Lapset ja ekologinen elämäntapa

Keskustelu nuorten vanhempien Minnan ja Hanneksen kanssa

MH: Mielestäni on vastuutonta ja erittäin itsekästä synnyttää lapsia tähän maailmaan. Tiedämme varmuudella, että lapselle ei riitä puhdasta ilmaa hengitettäväksi eikä vettä juotavaksi. Kaikkien kynnelle kykenevien tulisi jättää seuraava sukupolvi väliin ja tehdä työtä niin, että seitsemäskin sukupolvi saisi mahdollisuuden.

HANNES: Ei ole hyvä perustelu olla tekemättä lapsia siksi, että heidän ei ole mahdollista saada puhdasta ruokaa. Muutos ihmisten ajatuksissa ja teoissa lähtee parhaiten omista lapsista. Muihin ihmisiin ei voi niin hyvin vaikuttaa. Meillä ei ole semmoista velvollisuutta lapsiamme kohtaan, että synnytetään niitä vain parhaaseen mahdolliseen maailmaan. Emme voi muuttaa maailmaa, pelkästään omaa pientä elinpiiriämme.

MH: Tämä haave minullakin oli. Omat lapseni ovat nyt 25 - 28-vuotiaita. Olen kokenut, että lapsiin ei voi vaikuttaa. He valitsevat oman tiensä.

HANNES: Ei kyse ole pelkästään kasvatuksesta ja opettamisesta, vaan siitä elämäntavasta, jota perhe elää. Siitä tulee ymmärrys. Esimerkiksi kun olin kuuden vanha perheemme muutti maalle. Olen kokenut luonnon. Koska olemme molemmat asuneet pienellä paikkakunnalla, on meillä ehkä valoisampi tulevaisuudenkuva. Luotamme siihen, että omalla esimerkillä voi kasvattaa lapsen. Lapsi ymmärtää ne perusasiat, joiden takia ei tuoteta roskaa, eikä käytetä rahaa. Ehkä on kyse sukupolvien välisestä erosta eli meidän vanhempiemme sukupolvi on kokenut, miten ylellisyys kasvaa koko ajan. Omakotitalon voi rakentaa. Me olemme kasvaneet sillä tietyllä tasolla, jonka he meille turvasivat eikä meillä ole semmoista tarvetta, että pitäisi saada enemmän: Meidän sukupolvessa eivät kaikki halua enempää vaan päinvastoin vähemmän.

 

MINNA: Tulen isosta perheestä, jossa vain isä kävi töissä. En ole tuntenut tarvetta ostaa vaatetta, koska ei ole ollut tuhlaavaista elämää. Jos olisimme rikkaammista perheistä, jos olisi kotona saanut kaiken mitä haluaa, olisi tullut laiskistumista ja tottumus ottaa mitä saa. Ole tottunut, että en välttämättä saa kaikkea mitä haluan enkä sitten tarvitsekaan.

MH: Oletteko kuulleet, että lapsen itsenäistymisprosessi vaatii erkaantumista vanhempiensa arvoista? Omat lapseni eivät ole valinneet partnereikseen greenpeacen porukkaa. Lapsena he ovat tottuneet käyttämään kaiken vanhan. Veljekset saivat jopa kymmenen penniä rahaa siitä, kun malttoivat pissiä vessaan asetettuun maitopurkkiin, että saisin uriinin kompostiini. Nyt on hinku hieman rennompaan elämäntyyliin eivätkä he luovu lentämisestä ainakaan melun ja saasteiden vuoksi.

MINNA: Se on luonteesta kiinni. Koulun jälkeen tienasin saman verran kuin isäni, joka elätti sillä koko perheen. Olen erakkoluonne. Onko ekologisen ajattelun pysyvyys Suomineidon perusideaa? Kuinka moni heistä on lähtöisin kaupungista ja tullut ideaalisilla ja ylimitoitetuilla toiveilla? Onko se estänyt pysvyyttä? Uskomme, että maaseutuympäristö itsessään antaisi lapselle ymmärryksen luonnosta ja vuoden kiertokulusta.

Kuinka vaikuttaa "luonteeseen". Vaikka sisarellani on sama kasvatus, on hän käynyt ratsastustunnilla, meikannut, tanssinut balettia. Minä olen piirtänyt ja istunut kirjastossa

HANNES: Äitini on julistava helluntalainen ja siskoni ovat myös helluntalaisia, mutta minä en kannata kristinuskon sanomaa. Heidän täytyy aina saada uusia vaatteita, haluavat asua kaupungissa. Ennemmin tai myöhemmin tulee ehkä se vaihe, että haluaa taas sitä yksinkertaisempaa. Isäni on lähempänä luontoa kuin äitini, paljon metsästänyt. Olen ollut isän kanssa paljon toisin kuin sisareni. Isäni ei ole syntyään maaseudulta, Ei kaiki saman perheenkään lapset kasva samanlaisiksi, mutta juuri tässä huomaa sen eron, miten omien vanhempien tekemiset vaikuttavat lapsen saamiin esikuviin ja sitä kautta omaan elämään.

 MH: Vieläkö teette toisen lapsen maailmaan kun tämä on tiedossanne?

HANNES: Emme pidä lukumäärää ratkaisevana. Kuulumme internetin Luonnonlapsi piiriin. Siellä on paljon suurperheitä, joissa äiti tuntuu elävän voimakkaasti lastensa kautta ja äitiys on suorittamista ja saavuttamista. En pidä sitä . kovin ylväänä pyrkimyksenä. Olemme puhuneet adoption mahdollisuudesta, jos haluamme vielä lisää lapsia. Useampi biologinen lapsi ei ole meille välttämätöntä.

MINNA: Nyt haluamme antaa Eelille aikaa, ei kiirettä.

MH: Miten olisitte suhtautuneet, jos teille olisi kerrottu, että ette saa tehdä toista lasta?

MINNA: Olen kuullut niitä kommentteja. Itsellenikin raskaus oli ristiriitaista. Entä jos omaa lastani kiusataan koulussa. Itse olin kiusattu ja yksinäinen. En pitäisi, pahana, vaikka sallittaisiin vain yhden lapsen politiikka. Ehkä sille annettaisiin vielä enemmän aikaa. Minulla ei ole ollut vauvakuumetta.

HANNES: Monet tekevät lapsia itsekkäistä syistä. Varsinkin huonoilla alueilla kaupungeissa lapsi nostaa oman arvon tuntoa. Irlannissa asuessani kuulin nuorten äitien hakevan näin yhteiskunnassa arvostusta. Tai kokevatko naiset, että eivät ole, naisena täydellisiä elleivät ole synnyttäneet. Onko identiteettikriisiä?

MINNA: Toinen syy on, että jos on ollut huonot suhteet omiin vanhempiin, niin lapsi korvaisi sitä tunnetta ja itsellä olisi jotain mitä voi rakastaa ja mikä ehdoitta rakastaa. Jos minulle joku sanoo, että ei saa tehdä, nousisin ehkä kapinaan. Nainen saa sterilisoida itsensä vasta, kun on yli 30 v tai synnyttänyt yli kolme lasta. Jotkut taas kokevat, että ei ole edes annettavaa lapselle. On oltava itselleen rehellinen.

HANNES: Lapsen saaminen opettaa nöyryyttä ja kieltäytymistä ja sitä samaa tarvitaan ekologisessa elämäntavassa. Omista tarpeista pitää kieltäytyä, koska lapsi tarvitsee enemmän huomiota: Ekoismi ja efoismi ovat ristiriidassa. Tarvitaan enemmän kasvua ja kehitystä. Ei tarvita korkeinta elintasoa ja porealtaita. Anu Koivisto lokeroidaan luomuvauvansa kanssa. Monella on tie hukassa. Mietitään enemmänkin, missä pidetään pinnasänkyä.

MH: Suurperheen lasten on helppo intuitiivisesti luomuhoitaa omaa lastaan, mutta entä jos oma vauva on ensimmäinen vauva, jota koskaan olet pitänyt sylissäsi niin kuin minulle kävi. Luoja ei ole antanut ihmiselle vaistoa miten selvitä teknisessä yhteiskunnassa ihmisen aluna kanssa.

MINNA: Valmennuskursseja tulisi pitää ennen kuin edes päätetään hankkia lapsia. Ihmiset eivät ole valmiita tekemään töitä sen eteen, että pysyttäisiin yhdessä. Oletetaan että ensi vuoden huuma pysyy aina yllä.

MH: Miten luomuvauvaa hoidetaan?

MINNA: Käytämme kangasvaippoja, flanelivaippoja, harsoja, villahousuja, ulkopuolella vaippahousua. Pesemme pesukoneessa mäntysuopaliuoksella, lisäämme pesukoneeseen etikkaa huuhteluaineeksi silloin tällöin. Vaipat liotetaan etikassa. Uutena olemme ostaneet kaksi vaatetta. Muut olemme itse tehneet tai saaneet. Teemme itse juuressoseet sauvasekoittimella ja aina luomusta. Imetän ilman aikataulua.

HANNES: En kannusta jääkiekkoon, kun harrastusten aika tulee. En kannusta kuljetuksia ja paljon ostotavaraa vaativiin harrastuksiin, kun niiden aika tulee. Kyllä hyviä harrastuksia löytyy aivan läheltäkin eikä monia varten tarvitse hankkia juuri mitään.