Permakulttuurinen viljely
Kasveja:
* perennat
* villikasvit
* maatiaiskasvit
* itsestään siementävät kasvit
Menetelmiä:
* kateviljely
* kumppanuuskasvit
* kasvien sijoittelu
Suunnitteluperusteita:
* kasvuvyöhykkeet
* mikroilmasto
* kosteusolosuhteet
* maanmuodot
Erikoisuus:
* spiraalimuotoiset kasvualustat
* avaimenreikäpenkit
* moninaiset kasviyhdistelmät
Permakulttuurin eettiset periaatteet
* huolenpito maapallosta
- toiminta ei vahingoita luontoa eikä luonnon
omia prosesseja
* huolenpito ihmisestä
- taataan kaikille ruokaa, suojaa, koulutusta ja
sosiaalisia kontakteja
* kaikki ylimääräinen käytetään edellisten hyväksi
- autetaan halukkaita ihmisiä
Perusajatuksia
1. huolehdittava fyysisestä ympäristöstä
2. kasvatettava oma ruoka
3. huolehdittava lasten terveydestä ja
koulutuksesta
4. tehtävä asioita jotka nyt ovat
erikoisasiantuntijoiden yksinoikeutena
Päämäärä:
1. Luoda ravintoa tuottavia ekosysteemejä
-
suunnittelemalla
-
kokonaisvaltaisesti
-
olemalla itse osa järjestelmää
-
polttoaineena ihmisen aivot, eivät fossiiliset aineet
2. Luoda kokonaisuus
-
tehokas
-
intensiivinen
3. Vähentää työtä
4. Vähentää energian käyttöä
5. Lopettaa jätteen tuottaminen
6. Sovittaa elämän osa-alueet yhteen, niin että ne
hyödyntävät toisiaan:
-
kasvisravinnon tuotanto
-
eläinravinnon tuotanto
-
arkkitehtuuri
-
metsän ja puiden kasvu
-
kulttuuri
-
yhteiskunta
-
logistiikka
-
ihmissuhteet
-
talous
Permakulttuurisen
suunnittelun
työvälineitä
A. Vyöhykkeet
Talo, puutarha, eläimet jne. sijoitellaan sen mukaan, kuinka usein tarvitaan niitä tai ne meitä. Päivittäiset huomion kohteet lähelle,
viikoittaiset kauemmaksi. Keittiön ikkunan alla tärkein vyöhyke
- kanalassa käydään usein, omenoita kerätään harvoin
- asunnossa: lempituoli, komero
- astiakaappi lähellä tiskikonetta
I. Vyöhyke: ihminen itse, omat tunteet, toiveet ja tarpeet
II Vyöhyke: koti, työpiste
III Vyöhyke: piha: puutarha, kasvihuone, komposti, pyykin kuivaus,
päivittäistä hoitoa vaativat eläimet
IV
Vyöhyke: takapiha: terassi, huvimaja, grillikatos, silmälläpitoa
vaativat eläimet ja kasvit
V Vyöhyke: pelto: laitumet, viljat, peruna, vesistö, hedelmäpuut,
metsä: laidun, sieni-, marja, riista ja rankametsäalue
VI Vyöhyke: villi luonto elää oma elämäänsä. Ihminen on tarkkailija,
ei johtaja
B. Sektorit
Ulkopuolelta tulevia energiavirtojen voimavaroja ja
uhkien mukaan: aurinko, valo, tuuli, vesi, saasteet, melu, halla,
maanmuodot
Elementit sijoitetaan käyttöasteen mukaan vyöhykkeisiin ja
huomioidaan ulkopuolelta tulevat virrat eli sektorit
C. Resurssit
Se mikä hyödyntää suunnitelmia, esim.
eläinten tekemä työ
D. Mallit
Luonnon mekanismit, ihminen käyttää kekseliäisyyttäään
luonnon ehtojen hyödyntämiseksi.
- Kylmä ilmamassa on raskas, joten se liikkuu alaspäin.
Kun se kohtaa esteen, se pysähtyy.
- Luonnossa on kurveja, spiraaleja ja syklejä.
- Yhteistyö: eri kasvit hyödyntävät eri mineraaleja
- sienet, bakteerit, hyönteiset, aromaattiset yrtit
E. Tarkkailu
Kokonaissuunnitelman osat, vuoden kierto
Miksi tarvitaan
permakulttuuria?
Maapallon fyysiset rajat on saavutettu
- tarvitaan menetelmiä, joilla vähennetään saasteia,
energiankäyttöä, luonnonvarojen ehtymistä
Darwinistinen oppi on vanhentunut
- "vahvin jää henkiin",
- "jatkuva kilpailu pitää yllä järjestystä"
Vain yhteistyöllä ja älykkäällä suunnittelulla
selvitään.
Seuraavat elämänpiirit muodostavat yhtenäisen
kokonaisuuden, ne eivät ole erillisiä yksikköjä:
* ympäristö
* talo
* puutarha
* kasvimaa
Kokonaisuutena jokainen osa oman tehtävänsä
ohella tukee toisen yksikön toimintaa
Vertaa
Metsä:
kasvit tukevat toisiaan,
hyötyä läheisyydestä,
tarvitsee vain aurinkoa ja vettä
Vehnäpelto:
kynnä,
kylvä,
myrkytä rikkaruohot,
tuhoa ötökät
Ruoan tuotanto vaatii 10 kal (öljy- ja metalliteollisuus) vaikka
ruoan energia-arvo 1 kal
Permakulttuuri
- ruoan ja energian omatuotanto
- luontoystävällinen asumis- ja elämismuoto
- ohjeita miten tuottaa ruoka, energia, suoja, materiaalit ja ei materiaaliset tarpeet - ja näitä tukevat sosiaaliset ja taloudelliset järjestelmät
- kehittelee tarkkoja laskelmia, miten käyttää raaka-aineita ja tyydyttää tarpeita, kehittää järjestelmiä jotka kestävät sukupolvelta toiselle.
Permakulttuuria kaupungissa
Kaupunkikodissakin voi kasvattaa ruokaa, tällöin:
- henkinen ja fyysinen ilo
- kuljetukset vähenevät
- ilma puhdistuu
- ympäristö kaunistuu
- rahaa säästyy
- sosiaalisuus kehittyy
Periaatteita
-
vastuullisuus itseä ja yhteisöä kohtaan
-
toiminta luonnon kanssa,
oppia tarkkailemalla luontoa,
-
oppia käyttämään hyväksi luonnollisia järjestelmiä tuottavasti
-
ilman pysyvää maanviljelystä ei ole pysyvää
-
yhteiskuntajärjestelmää
-
ongelmassa on jo ratkaisu
-
maksimaalinen hyöty minimaalisesta toiminnasta
-
jokaisella perusosalla on monta eri merkitystä
-
suunnittele ja kirjaa vastoinkäymiset paperille. Tutki ja
-
suunnittele tarkkaan
Mistä käsite omavaraisuus ja
permakulttuuri ?
Omavaraisuus - Autarkia
"tuonnin laaja säännöstely" (Nykysuomen sanakirja)
'ihminen syö mitä hän itse tuottaa', itseriittoinen,
dissidentti - "vallitseviin kuvioihin mahtumaton", vallitsevan
yhteiskuntajärjestelmän ulkopuolella
permanenssi - pysyvyys
- geol. mantereiden ja valtamerien kaikkina geologisina
aikoina jatkuvaksi oletettu pysyvyys
- pysyvä, alituinen, muuttumaton,
permanto
permalainen
Koillis-Venäjän pronssi- ja rautakausien kulttuuri
- venäläisen kylän Perm mukaan, syrjäänejä
permaculture -
permanent agriculture
permanent culture
Permakulttuurin historiikki
- 1974 Australiassa
David Holmgren
- opiskelijana Tasmanian yliopistossa Australiassa
- seminaarityö polykulttuurista: monivuotiset puut,
- yrtit, vihannekset, sienet, luonnonkasvit, vihannekset
Bill Mollison
-
ekologian professori
-
1970 luvulla mielenosoituksia, protesteja, artikkeleita
-
kehys monikulttuurisuuteen ja perennoihin perustuva
viljelymenetelmä, itsehoituva viljely -
oppikirja ja peruskurssi permakulttuurista
vuonna 1981 vaihtoehtoinen Nobel -palkinto
-
Vuonna 1994 permakulttuurin opettajia oli jo 80
-
ja opiskelijoita 6000
-
muuttua alhaalta päin, oma ruoan tuotanto
-
maanviljelijä ei muodosta tuotantolaitosta vaan
elinympäristön
Teoria permakulttuurista
- perustana ekologinen teoria
- tarvitsee uuden filosofisen käsityksen toimiakseen
- yhteinen rytmi luonnon ja ihmisen kanssa
- käytännön ohjeita
kaupunkiparvekkeen viljelystä maatilan hoitoon,
kaupungista erämaahan
- kyberneettinen teoria
- miten itse itseään täydentävä järjestelmä toimii?
- erottelee kolme eri taloutta:
1. luonnontalous
2. ihmisen ja yhteisön talous sekä
3. monetaarinen talous kuorrutuksena päällä.
Permakulttuurissa ruoka, energia, asuminen ja ei materiaaliset
tarpeet luovat tasapainoisen kokonaisuuden.
Permakulttuurin keskeiset käsitteet
Kääntänyt Hilkka Pietilä
1. Pysyvyys ja kestävyys (permanency)
2. Moninaisuus (diversity)
Elävä kone - joka puhdistaa veden ja jätteet bakteereilla ja mikro-organismeilla
3. Itse itseään ylläpitävä (self-sustaining)
On laajennettava hitaasti niin että jokainen löytää paikkansa ennen kuin seuraava vaihe ja tekijä tulee.
4. Suunnitelmallisuus
tietoisesti suunniteltu
5. Tehokkuus
Permakulttuuripuutarhaa voi kutsua minimalistin puutarhaksi - perennoja, itsesiementäviä, villikasveja eli vaatii vähän työtä
- jokaisella puutarhan elementillä on monta funktiota
6. Suhteellisuus (relatiivisuus)
asioita
voidaan tarkastella vain suhteessa johonkin muuhun, ei sellaisenaan.
Riippuu ympäristöstä, ajasta ja paikasta milloin joku toiminta on hyväksi.
Holmberg pitää historiallisesti vaarallisimpana asiana ristiretkiä.
ja niiden tuomia dogmeja ja doktriineja
Crystal Waters Australiassa
- ensimmäinen alue, joka antoi itselleen tehtäväksi permakulttuurin kehittämisen (Max Lindegger)
- 259 ha, 1995: 160 ihmistä asui vakituisesti
- tarkoitus erityisesti suunnitella kestävä elinmuoto
- kasvattaa terveellistä ruokaa
- sosiaalinen vuorovaikutus: luoda omia työpaikkoja, hiljaisuus, henkinen kehitys, lepo ja virkistys
- yhdistää tarpeen yksityiseen ja yhteisöllisyyteen
- onnistumista kuvaa, että perustajajäsenet ovat vielä 10 vuoden jälkeen ystäviä keskenään
- yhteisössä muodostuu omia "glustereita", ryhmiä jotka viihtyvät toistensa seurassa
- oikein ja kestävästi suunniteltu yhteisö ei tarvitse lakeja
- elää "koulutuksellisella turismilla"
- on todettu että yhteisö tarvitsee 300 ihmistä ollakseen taloudellisesti kestävä
Tyypillistä
- sähköä, puhelinta ja vettä käytetään yhteisön nimissä
- kenelläkään ei ole yli 2 km kävelymatkaa esim. postilaatikolle
- tonttien hinta on kohonnut 20,000 dollarista 45,000 dollariin tontilta
Kaupallinen permakulttuuritila on suunniteltava erilailla kuin omavarainen permakulttuuritila.
- eläimet ja kasvit eivät ole niin sovussa
- vihannekset on oltava suorissa riveissä
- suuren pellon alapuolelle on kasvatettava muuta, joka erityisesti kerää ylimääräisen veden ja ravinteet
- sikoja ei ruokita pelkästään puutarhajätteillä vaan niitä varten kasvatetulla perennalla. Niitä ei päästetä vapaiksi
- kuitenkin ruoka myydään suoraan asiakkaille. Asiakkaita kehotetaan syömään kunkin vuodenajan erikoisuuksia kuljetusten vähentämiseksi.
Uusi talousjärjestelmä eli paikallisvaluutta,
LETSin vaihtopörssi
-
Hollannissa puhutaan jo 20 kaupungissa nyppylöistä, pisteistä, tähdistä. Joskus niiden avulla saa helpommin tavaroita ja palveluja kuin guldeneilla.
-
20-200 taloutta lyöttäytyy yhteen, auttaa toisiaan missä ikinä apua tarvitaan. Tällaisella paikallisella vaihtopörssillä on luettelo niistä palveluista, joita jäsenet pystyvät tarjoamaan.
-
Auttamisen lisäksi tarkoituksena on, että ei heitetä pois mitään käyttökelpoista ja pystytään korjaamaan yhä enemmän
-
LETS järjestelmässä jääkaapin korjaaminen maksaa kolmen viikon kukan kastelun tai viiden tunnin espanjan opetuksen.
Permakulttuuri maailmalla
Englanti
-
Permakulttuuriyhdistyksen konvergenssi syyskuussa 1995: yhteisön
rakentamista, paikallinen Agenda 21, projektien esittely, urbaani
permakulttuuri -
Permaculture Magazine, vuodesta 1992 (Permac.Ass Britain)
Australia
-
Permaculture International Limited
-
Permanculture International Journal, yhdessä instituutin kanssa (vuodesta 1978, tilaajia 50 maasta)
-
Permaculture Edge, 4 kertaa vuodessa
-
Permaculture Insititute
USA
-
Permaculture Activist, USA
-
The Permaculture Drylnds Journal
Omavaraisuus
Olli Maijala, Heikki Kukkonen: Maaseudun yhdyskuntarakenne ja
kestävä kehitys 1994
35 ihmistä tarvitsee
1. 4 lypsylehmää
2. 66 kanaa
3. 9 lammasta
4. 0,6 hehtaaria vihannesmaata,
5. 0,2 hehtaaria perunamaata
6. 0,2 hehtaaria hedelmä- ja marjamaata,
7. 1,1 hehtaaria viljapeltoa
8. 7 hehtaaria eläinten ruokintaan.
9. Metsää sen verran että talo lämpiää.