Satu Hassi

Uhma ja Intohimo, 2025

- Myöhemmin ajattelin, että olin ehkä vaarallinen pelkästään olemalla nainen ja diplomi-insinööri. Uhkasin identitettiä ja minäkuvaa, jossa tekniikka kuuluu miehille.
- Samana päivänä jona irtisanouduin, toimistossa jaettiin uusia organisaariokaavio, jossa seuraajalleni oli merkittyyy alaisia, toisin kuin minulla oli ollut. Hän olikin mies.
- Ehkä sain arvostusta muös siksi että miehieni oli lahjakas nuori tutkija.
- Pääsyni valtuustoon ei olut kaikille iloinen asia.
- Enää en voinut toivoa olevani ehdokaslistan täytteenä, vailla vaaraa tulla valituksi.Päivänä jona vaaliehdokaslistat julkistettiin, haastattalupyynnöt loppuivat kuin seinään.
- Ajattlein, että sitte kun vihreät saavat vaalipiiristä kansanedustajan, se on Anne, minä säästyn.
- olin pari vuotta sitten pitänyt komposia kerrostalon parvekkeella.. Kaikkia meillä kylässä käyneitä olin varoittanut, että älkää sitten kertonko kellekään.
- paikallinen julkisuus oli kielteistä.
- teillä on kivanväriset tukat, mä oon aina tykänny punatukkaisista naisista, sanoi SDP Seppo Salinen. Mittailin katseellani Salista ja vastasin: Sulla on tukassa ja parrassa samat värit kuin mun kissalla.
- Meiltä vihreiltä valtuustoehdokkuus totuttujen eliittisten kuvioiden ulkopuolella on vaatinut aimo annoksein kansalaisrohkeutta, Satu Hassi julistaa. Ei meillä Espoossa, päinvastoin
- Yhdessä kokouksessa onnistuin sohaisemaan muita jäseniä hermoon… Tutkimuksista näkyy, että yhden ihmisryhmän asenteet poikkeaa muista, se on yli 50vuotiaat isopalkkaiset miehet. Luulen että tuo ryhmä on tässäkin toimikunnassa yliedustettu….haukkoivat henkeä.
- Ehkä fysiikan professori ajatteli, että olin viekkaudella ja vääryydellä varastanut hänen äänensä. Kuulin hänen kulkeneen ympäriinsä haukkumassa minua. 
- Korkeakoulussa minua vaivasi, että työyhteisö ei keskustellut siitä mitä me tekniikan ammattilaisdet voimme tehdä ratkaisujen löytämiseksi ydinvarustelun ja saastuttaminen vähentämiseksi.
- Ylioppilaskunta pyysi minua puhumaan alan koulutuksen haasteista. Tilaisuuteeni tuli, viisi ihmistä. Julkaistu esitelmä ei herättänyt yhtään reaktiota.
- Minua oli alkanut vaivata myös kerrassaan outo ajatus: voiko tekniikkaan löytää naisnäkökulmaa.
- Carolyn Merchantin mukaan yhtä aikaa modernin luonnontieteen kehityksen kanssa syrjäytyi käsitys Äiti Maasta elävänä, pyhänä ja loukkaamattomana. Tämä valmisti maaperää tieteelle ja tekniikalle, joiden idea on hallita ja hyödyntää maata ja luontoa. Evelyn Fox Keller kirjotti objektiivisen tieteen ihanteesta psykologisena ilmiönä. Se tuntui sekä rakentavalta että riemastuttavalta. Kellerin mukaan taustalla on liioiteltu köäsitys oman itsen ja muun maailman erillisyydestä. Hän sanoi, että naisten ja tekniikan välinen kuilu on osa laajemppaa kuilua vallan ja rakkauden välillä. Kirjailija Marja-Leena Mikkola sanoi, että feminismi etsii uusia tapoja olla ihminen, puhua asioista, joille ei vielä ollut kieltä. Wright myös kirjassaan Tiede ja ihmisjärki. Saari Aalto – etsitään uutta lähetysmistapaa ihmisyytee ja yhteiskuntaan.
- Yksi kriteeri sille, mitä pidettiin objektiivisena luonnontieteenä, oli että asia tai ilmiö on mitattavissa. Vielä 1980-luvulla tämä sulki tutkimuskohteista pois paljon sellaista, missä vuorovaikutukset ovat monimutkaisia.
- En varmaankaan tehnyt suurta tiedettä, mutta töitä tein, yksin. Ei ollut ketään, jolta olisin voinut kysyä neuvoa, kun eteen nousi pulmia. Myöhemmin luin artikkelin siitä, mitä tapahtuu naisille, jotka valitsevat ammatikseen fysiikan tai tekniikan. Menestyneitä naisia yhdisti poikkeuksellisen hyvä kyky työskennellä ilman tukea.
- Osastoneuvosto ei hyväksynyt työni nimeä. Laitoksen johtaja pelästyi ja ilmoitti vetäytyvänsä työni tarkastajuudesta.
- Mietin että jos nyt alan suostua fysiikan professorin lisävaatimuksiin, mikään ei takaa, että ne loppuvat. Sitä paitsi ei ollut sanottu, että lisensiaattina voisin tehdä jotain oikeasti mielenkiintoista. Päätin irtisanoutua. Kirjoitin fysiikan profesorille ja laitoksen johtajalle vihaiset kirjeet, joista jälkimmäisen koppion ripustin laitoksen kahvihuoneen ilmoitustaululle. Kului hyvä tovi ennen kuin minut pyydettiin sisään: Hyväksyimme lisenssiattityösi äänin 3-2
- Kaupungin koulutuspäällikkö katsoi minua ja lasta: ei täm ole vettä -  kun retkibussissa tarjoiltiin suolähteen vettä.
- Pyysin eroa toimikunnasta perustellen, että freelancerillä ei ole varaa istua kokouksissa työaikaan. Paikallislehdissa asia käännettiin niin päin, että olisin vaatinut isompaa kokouspalkkiota kuin muut.
- Olin käynyt läpi satoja artikkeleita ja raportteja, joissa oli etsitty niin sanoakseni järkeviä selityksiä naisten vähyydelle kovien luonnontieteiden ja tekniikan ammateissa ja huonommalle urakehitykselle. Todisteeksi naisen pahuudesta riitti, että hän halusi tietoa, kuten tiedon puusta syövä Eeva tai lippaan avannut Pandora, tai että että hänellä oli omaa tahtoa, taitoa ja voimaa.
- Naisinsinööreiltä sain soittoja ja kirjeitä, joissa ihmeteltiin, mitene kirja voi kertoa niin samanlaisista tilanteista ja tunnelmista kuin hekin ovat kokeneet. Kotiäidit ihmettelivä, miten naisinsinööristä kertovalla kirjalla voi olla niin paljon yhteistä heidän elmänsä kanssa – Naaraskierre
- Monissa 1980- ja 90-lukujen lehtihaastatteluissa kerrotaan minun olevan aggressiivisen maineessa, mutta haastattelijan yllätykseksi puhunkin sivistyneen rauhallisesti ja nauran paljon.
- Pohdin kirjoittamattomi lakeja – tuntui vaikuttavan vallan logiikka Naiset ja tekniikkaan.
- Mietin, että 1980-luvun kritiikin luonnontieteiden ja tekniikan valtavirta-ajattelua kohtaan voi kiteyttää näin: niiden ajattelutapaan oli sisäänrakennettu hierarkia ja väkivalta ja miesten ylemmyys, ja sama koskee myös vallankäytön kirjoittamattomia lakeja.
- Vuoden 1988 presidentinvaalien alla päätimme että nimeämme viisi naista haastamaan muiden puolueiden miesehdokkaat vihreiden tärkeinä pitämista teemosita… sovimme että korostaakseemme vaihtoehtoisuuttamme otamme mukaan kutimet tai virkkuut, mutta olin ainoa, joka teki sen.
- Puheessani nimitin Tampella sopimusta narsismi-senilismin riemuvoitoksi. Kokoomuksen Pirjo Rauhala pauhasi, että Satu Hassi on Tampereen kunnallishäirikkö numero yksi, vanhempieni olisi pitänyt opettaa minut puhumaan totta.
- Kansanedustaja valtuutettu Kimmo Sasi nousi ja marssi ulos salista protestiksi häikäilemätöntä käytöstäni kohtaan kun yritin näyttää dioja. Muu kokoomukesn ryhmä seurasi peräsä. Diat hyvästä ja huonosta kaupunkisuunnittelusta
- Tammikuussa 1990 tulin toiseksi Tamperelainen-lehden äänestyksessä vuoden tamperelaiseksi, Juice Leskinen ensimmäinen
- Ennen lähtöä olin kitkenyt ja kylvänyt puolen aarin palstani Tammelan kasvimaa-alueella. Toimittajan käydessä palstani ei todellakaan enää näyttänyt huolellisesti hoidetulta. Aamulehti harrasti muutenkin piikittelyä. Lehti arvosteli minua ”pohjattomasta julkisuudenkipeydestä.” Yhdessä kirjoituksessa moititttiin Jyväskylän suurajojeja vastustavaa aktivistiryhmää siitä, että ovat omaksuneet ”hassimaisen tyylin eli julkisuuteen pitää päästä keinolla millä hyvänsä”. Vähän sitä ennen Aamulehti oli katsonut uutisen arvoiseksi paitsi sen että halusin keskityä työhöni, myös sen, että kävin Juice Leskisen konsertissa t-paita ylläni. Yhdessä kirjoituksessa lehti arvioi paikallisjulkkisten ulkonäköä ja minusta sanottiin, että vartalo on hyvä, mutta tukka usein rasvainen ja otsatukka näyttää itse nirhityltä. Totta, leikkasin otsatukkani usein itse.
- Jossain vaiheessa minua alkoi vaivata, että lehdet eivät julkaisseet talouspoltiikka koskevia kannanottojani, vaikka olin eduskuntaryhmänpj. Miespuolisten vihreiden kantoja kyllä julkaistiin. Mietin onko kyse toimittajien ehkä tiedostamattaan tekemästä luokittelusta.
- Kolumnivuorollani kirjoitin Vihreään Lankaan tekstin jossa totesin sisäistetyistä sukupuolirooleista. Mainitsin käsitteen ”mehiläiskunignatar”. Naistutkimuksessa sillä on kuvattu naista, joka haluaa olla miehisen ympäristön ainoa nainen. Minun tulkittiin viittaavan Heidi Hautalaan, vaikka kirjottaessani olin itse asiassa ajatellut muuta. Ilta-Sanomat teki lööppijutun, jossa annettiin ymmärtää Heidin ja minun olevan ilmiriidassa. Tulkintaan todennäköisesti vaikutti tieto, että Heidi oli soittanut valtuuskunnan jäsenet läpi ja puhunut Pekan valinnan puolesta.
- Keväällä 1996 harmitti vietävästi. Tuntui että olen vihreiden sisällä jonkinlaisessa virkakiellossa. Kun vihreät valitsi apulaiskaupunginjohtajaksi VTT tutkijan eikä häntä.
- Puoluekokouksessa 1997  puheenjohtajakisa: Puolueen sisällä junttaus kävi kuumana. Helsinkiläiset halusivat Tuija Braxin. Minä kuulemma olin mahdoton änkyrä, valintani olisi vihreiden loppu. Siihen asti kaikki puolueenpj olivatkin olleet helsnkiläisiä. Osmo Soininvaara ennusti julkisesti, että ”Satu Hassi ajaisi vihreät törmäyskurssille”...monissa haastatteluissa todettiin, että kasvatusten en vastannut manenettani.
- Vuorineuvos Tauno Matomäen mukaan oli tietoinen valinta, että tärkeimmiksi lisänydinvoimaa ajaviksi kasvoiksi nimitettiin naisia, Sen olin arvannutkin.
- Odotetusti hävisimme hallituksessa äänin 10-6. ajattelin että eriävässä mielipiteessä argumentit oli selkeästi listattuna. Myöhemmin huomasin, että se oli tiputettu pois eduskunnalle jaetusta päätöksestä, mikä tuntui sensuurilta.
- Heikki Salo sanoi, että on ostanut Pispalasta talon ”kaikilla epämukavuuksilla”.
- Toisaalta sanotaan, että kaikki puolueet ottavat vakavasti ilmaston ja luonnon, mihin vihreitä enää tarvitaan. Kun väännetään käytännön päätöksiä, tulosta kommentoidaan vihreiden voittona tai tappiona. Toisin sanoen kuitenkin oletetaan – tai tiedetään – että ilmaston ja luonnon puolesta vääntävät lähinnä vihreät.
- Ministeri Lepän vastaus oli kirjoitettu tahallisen koukeroiseksi, mutta selkokielelle käännettynä tarkoitti, että Metsäkeskus toimii kuten pitääkin.