Saarijärven Sampon pakinoitsijana

Saarijärvelle valittiin uusi kaupunginjohtaja kaksi vuotta sitten. Minäkin lähetin paperini kunnalle. Sain kannustusta ystävättäreltäni, joka oli edellisenä syksynä hakenut Espoon kaupunginjohtajan paikkaa. Hän haki paikkaa siksi, että ei pitänyt isojen puolueiden tavasta sopia keskenään kaupunginjohtajan paikasta. Hänen mielestään se aika on ohi, kun isot pojat päättävät isoista asioista.

Minä lähetin paperini Saarijärven kuntaan siksi, että halusin virittää keskustelua asioista, joita pidän kotikunnassani tärkeinä. Demokratiassahan elämme. Kuvittelin, että hakijat pyydetään paneelikeskusteluihin ja kuntalaisten ja lehdistön tentattaviksi. Kunta on kuntalaisia varten ja saarijärveläiset itse päättävät, miten omaa osaansa tästä planeetasta haluavat kehittää.

No mitäänhän ei tapahtunut. Puoli vuotta myöhemmin sain paperini takaisin. Hakijoista oli julkaistu Sampossa ja Keskisuomalaisessa nimet ja tittelit. Ei muuta. Ei kunnon väittelyä eikä kyselytuntia.

Paneelissa olisin kertonut, miten käsitykseni mukaan paikallinen talous ja päätöksenteko toimii ensi vuosituhannella. Mielessäni oli ennen kaikkea viisi kestävän kaupunkikulttuurin trendiä, joiden suuntaan tuleva kunnanjohtaja kannustaisi kuntalaisia:

1. Ostakaa kotikylän tomaatteja!

Maailmalla on levinnyt viime vuosikymmeninä niin kutsuttu LETS-järjestelmä eli paikallisvaluutta. Määrätyllä alueella asuvat ihmiset käyttävät toistensa palveluita ja tuotteita. Vaihtoringistä on paljon etua: se edistää paikallista kauppaa, lähentää tuottajia ja kuluttajia, säästää ihmisen ja luonnon kulutusta, lisää asukkaiden kontakteja ja pelastaa korkotalouden syövereistä. ¨

Rahan logiikan mukaan jokaisesta markasta, jolla tomaattimme ostamme, virtaa yli puolet rahakeskuksiin ja niistä edelleen Lontoon ja New Yorkin sijoittajille. Korko, kuljetukset, valuutan vaihto ja varastointi vievät suunnattomia summia.

2. Käyttäkää polkupyörää.

Autoilu ei ole vain ilmakehään nousevien päästöjen ja melun vuoksi nykyihmisen suurin syntitaakka. "Peltilehmän" valmistaminen kuluttaa sellaisia aineita, joita ei synny koskaan enää uudestaan, ei tuleville sukupolville. Kylmä moottori saastuttaa eniten, joten auto ei kuulu taajamalla liikkumiseen, ei koskaan alle neljän kilometrin matkalle.

3. Lämmittäkää kotinne puulla.

Puu kasvaa uudestaan, sen takia ei tarvitse ruiskuttaa kaasua ikiroudasta eikä tyhjentää arabien hiekan alusia. Kunta voisi maksaa LETS-markkoja kaikille, jotka viettävät rankametsässä viikonlopun.

4. Välttäkää valtakunnan verkosta tulevaa sähköä kaikessa mitä teette.

5. Tyhjentäkää pottanne puutarhaan.

Harvoin tulemme ajatelleeksi, että esimerkiksi Tukholman asukkaiden uriini (virtsa) täyttäisi 47.000 peltohehtaarin typen tarpeen (koko lääni käsittää 19.000 ha) ja että Tukholman saaristoa rasittaa pahiten juuri typpi. Typpeä ei saa poistettua jätevedenpuhdistamollakaan kuin korkeintaan 15 prosenttia. Veteen sekoitettuna kallisarvoinen typpi on suorastaan vaarallinen myrkky.

Nyt olen ymmärtänyt, että ei tarvita kaupunginjohtajan vakanssia näiden visioiden toteuttamiseksi. Sinä ja minä voimme aloittaa. Muodostakaamme parinkymmenen eri ammattia edustavan ystävän kanssa vaihtopiiri, liikkukaamme pyörällä ja potkurilla, vaihtakaamme sähköliesi puu-uuniin, jättäkäämme vesipatja ostamatta ja ryhtykäämme yksinkertaisesti pissimään kompostiämpäriin!