Kun naisista yritetään tehdä miehiä - hyviä jätkiä


Päivitetty 1.4.2025


Hilkka Pietilä kirjoittaa:

Raija Julkunen havaitsi vuonna 1992, että pohjoismaissa yhteiskunnissa naiset on poikkeuksellisessa määrin integroitu miesten yhteiskuntaan. Naisten ja miesten elämä ja asema kansalaisina on samanlaistunut ehkä enemmän kuin missään muualla maailmassa. Saavuttaakseen tasa-arvon miesten kanssa monet naiset omaksuvat miesten maailman säännöt ja tavat siinä määrin, että heistä tulee miesten kopioita kaikessa muussa paitsi ulkonäössä... Itse olen kokenut, että tasa-arvon tavoitteleminen miesten kanssa heidän ehdoillaan, on minulle naisena alentavaa... Suurin osa meistä naisista on eriasteisissa oppilaitoksissa koulutettu ja manipuloitu miehisen maailman palkka- ja karriäärikilpailuun mukaan... Monet naisetkin haluavat päästä pörssiyhtiöiden johtokuntiin sen sijaan, että kehittäisivät lainsäädäntöä näiden yhtiöiden vallan rajoittamiseksi... Miesten asemasta on tullut tasa-arvon mittari ja naisten tavoite, jolloin naiset unohtavat omat vahvuutensa. Naisten hoivalahjakkuus ja sosiaalisuus, kätevyys ja taloudellisuus, intuitio ja varovaisuus ovat edelleen olemassa, vaikka saattavat jäädä viljelemättä ja kehittämättä... Naiset sanoivat 1970-luvulla ettei yksi suuri pala miesten leipomasta kakusta ole riittävä tavoite, sillä meillä on oma resepti ja haluamme leipoa uuden, toisen kakun... Naiset voivat ajatella rauhanasiankin kokonaan omasta näkökulmastaan. Naisten tietoisuuden herätessä tulee ensimmäisenä vastaan se, että naisten kokemuksen perusteella vihollista ei ole olemassa. Kukaan äiti ei ole koskaan synnyttänyt vihollista, ihmiset eivät ole toistensa vihollisia.
(Hilkka Pietilä, Yli rajojen, into 2013)

Vaikka feministisissä tutkimuksissa on tuotu esille sukupuolten erilaisuutta, ei niidenkään tuloksissa ole kajottu valtion olemassaoloon eikä edes sen peruspilareihin. On uskoteltu hyväksikäytön vähenevän perhe- ja työsuhteita tasa-arvoistamalla. Keskustelussa on tapahtunut samoin kuin luonnonsuojelussa. Luonnonsuojelijat ovat luulleet parantavansa ympäristöä tekniikalla puuttumatta yhteiskunnan syvärakenteisiin.

Yritettiin tämä viittä kieltä puhuva, nuori ja kansainvälisillä areenoilla lähes kymmenen vuotta työskennellyt nainen pudottaa kaksi kertaa eduskuntavaalien ehdokaslistalta vuonna 2011.
(Elina Lepomäki kirjassaan 2017). 

Miesten ja naisten tasa-arvo ostetaan sillä hinnalla, että naiset eivät enää eroa miehistä lainkaan. Sukupuolten välinen vastakohtaisuus on häviämässä ja sen mukana tähän vastakkaisuuteen perustuva eroottinen rakkaus. Miehistä ja naisista tulee samanlaisia, ei tasa-arvoisesti erilaisia. 

 Sosiologian perinne on jättänyt lähes analysoimatta seksin yhteiskunnallista merkitystä.
(Henry Laasanen, Naisten seksuaalinen valta. 2008)


Mies- ja naistapaisuus

Germaine Greerin ohje kuuluu: naisen on viimeistään vaihdevuosien aikaan ryhdyttävä hoitamaan puutarhaa. Puutarha on pienoismaailma, jonka elämän, kuoleman ja uudelleensyntymisen seuraaminen on ikivanhaa itsehoitoa. Suomalaisista naisista Eeva Kilpi, Eeva Tikka, Helvi Hämäläinen, Mereta Mazzarella alkavat oikein kaivautua puutarhan multaan. (Suvi Ahola hs 4.4.1994)

Mitä on miesmäisyys?
Yhteiskunnallisissa teorioissa puhutaan valtiosta miesliittona. Sukupuolihierarkiat, vanhimpien etuoikeus, jäykkä roolien ja tehtävien jako, näennäisesti emotioista riisutut säännöstöt, sukupuoleen perustuva työnjako, hierarkkinen sisäinen -ulkoinen käyttäytyminen, kaverilliset palkitsemistavat ja miesten henkilökohtaiset verkostot ovat osa valtiollisen byrokratian maskuliinisuuden perinnettä. Julkisen ja yksityisen erottaminen on nykyisen sukupuolijärjestelmän perusta ja toimii sitten miesten vallan säästölippaana: byrokraattinen diskurssi, instrumentaalinen rationaalisuus, hierarkia ja asiantuntijoiden kultti ja välittömiin tarpeisiin ja huolehtimiseen liittyvien toimien aliarviointi. Kapitalistiset valtiolliset toimintatavat normalisoivat työkeskeisen elämäntavan ja vähättelevät palkkatyön ulkopuolista elämää. Länsimaiset demokratiat tarvitsisivat uutta keskustelua perheen, työllisyyden, koulutuksen ja terveyden demokratisoinnista.

Arvostelijoiden mielestä Wikipedia suhtautuu naisiin ja erityisesti tiedenaisiin syrjivästi.
Todisteena he esittävät, että kaikista henkilöartikkeleista vain 18 prosenttia on naisten kirjoittamia. Tieteentekijöiden kohdalla luku on vielä pienempi, 16 prosenttia. (2019)
Uutisissa miesten osuus on kolminkertainen naisiin verrattuna.

Miten miesvalta on edelleen mahdollista, vaikka naiset ovat olleet toimittajakunnassa enemmistönä jo 15 vuotta? Se johtuu naisten miestapaisuudesta. Mies- ja naistapaisuus ovat sukupuolitutkimuksen termejä, joilla tarkoitetaan naisiin ja miehiin liitettyjä kulttuurisesti rakentuneita eleitä, puhetapoja ja toimintamalleja. 

Uutismaailmassa pärjätäkseen nainen alkaa toimia miestapaisesti, hyvänä jätkänä, sanoo erikoistutkija Sinikka Torkkala Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta. Naiset alkoivat esimiehinä tehdä enemmän miehisiä uutisia kuin miehet konsanaan.

"Jos filosofi pyrkii holistiseen maailmanselitykseen, jossa osat saavat mielen kokonaisuuden kautta, hän on feminiininen ajattelija. Atomistinen ja empiristinen filosofia taas on tämän luokittelun mukaan maskuliinista. Leibniz ja Hegel olisivat siis naisellisia filosofeja." (Keller)

 ”Nais- ja miestapaisuus ovat sukupuolitutkimuksen termejä, joilla tarkoitetaan naisiin ja miehiin liitettyjä kulttuurisesti rakentuneita eleitä, puhetapoja ja toimintamalleja. Uutismaailmassa pärjätäkseen nainen alkaa toimia miestapaisesti, ”hyvänä jätkänä” (Iiris Ruoho, Sinikka Torkkola Journalismin sukupuoli). On selvää, ettei journalismi tasa-arvoistu, vaikka useimmissa toimituksissa on naisenemmistö.  Journalismin sisällä suhteet mielletään vastakohtina: julkinen ja yksityinen, kova ja pehmeä, etäinen ja läheinen, mieto ja tunne, objektiivinen ja subjektiivinen, vakava ja populaari. Miestapainen juttu on faktapohjainen, etäinen ja vakava pläjäys, jonka kuvassa pönöttää vallakas yrityspamppu tai poliitikko. Naistapainen taas on kovan uutisen kainaloon ympätty minireportaasi, joka kertoo, miten tämä poliittinen päätös vaikuttaa tyrnäväläisen Tarjan elämään. Ilkka Malmberg kirjoitti 1998 kirjassaan, miten koiraat haluavat tietää faktat, luvut, prosentit ja naaraat, miltä jokin tuntuu, mitä se tarkoittaa. (Jaakko Lyytinen hs 12.9.2010)

"Naiset ovat nousseet miesten rinnalle yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi vain luopumalla naiseudestaan. Tasa-arvo toteutuu kun naiset luopuvat naiseudestaan. Antiikista lähtien järki on erotettu materiasta ja samaistettu miehisyyteen ja materian naiseuteen. Naiseudella ei ole asiaa tiedon temppeliin, koska se merkitsisi tiedon ja järjen vajoamista materiaan, kaaokseen ja pimeyteen. Tietoon pyrkivä subjekti on aina mies, jonka on ylitettävä naisellinen materia ja hallittava sitä ylhäältä järjestä käsin." (Genevieve Lloyd: Miehinen järki)

Koneen säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen:

"Moni sanoo, ettei ole koskaan tullut syrjityksi sukupuolensa vuoksi. Niin minäkin ajattelin kunnes tajusin, että ongelma on rakenteissa eikä yksittäisissä valinnoissa. Olen vanhanaikainen feministi. Se tarkoittaa mahdollisuuksien tasa-arvon lisäksi sitä että naisten tulisi tuoda pehmeitä, feminiinisiä arvoja kaikkialle yhteiskuntaan. On sääli, jos tasa-arvo merkitsee sitä että miehet ja naiset jakavat kovat arvot. Pelkään että niin on käymässä." (kslm 9.4.2017)

"Vielä 1970-luvulla erojen korostaminen olikin ymmärrettävää, koska ase oli keino vapauttaa nainen miehisistä standardeista. Mutta voidaan myös sanoa, että tällainen jaottelu miehen ja naisen välillä heijasti patriarkaaliselle yhteiskunnalle ominaista tapaa rakentaa ilmiöitä koskevat tulkinnat dikotomioiden varaan." (Maarit Wager)

Ohjaaja Jari Halonen on nykyään antifeministi, mutta tasa-arvon kannattaja. Feminismi on Halosen mukaan patriarkaalinen juoni, joka aivopesee naiset toimimaan markkinatalouden pussiin. Naisten voimavaroja ovat rakkaus, myötätunto ja anteeksianto. Jos maailma pyörisi niillä, ei olisi sotia. ”Jeesus ja Buddha olivat femiinisiä miehiä. Ainoa keino löytää itsestään feminiinisyyttä on kulkea pois sotaisuudesta ja etujen ajamisesta.” (Voima 9/2013)

David Lisakin mukaan raiskaus on ennen muuta seurausta mieheksi identifioitumisen puutteellisuudesta ja oman naiseuden liiallisesta tukahduttamisesta, itsekuohinnasta.

Opetusministeriön raportti Liikunnan ja urheilun tasa-arvo Suomessa 2021, Sukupuolittunut urheilu. Miesten suosikkeja: jääkiekko, jalkapallo, kaukalopallo, autourheilu, shakki, tennis. Naisten suosikkeja ryhmäliikuntamuodot, tanssi, ratsastus, voimistelu.
Lopettamisen syytkin ovat sukupuolittuneita. Pojat kyllästyvät. Tytöt haluavat opiskella, joukkuehengen puuttuminen tai ei pidä kilpailemisesta, epämiellyttävä valmentaja.


Tasa-arvo miesten ja naisten välillä, eihän meidän tarvitsisi sitä vaatia, jos olisimme kaikki samanlaisia? Tasa-arvo tulee tietysti siitä, että olemme erilaisia. Jo vaatimus tasa-arvoon nousee siitä, että olemme erilaisia. Mistä tämä ero johtuu, miten se määritellään, voisivatko naiset itse määritellä?
Andrea Maihof 


Naiset pyrkivät vapaiksi kilpailusta eikä vapaaseen kilpailuun

Naisilla on tapana aloittaa: voisiko tähän vielä lisätä, ehkä tämä ei kuulu asiaan, mutta, anteeksi mutta, ei minulla oikeastaan ole mitään sanottavaa, mutta. 


Mansplainaus

Salla Vuorikoski kirjoittaa (hs 5.6.2022) Wahlroosin kommentista Säätytalon korkeatasoisesta tilaisuudesta: ”Alkoi mansplainaus. Wahlroos nauratti ja sanoi epäilevänsä Saaren kykyä ymmärtää esityksen pointtia. Pian hän myös viittasi kysyjän ja itsensä väliseen ikäeroon. Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sini Saarinen oli kysynyt Wahlroosilta eikö tämä todella näe, että riippuvuudesta venäläiseen fossiiliseen energiaan olisi järkevää luopua.”

Wikipdia 2022: Mansplaining (kooste sanoista engl. man, ”mies” ja explaining, ”selittäminen”), joka suomennetaan muotoon miesselittäminen tai mansplainaus, on ilmiö, jossa henkilö kommentoi tai selittää jotakin alentuvaan, yksinkertaistavaan ja yli-itsevarmaan sävyyn, olettaen tietävänsä enemmän kuin henkilö, jolle puhuu. Tyypillisesti sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kuuntelija tietää asiasta enemmän kuin selittäjä. Miesselittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi pyytämättä annettuja neuvoja, päälle puhumista ja puhujan keskeyttämistä, ”itse asiassa” -tyyppisiä, aihetta yliyksinkertaistavia huomautuksia, sekä monenlaisia muita toisen henkilön argumenttien väheksymisen tapoja. Feministisissä yhteyksissä ilmiö ymmärretään vallankäytön muodoksi.

Sana mansplaining valittiin vuonna 2010 the New York Timesin Vuoden sanaksi. American Dialect Society puolestaan nosti sanan ”kaikista luovimmaksi uudeksi sanaksi” vuonna 2012, ja OxfordDictionaries.com lisäsi sen sanakirjaansa vuonna 2014. Solnit argumentoi kolumnissaan, että alentuva selittäminen on osa laajalle levinnyttä ilmiötä, joka ”saa naiset jättämään puheenvuoronsa käyttämättä ja heidän puheenvuoronsa tulemaan ohitetuiksi.


Patriarkaatti ja Odysseus

Maskuliinisuus kapitalismissa

Seuraavassa yritän selittää, miten maskuliinisuus on muotoutunut kapitalismissa. Käytän Odysseuksen tarinaa symbolisena lähtökohtana ja yhdistän sen kriittisen teorian näkökulmiin, erityisesti Max Horkheimerin ja Theodor Adornon ajatuksiin. Analyysi liittyy siihen, miten maskuliinisuus, kapitalismi ja rationaalisuus kietoutuvat yhteen ja luovat hierarkioita sekä itsensä hallinnan ideaaleja.

Odysseuksen tarinaa voi käyttää allegoriana kapitalistiselle maskuliinisuudelle. Odysseus sitoo itsensä mastoon ja käyttää rationaalisia keinoja (vaha korvissa) välttyäkseen seireenien viettelykseltä. Tämä kuvastaa, kuinka rationaalisuus ja itsekurin kautta saavutettu itsehillintä ovat keskeisiä kapitalistisessa, porvarillisessa maskuliinisuudessa. Seireenit ja muut jumalalliset voimat edustavat haluja ja kiusauksia, jotka pitää alistaa rationaalisuuden ja itsekurin avulla, jotta mies voi säilyttää hallinnan yhteiskunnassa.

Kapitalistinen yhteiskunta ei perustu fyysiseen väkivaltaan, vaan rationaaliseen järjestykseen. Tämä heijastuu myös maskuliinisuuden ihanteisiin, jotka painottavat itsekuria, mielen hallintaa ja määrätynlaista käyttäytymistä.

Maskuliinisuus on siis väkivaltainen itseään kohtaan, koska se vaatii luonnon, halujen ja tunteiden tukahduttamista. Se kärsii liiallisen rationaalisuuden takia.

Maskuliinisuus ei ole vain biologista tai fyysistä, vaan myös historiallisesti ja sosiaalisesti muotoutunutta. Se on sidoksissa kapitalistiseen tuotantotapaan ja vaihtelee eri historiallisina aikakausina. Vaikka kyse on perinteisesti miesten rakentamasta maskuliinisuudesta, myös naiset voivat omaksua tämän käyttäytymisen itseään kohtaan tai sopeutua patriarkaaliseen järjestelmään.

Horkheimerin ja Adornon mukaan Odysseuksen matkan vastukset symboloivat porvarillisen subjektin kohtaamia haasteita, joissa halut ja tarpeet täytyy voittaa ja alistaa rationaalisuudelle. Tämä rationaalisuuden ylikorostaminen vahvistaa hierarkioita, joissa miehet hallitsevat sekä luontoa että muita ihmisiä, kuten naisia ja toisia miehiä. Tämä analyysi haastaa ajattelemaan, miten kapitalismi vaikuttaa yksilöiden käsityksiin sukupuolirooleista ja ihmisen suhteesta itseensä, erityisesti miehenä olemisesta.


Mies tasa-arvoisen kansalaisen mallina

101 naista eduskuntaan -seminaari 12.1.1995:
"1900-luvun alussa naisliike tavoitteli yhtäläisiä kansalaisoikeuksia 
miesten kanssa – äänioikeutta, avioliittolain uudistamista ja naisten virkakiellon kumoamista. Puhuttiin naiskansalaisuudesta, yhteiskunnallisesta äitiydestä eli naisen toiminta kodin ulkopuolella on perusteltua vain äideille mielletyissä tehtävissä kuten kasvatus ja hoiva. Sosiaali- ja opetusministerien salkuista muodostui 1950-luvulta lähtien naisten paikkoja politiikan huipulla. Naisten sodan aikaiset kokemukset miesten töistä tuotannossa, työelämässä ja järjestötoiminnassa vaikuttivat naisten käsityksiin omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan. Naimisissa olevien naisten työssäkäynti alkoi voimakkaasti lisääntyä 1950- ja 1960-luvulla. Sukupuolieron korostamiseen perustuvaa naisjärjestöjen erillisstrategiaa alettiin kritisoida ja naisliike alkoi vaihtua miesten ja naisten samanlaisuutta korostavaksi tasa-arvoliikkeeksi. Se halusi murtaa sukupuolen mukaisen horisontaalisen työnjaon. Pyrkimys tasa-arvoon perustui kuitenkin mieheen tasa-arvoisen kansalaisen mallina, perheenemännästä ja kotirouvasta tuli naiseuden irvikuva. Ensimmäistä kertaa kajottiin myös naisten ja miesten väliseen työnjakoon kotona. Ratkaisuksi nähtiin kotityön rationalisointi ja yhteiskunnallistaminen. Lastenhoidon osalta perusta tälle luotiin vuoden 1973 päivähoitolaissa. Tasa-arvoa tavoitteleva naisliikkeen haave täysivaltaisesta kansalaisuudesta jumittui kaksijakoiseen kansalaisuuteen. Hyvinvointivaltion laajentamiin sosiaali- ja terveys- sekä opetusministeriöön alettiin nimittää ministereitä kaksin kappalein. Saman suuntaisesti kävi työelämässä. Naiskansalaisuus hyvinvointivaltiossa oli saanut uuden sisällön: ristiriitaisen palkkatyöäitiyden. 

Naisten integroituminen ei ole onnistunut ja missä se on toteutunut, se on tapahtunut miehisen kulttuurin ehdoilla. Niinpä alettiin puhua ei vain naisista vaan naisnäkökulmasta. Todellinen tasa-arvo kahden erilaisen ihmissubjektin välillä on mahdollista vain dekonstruoimalla itse tasa-arvokäsite. Niin kauan kuin poliittisen teorian luoma tasa-arvo perustuu vapaiden ja riippumattomien yksilöiden eli tosiasiassa miesten väliseen tasa-arvoon, se ei voi koskea naisia, koska miehen vapaus perustuu naisen riippuvuuteen. Vaikka naiset kuinka yrittävät olla miesten kaltaisia, he jossain vaiheessa törmäävät erilaisuuteensa, joka korostuu juuri muodollisen tasa-arvon oloissa. Koko tasa-arvon logiikka on ajateltava uudelleen. EU:n naispäättäjäverkoston idea kahdesta erilaisesta ihmisestä ja heidän oikeudestaan osallistua omilla ehdoillaan autonomisesti ja tasavertaisesti poliittiseen päätöksentekoon edustaa uutta ajattelua." (Jaana Kuusilapo)

"Naisten lahjojen käyttöönotto on kyseenalaista, jos naisten tuominen miehisinä pidetyille aloille pelottaa miehiä, riistää naisilta heidän sukupuolensa, vaimentaa ja vääristää panoksen, jonka naiset pystyisivät antamaan, joko sen vuoksi, että miehet jäävät syrjään tästä ammatista tai sen vuoksi, että se muuttaa tuohon ammattiin pyrkivien miesten laatua. Ne joiden pitäisi murtaa tämä kehä, ovat itse sen tuotteita, ilmentävät kukin elämässään sen puutteita ja saattavat olla kyllin voimakkaita vain uhmaamaan mutta eivät todella murtamaan sitä." (Margaret Mead:)

Betty Friedan kiittää naisen erilaisuuden ottamista huomioon: "Margaret Mead raivasi tiensä käytännöllisesti katsoen "miesten maailmassa" päätymättä kuitenkaan kieltämään omaa sukupuoltaan. On hyvin luonnollista, että vuosisatoja kestäneen kiistattoman miehisen arvovallan vastapainoksi joku tähdentää naisellista arvovaltaa."

”Maailmaan heitetyn subjektin elämä on raahustamista julmien tabujen ja typerien tapojen puristuksessa: Naiset eivät suinkaan odota, että heidän naisellisuuttaan ylistettäisiin. Sen sijaan he toivovat, että transsendenssi voittaisi immanenssin niin heissä itsessään kuin ihmisissä ylipäätäänkin.” (Antti Nylen, hs 19.2.2012)

Naisten maailmankonferenssissa Kiinassa vuonna 1995 afrikkalaiset naiset esiintyivät vielä kirjavissa, rynkytetyissä puvuissaan. Pohjoismaalaiset naiset eivät ulkonäkönsä puolesta eronneet enää paljon miehistä.


Mielipide

 Mitä jäi Turun naisten foorumista 1994!

Kummallista, että Suomessa järjestetään 15.000 naista kerännyt tapahtuma eikä julkinen sana pui muuta kuin keski-ikäisten pullukoiden naisten yösoittoa ja jakkupukuisten ja kravattikaulaisten virkailijoiden palkkaeroja. Turun naisten foorumi ei koskettanut minua tiedotusvälineiden seuraajana mitenkään. Ensimmäisen kerran ajattelin että olisi sittenkin pitänyt lähteä Turkuun, kun luin HS sunnuntailiitteessä 7.8. Virpi Suutarin jutun.
Tiedotusvälineet olivat kiinnostuneita palkkaeroista, vaikka edistyksellisimmät ihmiset pyrkivät eroon koko monetäärisestä taloudesta. Tiedotusvälineitä kiinnosti standardiulkonäkö ja luterilainen käytös, vaikka ihmiset yrittävät opetella pois koko normijärjestelmästä.
Turussa -tilli~~;! ~tti yhteiskunta ei rakennu miehen ja naisen väliselle erolle, korkeintaan perinteisen maailmankuvan ristiriitaisuuteen. Nykyinen yhteiskunta jakautuu puhujien ja puhumattomien, aikaansa arvostavien ja aikaansa myyvien, omavaraistaloudesta haaveilevien ja työnjakoa kannattavien, sisäisestä kasvusta kiinnostuneiden ja ulkoista näyttämistä tavoittelevien, säästämisestä kiinnostuneiden ja luonnonvaroja tuhlaavien välille.
Yhä useampi on havainnut, miten turha on haaskata vähiä elinvuosiaan jonkun muun määräämien tavoitteiden saavuttamiseen. Kun mahdollisuudet olisivat paremmat. Eivätkö naisten foorumin toimittajat tajunneet, että ei ainoastaan raha pakene keski-ikäisiä naisia vaan yhä useammat naiset eivät halua toimia nykyisen yhteiskunnan ehdoilla?
Sosiologi Ulrich Beck kirjoittaa, että sukupuolen vaihtaminen perheen sisällä johtaa korkeintaan epäoikeudenmukaisuuden vaihtumiseen, jos yhteiskunnan rakenteet pysyvät entisellään: Kun esteet raivataan naisten osallistumiselta palkkatyöhön, siirtyvät miehet siihen tilaan, jonka naiset ovat hyljänneet. Miesten asema hellan ja muovivaippojen äärellä on tuskin antoisampi kuin naistenkaan elämä oli nukkumalähiössä päivän rutiinin vaatiessa supermarketeissa käyntiä ja kotitalouskoneiden kanssa puuhailua. Ja jos kuka niin nainenhan sen uusintamistyön arvostuksen tuntee.
En ymmärrä, miksi naisen pitäisi tulla miehen kaltaiseksi, tehdä samaa työtä ja saada siitä sama palkka ennen kuin hän voi sanoa onnistuneensa? Onko edes mielikuvituksessa mahdollista luoda todelliseen tasa-arvoon, biologiseen ja siitä johtuvaan sosiologiseen eroon perustuva kaikille ihmisille turvallinen yhteiskunta? Naisen tulevaisuudessa on tärkeä, että henkilökohtaisesta tulee poliittista ja arjesta arvostettua päätösvaltaa.
Marketta Horn, Espoo


Henkilökohtainen on poliittista?

Mihin ovat hävinneet 1970-luvun naisasialiikkeen pääteemat: henkilökohtainen on poliittista, yksityisestä yleiseen, keittiöpöytädiplomatia? kyselee Barbara Holland-Cunz . Poliitikoista 38 prosenttia myöntää yksityiselämän vaikuttavan myös politiikkaan, mutta suurin osa haluaa molempien aviopuolisoiden suostumuksen siitä kertoakseen. Ovatko kaikki nämä 38 prosenttia naisia? Ketä hyödyttää, jos vasta uhrien lapset tai vanhempiensa päiväkirjojen lukijat kertovat, mitä todella tapahtui? (Feministische Demokratietheorie, 1998)

Nykyään yhä useampi tiedotusväline pyrkii kertomaan kovatkin uutiset pienen ihmisen näkökulmasta eli miten päätös vaikuttaa kansalaisten elämään. Institutionaalisesta on siirrytty yleisöön, arkipäiväinen on poliittista. Uutisia kerrotaan enemmän kansalaisten kuin valtaapitävien näkökulmista. (Jaakko Lyytinen hs 12.9.2010)

"Feminismin uranuurtaja Simone Beauvoir kehitti peruskäsitteensä transendenssin ja immanenssin. Viisainta olisi luoda uusi järjen käsite, joka olisi aidosti puolueeton ja avoin sekä miehelle että naiselle. Mutta erityisesti 1900-luvun filosofit ovat alkaneet horjuttaa järjen ja miehisyyden liittoa. Marx, Nietzsche, Wittgenstein, Husserl, Heidegger, Merleau-Ponty ovat huomanneet, että tieto ei leiju materiaalisen maailman yläpuolella vaan on sidoksissa tunteisiin, ruumiiseen. Wittgensteinin elämänmuodot, Husserlin elämismaailma ja Heideggerin väline- ja työkalumaailma viittaavat siihen, että kieli, käsitteet ja järki eivät putoa taivaasta vaan ovat kotoisin tekemisen todellisuudesta." (Pekka Wahlstedt 21.6.2000)

Viimeinen kirja jonka Vatikaani kelpuutti kiellettyjen kirjojen luetteloonsa, oli Simone de Beauvoirin Toinen sukupuoli (1949). (Tuomio tuli ilmeisesti siitä, että hän argumentoi laillisen abortin puolesta.)

Miehen identiteetissä korostuu erillisyys ja yksilöllisyys. Naiskirjailijoiden naishahmot ovat rajoiltaan moninasempia.

Naisjohtajista kirjan kirjoittanut Arwa Mahdawi: Kun puhutaan johtajuudesta, perinteisesti ”naismaisiksi” ominaisuuksia on tavattu pitää taakkana, ei saisi epäröidä. Ei olla arka, ei muuttaa mieltä, ei pyytää muiden apua. Naisia on neuvottu olemaan girlboss ja kova pomottojamimmi miesten maailmassa. Mahdawi tarjoaa vastakaista reseptiä eli ”myrkyllisen johtajuuden hylkäämistä. Feminiininen johtamistapa on hänestä tulevaisuuden valttikortti. Yhteistyö ja virheistä oppiminen veisivät eteenpäin.


”Ne ihmiset, jotka viimeisen kahden tuhannen vuoden aikana ovat kirjoittaneet, maalanneet tai filosofoineet hyvin, ovat aina saaneet nauttia aterioista ja vain harvoin valmistaneet niitä.” Sara Heinämaa (Shakespearen sisarpuolet 1994)


Naisen käsitys historian merkkipaaluista

Feministinen yhteiskuntateoria lähtee siitä, että nykyistä parempi maailma syntyy, jos yhteiskunnan järjestelmämekanismit tukevat vastuuta ja välittämistä toisista. Valtiotieteen teoriat eivät käsittele ihmiselämän eivätkä miehen ja naisen eksistentiaalisia perusteita, alkukokemusta, sellaisia kuten biologinen välttämättömyys – ravinnon tarve, seksuaalinen tarve, kuolemisen välttämättömyys. Miten nämä tarpeet vaikuttavat ihmisen ajatteluun ja hänen suhteeseensa maailmaan? Ja yhteiskuntaan?

Josko valtiotieteen ja kansainvälisen politiikankin väitöskirjoista voi joskus sanoa näin:
”Yksi tärkeä syy sille, miksi naisten äänet ovat kirjallisuudessa jääneet paitsioon on se, että heidän tekstinsä ovat usein olleet muodoltaan erilaisia kuin miesten. Kun naiset ovat kirjoittaneet, heidän kirjoituksensa eivät ole istuneet kirjallisuuden kaanonin sääntöihin ja muotteihin vaan rönsyilleet, puhuneet katkelmissa, kertoneet liikaa arjesta, tunteista ja pienistä asioista. Sellaisesta mikä nykyään on kirjallisuudessa yleisesti hyväksyttyä, mutta joka vielä pari sataa vuotta sitten oli aivan liian kaukana siitä, mitä yhteiskunta piti oikeana tieteenä.” (Arla Kanerva hs 29.12.2018)

Tieteen tarkoitus ei suinkaan ole ymmärtämisen lisääminen kuten valistuksen aikaan opetettiin. Tiede ja rationaalisuus ovat kehittyneet halusta ja tarpeesta hallita ihmisen sisäistä luonnetta eli kiintymystä ja tunteita ja pystyä siten hallitsemaan muita ihmisiä ja luontoa. Järki on siis historiallisesti kehittynyt luonnon vastakohdaksi, ja samalla sisäisen luonnon pitämiseksi kontrollissa (Horkheimer, Adorno - Benjamin 1983).
Odysseuksen harharetket kuvaavat hyvin, mitä miehen on kestettävä seireenien laulaessa. Länsimainen mies kehitti kovat tieteet, arabit pistivät naiset hunnun alle. Rationaalisen maskuliinisuuden ja sisäisen luonnon vastakkainasetteluun liittyi feminiinisyyden rinnastaminen luontoon ja naisen vähättely. Tämä on luonut porvarilliset ja kapitalistiset ajattelu- ja toimintatavat. Mieli ei ole suinkaan erillään ruumiista, sillä ei ole ylivaltaa kehoon nähden. Subjektiivinen mieli on samalla immanentti somaattinen. (Tina Schönborn 2019)



Lilith ei maannut miehen alla (Sari Näre)

Ja Jumala sanoi: Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa. Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. (Genesis 1:26)

Ja tuo ensimmäinen nainen oli Lilith, joka on pyhitetty pois raamatusta. Eeva luotiin myöhemmin Aatamin kylkiluusta tälle alamaiseksi. Sillä Lilith, esipatriarkaalisilta ajoilta periytyvä jumalatar, ei suostunut Aatamin valtaan eikä halunnut maata yhdynnässä hänen allaan, vaan hänen kerrotaan lentäneen parittelemaan demonien kanssa Punaiselle merelle, josta palasi käärmeen hahmossa Paratiisiin.

Järjen ja rationaalisuuden historia ratsastaa halun kontrollin valjailla. Sen metaforana voidaan nähdä raamatun myytti syntiinlankeemuksesta: Lilith, Aatamin ensimmäisen vaimo, antoi paratiisissa käärmeen hahmossa Eevalle himon hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta. Naisesta tuli sekä salatun tiedon että kielletyn halun kantaja.


Uusfeminismi - ei uranainen, ei kotiäiti          

Alkuperäisestä naisasialiikkeestä on muodostunut:
liberaalifeminismi
sosialistinen feminismi
radikaalifeminismi
Amazon feminismi
postfeminismi
second-wave feminsmi
victim feminim
ekofeminsim
sukupuoliteoria

"Kun ensimmäisen aallon feminismi korosti miesten ja naisten samankaltaisuutta ja toinen aalto sukupuolten välisiä eroja, kolmannen aallon feminismi korostaa puolestaan naisten välisiä eroja." (Ritva Liisa Snellmann hs 27.9.2009)

Naiset pyrkivät vapaiksi kilpailusta eikä vapaaseen kilpailuun. Leena Becker kertoo kahdesta saksalaisesta kirjasta (Charlotte Riche Feuchtgebiete, Hanselin etc Neue Deutsche Mädchen, hs 27.7.2008): "He myös väittävät, että naiset pakenevat työelämästä, koska eivät halua osallistua valtataistoon. He eivät usko kotiäidin mutta eivät myöskään uranaisen rooliin, vaan etsivät jotain uutta. Uusfeministit eivät sodi enää miehiä vaan edellistä feministipolvea vastaan. Nuoret kolmikymppiset feministit eivät hyökkää Saksassa enää toisen sukupuolen kimppuun, vaan nyt tehdään äidin murhaa. Charlotte Rochen kirjaa luonnehditaan parodian ja pornografian sekoitukseksi. Siinä hyökätään hygieniaintoilua vastaan. Kirjaa mainostetaan sanomalla sen rikkovan tabuja. Keskeisiä termejä ovat pimppa, pepunreikä, masturbaatio, verinen anaalinen yhdyntä ja kehon eritteet."

Tasa-arvon vaatimuksella ei ole feministille mitään järkeä. Se on lähellä samanlaisuutta, jolloin vaihdetaan identiteettiä. Helena Stöcker, radikaali feministi jo sata vuotta sitten parahti kirjoituksessaan Arvojen uudelleen arviointi: "Ei ei ei, emme halua olla mies, emme halua olla kuten mies. Miten se auttaisi meitä!" Mary Wollstonecraft vaati 1792 kirjoituksessaan Naisten oikeudet naiselletunnusomaisen elämäntavan, katumuksen ja moraalin tunnustamista ja oikeudellista hyväksymistä. Erilaisuuden tunnustamista ja tasa-arvon jännitettä onkin kutsuttu Wollstonecraftin dilemmaksi. Tavoitteena hegemonisen mieskeskeisyyden ylittäminen. Siitä on vedetty väärä johtopäätös eli ei olekaan syytetty yhteiskunnallista järjestelmää eriarvoisuuden kasvamisesta.

”Merrill ei vastustanut ainoastaan miehistä ylivaltaa tai miehisen ylemmyyden illuusiota. Hän vastusti vääränlaista miehistä minäkuvaa, kuvaa, jota hän itse nimittää ”John Wayne” -kompleksiksi. Merrill ei vastustanut John Wayne -kompleksia ensisijaisesti siksi, että se johtaa vääränlaiseen suhteeseen naisiin, vaan siksi että se on miehen väärä suhde itseensä. Se tarkoittaa, että mies ei myönnä itselleen pelkojaan, heikkouksiaan tai muitakaan tunteitaan ja siten vääristää oman eksistentiaalisen todellisuutensa. John Wayne ei ole paheksuttava pelkästään siksi, että hän on öykkäri, vaan siksi, että hän elää itsepetokessa, mauvais foi.” (Jaakko Hintikka Hän valitsi nimekseen Merrill Hintikka, WSOY 2014).

"Liberalismi pyrkii homogenisoimaan, asettamaan perustaksi ja kehittämään universaalin individuaalin, joka siis muistuttaa luojaansa eli valkoista miestä. Feminismissä tutkitaan, miten politiikan dynamiikkaan vaikuttaa toisaalta biologinen sukupuoli eli se mikä on luonnon sanelema ja toisaalta maskuliinisuuden ja feminiinisyyden kategoriat, jotka on muodostettu yhteiskunnallisesti. Vaikka vallassa olevat mekanismit ja alistaminen vaikuttavat luonnollisilta niistä jotka kuuluvat valtaväestöön, ovat nekin saman ryhmän muovaamia. Tavat ja kulttuurit tukevat aina niitä, joilla valta on." 

Terf – trans-exclusionary radical feminist - ilmauksen voi ymmärtää vanhan koulukunnan naisasianaiseksi, jonka mielestä biologisellakin sukupuolella on väliä. Heitä saattavat olla nuoret naiset, menestyneet vanhemmat naiset, naispoliitikot ja miespoliitikkojen vaimot. Adele, 33, on lahjakas, suosittu, kaunis ja sutjakka. Hän kahmi merkittävimmät palkinnot Brit Awards -gaalassa. Vastoin gaalan sukupuolineutraalia uusilmettä Adele mainosti omaa naiseuttaan: ”Rakastan olla nainen ja naistaiteilija.”  Brittiläinen terfeiksi leimattu J.K.Rowling on vanhempi menestysnainen, kirjailija. Hän maksaa joka vuosi miljoonaveronsa Skotlantiin sen sijaan että vetäytyisi veroparatiisiin niin kuin mies. Entinen kulttuuriministeri Anna-Liisa Kasurinen kehtasi hoitaa ministeriyttä sairaanhoitajan samoin kuin Britannian kulttuuriministeri Nadine Dorries koulutuksella. Ja Tanja Karpela aikoinaan ei täytä kulttuurieliitin snobistisia vaatimuksia. Olennaista ei ole lukeminen vaan miltä kirjahylly somessa näyttää. (Annamari Sipilä, Lontoon kirjeenvaihtaja hs 13.2.2022)

Saksassa tasa-arvo perheessä saavutettiin virallisesti vuonna 1977,
kun perustuslain 3. pykälästä poistettiin naisten velvoite kotitöihin.


Nainen seksuaalisessa pakkotaloudessa

Tasa-arvokeskustelu on johtanut siihen, että nainen voi hankkia ihmisarvoisen elämän vain samaistumalla miehiseen elannonhankkimismalliin. Lastenhoito kannattaa vain, jos pystyy hoitamaan vieraan lasta. ”Vuosisadan konfliktiksi” on kutsuttu sitä henkilökohtaista syyllisyydentuntoa, josta ihminen kärsii yrittäessään vaihtaa sukupuoliroolia muuttamatta itse instituutioita ja valtiota. On kuin yritettäisiin suorittaa sukupuolenvaihdos perheen sisällä. Kun esteet raivataan naisten osallistumiselta palkkatyöhön, siirtyvät miehet siihen tilaan, jonka naiset ovat hylänneet. Miesten asema hellan äärellä on tuskin sen antoisampaa nykyisessä nukkumalähiössä sähkökatkaisimen diktatuurin alaisena kuin naisenkaan elämä on ollut. Ja jos kuka niin nainenhan tuntee uusintamistyön heikon arvostuksen. 


Miehekkyyden ja naisellisuuden etiketit ovat seksuaalisen suunnitelmatalouden markkinatuotteita. Niin kauan kuin ihmiset kinastelevat keskenään siitä, kumpi on enemmän hyväksikäytetty tai viisaampi, he ovat juuttuneet ohjeiden mukaiseen sukupuolten väliseen taisteluun ja suuntaavat voimansa taloudelliseen kasvuun. 
Naista on pidetty antiikin ajoista lähtien arvokkaana työ- ja siitoseläimenä. Englanninkielinen sana woman ei tarkoita muuta kuin womb-man - lajissaan huonontunut mies! Saksankielessä dämlich on kirosana. Se juontuu sanoista Dam - lich - naisellinen. - Herr-lich on taas tunteista suurin! Muita esimerkkejä kielen seksistisyydestä ovat mm pronominit man ja he. Näitä miestä kuvaavia pronomineja käytetään myös yleisesti puhuttaessa ihmisestä.
Naisen sukunimen muuttuminen avioliiton solmimisen yhteydessä katkoo naisen omat suhteet ulkomaailmalta. Naisen nimettömyys kertoo, ettei hän ole olemassa samalla tavalla kuin mies. Naisen epäitsenäiseen ja riippuvaiseen olemassaoloon viittaa myös termien rouva ja herra epäsymmetrisyys. Edellinen kertoo siviilisäädyn, jälkimmäinen ei.
Patriarkaalisessa yhteiskunnassa on yritetty kovasti pitää yllä myös tarinaa naisen vähäisemmistä seksuaalisista haluista, frigiditeetistä. Tarkoituksena on ollut saada nainen itsekin uskomaan omaan haluttomuuteensa ja jäämään aloilleen - seksuaalisuudesta riisutuksi seksinukeksi. Se mitä muslimimaissa on tehty fyysisesti poistamalla naisilta sukupuolielimiä on lännessä tehty henkisesti. Aluksi naiselta uskoteltiin puuttuvan kyky
kokea seksuaalista mielihyvää. Sitten naisesta yritettiin tehdä mieheen verrattava fallisuuden kadehtija. Freudin mukaan nainen tunsi kateutta miestä kohtaan, jolla on penis. Nykyään naisesta ollaan tekemässä miehen kanssa tasapäinen teollisen markkinatalouden toteuttaja.

Miehen siittimen ei tarvitse tunkeutua, sen ei tarvitse räjähtää ja vallata. Itämaisessa, erityisesti buddhalaisessa tantraperinteessä, mies ei tunkeudu, vaan yhdynnän riitit kestävät päiväkausia, mies ei purkaudu, vaan hyödyntää henkisesti spermaenergiansa. On suuri ero ymmärtää penis pelkkänä sukupuolielimenä tai toimivana falloksena. Fallos antaa penikselle transsendentaalisen merkityksen. Falloksen valta on symbolinen. Miehet voivat peniksen ansiosta tavoitella vallan ja valvonnan asemia symbolisen järjestyksen piirissä.
Munasarja sai nimensä vasta 1800-luvun taitteessa. Siihen saakka nainen oli vain heikentynyt mies. Vagina oli sisäinen penis, kohtu kivespussi ja munasarja puolestaan kivekset. Ennen vuotta 1668 ei edes latinassa tai kreikassa ollut vaginaa tarkoittavaa teknistä sanaa!


Kodinkone, e-pilleri, keinokohtu, seksirobotti - munasolun pakastaminen?

Tieteellä ja teknologialla on yritetty lisätä tasa-arvoa ja naisen vapauksia ja oikeuksia. Kodinkoneilla on korvattu naisten tekemää palkatonta kotityötä, e-pillerin myötä naiset saivat päätösvallan omasta lisääntymisestään. Keinokohtu on osana kehitystä.  Toisen aallon feministi Shulamith Firestonen mukaan keinotekoinen lisääntyminen voisi vapauttaa naiset raskauden tyranniasta. Näissä visioissa naista ei enää tarvita mihinkään: seksuaaliset tarpeet voi tyydyttää seksiroboteilla ja lisääntymisen keinokohdulla. Fantasia on varsin looginen jatkumo käsitykselle, että nainen ei ole ihminen. Kolmas visio on, että naisia painostetaan keinokohdun avulla luopumaan itse koetusta raskaudesta taloudellisen tehokkuuden nimissä. Ruotsissa nimittäin seurataan jo Piilaakson teknologiajättejä, jotka tarjoavat naistyöntekijöilleen henkilöetuna munasolujen pakastusta.  (Eleonoora Riihinen, hs 21.7.2018) 

Suomen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus astui voimaan vuonna 1906. Periaatteessa kaikki 24 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset saivat äänestää eduskuntavaaleissa, mutta säännössä oli poikkeuksia. Äänioikeus ei koskenut kunnan vakinaista köyhäinapua saavia henkilöitä. Köyhäinhoidon varaan joutuneita pidettiin kykenemättöminä itsenäisen äänestyspäätöksen tekoon, koska he olivat kunnan isäntävallan alaisia. Helsingin yliopiston tuore tutkimus selvitti, kuinka suuri osuus suomalaisista jäi äänioikeuden ulkopuolelle vakinaisen köyhäinhoidon vuoksi vuoden 1911 eduskuntavaaleissa. Äänioikeuden ulkopuolelle jääminen oli sitä yleisempää, mitä vanhempi ihminen oli. Noin 5 prosenttia 65-69-vuotiaista suomalaisista jäi köyhäinhoidon vuoksi ilman äänioikeutta. Vastaava osuus 75-79-vuotiaista oli 15 prosenttia ja 80-84-vuotiaista yli 20 prosenttia. Elina Einiön, Hanna Wassin ja Miia Heinosen tekemässä tutkimuksessa oli mukana Hämeen lääni ja Turun ja Porin lääni. Tutkijat analysoivat yli 19 000 köyhäinhoidon asiakkaan käsinkirjoitetut syntymäaika- ja sukupuolitiedot. Tutkimuksessa arvioitiin myös, että naiset jäivät köyhäinhoidon vuoksi useammin ilman äänioikeutta. Naiset elivät jo tuolloin miehiä pidempään.

4000 imettäväislajista ja 10 miljoonasta muusta lajista vain kaksi, ihminen ja simpanssi, elää patriarkaalisessa, miesjohtoisessa yhteisössä.


Naiskiintiö ei takaa valtaa

Naistutkijoiden mukaan syrjintä on syvimmillään EU:n komissiossa. Verkostodemokratiassa naiset jäävät auttamattomasti ulkopuolella. Erityisesti niiden edustustojen valta vähenee, joihin naiset ovat päässeet kiintiöiden perusteella. Neuvotteludemokraitan takahuoneet eivät aukea. (Alison Woodward, Birgit Sauer) Saksassa esimerkiksi liikenneväylien tieteellisessä neuvottelukunnissa on tuskin 7 pronsetia naisia. Syy naisten heikkoon pääsyyn taustatietoihin on myös työelämässä. Miehillä on kansanedustajan toimen lisäksi usein sivutyöpaikka yksityistaloudessa. Julkisen ja ykstyisen verkostossa valtasymmetria on näkyvä. Tärkeitä päätöksiä ei jälkidemokratiassa tehdä enää eduskunnassa vaan parlamentin esikammareissa, ylikansallisissa piireissä ja yrityksissä, verkostodemokratiassa. Niissä neuvotteluissa yhdistyy poliittisen, taloudellisen ja yksityisen läheinen verkosto. Ne ovat miesverkostoja jo siitäkin syystä, että miespoliitikot tulevat useimmiten talouselämän piiristä. Yhteistyöverkostot syntyvät samanlaisten kesken ja se tarkoittaa useimmiten sukupuolta ja yhteiskunnallista asemaa. Maahanmuuttajien, erityisryhmien, ei edes naisten määrällinen lisääminen vahvista demokratiaa. Politiikka ei ole enää puoluepolitiikkaa, vaihtoehtojen valintaa. Koska vain asiantuntijat voivat ratkaista monimutkaiset ongelmat, ei politiikalla ole enää sijaa. Yhteiskunnalliset tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, miten valta on siirtynyt eduskunnalta ylikansallisille ja epävirallisille yhteisöille. Perinteisen äänestämisen tilalle ovat tulleet uudet muodot. Konventionaaliset demokratian menetelmät ja äänestäminen on muuttunut.


Patriarkaalisessa ideologiassa nainen on kylkiluusta

on hyvää se, että siinä perustellaan miesten ja naisten perinteistä, historiallista ja ideologista eroa. Mutta miten! Että nainen on kylkiluusta, rodussaan huonontunut mies, wombab. Patriarkka sanana tulee kreikasta, isän laki. Niin kauan kuin patriarkaatti pysyi salamyhkäisesti keskeisenä periaatteena sukupuolten välisen eron ja siten yhteiskuntaa hallitsevassa keskustelussa, oli vaikea riitauttaa sen voimaa.
Marx kiinnitti huomiota siihen, että kapitalismissa tuotanto arvotettiin ja monetarisoitiin, mutta kotityötä ei, vaan se jopa aliarvioitiin. Marx ymmärsi, että perheessä oli kaikki ne ristiriidat alkiomuodossa, jotka myöhemmin kehittyivät laaja-alaisesti yhteiskunnassa ja valtiossa. Vallankumouksen on kosketettava sosiaalisen organisaation perusteita, biologista perhettä sillä juuri perheen välityksellä salakuljetetaan vallan psykologiaa. Niin kauan kuin ydinperhe on suurin valiollinen instituutio sen hyödyntäminen ei koskaan tuhoudu.
Aristoteleen teokset kuvaavat naisia moraalisesti, älyllisesti ja fyysisesti huonommiksi kuin miehet. Hän piti naisia miehistönä ja väitti, että naisten rooli yhteiskunnassa on monistaa ja palvella miestä kotitaloudessa. Hän piti miehen valtaa naisesta luonnollisena ja hyveellisenä. Sen sijaan Egyptissä naisilla oli oikeuksia. Patriarkaali liittyy institutionaaliseen valvontaan eikä pelkästään ihmisen yksilölliseen seksismiin. Patriarkka ylistää naisen iloa saada synnyttää elämää ja perustelee siten miehen vallan muualla. Ydinperhe on patriarkaatin ase. Testostereonin ja estrogenin merkitys ymmärrettiin vasta paljon myöhemmin.

Toisin kuin julkisuudessa väitetään, metoo kampamja ei suinkaan tue naisten tasa-arvoa vaan halventaa meitä yhä enemmän, koska se ei kajoa rakenteisiin. Nainen on yhdistetty sänkyyn ja edustusjuhliin - yksinkertaisesti naisen kehon takia. Vaikka poliittinen, oikeudellinen, kasvatuksellinen ja kulttuurinen tasa-arvo taattaisiin – ei sillä muuteta sitä itseään, patriarkaalisia rakenteita.
Alkuaan vallitsi matriarkaatti, koska juuri naisesta syntyi uusi elämä. Hedelmöitymisen periaatetta ei vielä ymmärretty. Sitten kreikkalaiset käänsivät hedelmöitymisen ihmeen päinvastaiseksi – miehen sperma sai aikaan raskauden. Kun ymmärrettiin miehen osuus raskaudessa, alkoi kehittyä patriarkaatti. Naisella oli enää vain säilyttäjän rooli.
 
Seksuaalinen vallankumous 1966 oli suuri vedenjakaja, mutta vasta 1970 osattiin nimetä patriarkaatti naisen alistajana.

Esimerkiksi romanttinen rakkaus kuvasi yksinkertaisesti vain miespuolista manipulaatiota, yritystä saada nainen osaksi miehisiä palveluja. Women were socialised into pleasing, flattering, entertaining and gratifying men. Nainen sosiaalistui mukavaksi miestä ilahduttavaksi ja viihdyttäväksi mielikuvaksi. Miehen oletettua syntymäoikeutta ja määräävää asemaa kutsutaan "nerokkaaksi muodoksi sisimmän kolonisaatiosta", joka oli vahvempi kuin mikään muu erottelu, tarkempi kuin luokka ja yhtenäisempi ja vaikeampi ohittaa.

Rakastelu on yhteiskunnallinen ja historiallinen toiminta - mikä on toteutettu seksuaalisen lisääntymisen eli biologisen välttämättömyyden, eroosion, toteuttamiseksi, mutta myös selittämään seksuaalisuun ylivaltaa, mitä ihmiset tekevät toistensa kanssa seksuaalisesti.
Kreikkalaisten mukaan miehen yliasema on luonnollista ja itseään täydentävää, koska ne jotka loivat lait, filosofian ja historian, sairaanhoidon, kirjoittivat runot, uskonnolliset kirjat, ja tieteelliset tekstit olivat miehiä jotka kirjoittivat miehille.

Patriarkaatissa naisten sortamisessa on monia tasoja. Sorto näkyy eriarvoisuutena kotona ja työpaikalla. Sitä ylläpitävät voimakkaat kulttuuriset normit, joita tukevat perinteet, koulutus ja uskonto. Se tiiviistyy normeissa ja rakenteissa, jotka ovat itse patriarkaalisia. Siksi se tuntuu luonnolliselta ja väistämättömältä tai muuten vapaasti valitulta. Koska se osoittaa voimasuhteiden rakenteen, mutta ei ole erityisen seksististinen, sitä kutsutaan patriarkaatiksi.

Nykyistä nopeaa globalisaatio ja hyperindividualismin kulttuuri kutsutaan neoliberaaliksi ja neopatriarkaaliseksi.  Institutionaaliset tehtävät ovat miesten etujen mukaista. Sanan "patriarkaatti" tulisi muistuttaa, että Weinstein ja hänen kaltaisensa ovat oireita, ei tautia. On kuitenkin helpompi käsitellä yksilöitä kuin rakenteita, merkkejä pikemminkin kuin syitä.

Esimerkki patriarkaatista – näkymätön käsi yhteiskunnassa: Isä ja poika joutuvat auto-onnettomuuteen ja isä kuolee. Poika viedään sairaalaan ja häntä leikataan. Kirurgi sanoo, että hän ei voi suorittaa leikkausta, tämä on minun poikani. Homoparin lapsi? Adoptoitu? Ei vaan kirurgi oli nainen.


Tasa-arvo musiikkialalla

19.10.2018 Emma Balbatsu
Tekijänoikeusjärjestö Teoston asiakkaista naisia on vain alle viidesosa. Merkittävälle suomalaiselle sanoittajalle myönnettävä Juha Vainio -palkinto on jaettu 28 kertaa. Nainen on saanut palkinnon viidesti. 61 prosenttia ulkomaille viedyistä suomalaisten musiikintekijöiden kappaleista tulee kuudelta kärkitekijältä. Kaikki heistä ovat miehiä . Naiset loistavat poissaolollaan myös kansainvälisissä tilastoissa. Vain 12 prosenttia suosittujen pop-kappaleiden tekijöistä vuosina 2012–2017 oli naisia. Tuottajista vain kaksi prosenttia. Suurin osa musiikkialan hallituspaikoista, puheenjohtajuuksista ja johtotehtävistä on miesten käsissä. Vain orkesterikentän intendenteistä naiset edustavat enemmistöä. Myös musiikkialan tuore yhdenvertaisuuskysely paljasti, että alan palkkauksissa yhdenvertaisuus ja tasa-arvo nähdään täysin toissijaisina arvoina. – Osaamisella ja pätevyydellä ei nähty olevan mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, kyselyn tehnyt Ilona Rimpilä kertoo.
– Helpoin tie on olla kiva ja helppo: täällä minä sisar hento valkoinen kiltisti odotan, että joku kehuisi, että katsokaapa nyt, miten hienosti Anni on nyt tehnyt. Sitä ajattelee, että on jotenkin sopimatonta, jos nainen itse nostaa itsensä esille, Mattila kuvailee. – Jotta jokin vähemmistöryhmä saadaan esiin, heidät pitää ensin eristää omaksi porukakseen. Sitten heistä tuleekin valtavirtaa.
Yhdenvertaisuuskyselyyn vastasi yhteensä 62 musiikkialan johdossa tai luottamustehtävissä työskentelevää ammattilaista. Kyselyn tulosten mukaan ala luottaa siihen, että päätöksiä tekevät henkilöt osaavat noudattaa yhdenvertaisuuden periaatteita. Rimpilä muistuttaa, että ajatusmalli voi olla haitallinen, jos toimintaa ohjaavia periaatteita ei koskaan kyseenalaisteta. Ala kärsii vanhoista kaavoista ja esikuvien puutteesta
Miksi miehet sitten dominoivat musiikkialalla ja alaa koskevissa tilastoissa? Sukupuolten ja tasa-arvon tutkimus suomalaisessa musiikkimaailmassa on vähäistä, mutta alan miesvaltaisuuden taustalla voi olla vanhanaikaisen miehet töissä, naiset kotona -ajattelumallin jäänteitä. Rimpilä muistuttaa, ettei orkestereihin aikoinaan edes otettu naisia. Ilona Rimpilä on tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa. Hän teki musiikkialan yhdenvertaisuuskyselyn Music Finlandin toimeksiantamana. Toinen syy naisten vähäisyyteen alalla voi olla työn luonteessa, sillä musiikintekijät ovat usein myös esiintyviä muusikoita. Repaleiset työajat, sadat kilometrit keikkabussin jousilla ja yötä myöten kukkuminen ovat pois perhe-elämästä sekä keikkailevilta äideiltä että isiltä.
– Bussissa istuminen ja tavaroiden roudaaminen ovat kovaa hommaa. Kioskin joutuu pystyttämään joka ilta uusiksi. Sellainen elämä ei välttämättä houkuttele, itsekin muusikkona työskennellyt Rimpilä kertoo. Perinteiset perhemallit istuvat musiikkialallakin tiukassa. Äidiksi tultuaan naiset saattavat luopua kiertue-elämästä ja tehdä töitä enemmän omilla ehdoillaan.
Kolmas tärkeä syy naisten vähäisyydelle alalla on erilaisten esikuvien puute ja kapean roolin tarjoaminen: nuorista naisartisteista leivotaan herkästi hyvältä näyttäviä, laulavia objekteja. Sen sijaan esimerkiksi naisbasistit ovat harvassa. Nais-etuliite tarvitaan niin pitkään kunnes tasa-arvo on taattu. Kasvatuksessa tyttöjä pitäisi kannustaa tarttumaan bassoon, kitaraan tai rumpuihin.

Sekä Balbatsu että Rimpilä pitävät tärkeänä sitä, että musiikkialalle on viime aikoina tullut uusia naisartisteja, jotka toimivat esikuvina lapsille ja nuorille.
– Alkaa pikkuhiljaa normalisoitua, että naiset ovat yhdenvertaisia musiikintekijöitä kuin miehet. Enää ei tarvitse piirtää ikonisoivaa miessäveltäjien historiaa. Se osoittautuu vain yhden aikakauden tuotoksena, ja nyt katsotaan tulevaa.




Patriarkaalisen maailmanjärjestyksen nousu

Emma, Pohjoisen Valkoinen Noita, 17/04/2019

"Oletko koskaan ajatellut miten olemme ihmiskuntana siirtyneet yhteisöllisestä, luonnon kanssa täydellisessä yhteydessä elämisestä ja vapaudesta tilanteeseen, jossa pidämme normaalina sitä, että luontoa tuhotaan ja elämme modernissa orjuudessa? Oletko miettinyt koskaan, miksi naiset eivät osaa enää synnyttää luonnollisesti? Kun nykyään puhutaan patriarkaalisuudesta, ymmärretään se pääsääntöisesti hyvin väärin, tai ainakin hyvin suppeasti. Ei ole kysymys miesten mustamaalaamisesta tai syyttämisestä, ei ole kyse siitä, että naisille maksetaan huonompaa keskipalkkaa kuin miehille. Ei ole kyse sovinismista. Miehet sekä naiset ovat kaikki kärsineet patriarkaalisuudesta, ja miehet sekä naiset ovat osallistuneet sen rakentamiseen. Patriarkaalisuus ei ole myöskään yksi yhteen sama asia kuin kristinusko, jos puhutaan uskosta Jeesukseen kristukseen ja Jumalaan – kristinusko, etenkin Katolinen kirkko, vain on sattumoisin toiminut kulissina patriarkaalisen maailmanjärjestyksen luojille ja rahan vallalle. Kuinka vallitseva patriarkaalinen maailmanjärjestys sitten rakennettiin? Historia (His-story) jota meille opetetaan koulussa, on valloittajien kirjoittama. Maailmanhistoria on niiden kirjoittama, jotka tuhosivat tietoisesti ja järjestelmällisesti, määrätietoisesti yhteytemme luontoon. Uskonnot ovat rakentaneet itselleen kätevän suojauksen. Puhun kirkosta valtarakenteena ja instituutiona, en missään nimessä ihmisistä, jotka kuuluvat tähän uskontoon – jokaisella ihmisellä on oma uskonnollisuuden ja henkisyyden kokemuksensa. Kapitalistinen ja patriarkaalinen maailmanjärjestys haluttiin lähteä rakentamaan, koska se keskitti vallan, rahan ja hallinnan muutamille ihmisille ja ihmisryhmille, ja tuotti heille hyötyä, jota he egosta ja rahan- sekä vallanhimosta tavoittelivat. Ihmisen yhteys luontoon oli siis tuhottava ensimmäiseksi. Ihmiset piti saada unohtamaan oma kykynsä parantaa itsensä, kykynsä synnyttää ja se, että luonto on jo antanut heille kaiken tarpeellisen. Yrjö Kallinen 1971 haastattelussaan ”Elämmekö unessa”: ”ensin pitää herätä!”. Jos ei ole vielä herännyt ja havahtunut kapitalismin unesta, ei voi mitenkään nähdä näitä rakenteita. Jos kuitenkin on – niitä on mahdotonta olla näkemättä. Ihmisiltä täytyy viedä pois heidän voimansa, jotta heitä voi hallita. Miten tämä saadaan aikaan kaikkein tehokkaimmin? Miehille ja heidän harjoittamalleen ”parannustyölle” tuli hommata täysi auktoriteetti, jota ei kukaan pystyisi kyseenalaistamaan. “Vapautuminen aikakausien ajatusvirroista ja ympäristönajatustottumuksista on vaikein ponnistus, mikä ihmisen osalle voi tulla. Sekä pelottavassa että meitä nöyryyttävässä määrin pitää paikkansa sana: Ihminen ei ajattele, vaan hänen ympäristönsä ajattelee hänessä.” Yrjö Kallinen." 
(Pohjoisen Valkoinen Noita, Author at Naiseuden Voima)


Kristinusko kutistaa naisen ”neitsyeksi” tai ”huoraksi”

Naisen seksuaalisuudesta ja luomisvoimasta tuli syntiä. Yhtäkkiä Suuri Luojaäiti, seksuaalisuudessaan ja hedelmällisyydessään, voimallisuudessaan, verevyydessään onkin kutistettu neitseelliseksi ja sukupuolettomaksi ”pyhäksi hengeksi”, sterilisoitu ja unohdettu. Isä, poika ja pyhä henki? Missä on Pyhä Äiti, pyhä feminiini? Parantamisen ja parantumisen auktoriteetti on valkoisilla miehillä (valkoisen miehen arkkityyppi tarkoittaa feminiinisen voiman unohtanutta, kapitalistista valloittajaa, joka uskoo länsimaalaisen tieteen kaikki voipaisuuteen ja joka toimillaan edesauttaa patriarkaalisen maailmanjärjestyksen jatkumista – olipa fyysisesti mies tai nainen), mekanistisella ja medikalisoidulla maailmankuvalla sekä paranemisnäkemyksellä. Feminiininen hoiva, yrteillä ja kosketuksella parantaminen, kehon omaan parannuskykyyn luottaminen ja holistinen näkemys sekä luonnon voimien ymmärrys ovat edelleen patriarkaalisen maailmanjärjestyksen säilyttäjille ”noituutta” ja ”vaarallista huuhaata”. Puhumattakaan henkisen tason parantamisesta.


Sukupuolierot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy,

koska tasa-arvo ja vauraus antavat enemmän tilaa erojen ilmetä. Jos on enemmän aineellisia voimavaroja, voi tavoitella pyrkimyksiään vapaammin ja toteuttaa omaa persoonallisuuttaan. Rikkaissa maissa on myös enemmän kulutusmahdollisuuksia ja tuotteita, jotka ovat eriytyneet sukupuolen mukaa. Synnynnäiset taipumukset saavat tilaa oloissa, joissa yhteiskunta ja perinnäistavat eivät rajoita valintoja. Materiaalisesti hyvinvoiva ja tasa-arvoinen yhteiskunta mahdollistaa luonnon vaikutuksen korostumisen. Köyhissä maissa korostuu tarve hankkia ammatti, joka tuo leipää pöytään. (Mikko Puttonen, hs 19.11.2018)

Pinttyneet roolit elävät edistyneissä maissa
Naisten ja miesten asenteiden ja persoonallisuuden erot ovat jyrkemmät vauraissa ja tasa-arvoisissa maissa kuin maissa, joissa naisen asema on heikompi. Miehisiin stereotyyppisiin kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat jalkapalloilija Leonev Messi, moottoripyörät, pokeri, sota ja pelikonsolit. Naisille tyypillisiä ovat kosmetiikka, lapsi, ruoanlaitto, psykologia ja häät. Mieltymykset ohjaavat naisia enemmän ihmiskeskeisille aloille ja miehiä esinekeskeisille. Jos ammattien jakautumien sukupuolen mukaan pitäisikin pintansa, se ei ole varsinainen ongelma. Perimmäinen puute on epätasa-arvo. Jos naisenemmistöisissä saisi palkkaa ja vaikuttamismahdollisuuksia yhtä paljon, segregaatio ei olisi mikään ongelma. Suuri osa miesten ja naisten palkkaeroista selittyy segregaatiolla. (hs 13.12.2021)


Kun feminismistä alettiin puhua 1970-luvulla se tarkoitti, että silloin kyseenalaistettiin se että biologisista syistä naisella voi olla vain määrätty rooli yhteiskunnassa.


Kolmas sukupuoli:

Feministiset patriarkaatin tutkijat puhuvat markkinatalouden ylläpitäjiä tutkiessaan keinotekoisesta sukupuolesta. Ihmiset ovat riippuvaisia poliittisista ja markkinoiden päätöksistä. Ihminen ei pysty tuottaman itse mitään mitä hänen materiaalinen olemassaolonsa vaatii. Sauli Niinistöllä on juuri se ilme antaessaan lausuntoja kuin kolmannella keinotekoisella sukupuolella, kun he haluavat kuulostaa tärkeiltä sanoessaan jotain mitä heidän asemassaan olevan ihmisen oletetaan sanovan.  Lauseet alkavat sanoilla kyllähän, tietysti, toisaalta ja toisaalta.


Biologiaa naisten ja miesten välillä


Erotiikka ja terveys - lehdessä (4/1989) annetaan ohjeita siitä, miten seksuaalinen aktiivisuus on tehokas vastalääke stressin haittavaikutuksille. Julkaisussa vastuu avioliiton onnellisuudesta annetaan naiselle, koska "onni liittyy tyytyväisyyteen yhdynnässä ja vaimon orgastisuuteen". Kuin sivulauseessa mainitaan, että sukupuolisuhteessa naiselle saattavat kuitenkin olla tärkeämpiä hellyyttä ja turvallisuutta luovat seikat kuin orgasmit. Lääkärit olisivat todistaneet 1800-luvulla, että koska "naisten täytyi keskittää kaikki energiansa 12 ikävuodesta 20 vuoteen kehonsa lisääntymiselinten kehittämiseen, ei naisilta jäänyt aivojen kehittämiseen riittävästi mahdollisuuksia.” Sosiaaliministerön julkaisussa kyllä kerrotaan, että tämä väite olisi nyttemmin kumottu, mutta jatketaan: "Tieteellinen kanta on ollut, että kuukautiskierron vuoksi ei naisten psyykkinen kehitys voinut tapahtua häiriöttä tämän ikävuoden jälkeenkään. Naisten älyllistä aktiivisuutta kuukautisten aikana pidettiin jopa vaarallisena." Julkaisussa ei selvitetä, onko tämä "tieteellinen kanta” muuttunut. 


Hysteria naisten tauti...

Koska naiset eivät voi hallita ruumistaan eivätkä tunteitaankaan, eivät he ole sopivia ottamaan osaa kaupunkivaltion hallitsemiseen. Nainen synnyttää eikä pysty eikä halua olla raskaana sielultaan vaan vain ruumiiltaan. Egyptiläisessä papyruksessa vuodelta 1600 e.a.a. pidetään levotonta kohtua syynä naisten hysteerisyyteen. 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua elänyt Hippokrates piti hysteriaa naisten tautina. Hysteria johtui siitä, että heidän kohtunsa alkoi vaellella elimistössä. Nimensäkin tauti sai kreikan kohtua tarkoittavasta hystera-sanasta. Vuosina 129–216 elänyt Galenos oli samoilla linjoilla kuin Hippokrates: Jos kohtu pääsi kuivumaan, se lähti etsimään kosteutta muilta elimiltä ja aiheutti niihin törmäillessään jos jonkinlaista ruumiin ja mielen vaivaa. Myös Galenosin mielestä hysterian yleisin syy oli kohdun kuivuus, joka johtui yhdyntöjen puutteesta. Nuorille naisille hän suositteli hillittyä elämää, joka "ei kiihdyttäisi heitä". Vielä sittenkin, kun kohdun oli todettu pysyvän paikallaan siinä missä muutkin sisäelimet, hysterian syiden uskottiin olevan seksuaalisuudessa. Suomessa vielä 2011 yksi pääsykoekirjoista oli Galenos - johdanto lääketieteen opintoihin.  Antiikin aikana keksitty diagnoosi naisen hysteerisyydestä oli voimissaan vielä 1900-luvulla, vaikka käsitys sen syystä oli muuttunut.


Pieni esimerkki naisten miehistymisestä: matala puheääni

1700-luvun virsikirjassa sävellajit saattoivat olla jopa terssiä (3 sävelaskelta)  korkeammalla kuin nykyään. Ovatko siis kaikki suomalaiset matalaäänisiä bassoja ja alttoja? Ympäristö muovaa ihmisen ääni-ihanteita. Jostakin syystä meidän kulttuurissamme on omaksuttu matalan äänen ihanne. Erittäin yleistä on varsinkin nuorten äänenkäytössä, että puhe on ponnetonta mutinaa ja soinnitonta narinaa. Jos aikuisten äänialue supistuu muutamaan säveleen, lapsikin kadottaa lihastoiminnan, jota tarvitaan korkeiden äänien laulamiseen, ääni eriintyy kehon luonnollisesta kontaktista. (Hannele Valtasaari, hs 5.2.2003)

Miehillä on yksi ja naisilla kaksi x-kromosomia

Poikien aivoalueilla kuten valkoisessa aineessa, aivokuoressa, hippokampuksessa ja pikkuaivoissa on suurempaa vaihtelua kuin tytöillä. Eroja oli kumpaankin suuntaan ja koko eliniän. Vaihteluun vaikuttavat erityisesti x-sukupuolikromosomi, jossa on paljon geenejä verrattuna piskuiseen y-kromosomiin. Yleensä miehillä on yksi ja naisilla kaksi x-kromosomia. Jos miehellä on e-kromosomissa äärimmäisyyteen ohjaava piirre, se kohdistuu häneen täydellä painollaan. Naisella sen sijaan toinen kromosomi tasapainottaa tilannetta. Monet älyä heikentävät mutta myös vahvistavat geenimuodot tulevat täydellä voimallaan näkyviin miehillä. Seksuaalivalinta keskittyy sukupuolikromosomeihin, autismin kirjon häiriössä miesten osuus on 80 prosenttia, adhd:ssa samoin, skitsofreniassa 73 prosenttia. Poikavauvat ovat keskimäärin suurempia joten synnytykseen liittyy riskejä. Ja pojat tarvitsevat enemmän ravintoa. Myös testosteroinitason ylläpito on kuluttavaa. (hs 9.9.2019)


Naisten estrogeenitaso on laskenut ja naiset ovat muuttuneet maskuliinisemmiksi

Se että naiset eivät halua enää saada yhtä paljon lapsia kuin aikaisemmin viittaa siihen, että heidän estrogeenitasonsa ovat mahdollisesti laskeneet ja naiset ovat muuttuneet maskuliinisemmiksi eivätkä he ole kiinnostuneet parisuhteen muodostamisesta. Syntyvyys onkin Japanissa laskenut vielä Suomeakin nopeammin.
Kun vertaa kuvia nykynuorista kuviin nuorista sata vuotta sitten on helppo todeta sukupuolihormonitason muuttuneen. Vielä puoli vuosisataa sitten useimmilla nuorilla naisilla oli tiimalasivartalo ja nuoret miehet olivat urheilullisen lihaksikkaita. Nykyään tiimalasivartalot ovat naisilla harvassa ja lähes joka toinen aikuinen on vyötärölihava. Tutkimuksissa on osoitettu, että naisilla joilla on tiimalasimainen vartalo, on korkeammat estrogeenitasot. Miehillä testosteroni puolestaan vähentää rasvakudoksen määrää ja lihavilla miehillä on alentuneet sukupuolihormonitasot. Yksi syy on elinympäristön kemikalisoituminen, samoin ympäristöongelma ja länsimaalainen elämäntyyli, joka on tuonut mukanaan kehon matala-asteisen tulehduksen, kroonisen stressin.
Monet masentuneet päätyvät syömään masennuslääkkeitä joiden sivuoireisiin kuuluu seksuaalisen kiinnostuksen ja kyvyn lasku. (Markus J Rantala, evoluutiopsykologian dosentti Turun yliopisto.


Naisilla vaikeaa kolmannessa maailmassa

Peruskoulua käyvien tyttöjen määrä on maailmassa kasvanut. Tyttöjen koulutie on kuitenkin huomattavasti mutkikkaampi kuin poikien. Planin tutkimuksessa Sierra Leonessa ilmeni, että lähes kaksi kolmesta kouluikäisestä tytöstä oli kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kolmannes raiskauksista oli tapahtunut koulussa tai koulumatkalla. Tytön koulutie voi katketa myös lapsiavioliiton seurauksena. Kehitysmaiden 15–19 -vuotiaieden naisten yleisin kuolinsyy on raskauteen liittyvät komplikaatiot. Tytöt jotka saavat käydä peruskoulunsa loppuun, ovat uuden haasteen kynnyksellä. Tyttöjen asema kiristyvillä työmarkkinoilla tuskin voi olla tasa-arvoinen, ellei heitä aktiivisesti tueta. Naisten palkat jäävät kolmanneksen pienemmiksi kuin miesten. Tyttöjen koulutuksen jättäminen puolitiehen johtaa taloudellisiin menetyksiin. Tyttöjen toisen asteen koulutukseen on suunnattava lisää resursseja (Riitta Welste  Suomen Planin pääsihteeri hs 4.8.2011)


Erich Fromm 1951

Matriarkaalisessa mielessä kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, sillä he ovat kaikki äitien lapsia ja jokainen heistä on Äiti Maan lapsi. Patriarkaalinen järjestelmä pitää pääasiallisena hyveenä tottelevaisuutta, auktoriteettia. Tasa-arvoperiaate korvautuu suosikkipojan ja hierarkkisen yhteiskuntajärjestyksen periaatteella. Patriarkaalinen perhe on suljettu ja rajattu organismi. Matriarkaalinen perhe on puolestaan universaali ja juuri universaalisuudesta saa kaikki kehitys alkunsa. Matriarkaalinen elämä on Äiti Maan toisin kuin henkinen elämä, johan naisilla on luonnollisen luomisen lahja, he voivat synnyttää lapsen. Miehet ovat tässä mielessä steriilejä, koska mies ei voi luoda kohdullaan, hänen täytyy luoda muulla tavoin, hän luo suullaan, sanoillaan, ajatuksillaan. Raamatullinen myytti alkaa siitä, mihin babylonialainen myytti päättyy. Miespuolisen jumalan ylivalta on vakiinnutettu. Jumala luo maailman sanallaan. Nainen ja hänen luomisvoimansa eivät ole enää luomisessa välttämättömiä. Jopa tapahtumien luonnollinen kulku on käänteinen. Eeva syntyy Aatamin kylkiluusta aivan kuten Ahne Zeuksen päästä.


Taatakseen kaupunkinsa jatkuvuuden miehet kaappasivat Romuluksen aikaan lähiseutujen naisia. He puolustivat tekoaan rakkauden kiihkolla, joka hellyttää naisen mielen tehokkaammin kuin mikään muu, kertoo tuon ajan filosofi Livius. Asia ei jäänyt siihen, legendaarinen joukkoryöstö toimi roomalaisen hääseremonia mallina vuosisatojen ajan. Rituaaliin kuului, että morsian pakeni äitinsä suojiin ja itki, huusi ja pani vastaan, kun sulhanen vei hänet äidiltään muka väkisin. Myytin juoni toistui vielä viattomassa vuonna 1954 kuvatussa romanttisessa komediassa Seitsemän miehen morsiamet, jossa maalaiset miehet ratkaisevat naimattomuusongelmansa kertaheitolla. Tyytyväisenä hilpeät veikot lauloivat yhteen ääneen: Vaikka tytöt itkua vääntää, vääntää vääntää, salaa onneaan kiittää, kiittää, kiittää. Vaikka huutaa, suukottaa, suukottaa, suukottaa. (Irene Vallejo 2021)


 ”Miesten ja naisten tasa-arvoisuus ostetaan sillä hinnalla, että naiset eivät enää eroa miehistä lainkaan. Sukupuolten välinen vastakohtaisuus on häviämässä ja sen mukana tähän vastakkaisuuteen perustuva eroottinen rakkaus. Miehistä ja naisista tulee samanlaisia, ei tasa-arvoisesti erilaisia. Kuten massatuotanto perustuu valmisteiden standardiyksiköihin, perustuu yhteiskunta standardi jäseniin ja tätä kutsutaan tasa-arvoisuudeksi.” (Erich Fromm 1953)


Kahden erilaisen mutta toisiaan täydentävän sukupuolen yhtyminen ei ollut enää lisääntymistä varten vaan seksiä kuluttava valinta, tarpeiden tyydyttäminen. Kulutustalous korvasi lisääntymisideaalin mielihyvän hakemisella. Periaatteessa sukupuoleton himoa tyydyttävä kuluttaja, kapitalistinen talous ja monogaaminen avioliitto on lisääntymista varten. Halutalous ja himokkuus kuuluvat yhteen.

Oudompi, parempi kuin mikään muu, on kahden ihmisen suhde silloin kun he tuntevat toisensa vain silmillään. Heidän välillään vallitsee levottomuus ja kiihtynyt uteliaisuus, tyydyttämättömän, luonnottomasti tukahdutetun kanssakäymisen tarpeen hysteriaksi yltynyt kiihko ja samalla jonkinlainen jännittynyt keskinäinen kunnioitus. Ihminenhän rakastaa ja kunnioittaa toista ihmistä niin kauan kuin ei pysty arvostelemaan. Kaipaus on puutteellisen tuntemisen kaipuuta (Thomas Mann 1912)


Vuonna 2021 nainen johti Greenpeacea, Suomen Luonnonsuojeluliittoa, WWF:ää, Siemenpuusäätiötä, Hiilivapaata Suomea, Dodoa sekä Maan ystäviä kirjoittaa Teemu Vaarakallio kirjassaan Viimeinen siirto, suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään.

Miehen valtakäsitys on suoraviivainen, kuten hänen orgasminsakin: tästä tuohon oli kyseessä tuote tai suoritus. Naisten aika- ja valtakäsitys on kehämäinen kuten heidän orgasminsa. He pystyvät vallassa ollessaan ajattelemaan muutakin kuin itseään. Naiset etenevät metaforasta toiseen. Heillä on parempi aikautus- ja järjestelykyky kuin miehillä. (Sakari Määttänen hs 8.7.1989)
Ihmisnaaras voi pariutua koska tahansa mutta naaraat vain kiima-aikana. Naisella on tämä ominaisuus siksi, että hän voi sitoa uroksen pysyvästi luokseen.