Suomineidon tiedote nro 5, 20.8.1997


Palkkatyön ja korkojen maksun kierre – itsenäisyys ja vapaus on kadotettu.


Peruskoulussa opetetaan, että suomalaiset ovat kaksi kertaa osoittaneet erityistä itsenäisyyden tahtoa. Viimeksi tämä tapahtui vuonna 1917, kun Suomesta tuli itsenäinen valtio. Osoitukseksi itsenäisyydestä saimme omat valtiopäivät, senaatin, rahan ja valtiovallan. Senaatti ja oma raha ovat valtiollisen itsenäisyyden ydin. Sitä ennen 1800-luvun suomalaisten "itsenäisyyttä" kohottivat kansallisliikkeet. Synnytettiin kansallisuusaate. "Ei Suomenkaan historiaa voi kirjoittaa ilman sellaisia käsitteitä kuin itsenäisyystahto ja vapaudenrakkaus" (Martti Häikiö, hs 23.2.97). Kansanvalistajat muuttivat 1800-luvulla"kansan toiseksi" eli opettivat omat ihanteensa niin kutsutulle rahvaalle. Talonpoikainen kulttuuri sai toisen luokan aseman.


Nuo sanat, itsenäisyystahto ja vapaudenrakkaus on määriteltävä nyt uudestaan. Siksi me haluamme Suomineidon. Jos ihmisen ainut mahdollisuus saada ruokaa itselleen ja perheelleen on osallistua palkkatyöhön, myydä omaa aikaansa ansaitakseen rahaa, jolla sitten ostaa ruokaa ja lämpöä, ei hän mielestäni ole silloin vapaa eikä itsenäinen. Vapaa hän on vain kuluttamaan. Maaorjuudesta on selvitty, nyt on aika yrittää selvitellä suhdetta palkkaorjuuteen. Enää ei työskennellä jotta tuotettaisiin vaan tuotetaan jotta työskenneltäisiin! Kuinka vapaa on ihminen, jolta pankki ja verottaja vievät tienestistä enemmän kuin kymmenykset?



 

Odottaako meitä työttömyyden vai vapaa-ajan yhteiskunta?


Parjattu Karl Marx kirjoitti yli sata vuotta sitten, että se jolla ei ole muuta omaisuutta kuin työvoimansa täytyy olla niiden orja jotka ovat tehneet itsestään omistajia. Kun ihminen myy aikaansa, hän myy omaa elämäänsä. Tähän vedoten ranskalainen sosiologi Andre Gorz kirjoittaa tulevaisuuden toivona vapaan ajan yhteiskunnasta. Jos työpäivä olisi lyhyempi, olisi ihmisillä enemmän aikaa ja halua tehdä itselleen asioita, joita joudumme ostamaan rahalla. Ihmisillä tulee olla oikeus itse tuottaa niitä tuotteita, joita he kuluttavat. Se edellyttää työvälineitä ja tiloja. "Jos ajan käyttöarvo kasvaa suuremmaksi kuin sen vaihtoarvo, kasvaa itsenäinen tuotanto. Tällöin ihminen tekee itselleen samassa ajassa yhtä arvokasta kuin mitä voisi ostaa työskentelemällä tämän ajan saadakseen palkkaa", kirjoittaa Gorz.


Palkkatyötä on maapallolla tehty vasta vajaat 200 vuotta. Palkkatyö eroaa omaehtoisesta toiminnasta samalla tavalla kuin vaihtoarvo eroaa käyttöarvosta: ihminen tekee työtä pääasiassa palkan vuoksi. Kun ihminen tekee työtä ansaitakseen rahaa, hän haluaa ostaa yhteiskunnalta yhtä paljon aikaa kuin on itse sijoittanut työhön. Palveluyhteiskunnassa palkatut asiantuntijat tekevät sen, minkä ihmiset tähän asti ovat tehneet itse. Samalla vähenee ihmisen itsenäisyys ja vieraantuminen lisääntyy. Mutta ihminen haluaa ponnistella, toimia, valmistaa käsin taidokkaasti joitain esineitä, työskennellä yhdessä muiden kanssa ja tehdä itsensä hyödylliseksi yhteisölle.


Vapauttaako tekniikka ihmiset typistävistä työtehtävistä vai typistääkö se meitä entisestään?

 


Tarvitaan vapautumista koulutuksesta, valtion kouluista.


Koulun tehtävä on hankkia teollisuudelle, kaupalle, ja valtiolle työläisiä, kuluttajia ja asiakkaita. Koulu ei opeta laulamaan tai käyttämään käsiä ja jalkoja. Se ei opeta syömään terveellisesti, selviämään instituutioiden viidakossa, hoitamaan sairasta tai sylivauvaa. Jos kansa ei enää laula vaan ostaa miljoonittain levyjä, joilla ammattilaiset laulavat heille, jos he eivät tiedä, miten syödä oikein vaan maksavat lääkärille ja lääketeollisuudelle, että heitä käsiteltäisiin, ei kai elämässä ole sen suurempaa kuin markkinatalous.


Mikä on esteenä palkkatyön muutokselle? Gorzin mukaan muutos puuttuisi kapitalismin perustavaan liikelakiin - enää ei olisikaan päämääränä myynnin lisääminen vaan investointi myynnin vähentämiseksi. Kapitalismin laki on kasvaa tai hävitä. Koneet ovat suuria investointeja ja siksi niihin tarvitaan lainarahaa. On tuotettava yhä enemmän voittoa, jotta voitaisiin korvata ja uusia koneita ja samanaikaisesti maksaa lainattua pääomaa ja sen korkoja. Pankit, jotka lainaavat pääomia, määrittelevät koron. Pankit määräävät meitä vielä lisää pakottamalla alistumaan passiiviseen kulutusyhteiskuntaan.


Kun valitsemme tietynlaisen tekniikan on meidän hyväksyttävä tietynlainen yhteiskunta. Toisenlaisen yhteiskunnan tavoittelu edellyttää toisenlaista teknologiaa. Tekniikan luonne ja merkitys määräävät puolestaan valtion rakenteen ja instituutiot. Esim. ydinvoima edellyttää ja pakottaa keskitettyyn, hierarkkiseen ja poliisiyhteiskuntaan.

 

***


Nykypäivästä Juice Leskinen kertoo pakinassaan Suomi Suomen kartalle, miten "Paavo Lipponen kieppuu kolmessa helsinkiläisessä korttelissa ja kuvittelee, että Suomi on siinä. Pääkaupunkiseutulaisen toimittajan kartta yltää valtatie 12:ta Sisiliaan; Suomea siinä on Helsinki."

"Pienimmätkin asiat kierrätetään Helsingin kautta ihan kun Helsinki olisi Moskova. Jos Koistinen koki epähuomiossa Peltomäen katiskan, se ei enää ollutkaan heidän asiansa vaan Jouni Backmanin."

 

***


Buddhalainen filosofia ei selitä, mitä ovat maailma, totuus tai tieto. Sen sijaan se selittää, miten voi elää oikein. Valaistunut on ihminen, joka ymmärtää että hänen on elettävä oma elämänsä itse.

Naisenergia tarkoittaa, että aletaan ottaa huomioon miesten ja naisten erilaiset tehtävät ja tarpeet. Paikallinen niin miesten kuin naistenkin tieto omasta ympäristöstään on tärkeää. Objektiivista, ylivertaista tietoa ei ole olemassakaan, vaan se tulee yhteistoiminnasta.

 

Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Antti Kasvio hs Vieraskynässä 25.11.09 tuo esille virkamiehen kapean katsannon – maailmassa on olemassa vain palkkatyötä. Ilman palkkatyötä ihmisellä ei ole mitään: ”Edessä olevat uhkat kyllä tunnustetaan, mutta hallituksilla ei ole varaa sellaisiin ratkaisuihin, jotka vaarantaisivat oman maan kasvu- ja työllisyyskehityksen... Asetelma syntyy siksi, että yleismaailmallisesti ihmisten keskeisin tavoite on hyvä työpaikka.”


Niin kai sitten.


”Kaikki työ kuluttaa energiaa ja raaka-aineita ja sekä työt että niiden tulosten käyttö kuormittavat ympäristöä.” Käsittämätön lause täysi-ikäiseltä mieheltä.