Permakulttuurinen viljely


Kasveja:

* perennat

* villikasvit

* maatiaiskasvit

* itsestään siementävät kasvit


Menetelmiä:

* kateviljely

* kumppanuuskasvit

* kasvien sijoittelu


Suunnitteluperusteita:

* kasvuvyöhykkeet

* mikroilmasto

* kosteusolosuhteet

* maanmuodot


Erikoisuus:

* spiraalimuotoiset kasvualustat

* avaimenreikäpenkit

* moninaiset kasviyhdistelmät

 

 

 

 

Permakulttuurin eettiset periaatteet




* huolenpito maapallosta

- toiminta ei vahingoita luontoa eikä luonnon

 omia prosesseja


* huolenpito ihmisestä

- taataan kaikille ruokaa, suojaa, koulutusta ja

 sosiaalisia kontakteja


* kaikki ylimääräinen käytetään edellisten hyväksi

- autetaan halukkaita ihmisiä

 

 

Perusajatuksia

1. huolehdittava fyysisestä ympäristöstä

2. kasvatettava oma ruoka

3. huolehdittava lasten terveydestä ja koulutuksesta

4. tehtävä asioita jotka nyt ovat erikoisasiantuntijoiden yksinoikeutena
 


Päämäärä:


1. Luoda ravintoa tuottavia ekosysteemejä

  • suunnittelemalla

  • kokonaisvaltaisesti

  • olemalla itse osa järjestelmää

  • polttoaineena ihmisen aivot, eivät fossiiliset aineet

 

 

2. Luoda kokonaisuus

  • tehokas

  • intensiivinen


3. Vähentää työtä


4. Vähentää energian käyttöä



5. Lopettaa jätteen tuottaminen


6. Sovittaa elämän osa-alueet yhteen, niin että ne

 hyödyntävät toisiaan:

  • kasvisravinnon tuotanto

  • eläinravinnon tuotanto

  • arkkitehtuuri

  • metsän ja puiden kasvu

  • kulttuuri

  • yhteiskunta

  • logistiikka

  • ihmissuhteet

  • talous

 


 


            Permakulttuurisen suunnittelun työvälineitä

     

     

    A. Vyöhykkeet:

     

    Talo, puutarha, eläimet jne. sijoitellaan sen mukaan, kuinka usein tarvitsemme niitä tai ne meitä. Päivittäiset lähelle, viikoittaiset kauemmaksi. Kanalassa käydään usein, omenoita kerätään harvoin.

   - yrtit lähelle keittiötä tai keittiöön.
   - asunnossa: lempituoli, komero, astiakaappi lähellä tiskikonetta
 


I. Vyöhyke: ihminen itse, omat tunteet, toiveet ja tarpeet

II Vyöhyke: koti, työpiste

III Vyöhyke: piha: puutarha, kasvihuone, komposti, pyykin kuivaus,         päivittäistä hoitoa vaativat eläimet

IV Vyöhyke: takapiha: terassi, huvimaja, grillikatos, silmälläpitoa               vaativat eläimet ja kasvit

V Vyöhyke: pelto: laitumet, viljat, peruna, vesistö, hedelmäpuut

    - metsä: laidun, sieni-, marja, riista ja rankametsäalue

VI Vyöhyke: villiluonto elää oma elämäänsä. Ihminen on tarkkailija,        ei johtaja

 

B. Sektorit: ulkopuolelta tulevia voimavaroja tai uhkia kuten

                          aurinko, valo, tuuli, vesi, saasteet, melu, halla

 

C. Resurssit: mikä hyödyntää suunnitelmia, esim.     

                           eläinten tekemä työ

 

D. Mallit: luonnon mekanismit, ihminen käyttää kekseliäisyyttä

luonnon ehtojen hyödyntämiseksi. Kylmä ilmamassa on raskas, joten

 se liikkuu alaspäin. Kun se kohtaa esteen, se pysähtyy. Luonnossa on

 kurveja, spiraaleja ja syklejä.

 

E. Tarkkailu: kokonaissuunnitelman osat, vuoden kierto

 

 

 

Vyöhykkeet (keittiön ikkunan alla tärkein)

Sektorit (tuulien ja maanmuotojen mukaan)


Elementit sijoitetaan käyttöasteen mukaan vyöhykkeisiin ja huomioidaan ulkopuolelta tulevat energiavirrat eli sektorit



Yhteistyö: eri kasvit hyödyntävät eri mineraaleja

- sienet, bakteerit, hyönteiset, aromaattiset yrtit

 


 

Miksi tarvitaan permakulttuuria?

 


Maapallon fyysiset rajat saavutettu

- saasteet, energiankäyttö, luonnonvarojen

    loppuminen


Darwinistinen oppi vanhentunut

- "vahvin jää henkiin",

- "jatkuva kilpailu pitää yllä järjestystä"


Kuluttamalla emme paranna tilannetta

 


 

Vertaa


Metsä:

kasvit tukevat toisiaan,

hyötyä läheisyydestä,

tarvitsee vain aurinkoa ja vettä


Vehnäpelto:

kynnä,

kylvä,

myrkytä rikkaruohot,

tuhoa ötökät


Ruoan tuotanto vaatii 10 kal (öljy- ja metalliteollisuus) vaikka

ruoan energia-arvo 1 kal

 

 

 

Seuraavat elämänpiirit muodostavat yhtenäisen

kokonaisuuden, ne eivät ole erillisiä yksikköjä:


  • yhteiskunta

  • ympäristö

  • talo

  • puutarha

  • kasvimaa



    Kokonaisuutena jokainen osa oman tehtävänsä

    ohella tukee toisen yksikön toimintaa

     

     

     

     

Permakulttuurin historiikki



- 1974 Australiassa


David Holmgren

  • opiskelijana Tasmanian yliopistossa Australiassa
  • seminaarityö polykulttuurista: monivuotiset puut,
  •  yrtit, vihannekset, sienet, luonnonkasvit, vihannekset 


Bill Mollison

  • 1970 luvulla mielenosoituksia, protesteja, artikkeleita

  • ekologian opettajana

  • kehys monikulttuurisuuteen ja perennoihin perustuva viljelymenetelmä, itsehoituva viljely

  • oppikirja ja peruskurssi permakulttuurista

  • vuonna 1981 vaihtoehtoinen Nobel -palkinto

  • Vuonna 1994 permakulttuurin opettajia oli jo 80

  • ja opiskelijoita 6000.

  • muuttua alhaalta päin, oma ruoan tuotanto

    maanviljelijä ei muodosta tuotantolaitosta vaan elinympäristön

 

 

 

Teoria permakulttuurista


- perustana ekologinen teoria

- tarvitsee uuden filosofisen käsityksen toimiakseen

- yhteinen rytmi luonnon ja ihmisen kanssa

              - käytännön ohjeita kaupunkiparvekkeen viljelystä maatilan hoitoon, kaupungista erämaahan


- kyberneettinen teoria

miten itse itseään täydentävä järjestelmä toimii?


- erottelee kolme eri taloutta:

   1. luonnontalous,

    2. ihmisen ja yhteisön talous sekä

    3. monetaarinen talous kuorrutuksena päällä.


Permakulttuurissa ruoka, energia, asuminen ja ei materiaaliset tarpeet luovat tasapainoisen kokonaisuuden.



 

Permakulttuurin keskeiset käsitteet

Kääntänyt Hilkka Pietilä



1. Pysyvyys ja kestävyys (permanency)


2. Moninaisuus (diversity)

Elävä kone - joka puhdistaa veden ja jätteet bakteereilla ja mikro-organismeilla


3. Itse itseään ylläpitävä (self-sustaining)

On laajennettava hitaasti niin että jokainen löytää paikkansa ennen kuin seuraava tulee.


4. Suunnitelmallisuus

tietoisesti suunniteltu,


5. Tehokkuus

Permakulttuurpuutarhaa voi kutsua minimalistin puutarhaksi - perennoja, itsesiementäviä, villikasveja eli vaatii vähän työtä

- jokaisella puutarhan elementillä on monta funktiota


6. Suhteellisuus (relatiivisuus)

asioita voidaan tarkastella vain suhteessa johonkin muuhun, ei sellaisenaan. Riippuu ympäristöstä, ajasta ja paikasta milloin joku toiminta on hyväksi.

Holmberg pitää vaarallisimpana asiana mitä historian aikana on tapahtunut ristiretkiä. Niitä ovat kaikki dogmit ja doktriinit.


Permakulttuuri

  • ruoan ja energian omatuotanto sekä
  • luontoystävällinen asumis- ja elämismuoto
  • sisältää ohjeita miten tuottaa ruoka, energia, suoja, materiaalit ja ei materiaaliset tarpeet - ja näitä tukevat sosiaaliset ja taloudelliset järjestelmät
  • kehittelee tarkkoja laskelmia, miten käyttää raaka-aineita ja tyydyttää tarpeita, kehittää järjestelmiä jotka kestävät sukupolvelta toiselle




Periaatteita

  • vastuullisuus itseä ja yhteisöä kohtaan

  • toiminta luonnon kanssa,

  • oppia tarkkailemalla luontoa, oppia käyttämään hyväksi luonnollisia järjestelmiä tuottavasti

  • ilman pysyvää maanviljelystä ei ole pysyvää yhteiskuntajärjestelmää

  • ongelmassa on jo ratkaisu

  • maksimaalinen hyöty minimaalisesta toiminnasta

  • jokaisella perusosalla on monta eri merkitystä

  • suunnittele ja kirjaa vastoinkäymiset paperille. Tutki ja suunnittele tarkkaan



 

Crystal Waters Australiassa


- ensimmäinen alue, joka antoi itselleen tehtäväksi permakulttuurin kehittämisen (Max Lindegger)

- 259 ha, 1995: 160 ihmistä asui vakituisesti

- tarkoitus erityisesti suunnitella kestävä elinmuoto

- kasvattaa terveellistä ruokaa

- sosiaalinen vuorovaikutus: luoda omia työpaikkoja, hiljaisuus, henkinen kehitys, lepo ja virkistys

- yhdistää tarpeen yksityiseen ja yhteisöllisyyteen

- onnistumista kuvaa, että perustajajäsenet ovat vielä 10 vuoden jälkeen ystäviä keskenään

- yhteisössä muodostuu omia "glustereita", ryhmiä jotka viihtyvät toistensa seurassa

- oikein ja kestävästi suunniteltu yhteisö ei tarvitse lakeja

- elää "koulutuksellisella turismilla"

- on todettu että yhteisö tarvitsee 300 ihmistä ollakseen taloudellisesti kestävä


Tyypillistä

- sähköä, puhelinta ja vettä käytetään yhteisön nimissä

- kenelläkään ei ole yli 2 km kävelymatkaa esim. postilaatikolle

- tonttien hinta on kohonnut 20,000 dollarista 45,000 dollariin tontilta

Kaupallinen permakulttuuritila on suunniteltava erilailla kuin omavarainen permakulttuuritila.

- eläimet ja kasvit eivät ole niin sovussa

- vihannekset on oltava suorissa riveissä

- suuren pellon alapuolelle on kasvatettava muuta, joka erityisesti kerää ylimääräisen veden ja ravinteet

- sikoja ei ruokita pelkästään puutarhajätteillä vaan niitä varten kasvatetulla perennalla. Niitä ei päästetä vapaiksi

- kuitenkin ruoka myydään suoraan asiakkaille. Asiakkaita kehotetaan syömään kunkin vuodenajan erikoisuuksia kuljetusten vähentämiseksi.



Uusi talousjärjestelmä eli paikallisvaluutta,

LETSin vaihtopörssi


  • Hollannissa puhutaan jo 20 kaupungissa nyppylöistä, pisteistä, tähdistä. Joskus niiden avulla saa helpommin tavaroita ja palveluja kuin guldeneilla.
  • 20-200 taloutta lyöttäytyy yhteen, auttaa toisiaan missä ikinä apua tarvitaan. Tällaisella paikallisella vaihtopörssillä on luettelo niistä palveluista, joita jäsenet pystyvät tarjoamaan.
  • Auttamisen lisäksi tarkoituksena on, että ei heitetä pois mitään käyttökelpoista ja pystytään korjaamaan yhä enemmän
  • LETS järjestelmässä jääkaapin korjaaminen maksaa kolmen viikon kukan kastelun tai viiden tunnin espanjan opetuksen.



Mistä käsite omavaraisuus ja

permakulttuuri ?


Omavaraisuus - Autarkia


"tuonnin laaja säännöstely" (Nykysuomen sanakirja)

'ihminen syö mitä hän itse tuottaa', itseriittoinen,


dissidentti - "vallitseviin kuvioihin mahtumaton", vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän ulkopuolella



permanenssi - pysyvyys

- geol. mantereiden ja valtamerien kaikkina geologisina aikoina jatkuvaksi oletettu pysyvyys

- pysyvä, alituinen, muuttumaton,


permanto


permalainen

Koillis-Venäjän pronssi- ja rautakausien kulttuuri

- venäläisen kylän Perm mukaan, syrjäänejä


permaculture -

permanent agriculture

permanent culture

 

 

 


Permakulttuuri maailmalla



Englanti

  • Permakulttuuriyhdistyksen konvergenssi syyskuussa 1995: yhteisön rakentamista, paikallinen Agenda 21, projektien esittely, urbaani permakulttuuri

  • Permaculture Magazine, vuodesta 1992 (Permac.Ass Britain)


Australia

  • Permaculture International Limited

  • Permanculture International Journal, yhdessä instituutin kanssa (vuodesta 1978, tilaajia 50 maasta)

  • Permaculture Edge, 4 kertaa vuodessa

  • Permaculture Insititute


USA

  • Permaculture Activist, USA

  • The Permaculture Drylnds Journal





    Permakulttuuria kaupungissa



Kaupunkikodissakin voi kasvattaa ruokaa, tällöin:


- henkinen ja fyysinen ilo

- kuljetukset vähenevät

- ilma puhdistuu

- ympäristö kaunistuu

- rahaa säästyy

- sosiaalisuus kehittyy




Omavaraisuus

Olli Maijala, Heikki Kukkonen: Maaseudun yhdyskuntarakenne ja kestävä kehitys 1994


35 ihmistä tarvitsee


1. 4 lypsylehmää

2. 66 kanaa

3. 9 lammasta

4. 0,6 hehtaaria vihannesmaata,

5. 0,2 hehtaaria perunamaata

6. 0,2 hehtaaria hedelmä- ja marjamaata,

7. 1,1 hehtaaria viljapeltoa

8. 7 hehtaaria eläinten ruokintaan.

9. Metsää sen verran että talo lämpiää.