokonaisuutena. Siksi esim. B3 vitamiinin erillinen nauttiminen jonkin ongelman hoitoon ei auta lainkaan. B-ryhmän vitamiineista hyötyvät ennen kaikkea hermosto, lihakset, ruuansulatuselimistö, iho, hiukset, silmät suu ja maksa.

Kärsimme lähes kaikki "puhdistettujen" elintarvikkeiden (kuolintarvikkeiden) vuoksi B-vitamiinien puutostilasta. B-ryhmän vitamiinit ovat viljan kuorikerroksessa ja alkiossa, jotka raffinoinnin yhteydessä poistetaan ja laitetaan eläinrehuun. Vitamiinipulasta seuraa erilaisia oireita aina depressioon ja ummetuksesta vaarallisesti kohonneisiin kolesteroliarvoihin saakka. Voidaan sanoa, että aineenvaihduntaan vaikuttamalla B-vitamiininpuutos voi aiheuttaa kaikkia mahdollisia vaivoja tai sairauksia. Valkojauhon, sokerin, makeisten tai makeutettujen juomien käyttäjä uhraa loputkin B-ryhmän vitamiinien varantonsa. Valkoisen jauhon käyttö ja valkoisen sokerin lisääminen leipiin tai muihin tuotteisiin pakottaa kehon kuluttamaan omia vitamiini-, kivennäis- ja hivenainevarastoja.

17.4.2012

Täysjyväksi kutsutaan viljaa, jossa jyvän kaikki syötäväksi kelpaavat osat, eli ydin, alkio, väli- ja kuorikerrokset, ovat kokonaisuudessaan tallessa. Täysjyväleipä on tehty kokonaisista jyvistä jauhetuista jauhoista, rouheista ja hiutaleista. Kokojyväleivällä tarkoitetaan puolestaan leipää, jossa on nähtävissä kokonaisia jyviä tai isoja jyvän kappaleita. Kokojyväleipä ei ole täysjyväleivän synonyymi, sillä kokojyväleivässä yleensä vain osa viljaraaka-aineesta on täysjyvää.

Koska täysjyväleipä sisältää kaikki jyvän osat, se sisältää myös jyvän eri osien ravintoaineet. Kuorikerroksesta saa kuitua ja kivennäisaineita, välikerros tarjoaa kivennäisaineita, vitamiineja ja kuitua. Ydin antaa hiilihydraatteja ja valkuaisaineita, kun taas alkiosta saa valkuaisaineita, hyvälaatuisia rasvoja, B- ja E-vitamiinia sekä kivennäisaineita. Mitä suurempi osuus leivän viljaraaka-aineesta on täysjyvää, sitä monipuolisemman ravintoainepaketin se tarjoaa. Suomessa leipää voi kutsua täysjyväleiväksi, kun viljaraaka-aineesta 50 prosenttia tai enemmän on täysjyvää.

Ystävällisin terveisin

Katja Lehkonen
VAASAN Oy
Kuluttajapalvelu

Hirssin proteiinipitoisuutta tutkiessa selviää että siinä on enemmän proteiinia kuin ohrassa, rukiissa ja vehnässä. Kauralla ja tattarilla on vielä enemmän. Ohrassa ja kaurassa on runsaasti liukoista ravintokuitua betaglukanoa joka tasapainottaa sokeri- ja kolesteroliaineenvaihduntaa. Kun viljasta leivotaan leipää, kivennäisaineet, kuten sinkki, kupari, rauta ja kalsium imeytyvät paremmin leivästä. Viljojen fytaanit sitovat kivennäisaineet imeytymättömään uton. Fytaatit kuitenkin hajoavat hiivalla kohotettaessa, joten leivän valmistus parantaa kivennäisaineiden imeytyvyyttä. Kaurassa on hyvä rasvahappokoostumus ja sisältää runsaasti terveydelle tärkeitä tyydyttämättömiä rasvahappoja. Kaura voittaa viljakisan, verrattiinpa proteiineja, kuituja, kivennäisaineita tai rasvoja. (hs 7.11.2013)

Kauran ja ohran salaisuus on betaglukaani. Se on veteen liukeneva kuitu, joka muodostaa veden kanssa ohutsuolessa geelin. Geeli vie ohutsuolesta mukanaan sappihappoja ja ottaa sitä varten verestä kolesterolia. Kolesteroli on sappihappojen rakennusaine. Näin verenkierrossa olevan kokonaiskolesterolin ja haitallisen LDL-kolesterolin määrä vähenee, mikä taas vähentää sydän ja verisuonisairauksien riskiä. Veteen liukenevat kuidut myös hidastavat ravinnon sokerin imeytymistä. Siksi ne tasoittavat verensokerin heilahtelua. ”Onkin sanottu, että kakkostyypin diabetis, sydän- ja verisuonisairaudet ja paksusuolen syöpä ovat kuidunpuutostauteja, Hannu Salovara kuvaa. Ravintouidut myös ruokkivat paksunsuolen bakteereita ja vievät mukanaan paksusuolen seinämiin jämähtäneitä kuona-aineita. Kuidut ovat kasvien soluseinistä peräisin olevia hiilihydraatteja, joita elimistö ei pysty sulattamaan Soluseinien mukana saadaan myös vitamiineja ja kivennäisaineita. (hs 30.1.2014)

”Kuitu eli ohutsuolessa hajoamaton hiilihydraatti sitoo itseensä nestettä ja saa ravinnon etenemään sujuvasti ruoansulatuskanavassa. Länsimaissa iso osa lääkärikäynneistä liittyy ummetuksen hoitoon, sanoo tutkijaprofessori Kaisa Putanen VTT:stä. Kuitu vaikuttaa suotuisasti myös sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Kuituun on sitoutunut antioksidantteja vastaavia bioaktiivisia yhdisteitä, joista tiedetään vasta pintapuolisesti. Kuidunsaanti pidentää elinikää, vähentää sydäntautien riskiä ja suojaa kakkostyypin diabetekselta. Jos täysjyväviljan käyttö nousee 7,5 grammasta 45 grammaan päivässä, diabetesriski alenee 20 prosenttia. Kokojyvävilja pienentää myös rintasyöpäriskiä, edistää suoliston bakteeritasapainoa. Ohran ja kauran beetaglukaani auttaa hidastamaan verensokerin nousua ja kolesterolin pysymistä normaalina. Rukiissa ja vehnässä on arabinoksylaania joka edistää suolen toimintaa. Muodollakin on merkitystä: viipale tiivistä ruislimppua jauhautuu suussa hitaammin kuin kulhollinen muroja.

Monia terveystietoisia mietityttää lisäaineet. Emulgointiaineet kiinteyttävät rakennetta, Säilymisaikaa pidentäviä happamuudensäätöaineita sekä nostatus- tai säilöntäaineita. Lisätty gluteeni parantaa sitkoa ja kuohkeutta ja askorbiinihappo jauhojen leipuuttamista.” (Anna Tommola hs 16.7.2015)