Rauhaa, hiljaisuutta

6.12.1998 Ähtärin Kaijanniemessä

Miten ihana tömistellä lumia navetan ovella. Kanat munivat harvakseen, vuohiäidit lopettelevat maidon tuotantoaan. Lampaiden massut pullistuvat. Hiljainen rouskutus kuuluu rauhallisesta huurteisesta navetasta. Eläimet valmistautuvat lepoaikaan ahkeran kesän jälkeen. Tiputtelemme heidän eteensä yrttikimppuja, kerppuja ja heinäkasoja navetan ylisiltä.

Päätalon sisälläkin on tahti hiljentynyt. Kun kesällä suunnittelimme päivän töitä 6.30, saa tähän aikaan vuodesta vielä yhdeksältä odotella juttukaveria. Auringon noustessa.

Kesän ja syksyn työt on saatu päätökseen: heinä niitetty, seivästetty ja kuljetettu suojaan. Kaalit kellarin hyllyille, perunat laatikoihin, tomaatit keitetty ketsupiksi, marjat mehuiksi. Yrttipenkit saivat havupeitteen. Pukkien jälkeen ovat pässit siirtymässä iäisempään aikaan.

Loput talven aikaan tarvittavista vihanneksista saamme toivottavasti metsätöitä vastaan. Tinkimaito maksetaan työllä, ehkä saamme valkosipulitkin osallistumalla kesällä naapurin harvennustalkoisiin. Ohran jyviä saamme toiselta naapurilta. Varastoihin vielä mahtuu.

Ähtärin Kaijassa on asukkaita tusinan verran. Vähän enemmän miehiä kuin naisia, Keski- ikä 50 vuotta. Lähes joka päivä yöpyy joitakin tutustujia ja muuttoa harkitsevia vieraita.

Viime tiedotteessa kerrottu insinööripariskunta poikansa Maxin kanssa tekee töitä Puolassa jo heinäkuusta lähtien. Työsopimustaan he ovat jatkaneet kuukausi kerrallaan. Joten varattuja huoneita on enemmän kuin työntekijöitä. Timo sai unelmiensa työpaikan Virroilla kauppakoulun videolinjalla käsikirjoituksen opettajana. Hänellä on vielä toinen jalka Kaijassa, mutta oma asunto Killinkoskella. Pekka on ottanut Timon koiran Eetun kaverikseen. Pekka on maanviljelijä ja hoitaa niitä asioita, jotka aikaisemmin olivat Timon harteilla. Veikko ahkeroi puupiirto sahan kanssa ja onpa ottanut tiskivuoron itselleen. Tapio korjailee paikkoja ja opettaa talvikalastusta mateitakin toivoen. Seija loihtii herkullisia kasvisruokia ja huolehtii permapenkkien havuista ja jouluisesta tunnelmasta. Mailis viilettää milloin navetalla milloin keittiössä. Hänen karhun kokoiset koiransa Iida ja Honey juoksentelevat Pekan tekemässä aitauksessa ja loikoilevat omassa huoneessaan. Teemu irrottelee joka aamuiset heinät ylisillä ja lähtee reippaasti muiden mukana rankametsään.

Syksyn aikana olemme pitäneet tantra- ja taoseminaareja Marja Valtasen, Jani-Mikael Maroksen ja Kimmo Peltolan opastuksella. Joitakin kurssilaisia on aina saapunut etelästä asti.

Perustimme 10 hengen voimalla 23.11. osuuskunnan KAIJANKARTANO. Osuuskunta tulee tarjoamaan ekologisella periaatteella toimivaa maatilamatkailua ja luontaishoitoja.

Kun ajattelen minkälaista oli puolitoista vuotta sitten, työskentelemme nyt varmuuden ja rutiinin pohjalta. Me seuraamme päivän rytmiä, viikon ruokalistaa ja 10 käskyn asumissääntöjä. Yhteisö ei enää heilahtele eikä etsi muotoaan jokaisen muuttajan mukaan, vaan uudet tulokkaat sopeutuvat hyviksi havaittuihin toimintatapoihin. Näin on täällä Kaijankartanossa hyvä elää. Tulevaisuus tarjoaa monia mahdollisuuksia.

Ähtärin villieläinpuiston yhteydestä lopetettiin kesällä kotieläinpuisto, joten me saamme eläinrakkaita vierailijoita entistä enemmän. Tilavassa navetassa on nähtävää, kosketeltavaa ja hoivattavaa niitä kaipaaville. Kaunis niemi, kalaisa järvi ja puhtaat metsät antavat oivan paikan lepoa ja avaruutta kaipaaville kaupunkilaisille. Erilaisten hierojien ja hoitajien muuttaminen yhteisöömme tekee viikon lomapaketista -yksinkertaisen ruoan ja viilean huoneen ohella -

Edenin paratiisin.

mh