Prometheus leirin kronikka

kesäkuussa 1999

Tulimme tänne sieltä ja täältä,

Kotkasta ja Hyvinkäältä.

Totutteleminen vähän kesti,

ruoaksi nokkossoppaa maisteltiin

Ja sitten itsemme järvessä kasteltiin.

Unen vielä painaessa silmäluomiamme, täytyi meidän alkaa luetella omia riippuvuuksiamme.

Yleistä olivat suklaa, ihmissuhteet ja sähköposti.

Lopulta oli puhuttava siitä, kuinka riippuvuuksissa voisi päästä eroon:

• - hanki muuta tekemistä
• - vaihda vaarattomampaan
• - ota itseäsi niskasta kiinni ja lopeta.

Yhdeksältä leiriläiset puhuivat kirjastossa päivän aiheesta: yhteiskunta ja miten asioihin voi vaikuttaa. Kymmenen aikaan siirryimme päivän töihin: yrttien keruu, kastelu, lannan luonti ja mattojen pesu. Myös paikallislehden toimittaja hyöri ympärillämme ottaen kuvia ja tehden haastatteluja.

Aamulla ensin kun herättiin,

meille puuroa ihanaa tarjoiltiin.

Sitten kirjastoon kaikki me sännättiin,

ja permakulttuuria kuunneltiin.

Me järkevää kulutusta mietittiin

Ja kymmenen prosentin sääntö omaksuttiin.

Loput on tultava itseltään

Maidot ja lihat ja viljat myös.

Tulevaa maailmaa suunniteltiin

Kolmea ennustetta täytettiin.

Tila oli pallolla utopistinen

katastrofaalinen ja realistinen.

Illalla unia pohdittiin,

Voiko niistä kertoa totuuden?

Horoskooppeja myös luettiin,

ja niistä paljon keskusteltiin.

Lauantaiaamu alkoi tavalliseen tapaan, kun leiriläiset herätettiin Jukan hoilaukseen. Puolet tytöistä lähti läheiselle luomutilalle istuttamaan taimia. Lounaan jälkeen pidettiin maailmankatsomuspaneeli.

Arvoisa Suomineito-yhteisö. Teille kiitokset mainiosta yhteistyöstaä. Paikan mahdollisuudet, herkullinen ja terveellinen

kotiruoka sekä henkinen ilmapiirissä, yhdessä työn muodossa harjoittamamme karmameditaation kanssa, ovat luoneet ainutlaatuiset puitteet leirillemme.

Kiljukoon nyt kaikkein kaula

täällä riehuu neitolauma.

Ekoleirin

ihania tyttöiä.

Siiri-neiti Viialasta,

silmät välkkyy innostusta

Eläinten ystävä suuri

suloinen kuin punajuuri.

Veerallemme pullat maistuu.

Pikku-Myyksi ilmeet vaihtuu.

Paha-Pepe setä

Loistaa vihreänä.

Tekla tarttuu aina puuhaan,

vetää kaikki muutkin mukaan.

Kivasti kaikkea kysyy,

kannassaan aina hän pysyy.

Maija nauraa Annan kanssa,

leikkii aina huulillansa.

Jalkoihin piirtää hän kukkii,

kulkee ilman sukkii.

Eeva usein nurkas viihtyy

ajatuksii päässä syntyy.

Eläimiä puolustaapi

pullaan hihittääpä.

Kierrätyskeskuksessa luuhaa

Karoliina, kun hän tuumaa.

Luovuutta hänestä löytyy

seinille taidetta syntyy.

Annikamme tiedenainen

juoksijamme ainokainen

kasvit kaikki tuntee,

yrtit maahan tunkee.

Anna keihäänheittäjämme,

aurinkoinen leikkijämme

Maijan sylivauva

ilmeillään ilostuttaa.

Kuka on tää filmitähti,

jonka mukaan karkit lähti?

Emma touhupakkaus

kännykkä on rakkaus.

Reija kaipaa marsuansa,

käytää usein kameraansa.

Rannalla rauhassa istuu

ja piirtäminenkin sujuu.

Jenna on niin satumainen,

lannanluoja, kissanainen!

Kulkee rätti päässä,

rakot kämmenissä.

kesäkuussa 1999  (kiitospuhe vanhemmille, mh)

Tyttönen puhutteli Buddhaa ja kysyi, mikä on onnen salaisuus. ”Söitkö aamiaista?”, kysyi Buddha. Pesitkö astiasi? ”Kyllä”, tyttö vastasi jälleen. ”Teitkö sen hyvin?”, kysyi Buddha. Nuori nainen käsitti, että onni syntyy siitä, että teemme kaiken keskittyneesti. Itsekuri merkitsee arvon löytämistä arkipäivästä.

Kirkontornipolitiikka tarkoittaa sitä, että kun nousen Kaijankartanon katolle, näen 10 prosenttia omista elinehdoistani. Siinä on ruoka, siinä on lämpö. Säästämme vettä, energiaa, sähköä. Emme tuota jätettä ja vältämme melua. Mitä yksinkertaisempaa elämä on sitä enemmän siihen voi itse vaikuttaa. Yksinkertaisessa elämässä vallitsee harmonia, rauha, terveys, kauneus. Se lähentää meitä luontoon, vähentää saastumista ja edistää mielenterveyttä.

Keittiössä pestiin, raastettiin, pilkottiin, haudutettiin. Ruoan valmistaminen vihanneksista vie aikaa. Kesäkuun alussa ei täällä lähes naapapiirillä löydy vielä paljon keräilytuotteita. Nokkosta muhennokseen ja salaattiin, poimulehtiä, piharatamoa, leskenlehtiä, voikukkaa ja siankärsämöä.

Talven ajan navetassa lämmittäneet turvepatterit tyhjennetään aumakompostiin joka kevät. Seuraavana keväänä pattereista saa hyvin maatuneen lannoitteen omille pelloille. Tyhjennys vahvistaa!

Kun makuuhuoneita on 27, riittää kesällä mattojen, petivaatteiden ja verhojen pesua. Järvestä tulee vettä ja mäntysuopaa saa kanistereissa puunjalostustehtaiden sivutuotteena. Ehkä ensi kesänä meillä on jo omaa saippuaa...

Vain lasin tai harson alla kasvatettu puutarha-tuote kerkiää kesän alkuun. Olipa työtä kastelussa ja harventamisessa!