Puutarhan suunnittelu

Puutarhan suunnittelu pitäisi alkaa siinä vaiheessa kun tonttia aletaan raivata rakennustöitä varten. Merkitään säilytettävät puut ja pensaat. Perennat ja varvut istutetaan siirteeseen. Myös pensaat voidaan istuttaa siirteeseen. Tässä vaiheessa on hyvä katsoa myös tulevat näkymät, esim. ikkunaan tai oleskelupaikalle avautuva hieno näkymä, lampi, järvi, kallio, iso puu. Myös isoja kiviä, kallioita jne. säästetään ja esim. kallio voidaan kaivaa esille.

Myös kulkureitit on hyvä suunnitella tässä vaiheessa sekä työaikaiset kulkureitit mietitään niin, ettei ajeta puiden juurien eikä tulevien istutusten päällä.

Rakennuksen sijoittelu tontille on tärkeää (paikan korkeuserot, ilmansuunnat, tuulensuunnat, näkymät ikkunoihin ja pihalle). Kaivuumassat ja louhot kannattaa hyödyntää. Louhoksista voi tehdä penkereitä, muureja, altaanreunoja jne. Suunnittelun lähtökohtana pidetään tontin tarjoamia mahdollisuuksia. Otetaan huomioon pihan käyttäjien tarpeet ja toiveet ja asukkaiden omat lempikasvit. On hyvä miettiä, mikä on paikan henki. Onko sillä joku keskeinen piirre, kuten kallio tai siirtolohkare, hongikko, koivikko, onko alueella kosteikko.

Kosteikkoa ei kuivata vaan tehdään siihen vesiaihe. Avokallio kaivetaan auki ja jos olisi vielä niin ihana paikka, että kallion yläpuolella olisi puro, niin sen voisi johtaa kulkemaan kalliota myöten alas tai tehdä yläpuolelle altaan, johon vesi pumpataan ja siitä se taas liruttelee alas. Tähän muodostuu myös helposti kivikkotarha. Kuivalla mäntykankaalla säilytetään mahdollisimman paljon varvikkoa ja täydennetään varpukasvillisuudella. Paikan luontaista tunnelmaa korostetaan pinnoitteilla, rakenteilla, kalusteilla ja kasvillisuudella.

Kasvien valinnassa on otettava huomioon, onko paikka aurinkoinen vai varjoinen. Minkälainen on maaperä. Kasveilla korostetaan juuri oman pihan ominaisuuksia, ei mäntyä kosteikolle eikä kuusta mäntykankaalle. Liikaa varjostavat puut ainakin pimeällä tontilla on hyvä poistaa. Talon pohjoispuolella ne voivat kasvaa ja toimia samalla suojana kylmiltä pohjoistuulilta.

Metsäisen tontin kasvit on valittava metsän ehdoilla eli varjon kasveja ja varpukasveja. Valoisalle tontille on paljon valinnanvaraa, aurinkoisesta varjoon. Myös multakerroksen vahvuus määrää, mitkä kasvit siinä viihtyvät. Esim. kalliokasvit eivät vaadi kuin tilkkasen multaa kallionkoloon ja isolehtiset perennat esim. rauhukset vaativat syvän multakerroksen. Tontin tilan jako mietitään huolella, erilaiset toiminnat paikoillaan. Tarvitaan tilaa oleskeluun, ruokailuun, leikkialueelle peleineen, tuuletus- ja kuivaustelineille, kompostialueelle sekä hyötytarhalle ja hedelmä- ja marjatarhalle.

Suunnitellaan niin, että eri alueilta pääsee hyvin liikkumaan paikasta toiseen sekä niin, että tamppauspaikka on niin, ettei mattoja tarvitse raahata ympäri taloa. Kuivauspaikkaa ei tamppauksen yhteydessä ja mielellään suora yhteys pesutuvasta. Oleskelupaikat niin että voi nauttia auringosta ja varjosta. Myös ilta-aurinko on tärkeä. Mikä on parempaa kuin mennä suoraan saunasta vilvoittelemaan ilta-aurinkoon! Tuulensuojat on myös mietittävä tässä vaiheessa. Hyötytarha mielellään niin, että keittiöstä on siihen suora yhteys.

Suunnitteluvaiheessa huomioidaan pimeä vuodenaika ja talvikunnossapito valaisimineen ja lumenvarastoimisineen. Vihreää myös talveksi, ei arkoja kasveja kattolumien ja auraslumien alle. Kasvit eivät pelkästään luo kauneutta ja viihtyisyyttä, vaan ne toimivat myös tilanjakajina, suojina, taustoina. Ne varjostavat ja tasoittavat lämpötiloja, sitovat rinteitä ja muodostavat pienilmastoja, joissa aratkin kasvit menestyvät.