David Icke
Kosmisen tietoisuuden kasvu
Ihmisen ja luonnon sopusointuista ja kestävää kehitystä ajavat hyvät aatteet ja ponnistukset usein tyrehtyvät valtakulttuurin paineeseen. Vallitseva elämäntapa on usein hyvin lyhytnäköistä ja maapalloa tuhoavaa, sillä suurin osa ihmisistä ei tunnu tietävän, mikä olisi parasta heille itselleen ja tuntevat ettei heillä ole juurikaan vaikuttamismahdollisuuksia elämän kulkuun yleensäkään. Mistä johtuu tämä tietämättömyys, vieraantuneisuus ja voimattomuus? Siitäkö, että olemme vain laiskoja, surkeita ja pahoja, emmekä sopeudu vallitsevaan teknologiaan, joka joidenkin tahojen mielestä on siunaus meille. Kuitenkaan moni ei voi välttyä ajattelemasta, että jokin on pahasti pielessä.
Englantilainen kirjailija David Icke antaa laajassa ja ennennäkemättömässä teoksessaan perinpohjaisia vastauksia elämän perimmäisiin kysymyksiin koskien ihmistä, maapalloa ja universumia. Keitä olemme ja mikä on elämän tarkoitus?
Miksi emme ole kuulleet sanaakaan tästä Englannissa erittäin tunnetusta ja kiistanalaisesta miehestä? Miksei hänen myyntimenestyksen saaneita kirjojaan kaupata laajoin mainoksin ? Sepä se! Todellista tietoa halutaan tukahduttaa, jottei se saavuttaisi "pientä" ihmistä. Tieto on vaarallinen ase, ja sen kulkua hahutaan tukahduttaa, sillä se voisi johtaa laajoihin yhteiskunnallisiin muutoksiin, joita valtaeliitti ei halua.
David Icke, entinen ammattilaisjalkapallon pelaaja ja arvostettu urheilutoimittaja BBC-televisiossa ja sen jälkeen johtava vihreän aatteen puolesta puhuja, tuli nopeasti tunnetuksi pelottomana totuuden puhujana. 1990 kokemansa ja henkisen heräämisen jälkeen häneltä on ilmestynyt seitsemän kirjaa ja hän lupaa jatkaa kirjoittamistaan. Kun hänen kirjansa The Robots Rebellion julkaistiin vuonna 1994, tuli siitä myyntimenestys, jonka seurauksena häntä kutsuttiin hulluksi.
Kirjailijan seuraavaa kirjaa ”… and the truth shall set you free" ei mikään kustantaja uskaltanutjulkaista, joten hänen täytyi julkaista se itse. Siksi jotkut tahot pitävät häntä vaarallisena.
Kirjoissaan hän paljastaa kuka hallitsee maailmaa ja miksi todellinen henkinen tieto siitä, keitä olemme on tukahdutettu ja salattu meiltä jo hyvin pitkään kautta historian. Pelottomasti hän nostaa verhon ällistyttävän maailmanlaajuisen salaisen manipulointiverkoston yltä ja tuo ilmi sen, että samat ja harvat ihmiset salaisine veljesseuroineen ja organisaatioineen hallitsevat päivittäisen elämämme suuntaa ja toitottavat meille, että olemme ”vapaita”. Kutenkaan mitään demokratiaa ei ole olemassa, vaan he päättävät mitä valitsemme. Maailmanlaajuinen eliitti tehtailee sotia, väkivaltaisia kapinoita, terroristisia väkivallantekoja ja poliittisia salamurhia. He määräävät maailman huumekaupasta ja valvovat harhaoppiaan syövää mediakoneistoa. Koskaan aikaisemmin ei ole tätä koneistoa paljastettu henkilöineen ja vaikuttamistapoineen niin yksityiskohtaisesta valtavan vaikuttavalla tavalla kuin David Icke nyt tekee.
David Icke paljastaa maailmanlaajuisen salaliiton taustan. Tämä valtava systeemi tulee romahtamaan silmiemme edessä minä päivänä tahansa. Samalla Icke tarjoaa innoittavan henkisen ulospääsyn jokaiselle, tien kohti todellista ihmisyyttä ja inhimillisyyttä, jota olemme odottaneet kauan. Hän antaa hyviä keinoja vapautua päivittäisestä ulkopuolisesta ohjelmoinnista, jotta ihminen saisi takaisin vapautensa ajatella ja päättää omasta kohtalostaan ilman manipulaatiota. Saamme tietää keitä todellisuudessa ole sillä David Icken välittämä tieto auttaa kiskaisemaan itsellemme rakentaman mentaalisen vankilan oven auki, jotta kävelisimme vapauden valoon päättäväisesti ja ilman pelkoa.
Maapallo tarvitsee nyt jokaisen ihmisen rakkautta ja jotta selviäisimme mahdollisimman vähin kärsimyksin tulevista vaikeista ajoista, ja jotta pystyisimme tukemaan lähimmäisiämme. Niin tai näin ainakin tekee hyvää lukea tällaista avartavaa maailman- ja elämänkatsomustietoa.
Olen itse uudetteen todellisuuteen herännyt kiitollinen lukija. Itse olen vihertävä ja ollut aikanaan puutarha-alalla, mutta siellä kuten nykyisellä opiskelualallanikin terveydenhoidossa etsitään uusia teknisiä ratkaisuja ja tekniikan apua työväsymiseen, sillä ongelmat vain tutuvat kasvavan nykypäivänä. Eihän terveydenhoidon tehokkuutta voi laskea hoitokerroissa, vaan sillä mitä vähemmän hoitokertoja tarvitaan! Maalaisjärki on haihtunut jo aikoja sitten hoivaamisessakin ja olen jo loppuun palanut ennen valmistumistani, sillä opiskelu on varsin konemaista ja henkisten voimavarojen kehittäminen on unohdettu. Uskon tarvitsevani sapattivuoden ja kenties kokeilevani vaihtoehtoista elämäntapaa, jossa. on aikaa läheisille ihmisille sekä mahdollisuus itsensä kehittämiseen David Icken viitottamilla tavoilla. Muutos alkaa tänään parempaa huomista kohti. Hyvää jatkoa teillekin!
Suomineito yhteisöstä olen kiinnostunut juuri rahattoman taloudenpidon ja työnteon kannalta. Tällaisia keinoja David Ickekin neuvoo meitä käyttämään vapautuaksemme markkinavoimien orjuudesta ja kehottaa meitä siirtymään vaihdantatalouteen mm. LETS-ohjelmallaan.
David Ickc:
I Am Me, I Am Free 1996
... and the truth shall set you free 1995
The Robots Rebellion 1994
Days of Decision,
Heal the World
In the Light of Experience
The Truth
Vibrations
- viimeiset kaksi kirjaa koskevat hänen omaa elämäänsä ja henkistä heräämistään
Myös on saatavilla videoita henkilökohtaiseen käyttöön ja yleisölle, julkaisija: Bridge of Love Publications
***
Suomineidon tiedote nro 5, 20.8.1997
Eroon palkkatyöstä!
Peruskoulussa opetetaan, että suomalaiset ovat kaksi kertaa osoittaneet erityistä itsenäisyyden tahtoaan. Viimeksi tämä tapahtui vuonna 1917, kun Suomesta tuli itsenäinen valtio. Osoitukseksi itsenäisyydestä saimme omat valtiopäivät, senaatin, rahan ja valtiovallan. Senaatti ja oma raha ovat valtiollisen itsenäisyyden ydin.
Sitä ennen 1800-luvun kansallisliikkeet kohottivat suomalaisten "itsenäisyyttä". Synnytettiin kansallisuusaate. "Ei suomenkaan historiaa voi kirjoittaa ilman sellaisia käsitteitä kuin itsenäisyystahto ja vapaudenrakkaus", kirjoittaa historioitsija Martti Häikiö (HS 23.2.97).
Nuo sanat, itsenäisyystahto ja vapaudenrakkaus on nyt määriteltävä uudestaan. Siksi me haluamme Suomineidon.
Jos ihmisen ainut mahdollisuus saada ruokaa itselleen ja perheelleen on osallistua palkkatyöhön, myydä omaa aikaansa ansaitakseen rahaa, jolla sitten ostaa ruokaa ja lämpöä, ei hän mielestäni ole silloin itsenäinen. Vapaa hän on vain kuluttamaan. Maaorjuudesta on selvitty, nyt on aika yrittää selvitellä suhdetta palkkaorjuuteen. Kuinka vapaa on ihminen, jolta pankki ja verottaja vievät tienestistä enemmän kuin kymmenykset? Kansanvalistajat muuttivat 1800-luvulla "kansan toiseksi" eli opettivat omat ihanteensa niin kutsutulle rahvaalle. Talonpoikainen kulttuuri sai toisen luokan aseman.
Nykypäivästä Juice Leskinen kertoo pakinassaan Suomi Suomen kartalle, miten "Paavo Lipponen kieppuu kolmessa helsinkiläisessä korttelissa ja kuvittelee, että Suomi on siinä. Pääkaupunkiseutulaisen toimittajan kartta yltää valtatie 12:sta Sisiliaan; Suomea siinä on Helsinki."
"Pienimmätkin asiat kierrätetään Helsingin kautta ihan kuin Helsinki olisi Moskova. Jos Koistinen koki epähuomiossa Peltomäen katiskan, se ei enää ollutkaan heidän asiansa vaan Jouni Backmanin."
Parjattu Karl Marx kirjoitti sata vuotta aikaisemmin, että se jolla ei ole muuta omaisuutta kuin työvoimansa täytyy olla niiden orja jotka ovat tehneet itsestään omistajia. Kun ihminen myy aikaansa, hän myy omaa elämäänsä.
Tähän vedoten ranskalainen sosiologi Andre Gorz puhuu tulevaisuuden vapaan ajan yhteiskunnasta. Jos työpäivä olisi lyhyempi, olisi ihmisillä enemmän aikaa ja halua tehdä itselleen asioita, joita joudumme nyt ostamaan rahalla. Ihmisillä tulee olla oikeus itse tuottaa niitä tuotteita, joita he kuluttavat. Se edellyttää työvälineitä ja tiloja. "Jos ajan käyttöarvo kasvaa suuremmaksi kuin sen vaihtoarvo, kasvaa itsenäinen tuotanto. Tällöin ihminen tekee itselleen samassa ajassa yhtä arvokasta kuin mitä voisi ostaa työskentelemällä tämän ajan saadakseen palkkaa", kirjoittaa Gorz.
Palkkatyötä on maapallolla tehty vasta 200 vuotta. Palkkatyö eroaa omaehtoisesta toiminnasta samalla tavalla kuin vaihtoarvo eroaa käyttöarvosta: ihminen tekee työtä palkan vuoksi. Kun ihminen tekee työtä ansaitakseen rahaa, hän haluaa ostaa yhteiskunnalta yhtä paljon aikaa kuin on itse sijoittanut työhön. Palveluyhteiskunnassa palkatut asiantuntijat tekevät sen, minkä ihmiset tähän asti ovat tehneet itse. Samalla vähenee ihmisen itsenäisyys ja lisääntyy vieraantuminen ja riippuvuus.
Odottaako meitä työttömyyden vai vapaa-ajan yhteiskunta? Vapauttaako tekniikka ihmiset typistävistä työtehtävistä vai typistääkö se meitä vielä lisää pakottamalla alistumaan passiiviseen kulutusyhteiskuntaan? Enää ei työskennellä jotta tuotettaisiin vaan tuotetaan jotta työskenneltäisiin! Mutta ihminen haluaa luonnostaan ponnistella, toimia, valmistaa taidokkaasti joitain esineitä, työskennellä yhdessä muiden kanssa ja tehdä itsensä hyödylliseksi yhteisölle.
Mikä on esteenä palkkatyön muutokselle? Gorzin mukaan muutos puuttuisi kapitalismin perustavaan liike lakiin -enää ei olisikaan päämääränä myynnin lisääminen vaan investointi myynnin vähentämisek~i. Kun valitsemme tietynlaisen tekniikan on meidän hyväksyttävä tietynlainen yhteiskunta. Toisenlaisen yhteiskunnan tavoittelu edellyttää toisenlaista teknologiaa. Tekniikan luonne ja merkitys määräävät taas valtion rakenteen ja instituutiot. Esim. ydinvoima edellyttää ja pakottaa keskitettyyn hierarkkiseen ja poliisiyhteiskuntaan.
Kapitalismin laki on kasvaa tai hävitä. ovat suuria investointeja ja siksi niihin tarvitaan lainarahaa. On tuotettava yhä enemmän voittoa, jotta voitaisiin korvata ja uusia koneita Ja samanaikaisesti maksaa takaisin lainattu pääoma ja sen korko. Pankit, jotka lainaavat pääomia, määrittelevät koron suuruuden. Siten pankit määräävät investointien suunnan ja tahdin. Poliittiset päättäjät jäävät suurten jalkoihin.
Uutta vapautta ei voida myöntää ylhäältä käsin: institutionaalisen vallan toimesta. Siksi yhteiskunnallinen muutos edellyttää instituutioiden ulkopuolista kulttuurista ja eettistä muutosta.
Vapautumista valtion koulutuksesta
Koulun tehtävä on hankkia teollisuudelle ja kaupalle, perinteisiin ammatteihin ja valtiolle työläisiä, kuluttajia ja asiakkaita. Koulu ei opeta laulamaan tai käyttämään käsiä ja jalkoja. Se ei opeta syömään terveellisesti, selviämään instituuttien viidakossa, hoitamaan sairasta tai sylivauvaa. Jos kansa ei enää laula vaan ostaa levyjä, joilla ammattilaiset laulavat heille, jos he eivät tiedä miten syödä oikein vaan maksavat lääkärille ja lääketeollisuudelle jotta heitä käsiteltäisiin, on tietysti markkinatalouden tulevaisuus turvattu ja ihminen lannistettu näennäisesti vapaaehtoiseen orjuuteen.