Maan ekologinen uusasuttaminen

 Tuula Lehtinen:

 

Tarve isolle selvitysoperaatiolle: Maan ekologinen uusasuttaminen

Vain maa elättää.

Elävä maa elättää aina ja hyvin.

Tulevaisuudessa maa elättää parhaiten luonnonmukaisesti viljeltynä.

 

Visio: Suomessa pidetään maa elävänä ja siirrytään luonnonmukaiseen kasvatukseen ja permakulttuuriseen suunnittelutekniikkaan.

Luonnonmukaiseen kasvatukseen ja permakulttuuriseen suunnittelutekniikkaan siirtyminen edellyttää - ja edesauttaa - uusien väestöryhmien kiinnostuvan ruuankasvatuksesta ja maan kestävästä käytöstä.

Elättävän maan seutu autioituu.

Vuosittain 7000 tilaa jää kylmäksi. (HS 26.7.96)

Vuonna 1995 tiloilla työskenteli enää 124.000 ihmistä. (HS 26.7.96) Tänään maa ei elätä -tuet elättävät tiloja.

Visio: Kiinnostus luonnonmukaiseen, elättävään viljelyyn kasvaa "räjähdysmäisesti".

Luonnonmukainen viljely edellyttää uutta tietoa, uutta viljelykäsitystä, uutta työvoimaa ja tervehtynyttä maata.

Viime vuosina suuri osa maamme kansalaisista on muuttunut liikaväestöksi. Liikaväestöä on nyt yhtä paljon kuin vuosisadan vaihteessa. Nykyisin sosiaaliturva hidastaa liikaväestön kurjistumista. Silti pitkään työttömänä oleva henkilö menettää tulevaisuuden.

"Kymmenet hankkivat lisää ansioita keräämällä pulloja Helsingin keskustassa" (HS 26.7.96)

Visio: Suuri määrä tulevaisuutta vailla olevia kansalaisia ei ole edullista millekään intressitaholle.

Suuri liikaväestö on suurten muutosten potentiaali toteuttaja.

Yksi suuri muutos on kääntää maa jälleen elättäväksi. (Milloin ja miksi maa on lakannut elättämästä?)

- tilat elotiloiksi (asennemuutos: siirrytään maksimaalisesta irtiotosta ja riistosta kumppanuuteen)

- velat pois (tila elättää väkensä, mutta ei pankkejaja, MTK -organisaatioita, jne.)

- luomuperiaate (elävä maa elättää hyvin)

- paikallisuus (oma elämän ja tuotannon hallinta)

- oma jalostus (monipuolisen osaamisen ja kyvykkyyden syntyminen)

- yhteistyö, ryhmäviljely, tieto-taitoverkostot, keräilytalous (metsien ja vesien antimet)

Liikaväestön rooli tässä muutoksessa:

- elintärkeää (historiallista) muutosta toteuttaessaan liikaväestö muuttuu tärkeäksi väestöksi

- liikaväestö ei eriydy kielteiseksi väestön osaksi, vaan osallistuu elimellisesti

rakennustyötön kuten muutkin väestöryhmät.

- liikaväestö ei menetä elämänsä hallintaa, ei syrjäydy, ei menetä tulevaisuuttaan

- liikaväestö omaksuu elintärkeät asenteet ja taidot muuttaa maa elättäväksi

- elättää itsensä ja lakkaa olemasta liikaväestöä

SUURI MUUTOS TOTEUTETAAN MONENLAISILLA ASKELILLA

Maan saattaminen eläväksi, viljelytapojen muuttaminen ryöstävistä vaaliviksi ja elämisen asenteiden muuttaminen kilpailevista ja omistavista kumppanuuteen ja vuorovaikutukseen perustuviksi. Tämän kaiken välttämättömän muutoksen toteuttamiseen tarvitaan paljon pieniä puroja, paljon erilaisia menetelmiä ja väyliä. Tällaisille hankkeille tulee raivata tilaa ja osoittaa resursseja. Uusimman tieteellisen tiedon lisäksi tarvitaan holistisia asenteita, motivoituneisuutta, talonpoikaisjärkeä ja - kokemusta.

Ehdotus:

Ekologinen siirtolapuutarha on yksi askel maan ekologiseen uusasuttamiseen.

Toteuttajat: Vapaasti mukaan motivoituvat yli 45-vuotiaat, mielellään kerrostaloissa asuvat pitkäaikaistyöttömät, Tampereen kaupunki, tarvittavat ja halukkaat tiedetahot ja muut tarvittavat tieto-taito-tukitahot

Paikka: Peltoalue aivan kaupungissa, polkupyörämatkan päässä kaupungin keskustasta

Perusperiaatteet: Koko alue, esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelu, alueen toiminnot (sosiaaliset ja tekniset) rakennukset ja kasvatus- ja jalostustuotanto edustavat ekologista huipputietämystä ja -kokeilua. Esimerkiksi alueella on suljettu kierto (energia ja jäte), alueella tuotetaan huomattavasti ruokaa täysin ekologisesti, alueella tutkitaan uusia (ja vanhoja!) luonnonmukaisen kasvatuksen menetelmiä, alueella otetaan käyttöön energiaa vaatimattomat säilöntätavat, kuten kuivatus, samoin muussa omien ja keräilytuotteiden jalostuksessa, jne.

Siirtolapuutarha toimii: koulutuksellisesti, kokeilullisesti ja tuotannollisesti.

Siirtolapuutarha tuottaa tekijöilleen: omaehtoista toimeentuloa (sossusta vapautuvia kansalaisia), uutta tietoa, uutta kyvykkyyttä, uutta yhteistyötä, uusia asenteita.

Siirtolapuutarha tuottaa ympäröivälle yhteisölle itsenäisesti toimeentulevia kansalaisia, tieto-taitoa ekologisesti, yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesti kestävistä elämiseen ja tuottamiseen tarvittavista ratkaisuista, asenteellista uudistusta, jäykkyyksiä murtavaa kansalaisrohkeutta.

Miksi siirtolapuutarha

- siirtolapuutarhaväki on onnellista (kokemukseeni perustuva väite)

- puutarhatyö elvyttää ihmisen parhaimman minän toimintaan

- puutarhatyö edellyttää jatkuvaa tietojen ja taitojen kartuttamista (loppumaton sarka)

- puutarhatyö kiittää tekijäänsä

-Siirtolapuutarha on kokoluokaltaan hyvin hallittava kokeiluprojekti, myös taloudellisesti ja yhteistyöllisesti

- siirtolapuutarha soveltuu kokeiluksi, mm. koska se ei myöskään kokeiluun lähteville ihmisille ole koko elämän käsittävä askel sosiaalisesti tai taloudellisesti

- yli 45-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät ovat usein matalasti koulutettuja eivätkä hevin sijoitu tulevaisuuden digitaalivirtuaalistudioihin

- silti: nämä henkilöt haluaisivat edistää omaansa ja mahdollisesti lastensa perheiden toimeentuloa, he omaavat runsaasti kokemusta käytännön työstä ja useilla on talonpoikaisjärkeä ja oppimismotiivia.

Miksi ekologinen

- juuri ekologisuus tekee hankkeesta elintärkeän kuten hankkeeseen osallistujistakin;

- juuri hankkeen ekologisuuden vuoksi se on arvollinen resurssoinnin ja yhteistyön kohde

- juuri ekologisuus motivoi kaikkia hankkeeseen osallistujia luovaan panokseen

- maan tervehdyttäminen ja kääntäminen luomutuotannolle edellyttää kyseisen tieto-taito-kokemuksen tarjonnan valtavaa kasvua; tällä hetkellä yhteiskunnastamme puuttuu tätä tarvetta vastaavat resurssit tuottaa ja jakaa tätä koko tulevaisuutemme kannalta elintärkeätä tieto-taito-kokemusta

- samoin energiaan, jätteisiin, rakentamiseen ja koko ympäristöön liittyvästä ekologiasta tarvitaan tietoa, kokemusta ja sanansaattajia

- kyse on tulevaisuuden kannalta elintärkeän tiedon ja kokemuksen tuottamisesta ja jakamiseen osallistuvien (neuvojien) määrän kasvattamisesta.

Taloudellinen toteuttaminen: (hanke on luonteeltaan pilottiprojekti)

- kaupungin resurssit: esim. ympäristö-, elinkeino- ja sosiaalitoimi -paikallinen työvoimatsto

- oppilaitokset (ammattikoulut, korkeakoulut, yliopistot)

- EU-projekti (esim. hankkeen kehittely, toteuttaminen, seuranta: Tampere-Dortmund-Norrköping)

- ministeriöt (työ, sosiaali, maatalous) -järjestöt

- työttömien osuus toteutettaisiin esim. 3-4-vuotisena koulutusprojektina, jolloin heidän toimeentulonsa seurailisi työvoimapoliittisen koulutuksen yleistä linjaa

- koulutusjakson jälkeen voisi ajatella jaksoa, jonka kuluessa henkilölle luovutettaisiin käyttöoikeus/tuotantooikeus kasvatusyksikköön, josta vastineeksi voitaisiin sopia esimerkiksi ettei henkilö hae (ei tarvitse) jakson kuluessa toimeentulotukea, vaan tuottaa ruokaansa ja toisaalta myy tietotaitoaan (neuvontaa, konsultointia, luennointia, jne.) :

- 5-6 vuoden kuluessa puutarhan tuottavuus ja kasvattajien osaavuus karttuvat niin, että saadessaan kayttöoikeuden ja tuotantooikeuden seuraavaksi 10-15 vuodeksi he luopuvat kokonaan peruspäivärahasta ja toimeentulotuesta tuottaen oman ruokansa, tuotteita vaihtoon, jalostaen tuotteitaan, myymällä tieto- taitoaan kursseina ja koulutuksena, osallistumalla erilaisiin vaihtopiireihin, jne. Tässä tapauksessa sopimukseen sisältyy motivaation lisäämiseksi verovapaus.

Verovapaus voi olla perusteltua siksikin, että ekologisen ruuan tuotannon ja elämisen tieto-taidon hankkiminen ja jakaminen on yhteiskunnallisesti niin arvokasta, että se on katsottava verovapaaksi maan ja yhteiskunnan uudistamiseksi.

LISÄARVO: uutta työllistymistä

- yhteistyössä syntyy uusia taitoja ja ryhmiä, jotka voivat esim. jatkojalostuksen taitojen osalta perustaa yhdessä liikeyrityksen, tms..

-voi muodostua osaajaryhmiä, jotka voivat ottaa viljelläkseen esim. autioituvan tilan

MAAN UUSJAKO

Keskeistä: siirtyminen luomutuotantoon, vähittäinen siirtyminen kohti kasvisravintoa, siirtyminen kohti sosiaalista kestävyyttä (kohti tarpeellisten ihmisten yhteiskuntaa), siirtyminen omistamisesta kohti vuorovaikutusta (vuorovaikutus on elinkeino, ei omistaminen)

- maan uusjako ei aiheuta uuskasvattajille velkoja, korkoja eikä pankkiriippuvuutta

- maan uusjako toteutuu yhtenä suurena yhteiskunnallisena uudistumisprojektina (uusjaolla toteutetaan \laajoissa piireissä mielekkääksi koettu vaihtoehto, silloin kun vastakkainen näköala tarjoaa maaseudun \ autioitumista ja kaupunkien slummiutumista)

- maan uusjako toteutetaan usealla erilaisella, mutta kestävän kehityksen arvot sisältäväliä tavalla

a) Uusjaolla siirretään maata luomutuotantoon

-uusjako voi vapauttaa ajattelun, uusjaon myötä voidaan ottaa käyttöön uusia

tukimenetelmiä (vrt. maan asuttaminen ja raivaus sotien jälkeen), joiden kestävä näköala on saattaa yhä suurempi peltoala luomutuotannolle eli kestävälle viljelylle,

työvoimavaltaiselle viljelylle ja ravintopitoisempien kasvien tuotannolle (voi merkitä säästöjä myös terveydenhoidon puolella eikä ainoastaan toimeentulo tuen ym. -sosiaalitukien puolella)

b) Uusjaolla siirretään kaupunkien liikaväestöä maaseudulle, jossa podetaan väestöpulaa

- luomuviljely tuo maaseudulle runsaasti muitakin innovaatioita ja palveluja, muun muassa pienimuotoisen jatkojalostuksen ja jakelun myötä

- luomuviljely ja oheisinnovaatiot ruokkivat nimenomaan lähialuettaan ja niiden avulla voidaan irrottautua muun muassa pitkien matkojen kuljetuksista

-luomuviljelyn periaatteet yleistyvät maaseudulla, jolloin päästään irti vesistöjä kuormittavasta nykyviljelystä

Pari siirtymämallia:

1) Elotila kasvatus- ja käsityöläisosaajille (järjestelyjen edellytys luomukasvatus ja oma jalostus) . -kaupunkien liikaväestöön kuuluu erilaisia agraarikoulutuksen saaneita

osaajia, jotka eivät ole sijoittuneet normaaliin palkkatyöhön tai kotipelloille, lisäksi kaupunkien liikaväestöön kuuluu erilaisiin käsityötaitoihin koulutuksen saaneita, jotka eivät ole työllistyneet normaalilla tavalla, ja jotka eivät suuntautuneisuutensa vuoksi kiinnostu perinteisestä yksityisyrittämisestäkään, eivätkä omaa perinteiseen yrittämiseen tarvittavia pääomia

2) Luomusiirtolapuutarhat yli 50-vuotiaille työttömille koulutuspalstoineen

- yli 50 -vuotiaissa työkykyisissä ja vajaatyökykyisissä on runsaasti henkilöitä, jotka uudelleen järjestetyissä oloissa kykenisivät kestävää kehitystä edistävään yhteiskunnalliseen työhön.

Yhteiskunnalta puutarhat mökkeineen, yhteistiloineen, tukea ja opetusta

- luomusiirtolapuutarhoissa voitaisiin luomutuotannon periaatteita opettaa keskitetysti uusille väestöryhmille, tieto muuttuisi välittömästi taidoksi ja elämäntavaksi;

- opetettaisiin ja opeteltaisiin kestäviä säilöntätapoja (kuivaus, umpiointi. jne); pois pakastinpakosta

- opiskeltaisiin keräilyä ja villivihanneksia, yrttejä

-luomusiirtolapuutarhojen viljelijät pystyisivät avo- ja kasvihuoneviljelmillään tuottamaan suuren osan omasta

ruuan tarpeestaan sen sijaa, että nostaisivat elinkustannuksensa erilaisina sosiaalitukina

Vastineeksi yhteiskunnalle:

- osallistuminen omaan toimeentuloon

- osallistuminen tiedonsiirtoon (kaupunkien uusavuttomat), luomusiirtolapuutarhoilla olisi velvollisuus jakaa tietoa, siis eräänlainen opetusvelvollisuus

- osallistuminen "yleiseen ruokintaan", esim. kouluille vihanneksia syksyllä (ehkä koululaisia töihin kasvimaille, tms.)

 

 

Perustettava Permakulttuurisäätiö /psta Tuula Lehtinen

PILOTTIHANKE: PERMAKOTI IKÄÄNTYVILLE I

Johdanto

Suurten, työttömyyden ja konkurssien köyhdyttämien, ikäluokkien ikääntyminen on yhteiskunnalle raskas taloudellinen haaste.

Permakulttuurinen, ruoka- ja energiaomavaraisuuteen perustuva koti on uusi, vaihtoehtoinen malli, jolla on mahdollista saavuttaa täysipainoinen, vireä ja täyteen tarpeellisuuteen perustuva vanhuus minimaalisin taloudellisin panoksin.

Permakulttuuristen Elokotien edellyttämää viljelymaata ja rakennusresurssia on vapaana miltei maamme kaikissa kunnissa. Näitä resursseja tulisi saattaa omaehtoiseen ja kestävään kehitykseen sitoutuvien yhteisöjen käyttöön vaihtoehdoksi runsaasti yhteiskunnallisia resursseja edellyttävälle holhotulle laitosvanhuudelle.

Anomus

Anomme perustettavan Permakulttuurisäätiön nimissä Raha-automaattiyhdistykseltä 1,0 mmk tukea hankkiaksemme käyttöömme Keuruun kunnan omistaman vanhainkotikiinteistön (Rekola) omavaraistaloudelle välttämättömine viljely- ja metsämaineen permakulttuurisen Elokodin perustamiseksi pilottihankkeena.

Perustelut

Permakulttuurinen pilottihanke tuottaa yhteiskunnallisesti arvokasta tietoa uudesta vaihtoehdosta ja sen sovellettavuudesta.

Hanke rohkaisee ikääntyviä ihmisiä muodostamaan yhteistyöhön ja keskinäiseen hoivaan perustuvia yhteisöjä.

Hanke edistää kestävää kehitystä tukevan elämäntavan tieto-taidon karttumista, haluttavuutta ja

yleistymistä.

Hanke PERMAKULTTUURINEN ELOKOTI

Tavoite: Mahdollisuus vanhanakin hyvään elämään, joka on

• luonnonmyötäinen (eettinen ja moraalinen perusta)

• -itse tuotettu (omavaraisuus)

• -sosiaalinen (yhteistyö ja keskinäinen hoiva)

• -rauhallinen (levokas ja filosofinen)

• jatkuvasti haastava (ihmisen kaikkia kykyjä kunnioittava ja monikykyisyyttä viljelevä) -vastuullinen (tietoisuutta lisäävä)

Kohderyhmä:

-peruskohderyhmän muodostavat noin 15 sellaista ikääntyvääja iäkästä henkilöä (miehiä ja naisia),

joille mainittu tavoite on arvokas vaihtoehto verrattuna erilliseen ja yksinäiseen, muutoin typistettyyn tai laitosvanhuuteen

-kaikenikäiset kanssaviihtyvät ja -työskentelevät -oppijat, kokeilijat, vieraat (myös kansainväliset)

Elanto:

Elättävät elementit

A) Vuorovaikutus

Lasketaan elinkustannuksia välittömästi ja saavutetaan omavaraisuus asteittain saattamalla toimimaan seuraavat vuorovaikutus suhteet:

1) Vuorovaikutus maan kanssa -permakulttuurinen suunnittelutekniikka

-kasvisten, juuresten, yrttien, marjapensaiden, hedelmäpuiden ja pellavan viljely omaan tarpeeseen

2) Vuorovaikutus ympäristön kanssa (metsät, järvet, naapurit) -keräily: marjat, sienet, villivihannekset, lääkekasvit

-vastavuoroisuus- ja vaihto suhteet naapuruston kanssa (tuotteet, talkootyö)

3) Vuorovaikutus energialähteiden kanssa (biomassa, aurinko, tuuli, maa)

-edetään asteittain omaan energiatalouteen ja edetään puuenergian käytöstä yhä enenmmän auringon, tuulen ja maalämmön käyttöön

4) Sosiaalinen vuorovaikutus

-edistää fyysistä ja psyykkistä vireyttä; vähentää lääkkeiden ja lääkäripalvelujen käyttöä

-oma ja yhteinen vastuullinen suhtautuminen terveyteen: elintavat ja sairauksien ennaltaehkäiseminen

5) Vuorovaikutus eläinten kanssa

-välttämätön (mahdollisimman pieni) määrä kuttuja maidon ja juuston saamiseksi, jokunen muniva

kana, jokunen lammas villan tuottamiseksi, aasi kuormien kuljettamiseen, kissat hiirien pyytämiseksi

B) Aineellinen vaatimattomuus

Harjoitetaan aineellisesti vaatimatonta ja kierrättävää elämää -esim. vaatteet, käyttöesineet, kalusteet, työkalut, jne.

C) Rahatalous

Harjoitetaan välttämätön määrä rahataloutta mm. seuraavasti:

-tuotetaan vaihtoehtoinen "vanhainkotipaikka" 2-3 hoivaa tarvitsevalle paikalliselle vanhukselle -myydään pienimuotoisesti omia viljely- ja keräilytuotteita, omia jalosteita, käsitöitä, ajatuksia -tuotetaan kursseja, koulutusta, projekteja, julkaisuja, asiantuntijuutta

Tuotannon organisointi:

Yleinen päivittäinen työaika on 4 tuntia.

Jokaisella elantoon oleellisesti vaikuttavalla osa-alueella on vastaavansa ja kanssatuottajat, jotka viime kädessä huolehtivat töiden suunnittelusta, töiden sujumisesta ja alan kehittämisestä.

Kaikilla yhteisön jäsenillä on oikeus oppia ja osallistua kaikkiin yhteisön töihin kanssatyöskentelijöinä. C Yhteisön vierailijoilla on työvelvollisuus siten kuin osa-alueiden vastaavat suunnittelevat työpanoksia.

Yhteisön hallinto:

Permakulttuurisäätiö (edistää ja valvoo yleisellä tasolla tarkoituksen toteuttamista) Paikallishallinto (yhteisölliset normit, yhteistyölliset tavoitteet, uudet jäsenet)

Yhteisöedistäjä (kukin yhteisön jäsen vuorollaan huolehtii elantoon liittyvien toimintojen sujumisesta ja.. jäsenten viihtyisyydestä)

Aatteellisuus:

Yhteisön yhteinen nimittäjä on toteuttaa paikallisesti ja globaalisesti kestävää kehitystä edistävää, omavaraisuuteen perustuvaa elämää, joka on samalla laadukasta niin aineellisesti kuin henkisestikin. Yhteisö ei ole tunnustuksellinen eikä yhteisönä sitoutunut mihinkään uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaan eikä ole näistä riippuvainen.

Yksityisyys:

Elokoti on jäsenen koti, työpaikka ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä. Yhteisön jäsenillä on omat

huoneet, omaa aikaa ja omat rahavarat. Henkilökohtaista omaisuutta ei luovuteta yhteisölle eikä käytetä yhteisössä lukuun ottamatta vaatteita, kirjoja ja huonekaluja, tms.