Täti Vihreän taikamekko

Helsingin Täti Vihreä verhoaa ympäristövalistuksen sadun huntuun

Helsingin päiväkodeissa on vuoden aikana 3000 lasta saanut kaivella Täti Vihreän taikapuvun taskuja. Kymmenistä taskuista löytyy aarteita, joita voi löytää myös pääkaupungin puistoista. Täti vihreällä on myös taikasiima, jolla voi luupitella puunrungon ihmeellistä elämää. Puistoihin ilmestyy keijuja ja metsänväkeä, mätäs on taideteos ja pihlaja korulipas.

Hortonomi Elina Nummi esitteli Elämänsuojeluliiton kokouksessa 21.3. huikeaa hattuaan, josta kasvaa vuodenaikojen mukaan silmuinen, lehtinen tai luminen puu. Saimme nähdä dioista, miten innostuneena ja lähes järkyttyneenä lapset tutkivat luontoa Täti Vihreän kertoessa, mitä merkitystä milläkin kasvilla ja toiminnalla on.

Täti Vihreän vieraillessa päiväkodissa, jokainen lapsi saa itse istuttaa labelian ja samettiruusun taimen, muotoilla syötävän maakakun tarjottimelleen tai luoda muuttuvan ja kasvavan maataideteoksen. Täti Vihreä kannustaa rakentamaan leikkipuistoihin pieniä viljelylavoja, ryteikköjä, kiipeilypuita ja köysiä puihin. Tammenterhoja, hevoskastanjoita, pihlajanmarjoja, käpyjä ja muita siemeniä kannattaa kerätä aarrearkkuun talvipäivän askarteluvarastoksi, matokompostorin seuraamin on hauskaa läpi vuoden. Sokkoleikit, elävät kamerat, piirtäminen, lehtipainanta, hajut ja äänet osoittavat, miten jännittävä luonto onkaan.

Täti Vihreän päiväkotiin verrattuna tavallinen espoolainen päiväkoti keinuineen ja karuselleineen, legoineen ja barbeineen tuntuu pitkästyttävältä. Ne eivät tuoksu eivätkä maistu, niissä ei tapahdu itsestään muutosta eikä elämää.

Elina Nummi kertoi meille ahaaelämyksestään: Kaupungin puistoryhmässä hän joutui päivittäin näkemään, miten ihmiset tallovat ja tuhoavat kasveja. Äkkiä suoja-aitoja kasvien ympärille, kehotti siivoustyöryhmä. Kahden lapsen äitinä Elina Nummi ei hyväksynyt ajatusta. Hän kirjoitti vaihtoehtoisen suunnitelman ja lähetti sen rakennusvirastoon kolmelle eri taholle, ettei vain yhden hylkäys kaataisi suunnitelmaa: ”Lapsille voisi kertoa puiden ja kasvien elämästä ja merkityksestä.”

Suunnitelma oli niin hyvä, että se hyväksyttiin poikkeuksetta. Rahaa tuli esitteen painatukseen, kukkasipuleja ja taimia saatiin lahjoituksina. Hänen taiteilijaystävätär suunnitteli satumekon, johon aplikoitiin aurinko eteen ja kuu taakse.

Täti Vihreän elämä ei ole ollut pelkästään auringonpaistetta. Alakoululaiset eivät jaksa enää kiinnostua luonnon mahtavuuksista. Espoon Tekninen virasto kutsui häntä esiintymään ja laulamaan loruja pikkujouluunsa lakkeineen ja mekkoineen. Elina Nummi suhtautuu työhönsä vakavasti eikä halua että vaikka hän tuo asian esille satuina ja lauluina, hänen työtään pidettäisiin viihteellisenä.