Lasten terveyden  tutkiminen

27.10.1993, Marketta Horn

Tein vuonna 1991 kuntalaisaloitteen, jossa ehdotin, että Espoossa tutkittaisiin, mitä lapset sairastavat ja mille alueille Espoossa mitkäkin sairaudet keskittyvät.

Puolentoista vuoden jälkeen tuli vastaus. Ehdotukseni tyrmättiin kahdesta syystä:

1. Espoossa ei ole tarvetta tutkia, koska varakkaiden lapset voivat hyvin.

2. Neuvoloissa siirrytään tietokonejärjestelmään ja tutkimus on helppo tehdä sen jälkeen.

 Vastaus on hirvittävä, mutta vihreät kollegani Saksassa ja Itävallassa ovat saaneet yhtä viileitä vastauksia. Saksan Bundestag antoi viiden sivun vastauksen, jossa lueteltiin kaikki sairaudet, joiden yhteyttä ilmansaasteisiin ei ole voitu osoittaa. Suomessa Oulun tutkimus lie lajissaan laajin.

Kimmokkeen kuntalaisaloitteen tekemiseen sain Jorvin lääkäriltä Mots Finnilältä, joka toimii Tammisaaren allergiasairaalassa. Hän anoi apurahaa ympäristöministeriöltä ja Suomen Akatemialta tutkimuksen tekemiseen. Tutkimuksessa olisi koottu asuintiedot, tietoja kunnallisrekisteristä jne. Tutkimukselle ei myönnetty varoja.

Vielä 1960-luvulla tuntemattomia olivat baby-astma ja kaksi-vuotiaiden inhalaatiohoito, liimakorvakin harvinainen jne. Jokainen äiti ja isä tietää: kutittaa, vuotaa, kirvelee - kuumetta, tulehduksia, mahakipua.

Myrkyllisiä aineita tulee lapseen ruoasta. Ongelma lie jokaisen itse ratkaistavissa, samoin kuin ihon kautta tulevat myrkyt vaatteista ja asuinmateriaaleista. Mutta ilman ja veden kautta tulevat myrkyt ovat poliittisia kysymyksiä. Kun me päätämme leventää Turuntietä tai rakentaa kolmannen kaistan kehä ykköselle, päätämme samalla, että ilmaan saa levitä tonneittain lisää typpeä, pölyä ja hiukkasia. Sairauksiin ovat vaikuttaneet typen oksidit, rikkidioksidi, hiukkaset, pöly ja melu.

Patsaita on tutkittu. Nehän tummuvat ja haurastuvat autojen päästöjen vuoksi. Alokkaiden terveydentilaa on tutkittu. Astmaatikkojen määrä on kuusinkertaistunut 30 vuodessa. Astmaa edeltävä allerginen nuha on etelän varuskunnissa kaksi kertaa yleisempi vitsaus kuin Pohjois-Suomen varuskunnissa.

Meillä on noin 30.000 elävää ympäristömittaria Espoossa. Iholta, limakalvoista, luusta ja hiuksista voi mitata pitoisuuksia.

Asun lähellä Espoon Sähkön suurta Kilo-Laajalahti ilmavoimalinjaa. Risteyskohdan taloissa on syntynyt jo kaksi mongoloidilasta, mutta Espoon Sähkö rakentaa yhä ilmajohtoja asutuskeskuksiin, taloudellista syistä.

 

Hemoglobiinista osataan mitata hiilimonoksidin määrä

Diisseldorfissa on mitattu, että hiilimonoksidin määrä veressä vähenee jo tunnin pyörämatkan aikana, jos pyörätie on puistossa. Lyijymääriä on mitattu hampaista ja luista. Tapiolalaisten ja mankkaalaisten lasten maitohampaiden lyijypitoisuus olisi näiden tutkimusten mukaan suurempi kuin pohjoisespoolaisten. Munuaiset keräävät kadmiumia. Tämä määrä taas selviää kun mitataan virtsan valkuaismäärä. Dioksiini vaikuttaa ihoon, maksaan ja hermostoon sekä ihmisen immuunijärjestelmään.

Ongelmana on, että nämä nykyiset myrkyt eivät enää näy eivätkä välttämättä haisekaan niin kuin tehtaan piipun tuprutukset pari vuosikymmentä sitten.

Kutiaminen, allergiat ja tulehdussairaudet ovat poliittisia sairauksia. Erityisesti silloin kun suunnittelemme uusia liikenneinvestointeja ja väyliä sekä uusia asuinalueita, on samassa yhteydessä puhuttava myös sairauksista. On lyhytnäköistä politiikkaa jättää tutkimatta sairauksia, kun kerran meillä on välineet tutkimiseen.

 

Sivilisaatiosairaudet ja immuunioppiminen

Lääkärilehti 34/2009:

Pääkirjoitus/Tiede, prof. Tari Haahtela HYKSin Iho- ja allergiasairaala

”Nälkä ja rutto vähensivät Euroopan väkiluvun 74 miljoonasta 52 miljoonaan vuosina 1340-1400... Immuunipuolustus on käynyt satojen tuhansien vuosien kovan koulun, ja me olemme selviytyneiden jälkeläisiä. Lapsuuden maatalousympäristö ja vahva yhteys karjaan ja sen jalostamattomiin tuotteisiin, kuten käsittelemättömään maitoon, suojaa allergialta ja astmalta. Mikrobirikas ympäristö - yhteys maaperään ja pieneliöihin - vähentää allergian riskiä. Kaupungistumisen ja elintarvikekumouksen myötä altistuimme monimuotoiselle mikrobistolle yhä vähemmän. Luontainen immuniteetti, johon ei muodostu pysyviä muistisoluja, tarvitsee jatkuvaa saprofyytti simulaatiota suoliston, ihon ja hengitysteiden kautta.  Juuri ne oireilevat allergiassa.

Immuniteetti tarvitsee pohjakseen vahvan luontaisen immuniteetin eli immuunisolujen säätelyverkoston. Se sisältää niin antigeeninä tunnistettavia dendriittisoluja kuin säätelijä-T-soluja ja tarvitsee jatkuvaa harjaantumista.  Immuunioppiminen on suurinta varhaisessa lapsuudessa mutta ei lopu vanhanakaan - siksi puutarhaa kannattaa kuopsuttaa vielä 90-vuotiaana.

Yliherkkyysreaktion ja toleranssin tasapaino riippuu säätelijä-T-solujen synnyttämästä toleranssista, joka allergisilla pettää. Tästä on näyttöä niin allergisessa nuhassa, astmassa, atooppisessa ekseemassa kuin kosketusihottumassa. Allergeeneille sietäminen korjaa juuri säätelijä T-soluvastetta.

Kansanterveyden kannalta tärkeämpää on kuitenkin estää toleranssin pettäminen ennakolta eli kouluttaa luontaista immuniteettia kannustamalla ihmisiä viettämään aikaansa luonnossa. Mökkielämä, kotipuutarhat (parvekkeiden yrttitarhat), lähiruoka, kalastus ja retkeily ovat luontaisia tapoja suomalaisille. Niiden terveydellinen merkitys on arvaamattoman suuri.

Vähän kärjistetysti: hieman nälkäinen, viluinen ja likainen lapsi, joka saa suuhunsa oman maan porkkanan, josta suuremmat mullat on karistettu, kehittää vahvan säätelijän T-solusysteemin.

Probioottien käyttö immuunikaraisuun on vain kalpea varjo tästä. Allergia saattaa olla vain näkyvissä olevan sairauspyramidin kärki. Toimivatko laukaisevat (perinnölliset) tekijät vasta, kun immuunipuolustuksen pohja pettää? Immuunijärjestelmä pitää vaatimuksista. Ilman haasteita elinsysteemimme rappeutuu."

(Niinpä. Lähes kaikille eläimille puuhataan jo lajityypillistä elinympäristöä. Odotan kiinnostuneena, milloin aletaan määritellä ihmiselle lajityypillinen elinympäristö! Saksalainen Der Spiegel- lehti kysyi laajassa artikkelissa 1.9.2009: "Soveltuuko ihminen vielä nykymaailmaan?")

 
 

Mikrobioottinen ympäristö köyhtyy

Mikrobit eli virukset ja bakteerit suojaavat allergialta, päättelee niin sanottu hygieniahypoteesi. ”Astman ja allergian ehkäisy olisi aivan uusi peruste suojella luontoa”, vakuuttaa prof. Tari Haahtela Hyksin Iho- ja allergiasairaalasta. ”Jos luonto yksipuolistuu, elimistö ei pääse harjoittelemaan puolustautumista. Ihon pinta ja keuhkot käyvät jatkuvaa sotaa ympäristön bakteerikantoja vastaan. Antibioottien liiallinen käyttö häiritsee tätä luontaista sotaa. Lapset saavat jo 15 eri rokotetta, kun 1940-luvulla ei piikitetty yhtäkään. Heidät pitäisi rokotusten ohella totuttaa mikrobioottiseen ympäristöön, vaikka nyrkkinsä savessa. Haahtela kutsuu astmaa, allergioita, nuorten diabeettista ja keliakiaa sanaparilla krooniset sivilisaatiosairaudet.

Uudet sairaudet hätyyttävät nuoria. Ne voivat vaivata koko eliniän. ”Nuoriin isketään iso hintalappu. Vanhoilla ilmenevät allergiat ovat yhteiskunnalle halvempi tikki.”

Haahtela tuomitsee esimerkiksi ne ruoan kylmäkuljetukset, joista mikrobit on puhdistettu. Kuluttajan olisi parempi ostaa multaisia perunoita ja porkkanapusseja. Jopa liian tehokas pölynimuri on Haahtelan syntilistalla. Rikkakihvelillä ei saisi poistettua asunnosta yhtä helposti mikrobeja, joihin kannattaisi tottua. Haahtelan johdolla on tutkittu pölyä, joka kerättiin Venäjän Karjalasta. Alueen bakteerikannat ovat hyvin erilaisia kuin Suomessa. Meillä pöly on ”köyhää”. Lasten diabetes on Suomessa nelinkertainen karjalaisiin lapsiin verrattuna. Sama pätee keliakiaan ja astmaan. (hs Timo Paukku 16.1.2011)

Kun luonto köyhtyy

Allergiat ja muut tulehdusperäiset megatrendit ovat kytköksissä toisiinsa, uskoo ekologi Ilkka Hanski ja allergiaohjelman laatimista johtanut Taru Haahtela. Yhdistävä tekijä ovat mikrobit, kaikkialla elävät mikroskooppisen pienet bakteerit, arkit, homeet, hiivat, levät, alkueliöt ja virukset. Niitä vilisee myös ihmisen iholla, suolessa ja hengitysteissä. Bakteerisoluja on elimistössämme kymmen kertaa enemmän kuin omia solujamme. Kolme mutkikasta järjestelmää kommunikoi koko ajan. Ne ovat ympäristön ja kehomme mikrobit sekä immuunijärjestelmämme solut. Immuunijärjestelmä erottaa vaarallisen vaarattomasta ja oman vieraasta. Jos ympäristö muuttuu liikaa, elimistömme jää ilman harjoitusta. Näin on käynyt rikkaissa, pitkälle kaupungistuneissa maissa. 1990-luvulla esitettiin hygieniahypoteesi. Nyt Hanski, Haahtela ja heidän kollegansa ovat kehittäneet biodiversiteettihypoteesin. Siistissä Suomessa lapsilla on neljä kertaa suurempi todennäköisyys olla allergisia kuin ei-niin-siistissä Venäjän Karjalassa.

Luontokato voi tarkoittaa ihmiselle lisääntyvää alergia-aaltoja, astma- ja suolistosairauksia, diapetistä. Altistamalla itseään luonnon mikrobeille ihminen voi saada uutta virtaa myös omiin mikrobikuntiinsa. Lahden seudulla on yhdistetty terveys- ja ympäristöohjelmat ja palkattu planetaarisen terveyden lääkäri jonka tehtävä on edistää ihmisten luontokontakteja. (hs 18.6.2022)

Allergisten pihoilta löytyi vain vähän luonnonvaraisia kukkia, metsää, maatalousmaata ja vesistöä. Allergiat ja tulehdukset alkavat lapsuudessa eivätkä useinkaan ole tappavia, niistä ei missään pidetä sellaista meteliä kuin esimerkiksi sikainfluenssasta tai sydäninfarktista. ”Allergia on kuin hiipivä elefantti joka salaa tassuttelee terveydenhuollon kentälle”, Haahtela kuvaa. YK:n vuosituhatarvion mukaan 20-30 prosenttia lajeista katoaa sadan vuoden kuluessa. Vuoteen 2015 mennessä kaksi kolmasosaa maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Hanskin ja Haahtelan tutkimuksessa nuoret jaettiin sen perusteella, paljonko allergian vasta-aineita heidän veressään oli. Kyynärvarresta otettiin mikrobinäyte ja selvitettiin millainen pieneliöiden yhteisö kunkin iholla elää, löytyi yli 570 bakteerisukua. Satelliittikuvilla selvitettiin koehenkilöiden elinympäristö (Arja Kivipelto hs 8.5.2012)

Immunologinen pulustusjärjestelmä

Ruotsissa tutki ympäristölääketieteen laitos yhteistyössä antroposofisin periaattein toimivan Vidar-instituutin kanssa lasten allergioita, 380 tavallisen peruskoulun oppilasta ja 295 Waldorf-koulun oppilasta. Waldorf-koulun oppilaista vain 18 prosenttia oli saanut tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotuksen, peruskoululaisista 90 prosenttia. Tuhkarokon oli sairastanut 60 prosenttia steinerkoululaisista ilman jälkitauteja, peruskoululaisista ei kukaan. Yli puolet steinerkoululaisista söi maitohapposäilöttyjä vihanneksia, peruskoululaisista vain muutama. Peruskoululaisista allergiaa oli 25 prosentilla, steinerkoululaisilla 13 prosentilla. Tutkimus osoitti, että tartunnat vahvistavat immunologista puolustusjärjestelmää. (hs 8.12.1998)

 Ihmisen immuunijärjestelmä alkaa kypsyä heti syntymän jälkeen. Jos silloin on liian vähän ärsykkeitä, järjestelmän säätelymekanismi ei kehity normaalista, kuvailee Tampereen yliopiston professori Heikki Hyöty. Se jää laiskaksi eikä pidä ylilyöntejä kurissa, allergiapuoli jää päälle. Lapselle ei kehity sietokykyä ja elimistö ylireagoi siitepölynkaltaisiin ärsykkeisiin. Elimistö voi myös tulkita elimistön omia soluja vihollisiksi ja hyökätä niitä vastaan, ja syntyy autoimmuunitauti. Sellaisia tauteja ovat esimerkiksi lapsuusiän diabetes, keliakia ja MS-tauti. Jos vilja, kananmuna ja kala aloitetaan myöhään, astman ja allergian vaara kasvaa. Kalan ja kasviöljyjen sisältämät n-3 rasvahapot taas suojaavat.

Perimän toiminnassa on eroja, jotka eivät riipu dna:sta. Samat dna:n kirjaimet toimivat kemiallisesti eri tavoin. (hs Päivi Repo 12.11.2011)

 

Lapsen turvallisuuden tunne

Marjatta Bardy on oivaltanut lapsuuden sosiologian tutkijoiden tapaan, kuinka huonosti lapset hyvinvointiyhteiskunnassa voivat. Lapsuudesta on tullut aikuisten palkkatyötä, häiriöiden torjuntaa ja hallintaa.

Vaistonvarainen reagointi lapsen käyttäytymiseen, esimerkiksi vihastuminen silloin kun lapsi on vaarassa, on tehokas keino suojata elämää. Mekaaninen suojaaminen kuten kaiteen rakentaminen ei riitä, vaan lapsen on itse koettava, että hänen elämänsä on tärkeä vanhemmille ja murrosiässä myös itselleen. (prof. Tuula Taminen, 27.2.1999)

Kelan emeritus-tutkimusprofessorin Raimo Raitasalon mukaan nuoria ei pitäisi hoitaa vain lääkkeillä. Sairauslomalle päätyvät etenkin ne, joilla on oppimisvaikeuksia tai muita kognitiivisen toiminnan häiriöitä. "On oletettavaa, että vaatimustaso kasvaa eri puolilla niin, että haavoittuvat nuoret eivät enää pärjää." Raitasalon mukaan nuorten tukiverkot ovat haurastuneet kotona, koulussa ja työssä.(hs 13.12.2009)

Dalai-lama painottaa varhaislapsuudessa saadun huolenpidon tärkeyttä: sen avulla kehittyy huolenpidon kyky. "Kaikki ongelmat, mukaan luettuna terrorismi, voidaan ratkaista kasvatuksen avulla, erityisesti tutustuttamalla lapset toisista välittämiseen jo ennen kouluikää. Riiteleminen, valehtelu ja kiusaaminen ovat tuoneet meidät nykytilanteeseen. (hs 22.8.2011)

Jos luokalla on alle 21 oppilasta, he menestyvät opinnoissaan paremmin myös myöhemmin. Luokan pysyminen samana vahvistaa oppilaiden itsetuntoa ja hyvä luokkahenki vähentää käytösongelmia ja väkivaltaisuutta vielä aikuisenakin, kertoo professori Liisa Keltikangas.

Ohjenurkka

Nukkumaanmeno: Lapsi tarvitsee selvät rakenteet ja rutiinit. Kerro, että nukkumaanmenoon on nyt viisitoista minuuttia ja sen ajan voi vielä leikkiä. Näin asia ei yllätä.

Koulu tai päiväkoti: Ota lapsi mukaan ongelman ratkaisuun. Istu alas ja kuuntele hänen ideoitaan. Ole myönteinen ja kehu, kun on tilaisuus.

Syöminen: Ota lapsi mukaan ruoanlaittoon tai kattamiseen. Voit luvata, että kun hän on maistanut epämiellyttävää ruokaa, hän saa jotain muuta. Jos hän syö yhtään, kehu. (hs 22.8.2011)

Viisas mieli ei kestä järjetöntä maailman menoa

Kela korvasi 16-29-vuotiaille vuonna 2008 yli 400 000 sairauspäivärahaa (masennuksen vuoksi). Määrä on 44 prosenttia suurempi kuin viisi vuotta aikaisemmin. Masennuksen aiheuttamat 16-19-vuotiaiden miesten sairauspäivärahakaudet lisääntyivät jopa 75 prosenttia. Kaikkiaan kausien määrä kasvoi alle 30-vuotiailla miehillä 40 prosenttia ja naisilla 49 prosenttia.

Lasten huolestuttavaa käyttäytymistä esiintyy joka viidennessä suomalaisperheessä. Aikuisten psykiatriset ongelmat, rikollisuus ja itsemurhat ovat vahvasti yhteydessä siihen, kuinka hän on voinut kahdeksanvuotiaana. Käytöshäiriön tunnusmerkit täyttyvät, kun siihen liittyy väkivaltaisuutta, valehtelua, varastamista ja kiusaamista.

STM Nuorten terveystutkimus 2009:

16-18 vuotiaista joilla ei ole koulutusta 57 % tupakoi päivittäin, 39 % ottaa tosi humalan kuukausittain, 4 % nukkuu alle 8 t, 47 % harrastaa liikuntaa alle 2 kertaa viikossa, 35 % syö aamia5sta alle kolmesti viikossa, 26 % ei pese hampaitaan päivittäin, 16 % on haittaava pitkäaikaissairaus, 21 % jatkuva reseptilääkitys, 44 % 6n yli kaksi stressioiretta päivittäin.

Merituuli Saikkonen hs 4.2.10: Suomen Akatemian ja lääkäriseura Duodecimin paneeli: "Terveysongelmat ja haitalliset tottumukset kasautuvat ryhmiin, jotka sijoittuvat myös aikuisina alempiin koulutus- ja sosiaaliryhmiin. Huonosti peruskoulussa menestyvät nukkuvat vähemmän, harrastavat harvemmin liikuntaa, syövät enemmän reseptilääkkeitä, polttavat useammin tupakkaa... Helsingissä 12 prosenttia lukiolaisista polttaa tupakkaa päivittäin, mutta ammattikouluissa liki 40 prosenttia... Erot alkoivat kasvaa viime laman jälkeen... Perheen taloudelliset ongelmat selittävät jopa puolet kouluikäisten lasten mielenterveydenvaihteluista, lastenpsykiatri Matti Kaivosoja.

Nykyaikaa vai tulevaisuutta? Viisitoistavuotiailta leikataan selkiä välilevyn pullistumien takia. Jopa kaksitoistavuotiailla on löydöksiä sepelvaltimotaudin ensioireista. Rintaa puristaa rasituksessa. Valitettavasti tämä on aivan täyttä totta tänä päivänä Suomessa, sanoo Suomen olympiakomitean läkäi Harri Hakkarainen. Todella huolestuttavaa. Nyt on ilmennyt sairauksia, joita oli aiemmin vain aikuisilla. Vertailevissa tutkimuksissa 1970-luvun puolivälistä 2010-luvulle on selvästi havaittu, että nuorten jaksaminen on vähentynyt. Suomessa ruutuaika on nuorilla nelä viisi tuntia päivässä. Liikkuminen vahvistaa sydäntä, verenkiertoa, luustoa lihaksistoa ja hermostoa. (Ari Pusa hs 10.10.2013)

Italialaisten tutkimuksessa tarkasteltiin 30 kiusaamisesta tehtyä tutkimusta, jotka kattoivat 220 000 kouluikäistä lasta 14 eri maasta. Yhteenvetona tutkijat toteavat, että kiusatut valittavat huonosta olosta yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin lapset, joita ei kiusata. Yleisimpiä oireita olivat päänsärky, vatsakipu, selkä-, niska- ja olkapääkipu, huimaus, hengitysvaikeudet, lihasten jännittyneisyys, pahoinvointi, ripuli ja vuoteenkastelu.
- Tutkimuksemme mukaan mikä tahansa toistuva ja selittämätön fyysinen oire voi olla varoitusmerkki kiusaamisesta, kertoo tutkimusta johtanut Gianluca Gini.

Petotukija, järjestön perustaja

Jussi Ristonmaa

Eläinten ystävän menu

Ma Tapettua lehmää jauhettuna kastikkeeksi ja perunoita

Ti Hunajamarinoitua kanan ruumista ja riisiä

Ke Sonnin sisältä irti revittyjä sisäelimiä keittona

To Eläinystäväsi verestä valmistettuja lettuja

Pe Tehotuotanto kidutettua sikaa paistettuna.