Ihmiskunnan
sivilisaation alussa on miehen ja naisen liitto, sillä tästä liitosta
ovat syntyneet kaikki ihmiset. Tässä piilee kipinä, valtavan
elämänvoiman alkukantainen kipinä. Pystymme rakentamaan kokonaisen
maailman, jos tunnistamme ja omaksumme tämän alkukantaisen rakkauden
käsitteen.
On olemassa maailma, jonka olemme luoneet – joka usein tuntuu niin
väsyttävältä ja väistämättömältä. Sen yläpuolella ja alapuolella on
maailma, joka loi meidät. Näiden kahden maailman on tarkoitus yhdistyä.
(Dieter Duhm)
Tantra – tämän päivän pelastusoppi!
Tantra on itämainen oppi, joka tarkastelee ihmisen intohimoja aivan toisin kuin mihin lännessä on totuttu. Sen lähtökohta on yksinkertainen mutta radikaali: himoa ei tarvitse tukahduttaa tai pelätä, vaan sitä voidaan käyttää välineenä hyvän elämän saavuttamiseksi, tajunnan ja viisauden laajentamiseksi .
Herää kysymys, miksi länsimainen sivilisaatio ei ole kehittänyt vastaavaa ajattelutapaa. Meillä seksuaalisuudelle ei anneta lasten siittämisen ohella muuta
merkitystä kuin parisuhteen vahvistaminen ja paineista vapautuminen, nautinto. Tähän on voinut vaikuttaa kristillinen perinne, vaikka itse
kristinusko kielsi varsinaisesti vain huorin tekemisen, ei itse
seksuaalisuutta.
Seksuaalihimon typistäminen pelkäksi ulkoiseksi toiminnaksi sopii hyvin nykyiseen kertakäyttö- ja kulutuskulttuuriin. Markkinavetoiselle kulutuskulttuurille seksuaalisuus on osoittautunut kultakaivokseksi. Rahalla voit ostaa tyydytyksen, rahalla voit tehdä itsestäsi yhä haluttavamman. Valtiovalta tarvitsee joustavia kansalaisia, talouselämä kulutuksesta nauttivia ostajia. Koska seksuaalinen ekstaasi on yhä mysteeri, siihen on helppo vaikuttaa ja sitä on helppo manipuloida kulloisenkin kulutuksen tarpeisiin sopivaksi.
Jos katsotaan kauemmas historiaan, suhtautuminen oli toisenlaista. Varhaisille ihmisille yhdyntä oli yhtä luonnollinen osa elämää kuin muutkin ruumiintoiminnot, nälkä ja jano. Mies ja nainen pariutuivat ilman intohimoa ja hysteerisiä alkuleikkejä. Kun he piirsivät luolien seiniin suuria siittimien kuvia eivät olleet häpeällisiä, vaan kuvasivat hedelmällisyyden symboleita.
Vasta viktoriaanisen ajan Englanti toi häveliäisyyden ja
rajoitukset. Teollistuminen muutti radikaalisti ihmisten elämää –
alettiin asua ahtaissa huoneissa, ahtaissa kortteleissa, työpäivä oli
pitkäveteinen tehtaassa, palkka säännöllinen. Luonnollinen tekeminen
puuttui. Siihen oli tyytyminen ja siksi valtiovalta alkoi massiivisesti säädellä ihmisten seksuaalista
käyttäytymistä - luonnollista yhtymisen tarvetta sai tyydyttää vain
parisuhteessa, mieluiten pimeässä huoneessa. Syy sääntelyyn oli myös,
että ei ollut enää
suurperheitä, jotka olisivat hoitaneet kodittomat lapset, yhteisöllinen turvaverkko enää toiminut
1960-luvulla
tuotantoelämä huomasi seksuaalisen viehkeyden korostamisennhyväksi myyntivaltiksi ja
e-pillerin keksimisen jälkeen sukupuoliyhdyntää alettiin markkinoida vapauden symbolina. Nyt on jo nähty, että seksuaalinen heittäytyminen on tuonut mukanaan yksinäisen ja itsestään epävarman sukupolven.
Länsimainen kulttuuri jäi loukkuun. Olemme antaneet uskotella itsellemme, että elämän onnellisuutta lisää määrätty
orgasmitiheys. Rakastumista tavoitellaan hinnalla millä hyvänsä, utopistinen elinikäinen parisuhde on toivottava ja kadehditaan ihmisiä, joilla on aktiivinen sukupuolielämä.
Kun kolmannella vuosituhannella elämäntavan hektisyys ja aistien turtuminen on vienyt ihmisiä yhä kauemmaksi erotiikan meditatiivisesta kokemuksesta, ruokitaan ihmisten mieltä keinotekoisilla ääri-ilmiöillä.
Kukaan ei ole meille kertonut, että seksuaalihimossa on jumalallinen alkukipinä ja että itseään on mahdollista kehittää tuon energian avulla. Meidän ei tule notkottaa päivä toisensa jälkeen hiukan asentoa muutellen, kehittää energiaa huippuunsa ja sitten vain laskea se kehosta ulos. On oikeastaan ihme, että älykkäät ja korkeasti koulutetut ihmiset nöyrtyvät päivästä toiseen tuon energian houkuteltavaksi, rutiininomaisesti luopumaan energiasta.
Lännessä suosittu
Tantra vetoaa erityisesti meihin länsimaisiin elämän merkityksen etsijöihin, koska se on lähes tieteellinen. Siinä ei ole dogmia, eikä tarvitse uskoa auktoriteetteihin. Se on käytännöllinen ja yksityiskohtainen harjoittelu merkityksen löytämistä. Menetelmän voi jokainen omalta kohdaltaan verifioida oikeaksi – tarvitaan vain tarkkailua ja havainnointia. Se on hauska ja iloinen, ekstaattinen elämäntapa.
Tantra, energian
kiertojärjestelmä, sopii länsimaalaisille, ollaanhan täällä jopa
riippuvaisia materiaalisen energian, kuten sähkön, kierrosta.
Länsimaissa ei uskota sokeasti, vaan vaaditaan suoraa kokemusta.
Lisäksi meillä on paljon mielihaluja, joten himon energiaa on
saatavilla varastoituneena.
Mielihyvä sinänsä ei ole pahasta – ainoastaan sen manipulointi eli
kiintymyksen ja ahneuden liittäminen mielihyvään. Ne ihmiset, joiden
sisäinen feminiinisyys ja maskuliinisuus ovat tasapainossa eli sisäinen
mandala on ehjä, eivät tunne yksinäisyyttä, epävarmuutta eikä
minkäänlaista omistushalua.
Tantran ehkä keskeisin ja samalla
väärinymmärretyin ajatus liittyy himoon. Useimmat perinteet kehottavat
hillitsemään haluja. Tantra lähtee päinvastaisesta suunnasta: halu on
energiaa. Sitä ei tarvitse tukahduttaa, mutta sitä ei myöskään pidä
seurata sokeasti. Ongelma ei ole himo, mielihyvä, vaan kiintymys
siihen. Kun ihminen takertuu kokemukseen, syntyy riippuvuus ja
pettymys. Kun samaa kokemusta tarkkaillaan tietoisesti ilman
tarrautumista, se alkaa muuttua. Tantrassa tätä energiaa käytetään
“polttoaineena”. Mitä voimakkaampi kokemus, sitä enemmän siinä on
potentiaalia – mutta vain, jos ihminen pystyy säilyttämään
tietoisuutensa sen keskellä.
Tantran mukaan ihmisen suurin harha on usko pysyvyyteen. Kaikki muuttuu
jatkuvasti – keho, tunteet, ajatukset ja ympäristö. Silti ihminen
pyrkii tarttumaan kokemuksiin ikään kuin ne voisivat säilyä. Tämä
ristiriita synnyttää tyytymättömyyden. Kun ihminen alkaa nähdä
kokemusten muuttuvan luonteen, hänen suhteensa niihin muuttuu. Hän ei
enää etsi pysyvää onnea ulkoisista asioista, vaan alkaa rakentaa sitä
sisäisestä tasapainosta. Tätä oivallusta kuvataan usein “tyhjyytenä” –
ei merkityksettömyytenä, vaan vapautena kiinnittymisestä kohti
valaistumista.
Ensimmäisiä viitteitä
Menetelmästä on löydetty
viitteitä jo 100 vuotta ennen ajanlaskun alkua. 500-luvulla kehittyivät
isä-tantra ja äiti-tantra. Oppilaat kuvittelivat Buddhan kehon ja sen
jälkeen yrittivät luoda perustilan, jossa on läsnä valaistumiseen
tarvittava valo.
Islamilaiset, tai ”barbaarit” kuten heitä kutsuttiin, tuhosivat tantratemppelit ja opit Pohjois-Intiassa noin vuonna 800. Kehitys siirtyi Tiibetiin. Uskottiin jopa, että tantragurut syntyivät tiibetiläisiin kehoihin.
Buddhan sanotaan opettaneen menetelmää kuningas Suchandralle noin 2500 vuotta sitten. Pohjois-Intiassa asuva kuningas halusi valaistua. Hän kysyi joogilta neuvoa. Tämä suositteli ensin munkin elämää, mutta kuningas ei halunnut luopua maallisista iloistaan. Joogi neuvoi kuningasta luopumaan kalliista rannerenkaastaan ja meditaatiossa yhdistämään kiintymys rannekkeen jalokivien loistoon, ei itse rannekkeeseen. Mieli iloitsisi väreistä, ei korusta. Samoin muistot ja ajatukset rikastuttavat mieltä, vaikka niihin liittyisikin omistamista.
Hindulaisessa ja buddhalaisessa tantrassa on huomattavia eroja. Hindulaisessa inhimillinen ja jumalallinen ominaisuus sekoittuvat, nainen on aktiivinen osapuoli ja ekstaasi saavutetaan erilaisten ulkoisten rituaalien avulla. Niin kutsutussa vasemman käden tantrassa on joskus käytetty omia rituaaleja, mustaa magiaa, samanismia.
Buddhalaisessa tantrassa kehitetään kognitiivista kapasiteettia niin, että ihminen on totaalisesti tässä ja nyt. Siinä ei hyväksytä mitään mystisyyttä. Valaistuminen tarkoittaa juuri kaiken epäilyn häviämistä. Tämä ei tarkoita absoluuttista varmuutta, mutta ihminen ei etsi mystistä kokemusta. Hän kehittää harmonian aistien ja henkisyyden välille. Tieto, totuus ja realiteetti täytyy näkyä ja kuulua. Sanotaan että sutra on kaikille, tantra vain niille joilla on perustieto. Tantra on kaikkein korkein buddhalaisuuden muodoista. Tantran menetelmä levolliseen valaistumiseen on vaikeampi mutta nopeampi kuin sutran tie, jota yleisesti harjoitetaan.
1970-luvulla tiibetiläisten lamojen joukosta löytyi opettajia, jotka olivat paenneet tai siirtyneet länteen Tiibetin valtauksen jälkeen 1950-luvulta alkaen. Vajrayanasta muodustui elävä buddhalaisen tantrajärjestelmän perinne.
Kalachakra initiaatio
Dalai Lama on sanonut, että vain yksi kahdesta miljoonasta pystyy harjoittamaan tantraa. Tantra on niin korkean tason meditaatiota ja joogaa, että buddhalaisissa kirjastoissa tai tantrakursseilla ei edes ole tietoa sen varsinaisesta käytännöstä.
Kalachakra-initiaatio eli
vihkiytyminen on Dalai Laman suuria menestyksen avaimia Yhdysvalloissa.
Hän on vihkinyt, kastanut tai opastanut tuhansia länsimaisia
buddhalaisia tantran salaisuuksiin. Tapahtumaa kutsutaan
Kalachakra-initiaatioksi. "Kalachakra" tarkoittaa "Ajan pyörää"
(kala = aika, chakra = pyörä) ja viittaa sekä aikaan että
tietoisuuteen. Se on hienojakoisen energian
olemassaoloon tutustumista. Vihkimykseen
osallistujalta vaaditaan motivaatiota, halua vapautua kärsimyksen
kehästä ja ymmärrystä tyhjyydestä. Keho ja mieli puhdistetaan
häiritsevistä havainnoista syvälliseksi todellisuuden ymmärtämiseksi,
ylitetään elämän syklien rajoitteet.
Kalachakra-initiaatiossa (”kehittyi
jumalan jakauduttua kahtia”) visualisoidaan jakautumaton jumala.
Visualisointi on niin intensiivinen, että harjoituksessa voi
havainnoini lisäksi tuntea myös hajut ja äänet.
Seksuaalienergia nostetaan kehon kanavia ja chakroja eli voimakeskuksia pitkin ylös. Kundalini-joogassa seksuaalienergia
nostetaan visualisoinnin ja sisäisen hallinnan avulla kehon kanavia ja chakroja eli voimakeskuksia pitkin ylös.
Tantran ihmiskuva
Tantrassa ihminen nähdään jumalana, jumaluutena, deitinä. Jokaisella on sisällään samat jumalaiset ominaisuudet. Ei keskeneräisenä tai vajavaisena, vaan olentona, jossa on jo olemassa kaikki se, mitä kutsutaan jumalalliseksi. Meillä on mahdollisuus päästä kosketukseen tuon ikiviisaan kipinän kanssa. Jokainen voi saada siitä omakohtaista kokemusta perehtymällä buddhalaiseen oppiin ja meditaatiotekniikoihin.
Ajatus poikkeaa jyrkästi länsimaisesta perinteestä. Vaikka kristinuskossakin opetetaan, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, opetetaan samalla, että meitä kaikkia vaivaa perisynti, olemme perustaltamme pahoja. Tantrassa tällainen lähtökohta nähdään ongelmallisena: jos ihminen uskoo olevansa perustaltaan vajaa, hän myös etsii jatkuvasti täydennystä itsensä ulkopuolelta. Tantran näkökulmasta tämä etsintä on harhaa. Se, mitä etsimme, on jo meissä.
Harjoitusten tarkoituksena on muuttaa tapa, jolla ihminen kokee itsensä. Visualisaation, meditaation ja tietoisen havainnoinnin avulla ihminen alkaa nähdä itsensä toisin – ei rajallisena yksilönä, vaan osana laajempaa tietoisuutta. Kun kuvittelee itsensä jumalaksi, joka on latenttina ominaisuutena minussa, arkkityyppinä, voi yrittää nostaa niitä piirteitä visualisaatiossa itsestään, sisältään. Tarkoituksena on nähdä itsensä eri lailla. En ole ruma, tyhmä enkä saamaton. Myöskään keho ei ole sama kuin minä. Kehon toiminta loppuu välittömästi, jos mieli lakkaa toimimasta. Mutta on olemassa toinenkin keho. Deity yoga nostaa itsetuntoa.
Valaistumisen logiikka
Tantran mukaan ihmisen suurin harha on usko pysyvyyteen. Kaikki muuttuu
jatkuvasti – keho, tunteet, ajatukset ja ympäristö. Silti ihminen
pyrkii tarttumaan kokemuksiin ikään kuin ne voisivat säilyä. Tämä
ristiriita synnyttää tyytymättömyyden.
Kun ihminen alkaa nähdä kokemusten muuttuvan luonteen suoraan, hänen
suhteensa niihin muuttuu. Hän ei enää etsi pysyvää onnea ulkoisista
asioista, vaan alkaa rakentaa sitä sisäisestä tasapainosta. Tätä
oivallusta kuvataan usein “tyhjyytenä” – ei merkityksettömyytenä, vaan
vapautena kiinnittymisestä.
Tantra ei lupaa helppoa tietä. Se on vaativa, koska se ei kiellä mitään eikä tarjoa valmiita vastauksia.
Sen keskeinen väite on kuitenkin yksinkertainen: Se sama voima, joka
sitoo ihmisen elämään, voi myös vapauttaa hänet. Himo ei ole este, vaan
mahdollisuus. Aistit eivät ole vihollisia, vaan välineitä. Ja ihminen
ei ole keskeneräinen, vaan jo valmiiksi se, mitä hän etsii.
Miksi salainen?
Tantraa on perinteisesti opetettu vain harvoille. Syy ei ole elitismi, vaan menetelmän voima.
Tantrassa ei pyritä tukahduttamaan tunteita, vaan päinvastoin tuomaan
ne esiin – myös halu, viha ja muut voimakkaat impulssit. Ilman
ymmärrystä ja harjoitusta tämä voi johtaa väärinkäyttöön tai
väärinymmärryksiin. Menetelmiä ei voi
ymmärtää sellainen joka ei
ole perehtynyt buddhalaiseen elämänfilosofiaan. Lisäksi monet tantran
menetelmät näyttäytyvät ulkopuoliselle helposti karikatyyreina tai
vääristyneinä. Vuosisatojen aikana
myös kääntäjät ovat häveliäisyyssyistä sensuroineet intiimiä kohtia.
Kerrotaan, että uudet tekstit ovat olleet enemmän revisionistisia kuin
selventäviä. Kun uusi sukupolvi jatkuvasti sensuroi alkuperäisiä
tekstejä, on kokonaiskuvaa entisestään hämärtänyt. Jokaisesta uudesta sukupolvesta tullut yhä
suvaitsemattomampi.
Tantra ei ole teoriaa, vaan käytäntöä. Siksi sitä ei voi ymmärtää
pelkästään lukemalla – se avautuu vasta oman kokemuksen kautta.
Tiibetiläinen sana tantralle, gyu, tarkoittaa jatkuvuutta – kaikkien
olentojen jatkuvuutta, mutta myös henkistä jatkuvuutta. Jos olet
onnellinen, toivot tuon mielentilan jatkuvan ikuisesti. Tantran
menetelmillä jatkuva ekstaattinen, orgastinen tila muodostuu olemisen
tavaksi.
Tantra ei ole sanoja vaan toimintaa
Tantran keskeisiä työkaluja ovat meditaatio, visualisaatio, mantrat ja symboliset rakenteet, kuten mandalat ((=pyöreä, symbolinen universumi).
Näiden tarkoituksena ei ole luoda mielikuvituksellisia kokemuksia, vaan
kehittää mielen tarkkuutta sekä ohjata omia energioita. Menetelmään
kuuluu paljon muutakin kuin se, että luomakunnan kaksi vastakohtaa
lepäävät yhtyneenä (siva/sakti, prajna/upaya, mies/nainen).
Kehittymistä osaksi mandalaa helpottaa om mani padme hum (=jokaisella on buddhan luonne) -mantra. Niinpä ensimmäisessä buddhalaisessa tantrajaksossa meditoija kuvittelee valaistuneensa ja visualisoi itsensä buddhana, koska se on jokaisen perusydin. Opettelija kuvittelee ja visualisoi jumalia, ihmisiä, jotka toimivat hänelle esikuvina. Hän voi kuvitella itsensä heidän asemaansa. Kun usein ja keskittyneesti yrittää, saavuttaa päämäärän. Myös seksuaalisuus voi toimia osana tätä harjoitusta, mutta se ei ole tantran ydin. Se on vain yksi mahdollinen väline muiden joukossa.
Kun on oppinut kuvittelemaan buddhan kuvat, saa auki valokehon, sen kanavajärjestelmän, joka vaikuttaa mielenlaatuun. Se on aina kirkas valo, luonnollista valoa kirkkaampi ja muistuttaa lähes kalvakkaan kuun valaistusta. Valon avulla saa kosketuksen buddhan, miehen, naisen kehoon.
Buddha itse yritti kuusi vuotta kieltää
itseltään kaiken. Hän laihtui luiseksi ja huomasi, että ei voi enää
toimia tarkoituksenmukaisesti. Kertomuksen mukaan hän sai valaistumiskokemuksen banjopuun juurella. Sen jälkeen aamulla maalaistyttö
tarjosi hänelle maitoa, lähes kuin Eeva tarjosi omenaa Aatamille.
Buddhalle selvisi, että valaistumiseen on olemassa keskitie, jota hän
päätti ryhtyä seuraamaan.
Lama Yeshe: Introduction to Tantra,
The Transformation of Desire (1987)
Himojen muodonmuutos
Intialaisen tantran neljä vaihetta:
katso
koske
syleile
penetroidu.
Tiibetissä kaikki kehoon liittyvät toiminnot olivat hyväksyttyjä, samoin seksi. Sukupuoliyhteyteen ei liitetty neuroottisia painolasteja niin kuin lännen sivilisaatiossa. Tiibetiläiset kertovat syleilevistä jumalista, ihmisen feminiinisten ja maskuliinisten energioiden yhtymisestä. Hienojakoisella tasolla mies symbolisoi ekstaasia, nainen jakautumatonta viisautta. Yhdessä energiat muodostavat edellytyksen valaistumiselle.
Vanhoista kirjoituksista on voitu erottaa neljä edistymisen askelta: katso, koske, syleile, penetroidu. (Samanlaisia ohjeita on annettu Japanissa niille munkeille, jotka harrastavat yhdyntää nuorten munkkien kanssa. Erilaisilla käsiasennoilla varmistetaan nuorukaisen halukkuus ja se, minkälaisiin asentoihin hän on valmis.)
Vasta kun on selvinnyt ensimmäiseltä tasolta, on riittävän vahva siirtymään seuraavalle. Selviytyminen tarkoittaa, että henkilö on kyllä noteerannut huikaisevan intohimon tunteen ja aistimuksen, mutta ei ole tarrautunut siihen. Intian kuuluisat tantratemppelit merkitsevät joillekin vain samaa kuin kamasutran kuvitus tai hurjaa pornoilua, mutta tantran opissa sanotaan: Se joka pystyy astumaan sisään tähän temppeliin tuntematta kiihtymystä, on valmis ylimpään ekstaasiin.
Edellytykset korkeimmalle tantralle
Ennen kuin voi edes
kuvitella saavansa
tyydytystä tantran opeista, on perehdyttävä täysin uudenlaiseen kuvaan
ihmisen olemassaolosta ja elämäntavasta. Fyysisellä tasolla keho on
pidettävä kunnossa, kaikki viisi aistia terästettyinä. Suositeltava
elämäntapa ihmiselle, joka haluaa vihkiytyä tantraan, on kaukana
motorisoitumisesta, mekanisoitumisesta, betonisoitumisesta,
kemikalisoitumisesta, sähköistämisestä. Mitään jumalallista ei voi
kokea ilman vahvaa kehoa ja herkkiä aisteja, omia aisteja.
Teoreettisella tasolla on sisäistettävä kolme perusedellytystä:
-
On todella toivottava elämässään vapautumista kärsimyksestä.
-
On haluttava käyttää valaistumisesta saamansa energia altruistisiin tarkoituksiin eli muiden auttamiseen.
-
On oltava riittävän viisas ymmärtääkseen tyhjyyden merkityksen.
Buddhalaisuudessa päämäärä on
valaistuminen. Siihen johtaa sutran ja tantran tie. Sutratie tarkoittaa
eettistä elämäntapaa, keskittymisen opettelemista sekä viisautta.
Tantraa koskevat samat edellytykset. Mutta tantrassa ei lähdetä
perusteista vaan tuloksista, siitä mihin pyritään. Kuvitellaan
minkälaisia saatamme olla valaistuneina, jumalaisia, tällä hetkellä.
Jokainen mies ja jokainen nainen on täydellinen nyt. Meissä yhtyvät samat
universaalit energiat, olemme niiden yhtymä. Tämän kuvittelemisen ja
visualisoinnin päämäärä ei ole hekuma vaan transformaatio – emme ole
enää riippuvaisia rajoittuneesta ja haavoittuvasta ulkokuoresta vaan
nautimme rajatonta myötätuntoa.
Tämän muutoksen sisäistäminen vaatii valtavia voimia. Mistä niitä voi kerätä? Tantran mukaan suurin voimavara, energia, tulee haluista ja himoista. Jokainen aisti haluaa jo aamusta sille tyypillistä ruokaa. Silmä värejä ja muotoja. Jos ihmisellä ei ole aisteja ja niille kohteita, joutuu hän hallusinaatioiden valtaan. Samoin mieli haluaa tietoa, mainetta, turvallisuutta. Joku luulee, että ilman näitä himoja ja haluja ei voi elää. Mutta halut ja himot antavat mahdollisuuden kehittymseen.
Pohjimmiltaan jokainen haluaa olla onnellinen, vaikka enimmäkseen onkin tyytymättön. Tyytymättömyys johtuu siitä, ette ei koskaan voi olla varma, kuinka kauan onnen hetket kestävät. Ei vielä ymmärretä, että kaikki, ihan kaikki, mitä on ulkopuolella, muuttuu lakkaamatta. Tyytymättömyyden kierre johtuu aisteista. Jos haluaa vapautua, ei saa luottaa ainoaankaan viidestä aistista. Aistit kontrolloivat mieltä ohjaamalla sitä väärään suuntaan. Tarvitaan vahvaa itsekontrollia, etteivät aistit vie meitä silmien välityksellä kohti kauniita värejä ja muotoja, suun välityksellä kohti maittavia makuja, korvien välityksellä keskittymään ihanaan musiikkiin, ihon välityksellä pehmeään kosketukseen, nenän avulla juovuttaviin tuoksuihin.
"Jos esimerkiksi kiinnyn kauniiseen ihmiseen, voin miettiä tai visualisoida hänen likaisia ja rumia kohtiaan. Tällöin saan himon neutralisoitua niin, että se ei ärsytä mieltäni. Pystyn rauhallisesti ottamaan vastaan elämän ylä- ja alamäet", neuvoo Lama Yeshe.
Tantrassa kuitenkin edellisten houkutusten varomista pidetään alkukantaisena. Tantrassa käytetään hyväksi juuri tuota himon tuomaa energialatausta. Se on polttoainetta, joka opitaan käyttämään henkisen kokemuksen ylläpitämiseksi.
Visualisoinnin lisäksi toinen hyvä keino on juosta pois, jos liian suuri intohimo tai aistinautinto tulee vastaan. Pakoon lähtö ei kuitenkaan edistä henkistä kasvua. Nykyaika ruokkii ylenpalttisesti jokaisen himoja, aistinautintoja. Niiden ei saa antaa viedä mukanaan ja tehdä riippuvaiseksi mistään ulkopuolisesta. On vain hyödynnettävä niiden tuoma energia. Vain näin voi kehittää transsendentaalista viisautta ja kokea kokonaisuuden voima. Koska ihmisen mielen laatu on jumalallinen, mielellä on kyky luoda jotain samanlaista, ei vastakkaista.
Kaikki uskonnot sanovat ei mielihaluille, spontaanille käytökselle ja ilmaisuvapaudelle. Kuitenkin tulisi murtaa ihmisten rajoittuneisuutta, ei tukahduttaa. Rajoituksillaan kirkko ja uskonnot luovat lisäesteen ihmisen vapautumiselle. Ne rajoittavat ihmisen luontaisia kykyjä.
Miten käyttää himoa viisauden saavuttamiseksi?
Nykyihmisen elämä on jaettu osasiin -
työ, koti, vapaa-aika, politiikka, urheilu. Päivään ei synny kokonaisuutta.
Myös keho, tunteet ja luovuus on eroteltu. Ihminen elää tavallaan montaa
elämää yhtaikaa eikä silloin mitään kunnolla.
Tantran korkeinta tasoa harjoitettaessa ihmisen on kysyttävä itseltään: kuinka suurta intohimoa voin hallita hajoamatta. Tantran menetelmät saattavat nostattaa suuria intohimoja, energioita, mutta niiden takia ei saisi antaa periksi intohimolle. Jos tämän intohimon täyttyminen tekisi ihmisestä onnellisen, olisimme kaikki hyvin onnellisia. Mutta intohimon tyydyttäminen, intohimoon mukaan meneminen vain lisää tyytymättömyyttä ja elämän tuskaa. Ejakulaatio on primitiivinen tapa kokea tyydytys ja ekstaasi. Tyydytykseen on olemassa toinen menetelmä.
Tantran tie: neljä tasoa
Tantrassa kuvataan usein neljä tasoa, joilla ihminen oppii
työskentelemään halun kanssa. Ne eivät ole sääntöjä, vaan kuvaus
prosessista:
1. Näkeminen – pelkkä katse tai havainto herättää mielihyvää, joka voidaan muuntaa tietoiseksi kokemukseksi. Alin taso: katselen kuvaa kauniista ihmisestä ja pystyn muuntamaan siitä saamani hyvän olon tunteen ekstaattiseksi energiaksi
2. Yhteys – vuorovaikutus toisen kanssa ilman tarvetta omistaa tai hallita. Hymyilen tälle ihmiselle ja vaihdan hänen kanssaan katseita
3. Läheisyys – kosketus ja yhteys, jossa energia vahvistuu mutta mieli pysyy kirkkaana.
Kuljemme käsi kädessä
4. Yhtyminen – voimakkain mahdollinen kokemus, jossa tietoisuus säilyy eikä ihminen “katoa” kokemukseen. Korkein jooga tantra – seksuaalinen yhtyminen, missä energia nousee henkiselle tasolle
Oleellista ei ole itse teko, vaan kyky olla läsnä ilman, että menetetään tasapaino.
Kuvan katseleminen auttaa yhdistämään kypsän ihmisen molemmat aspektit. Ennen katselemisen aloittamista luodaan oikea mielentila. Minun on luovuttava ajatuksesta, että onnen etsiminen aistien välityksellä voisi toimia, se on illuusio ja tuo vain pettymyksiä. Se on tarrautumista valhekuvaan. On sanouduttava irti aistien tuoman mielihyvän etsimisestä. Oletukset ja odotukset kääntävät mielihyvän pahaksi, ei mielihyvä itse. Ennen harjoitusta on oltava varma ja sisäistettävä tosiasia, että aistien tiellä tulisi kohtaamaan vain pettymyksiä.
Ihastuessaan ihminen alkaa väistämättä liioitella mielessään kohteen kauneutta ja urheutta. Loppujen lopuksi hän on ihastunut siihen mielikuvaan, jonka on luonut rakastamastaan henkilöstä. Himo tekee molemmat sokeiksi. Himossaan myös unohtaa, että kaikki muuttuu koko ajan. Minä, hän, ympäristö. Ei riitä, että järjellä kyllä tietää kaiken muuttuvan, järki yksin ei tavoita syvän oivalluksen tasoa.
Usein kerrotaan vertausta puun sisässä kasvavasta ötökästä. Ötökkä syntyy puussa ja alkaa kasvaa syömällä puuta. Samalla tavalla voi kuvitella tapahtuvan tantrassa. Himo aukaisee tien viisauteen ja viisauden mukana vähenee mielessä negatiivisuus, myös himo. Himon funktio on siten päinvastainen tantrassa ja tavallisessa elämässä.
Tantran suuri oivallus piilee siinä, että ihminen voi tavoittaa jakautumattoman jumaluuden, kaikkivoivan, kaikkitietävän hyvyyden ja kauneuden yhdistämällä sen mikä maailman alussa jakoi. Yhdistymisen voi tuntea mielessään, mutta helpommin tunteen saavuttaa yhtymällä vastakohtaansa. Mitä intohimoisempia tunteita ihminen kehittää, kuitenkaan menettämättä itseään, sitä suuremman yhtymisen kokemuksen ja lopulta olotilan hän saavuttaa.
Tavallisten ihmisten on helpointa kokea ensimmäisen asteen kokonaisuus. Tunnemme ihastusta johonkin mikä on kaunista, jännittävää, mielettömän ihanaa. Usein se on toinen ihminen. Voimme kokea ekstaasin pelkästään katselemalla häntä tai hänen kuvaansa, esim. poptähteä. Kun työstää hänen kuvansa katselemista saamaa mielihyvää, voi tuntea suurta iloa ja onnea. Kun on pystynyt kokemaan tämän ilon kuitenkin ymmärtäen, että ei voi saada omakseen iskelmätähteä, on saavuttanut ensimmäisen asteen tantran.
Toisella tasolla kohde on niin lähellä ihmisen omaa tasoa, että he voivat hymyillä toisilleen, jopa jutella toistensa kanssa.
Ihminen tulee iloiseksi. Hänestä tuntuu lähes kuin hän kävelisi puoli metriä maan pinnan yläpuolella. Kuitenkaan hän ei tule surullisiksi, vaikka tietää, ettei kohde ole häntä varten, sillä on muita ihmisiä ympärillään tms.
Kolmannella tasolla iloitsemme kosketuksesta.
Pystymme kävelemään vaikka käsi kädessä ihastuksen kohteen kanssa. Se tuo niin paljon ihmeellistä energiaa, että koko päivä tuntuu elämisen arvoiselta. Olemme iloisia siitä hetkestä ja kosketuksesta haluamatta sen enempää.
Neljännellä tasolla voimme yhtyä häneen sukupuolielimillämme.
Olemme kehittäneet sietokykyämme tai kykyämme muuntaa ihastus ja intohimo niin korkealle, että vaikka intohimo on suuri, se ei vie mukanaan, vaan osaamme käyttää sen synnyttämän energian itsemme sisällä.
Valaistumisessa ihminen on ajan ja paikan ulottumattomissa. Hän ei koe kiintymystä eikä riippuvuutta – ainoastaan kaikki on sisällä, meissä itsessämme.
Orgasmissa syntyy yhtä hienojakoista energiaa kuin mitä on läsnä ihmisen kuollessa, nukahtaessa, aivastaessa, pyörtyessä. Mielihyvä on niin suuri, että mieli kaikkoaa ja jää vain perustodellisuus. Jos voi käydä läpi prosessin tietoisesti, saa kosketuksen mieleen ja ikuisuuteen. Koska emme vielä ymmärrä orgasmissa tapahtuvaa mielen katoamista, olemme avuttomia elämän peruskysymyksen edessä.
Tiibetiläinen sana tantralle gyu tarkoittaa jatkuvuutta, kaikkien olentojen jatkuvuutta. Mutta myös henkistä jatkuvuutta. Jos olet onnellinen, toivot että tuo mielentila jatkuisi ikuisesti. Tantran menetelmillä jatkuva ekstaattinen, orgastinen tila tulee olemisen muodoksi. Menetelmään kuuluu paljon muutakin kuin kahden luomakunnan vastakohtaisen voiman lepääminen yhtyneenä, jin/jang, shiva/sakti, prajna/upaya, mies/nainen.
Ihmisessä on sisäinen jumalallinen ominaisuus. Jokainen voi saada omakohtaista kokemusta siitä voimasta esim. perehtymällä buddhalaiseen oppiin ja meditointitekniikkoihin.
Outi Korhonen: Pieni johdatus tantraan
Tantrakumppanit ovat toisilleen portteja tilaan, jossa ei enää ole erillisyyttä, jossa kaikki on yhtä, kaikki on tiedossa, kaikki on rakkautta ja kaikki on mahdollista. Rakkaus merkitsee jonkinlaista valaistumisen astetta. Siihen kuuluu egosta minän korostamisesta luopuminen eli samanlainen ajankulun ja itsen unohtaminen.
Tärkeää on hiljentymisen opettelu. Hiljentyminen ja läsnäolo sekä pyyteetön rakastaminen ovat lähes kaikkien esteiden kaatamisen peruslääkkeet. Mikään ei voi saada aikaiseksi oman käsityskyvyn ylittävää nautintoa, jota kuitenkin ihminen sisimmässään kaipaa. Oma seksuaalisuus on kohdattava ensin, oma sisäinen voima löytyy sen jälkeen. Seksuaalisuus on ihmisen perusenergia. Seksuaalisuus on usein juuri se ainoa alue, jonka voimaa ihminen ei koskaan saa kokonaan hallintaansa. Yhteiskunnan tasapäistämisestä huolimatta seksuaalisuudessa säilyy aina myös yksilöllisyyttä. Normaalisti elämänvoima lepää alimmassa eli mulachakrassa, josta se purkautuu sukupuoliyhdynnässä kuin varaventtiilistä pieninä ryöppyinä. Perusenergia aivan kuin nukkuu pihahdellen välillä. Tantraharjoituksilla mulachakraan saadaan aikaan tarpeeksi voimakas pyörre, jotta perusenergian paine kasvaa ja se saa voimaa nousta ylöspäin.
Henkisen tason orgasmeissa ihminen voi saada kokemuksen ikuisuudesta, äärettömyydestä ja kaiken ykseydestä. Jos kiihottumisen pystyy vastaanottamaan järkähtämättä ja toimimatta, nousee orgasmi sille tasolle, missä ihminen kokee, mitä ikuisuus ja läsnäolo tarkoittavat. Koemme orgasmin hetkellä mielen tyhjenevän. Kun energiakenttäämme syntyy tyhjiö, virtaa kaikkeudesta jotain siihen tilalle. Tyhjiöön virtaa jotain alkuperäistä, jumalallista ja vielä koskematonta.
Yhdyntä on tila jossa ollaan jumaluuden eli luomisvoiman lähellä, lähellä alkukaaoksen tilaa, jota ihmismielen ei pitäisi yrittääkään alistaa järjestykseensä ja hallintaansa. Ennen kuin alkaa kulkea nautinnon tietä, on hyvä olla elämys siitä, mitä kohden on menossa.
Hengityksen ei saa antaa nousta pinnalliseksi rintakehän kohoiluksi, vaan on keskityttävä syvähengitykseen. Hallitsemispyrkimys on unohdettava ja otettava tilalle pyhittäminen. Seksi on matkustusväline, erotiikka yhtyminen.
A washed out sailor is not the one who messed the shore but the one who never started the trip.