Agrologi Teija Hirvelä

Permakulttuuri-seminaarista Suomineidossa 28.-30.4. 2000

 

Miten hyödyntää luontoa viljelemättä sitä

Permakulttuuri (permanent argiculture) on 1970-luvulla Australiassa syntynyt ajatusmalli. Sen avulla SUUNNITELLAAN ekologisesti kestäviä elinympäristöjä. Päämääränä on saada tehokas, intensiivinen, työtä ja energiaa säästävä kokonaisuus.

Permakulttuuri ei ole pelkkä maanviljelyoppi, vaan se kattaa kaikki elämän alueet ja pyrkii sovittamaan ne yhteen tavalla niin, että kukin osa-alue hyötyy toisestaan. Se käsittelee kasvituotantoon, eläintuotantoon, arkkitehtuuriin, metsätalouteen, biologiaan, kulttuuriin, yhteiskuntaan, logistiikkaan ja ihmissuhteisin liittyviä kysymyksiä.

Suunnittelun apuvälineiksi on kehitelty työkaluja, joilla voidaan hahmottaa kokonaisuutta. Apuna käytetään vyöhykkeitä, sektoreita, resursseja ja malleja. Vyöhykkeet ovat kuvitteellisia alueita, joita ei määritellä maantieteellisesti, vaan sen mukaan, kuinka usein sillä alueella oleskemme tai työskentelemme. Niiden avulla sijoitellaan talo, navetta, puutarha, eläimet, kasvimaa jne. "oikeille" paikoilleen suhteessa toisiinsa.

Sektoreilla tarkoitetaan kaikkia tilan ulkopuolelta tulevia voimavaroja tai uhkia, kuten tuulia, valoa, vesivirtoja, saasteita, melua jne. Resursseja ovat kaikki ne voimavarat, joita voimme hyödyntää suunnitelmassa. Esimerkiksi eläinten tarjoama "työpanos" vähentää omaa työtämme. Malleilla ymmärretään luonnon tarjoamia malleja, joita suoraan tai soveltaen voimme käyttää. Esimerkiksi metsä toimii mallina metsäpuutarhalle, joka muistuttaa rakenteeltaan monikerroksista metsää, vaikka sijaitseekin pihassa.

Periaatteena on luoda hyödyllisiä yhteyksiä eri asioiden välille. Kumppanuuskasvit hyödyttävät toisiaan, talo hyödyntää navetan lämpöä, kasvimaa hyödyntää kompostit, kompostointi tuottaa lämpöä kasvihuoneeseen...

Ajatuksena on toimia yhteistyössä luonnonvoimien kanssa, ei taistella niitä vastaan. Eli luonnon annetaan toimia omilla ehdoillaan, joita ihminen hyödyntää kekseliäisyytensä mukaan, kuitenkin niin, ettei siitä koidu vahinkoa luonnon tasapainolle. Permakulttuurin eettisen näkemyksen mukaan meidän tulee huolehtia maapallosta ja ihmisistä ja käyttää omasta tarpeestamme ylijäävä näiden hyväksi.

Tiivistelmä Teija Venhola-Hirvelän Päättötyöstä 10.12.1996 Keski-Suomen Maatalous- ja metsäopistossa
Saarijärvellä

.

Olavi Nykänen: (seminaarista 1.-2.4.)

Puulämmityksen uudet tuulet

Kotimaisen energian puolesta!

Seminaarissamme huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna pihtiputaalainen eläkkeellä oleva koneteknikko Olavi Nykänen jaksoi toistamiseen vakuuttaa ihmisiä kotimaisen energian edullisuudesta - oli kyse sitten tuulesta, pelleteistä tai hakkeesta. Jopa maalämpö alkoi saada sympaattisia sävyjä, kun kuulimme, että maalämmön vaatima sähkö voidaan tuottaa häkäpöntössä omalla pihamaalla. Tekniikka perustuu puun kaasutukseen. Stilling merkkinen häkäpönttö, joka kehitettiin jo vuonna 1816, tuottaa 5,5 kwt sähköä.

"Koska koko Suomen valtion menestys on rakennettu Ivon ja Nesteen varaan, ei tietenkään voida kannustaa uusia energiamuotoja, ei ainakaan uusiutuvia." Uusin ydinvoimala tulee Nykäsen mukaan maksamaan 14 miljardia. Tällä hinnalla saadaan 2160 hakevoimalaa, jotka tuottaisivat kaksi kertaa enemmän sähköä. Nykänen puhuu pellettien puolesta.