Satu Hassi
Uhma ja Intohimo, 2025
- Myöhemmin ajattelin, että olin ehkä vaarallinen pelkästään olemalla
nainen ja diplomi-insinööri. Uhkasin identitettiä ja minäkuvaa, jossa
tekniikka kuuluu miehille.
- Samana päivänä jona irtisanouduin, toimistossa jaettiin uusia
organisaariokaavio, jossa seuraajalleni oli merkittyyy alaisia, toisin
kuin minulla oli ollut. Hän olikin mies.
- Ehkä sain arvostusta muös siksi että miehieni oli lahjakas nuori tutkija.
- Pääsyni valtuustoon ei olut kaikille iloinen asia.
- Enää en voinut toivoa olevani ehdokaslistan täytteenä, vailla vaaraa
tulla valituksi.Päivänä jona vaaliehdokaslistat julkistettiin,
haastattalupyynnöt loppuivat kuin seinään.
- Ajattlein, että sitte kun vihreät saavat vaalipiiristä kansanedustajan, se on Anne, minä säästyn.
- olin pari vuotta sitten pitänyt komposia kerrostalon parvekkeella..
Kaikkia meillä kylässä käyneitä olin varoittanut, että älkää sitten
kertonko kellekään.
- paikallinen julkisuus oli kielteistä.
- teillä on kivanväriset tukat, mä oon aina tykänny punatukkaisista
naisista, sanoi SDP Seppo Salinen. Mittailin katseellani Salista ja
vastasin: Sulla on tukassa ja parrassa samat värit kuin mun kissalla.
- Meiltä vihreiltä valtuustoehdokkuus totuttujen eliittisten kuvioiden
ulkopuolella on vaatinut aimo annoksein kansalaisrohkeutta, Satu Hassi
julistaa. Ei meillä Espoossa, päinvastoin
- Yhdessä kokouksessa onnistuin sohaisemaan muita jäseniä hermoon…
Tutkimuksista näkyy, että yhden ihmisryhmän asenteet poikkeaa muista,
se on yli 50vuotiaat isopalkkaiset miehet. Luulen että tuo ryhmä on
tässäkin toimikunnassa yliedustettu….haukkoivat henkeä.
- Ehkä fysiikan professori ajatteli, että olin viekkaudella ja
vääryydellä varastanut hänen äänensä. Kuulin hänen kulkeneen ympäriinsä
haukkumassa minua.
- Korkeakoulussa minua vaivasi, että työyhteisö ei keskustellut siitä
mitä me tekniikan ammattilaisdet voimme tehdä ratkaisujen löytämiseksi
ydinvarustelun ja saastuttaminen vähentämiseksi.
- Ylioppilaskunta pyysi minua puhumaan alan koulutuksen haasteista.
Tilaisuuteeni tuli, viisi ihmistä. Julkaistu esitelmä ei herättänyt
yhtään reaktiota.
- Minua oli alkanut vaivata myös kerrassaan outo ajatus: voiko tekniikkaan löytää naisnäkökulmaa.
- Carolyn Merchantin mukaan yhtä aikaa modernin luonnontieteen
kehityksen kanssa syrjäytyi käsitys Äiti Maasta elävänä, pyhänä ja
loukkaamattomana. Tämä valmisti maaperää tieteelle ja tekniikalle,
joiden idea on hallita ja hyödyntää maata ja luontoa. Evelyn Fox Keller
kirjotti objektiivisen tieteen ihanteesta psykologisena ilmiönä. Se
tuntui sekä rakentavalta että riemastuttavalta. Kellerin mukaan
taustalla on liioiteltu köäsitys oman itsen ja muun maailman
erillisyydestä. Hän sanoi, että naisten ja tekniikan välinen kuilu on
osa laajemppaa kuilua vallan ja rakkauden välillä. Kirjailija
Marja-Leena Mikkola sanoi, että feminismi etsii uusia tapoja olla
ihminen, puhua asioista, joille ei vielä ollut kieltä. Wright myös
kirjassaan Tiede ja ihmisjärki. Saari Aalto – etsitään uutta
lähetysmistapaa ihmisyytee ja yhteiskuntaan.
- Yksi kriteeri sille, mitä pidettiin objektiivisena luonnontieteenä,
oli että asia tai ilmiö on mitattavissa. Vielä 1980-luvulla tämä sulki
tutkimuskohteista pois paljon sellaista, missä vuorovaikutukset ovat
monimutkaisia.
- En varmaankaan tehnyt suurta tiedettä, mutta töitä tein, yksin. Ei
ollut ketään, jolta olisin voinut kysyä neuvoa, kun eteen nousi pulmia.
Myöhemmin luin artikkelin siitä, mitä tapahtuu naisille, jotka
valitsevat ammatikseen fysiikan tai tekniikan. Menestyneitä naisia
yhdisti poikkeuksellisen hyvä kyky työskennellä ilman tukea.
- Osastoneuvosto ei hyväksynyt työni nimeä. Laitoksen johtaja pelästyi ja ilmoitti vetäytyvänsä työni tarkastajuudesta.
- Mietin että jos nyt alan suostua fysiikan professorin
lisävaatimuksiin, mikään ei takaa, että ne loppuvat. Sitä paitsi ei
ollut sanottu, että lisensiaattina voisin tehdä jotain oikeasti
mielenkiintoista. Päätin irtisanoutua. Kirjoitin fysiikan profesorille
ja laitoksen johtajalle vihaiset kirjeet, joista jälkimmäisen koppion
ripustin laitoksen kahvihuoneen ilmoitustaululle. Kului hyvä tovi ennen
kuin minut pyydettiin sisään: Hyväksyimme lisenssiattityösi äänin 3-2
- Kaupungin koulutuspäällikkö katsoi minua ja lasta: ei täm ole vettä - kun retkibussissa tarjoiltiin suolähteen vettä.
- Pyysin eroa toimikunnasta perustellen, että freelancerillä ei ole
varaa istua kokouksissa työaikaan. Paikallislehdissa asia käännettiin
niin päin, että olisin vaatinut isompaa kokouspalkkiota kuin muut.
- Olin käynyt läpi satoja artikkeleita ja raportteja, joissa oli
etsitty niin sanoakseni järkeviä selityksiä naisten vähyydelle kovien
luonnontieteiden ja tekniikan ammateissa ja huonommalle
urakehitykselle. Todisteeksi naisen pahuudesta riitti, että hän halusi
tietoa, kuten tiedon puusta syövä Eeva tai lippaan avannut Pandora, tai
että että hänellä oli omaa tahtoa, taitoa ja voimaa.
- Naisinsinööreiltä sain soittoja ja kirjeitä, joissa ihmeteltiin,
mitene kirja voi kertoa niin samanlaisista tilanteista ja tunnelmista
kuin hekin ovat kokeneet. Kotiäidit ihmettelivä, miten naisinsinööristä
kertovalla kirjalla voi olla niin paljon yhteistä heidän elmänsä kanssa
– Naaraskierre
- Monissa 1980- ja 90-lukujen lehtihaastatteluissa kerrotaan minun
olevan aggressiivisen maineessa, mutta haastattelijan yllätykseksi
puhunkin sivistyneen rauhallisesti ja nauran paljon.
- Pohdin kirjoittamattomi lakeja – tuntui vaikuttavan vallan logiikka Naiset ja tekniikkaan.
- Mietin, että 1980-luvun kritiikin luonnontieteiden ja tekniikan
valtavirta-ajattelua kohtaan voi kiteyttää näin: niiden ajattelutapaan
oli sisäänrakennettu hierarkia ja väkivalta ja miesten ylemmyys, ja
sama koskee myös vallankäytön kirjoittamattomia lakeja.
- Vuoden 1988 presidentinvaalien alla päätimme että nimeämme viisi
naista haastamaan muiden puolueiden miesehdokkaat vihreiden tärkeinä
pitämista teemosita… sovimme että korostaakseemme vaihtoehtoisuuttamme
otamme mukaan kutimet tai virkkuut, mutta olin ainoa, joka teki sen.
- Puheessani nimitin Tampella sopimusta narsismi-senilismin
riemuvoitoksi. Kokoomuksen Pirjo Rauhala pauhasi, että Satu Hassi on
Tampereen kunnallishäirikkö numero yksi, vanhempieni olisi pitänyt
opettaa minut puhumaan totta.
- Kansanedustaja valtuutettu Kimmo Sasi nousi ja marssi ulos salista
protestiksi häikäilemätöntä käytöstäni kohtaan kun yritin näyttää
dioja. Muu kokoomukesn ryhmä seurasi peräsä. Diat hyvästä ja huonosta
kaupunkisuunnittelusta
- Tammikuussa 1990 tulin toiseksi Tamperelainen-lehden äänestyksessä vuoden tamperelaiseksi, Juice Leskinen ensimmäinen
- Ennen lähtöä olin kitkenyt ja kylvänyt puolen aarin palstani Tammelan
kasvimaa-alueella. Toimittajan käydessä palstani ei todellakaan enää
näyttänyt huolellisesti hoidetulta. Aamulehti harrasti muutenkin
piikittelyä. Lehti arvosteli minua ”pohjattomasta
julkisuudenkipeydestä.” Yhdessä kirjoituksessa moititttiin Jyväskylän
suurajojeja vastustavaa aktivistiryhmää siitä, että ovat omaksuneet
”hassimaisen tyylin eli julkisuuteen pitää päästä keinolla millä
hyvänsä”. Vähän sitä ennen Aamulehti oli katsonut uutisen arvoiseksi
paitsi sen että halusin keskityä työhöni, myös sen, että kävin Juice
Leskisen konsertissa t-paita ylläni. Yhdessä kirjoituksessa lehti
arvioi paikallisjulkkisten ulkonäköä ja minusta sanottiin, että vartalo
on hyvä, mutta tukka usein rasvainen ja otsatukka näyttää itse
nirhityltä. Totta, leikkasin otsatukkani usein itse.
- Jossain vaiheessa minua alkoi vaivata, että lehdet eivät julkaisseet
talouspoltiikka koskevia kannanottojani, vaikka olin eduskuntaryhmänpj.
Miespuolisten vihreiden kantoja kyllä julkaistiin. Mietin onko kyse
toimittajien ehkä tiedostamattaan tekemästä luokittelusta.
- Kolumnivuorollani kirjoitin Vihreään Lankaan tekstin jossa totesin
sisäistetyistä sukupuolirooleista. Mainitsin käsitteen
”mehiläiskunignatar”. Naistutkimuksessa sillä on kuvattu naista, joka
haluaa olla miehisen ympäristön ainoa nainen. Minun tulkittiin
viittaavan Heidi Hautalaan, vaikka kirjottaessani olin itse asiassa
ajatellut muuta. Ilta-Sanomat teki lööppijutun, jossa annettiin
ymmärtää Heidin ja minun olevan ilmiriidassa. Tulkintaan
todennäköisesti vaikutti tieto, että Heidi oli soittanut valtuuskunnan
jäsenet läpi ja puhunut Pekan valinnan puolesta.
- Keväällä 1996 harmitti vietävästi. Tuntui että olen vihreiden sisällä
jonkinlaisessa virkakiellossa. Kun vihreät valitsi
apulaiskaupunginjohtajaksi VTT tutkijan eikä häntä.
- Puoluekokouksessa 1997 puheenjohtajakisa: Puolueen sisällä
junttaus kävi kuumana. Helsinkiläiset halusivat Tuija Braxin. Minä
kuulemma olin mahdoton änkyrä, valintani olisi vihreiden loppu. Siihen
asti kaikki puolueenpj olivatkin olleet helsnkiläisiä. Osmo Soininvaara
ennusti julkisesti, että ”Satu Hassi ajaisi vihreät
törmäyskurssille”...monissa haastatteluissa todettiin, että kasvatusten
en vastannut manenettani.
- Vuorineuvos Tauno Matomäen mukaan oli tietoinen valinta, että
tärkeimmiksi lisänydinvoimaa ajaviksi kasvoiksi nimitettiin naisia, Sen
olin arvannutkin.
- Odotetusti hävisimme hallituksessa äänin 10-6. ajattelin että
eriävässä mielipiteessä argumentit oli selkeästi listattuna. Myöhemmin
huomasin, että se oli tiputettu pois eduskunnalle jaetusta päätöksestä,
mikä tuntui sensuurilta.
- Heikki Salo sanoi, että on ostanut Pispalasta talon ”kaikilla epämukavuuksilla”.
- Toisaalta sanotaan, että kaikki puolueet ottavat vakavasti ilmaston
ja luonnon, mihin vihreitä enää tarvitaan. Kun väännetään käytännön
päätöksiä, tulosta kommentoidaan vihreiden voittona tai tappiona.
Toisin sanoen kuitenkin oletetaan – tai tiedetään – että ilmaston ja
luonnon puolesta vääntävät lähinnä vihreät.
- Ministeri Lepän vastaus oli kirjoitettu tahallisen koukeroiseksi,
mutta selkokielelle käännettynä tarkoitti, että Metsäkeskus toimii
kuten pitääkin.