Mehiläiset saapuvat Suomineitoon!
Pidin 1960-luvun puolessa välissä mehiläisiä. Pelkkä pitäminen ilman asianomaista hoitamista ei tuota kohtuullista tulosta ja pitäminen loppui. Nyt eläkkeellä ollessa muistuivat mieleeni mehiläiset. Kävin 10 kuukautta kestävän kurssin mehiläisten hoidosta Saarijärven Tarvaalan oppimiskeskuksessa. Perustin mehiläistarhan ja tulosta alkoi syntyä. Paikka mehiläisten tarhaukselle ei ollut paras mahdollinen ja niinpä ryhdyin hakemaan uutta paikkaa.
Olen päätynyt tänne Ähtäriin Suomineito-ekoyhteisöön. Paikka näyttää kaikin puolin lupaavalta. Tarkoituksena on ryhtyä kokeilemaan sisätalveutusta ja jättää sokeriruokinta pois. Ja 1ietysti luomutuotantoa. Vanhan navetan entinen pannuhuone soveltuu hyvin sisätalveutukseen. Ruokaakin menee vähemmän, kun lämpötila on tasainen.
Viisi yhdyskuntaa siirretään kevään aikana Kaijanniemeen. Hyviä pesäpaikkoja ja hunajankäsittelytiloja löytyi.
Jos yhteisössä vierailee asiasta kiinnostuneita ihmisiä niin mielelläni näytän käytännössä, mitä hoitotoimia mikäkin vuoden aika edellyttää.
Hirsitalojen entisöintiä
Päätoimisesti ryhdyn korjaamaan pehtorin ja karjakkojen taloja asuttavaan kuntoon, kun siirryn Kaijanniemeen huhtikuun alussa. Petkeleellä otamme muovimaton, vanhan maalin ja liiman pois ja hiotaan puulattiat. Seinien nurkat ja lattian raja tiivistetään. Seiniin asennetaan gyproc-levyt. Ikkunoihin sisäpokiin lämpöeristetty lasi. Ovet ja karmit hiotaan, paklataan ja maalataan. Savupiiput uusitaan heti kun katolta lumi sulaa. Kummankin talon kaikkia huoneita voi lämmittää joko pystymuurin avulla tai hellalla.
PS. Ensimmäiset tilat ovat valmiina vappuna ja siitä sitten viikko per huone.
Välillä olen tympeä ja saatan karjuakin
Tänä keväänä havahduin huomaamaan, että olen ollut yhteisössä jo kolme vuotta. Siihen aikaan on mahtunut monenlaista. Epätoivoa ja vaikeita tilanteita, mutta myös rauhallisia aikoja. Monet ovat jääneet mieleen niin pahassa kuin hyvässäkin. Tänä aikana olen huomannut, että ihmiset ovat innokkaita löytämän vikoja kanssaihmisistä, eivät niinkään itsestään. Ne jotka asuvat yhteisössä, eivät ole aina kaikkein joustavimpia suhteissa muihin. Olen huomannut tämän myös itsessäni.
Vaikean taipaleen olen täällä kulkenut ja oppinutkin jotain. Päivä päivältä yhä enemmän. Ainakin sen, että ei pidä tuomita lähimmäistään kaikesta. Täytyy korjata ensin Omat virheensä ja opetella tuntemaan oma itsensä. Kolmessa vuodessa olen nähnyt monenlaisia ihmisiä ja kohtaloita. Toiset ovat olleet ystävällisiä niin sanoissa kuin teoissa. Itsekin olen käyttäytynyt vihamielisesti ja hankalasti kanssaihmisiini. Myönnän tämän ja olen vasta viime aikoina alkanut miettiä syitä. Ei ole hauskaa olla syntipukki kuten esim. Marketta joutuu olemaan. Ystävällinen sana toiselle voi merkitä paljon, kun aina jaksaisimme sen muistaa.
Omassa arkipäivän kamppailuani en vain sitä itse ole toteuttanut. Välillä olen purkanut pahaa mieltäni itkemällä tai huutalla eikä sekään ole aina auttanut. Tänä keväänä tuntuu, että omalta kohdaltani pahin on ohi . Tuntuu hyvältä kun kesä on tulossa. On mukava seurata luonnon kiertokulkua. .Kaijanniemi on talvellakin kaunis kuten kaikkina vuodenaikoina. Hilja-koira on varttunut ja Hiljasta on maalattu muotokuvakin
Hyvää kevättä kaikille
Palasin juuri Ähtärin eläinpuistosta
Oli kivaa kun sai lähteä Ähtärin eläinpuistoon. Ensin menimme katsomaan ahmoja, mutta niitä ei ollut yhtään. Eikä lumileopardeja ollut yhtäkään, mutta kyllä oli muita eläimiä. Karhuja ei ollut. llveksiä näin kaksi. Toinen pesi itseään kielellä. Toinen vain istui auringossa. Pöllötalossa o!i paljon pöllöjä, mutta useat olivat poissa; ehkä sisätiloissa. Pöllöt vain istuivat ja olivat hiljaa. Papukaijatalo oli kaikkein kivoin. Siellä oli myös kaksi kyykäärmettä ja myyrä. Käärmeet olivat yhdessä toistensa päällä, eivät kietoutuneet rullalle. Papukaijat vain melusivat. Myyrä istui paikallaan.
Yksi supikoira oli hyvä. Se käveli aika hiljaista .vauhtia toiseen päähän ja tuli melkein takaisin.
Vähän yksi kettu oli hauska. Kun lentokoneet harjoittelivat jotain niin se juoksi. Yhtä alkoi kauhea ulvonta, monta sutta, kokonainen susilauma. Ne kai säikähtivät lentokoneita (hornetteja). Näin yhden muflonin ja se Niillä on käyrät sarvet. Pentu kävi syömässä heinää. Muita poikasia en nähnyt. Näin yhden hirven, joka oli tosi iso. Se makasi ihan hiljaa.
Kävelimme aika pitkää tietä, melkein oli jalat muusina. Ihmisiä oli niin paljon, että ajaa auto ihan viimeiseksi.
Nesteen jokeripokerissa voitin 80 centtiä. Siinä oli minun tarina. Kerron tämän tarinan äidille kotona.
8 vuotta