Onko tämä unta – vai kurkistus syvemmälle?

Päivitetty 13.4.2023

Uni syntyy edellisten päivien tapahtumista, erityisesti tunteista. Uni nostaa myös 30 vuotta vanhoja tapahtumia, jos niillä on yhteyttä uuteen tunteeseen. Siksi yleisistä unikirjoista ei olisi hyötyä. Unikirja ja unipäiväkirja ovat eri asioita. Vasta kun uni yhdistetään päivän tapahtumiin ja tunteisiin, on siinä merkitys (psykiatri Markku Siivola) .

Tietoisuutta psykologian professori Antti Revonsuo tutkii muun muasssa unien kautta.
- Unennäkö ja valvetajunta on sama ilmiö aivojen sisällä. Tajuntaa ei synnytä se, että otamme informaatiota ulkomaailmasta. Tajunta on sisäsyntyinen simulaatiojärjestelmä joka tuottaa aina peruskokemuksen, että minä olen olemassa ja jonkinlaisen maailman keskellä. Unet avaavat tärkeän tien tietoisuuteen. Tutkijoiden on mahdollista verrata aivotiloja, kun ihminen näkee unta ja kun hän ei näe. Unessa emme pysty ajattelemaan menneisyyttä emmekä kovin pitkälle tulevaisuutta. Unessa ollaan tässä ja nyt. Se voi heijastaa sitä, että uni on primitiivisempi tajunnantila, joka on meillä yhteinen muiden nisäkäslajien kanssa. Uhkasimulaationteorian mukaan unennäkö on säilynyt evoluutiossa, koska se edistää pysymistämme hengissä. Teemme öisin mielikuvaharjoituksia erilaisten uhkien varalta. Esimerkiksi opiskelijat valmistauivat kokeeseen, joka oikeuttaa suorittamaan lääkärin tutkinnon. Monet näkivät sellaisia unia, joissa he myöhästyivät kokeesta, heidän koepaperinsa hukkuivat tai he epäonnistuivat vastauksissaan. Kävi ilmi, että uhkaunia nähneet saivat keskimäärin parempia pisteitä kokeessa kuin rauhallisesti nukkuneet. Unissa harjoittelemme myös sosiaalisia tilanteita varalta. Unet ovat äärimmäisen sosiaalisia. Näemme todella vähän unia, joissa sompailemme yksinään. (hs 20.1.2017)

Mieli laukaisee painajaisunet, kun se halua kiinnittää huomion johonkin hyvinvointia uhkaavaan asiaan. Ne voivat olla joko psyykkisiä tarpeita tai saada alkunsa kehosta. Esimerkiksi tukkoisesta nenästä kärsivä voi nähdä unta hukkumisesta, kertovat Anna Riihimäki ja Robert Waggoner tuoreessa kirjassaan Onko tämä unta? Myös jotkut lääkkeet tai sairaudet sekä stressi voivat luoda painajaisia.

Robert Waggoner on amerikkalainen uniasiantuntija, Anna Riihimäki taas suomalainen psykologi ja psykoterapeutti. Heitä yhdistää kiinnostus selkouniin eli uniin jonka aikana nukkuja tietää olevansa unessa. Riihimäen ja Waggonerin mukaan unet reagoivat elämäntapahtumiin jo siinä vaiheessa, kun ongelma on vasta muodostumassa. Jos unta ei yhdistetä valvetapahtumiin ja sen varoitusta huomioida tekemällä tarvittavia muutoksia, kehittyvät unet painajaisiksi.

- Jonkin asian tiedostaminen voi olla hyvinvointimme kannalta niin tärkeää, että alitajuntamme yrittää kiinnittää siihen huomiota joka yö. Tämä sama painajainen voi toistua, kunnes valvetilanne ratkeaa tai ymmärrämme unen viestin, kirjoittavat Riihimäki ja Waggoner.

Kirjoittajien mukaan painajaiset muuttavat muotoaan ongelman työstämisen myötä. Jos ne toistuvat muuttumattomina, on syytä kysyä ovatko asiat jääneet valveilla jollain tapaa jumiin. Painajaiset voivat olla merkki, jonka avulla voi seurata, pitäisikö omaa toimintaa muuttaa.

Painajaisunet ovat yleisiä vaikeuden ja traumaattisten tapahtumien jälkeen, ja niiden vuoksi kipukohta ei unohdu. Riihimäen ja Waggonerin mielestä tällä on myös tarkoituksensa: painajaiset pakottavat etsimään keinoja toipumiseen.

Riihimäen ja Waggonerin mukaan unet yrittävät tuoda jotain uutta ihmisen tietoisuuteen, ja tarjoavat samalla mahdollisuuden oppia. Painajaisunia näkevän kannattaisi pyrkiä ymmärtämään, mistä ne kertovat ja ratkaisemaan niiden esiintuomat valve-elämän ongelmat.

Näkeekö ihminen sitä enemmän unia, mitä suurempi hänen älykkyysosamääränsä on? Terveystalossa työskentelevän yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halosen mukaan tämän ajatellaan johtuvan siitä, että älykkään ihmisen aivoissa syntyy enemmän yhteyksiä päivittäin käsiteltävien asioiden välille.
- Älykkäät ihmiset myös prosessoivat päiväaikaista tietoa tehokkaammin unen aikana, hän kertoo.
Kaikki eivät kuitenkaan muista yöllä näkemiään unia. Kertooko se jotain älykkyydestä? Halosen mukaan älykkyydellä ei tiettävästi ole vaikutusta unien muistamiseen tai muistamattomuuteen. Luovuudella ja unien muistamisella voi sen sijaan olla positiivinen yhteys.

Unien merkityksestä Carlos Castaneda: Drömmandets konst, 1993

Unien ensimmäinen portti, toinen tietoisuuden taso aukenee vaiheittain. Unen näkijällä on seitsemän porttia aukasitavanaan. Aukaisuun liittyy esteitä. Taikurit, ”henkiset oppaat” käyttävät kahta erilaista kieltä. He puhuvat metaforisilla käsitteillä ja maagisista dimensioista. Toiseksi abstraktisilla käsitteillä, jotka ovat taikurien omia käsitteitä.
Ensimmäinen portti on kynnys mikä on ylitettävä jotta opisi tietämään mitä ajattelee juuri ennen syvää unta. Tietoisuus on paino, joka estää meitä enää avaamasta silmiämme. Lähestymme porttia kun tiedostamme että olemme juuri nukahtamaisillamme. Ennen nukahtamista on kohdistettava ajatus siihen, mitä haluaa nähdä. On tahdottava, mutta energiakehon on annettava tahtoa, ei itsensä. Se tarkoittaa, että ihminen tahtoo tahtomattaan, tekee tekemättä. Juuri nukahtaessa tulee katsoa ja nähdä omat kätensä. Saattaa käydä, että uneksii siitä että piti tehdä jotain, mutta ei teekään, kun ei vielä yksinekertaisesti osaa nähdä energiakehoa. Tarvitsemme energiakehon. Se on itse tunnettava ennen kuin tietää mitä se on.

On päätettävä mitä katselee unessa. Unitietoisuus on ovi toiseen tietoisuuteen, kuin virta, joka vie toiseen tietoisuuteen, joka taas on kuin valtameri, tietoisuus koko maailmasta. Unessa on tarkkailtava niin monia asioita kuin mahdollista. Jos niitä katsoo vain nopeasti eivät kuvat muutu. Unia on opittava hallitsemaan. Jos meillä on riittävästi energiaa – ja vain energian avulla pääsemme toiseen tietoisuuteen – voimme nähdä universumin suuruuden. Kun näkee unta täytyy uneksia, että herää toisessa unessa. Tämä tarkoittaa, että voi tarkentaa ja järjestää unta. Energia liikkuu toisella nopeudella kuin se mitä me tiedostamme. Niille toisille olomuodoille, ei-orgaanisille olennoille, tulee lähettää tunne luottamuksesta ja vahvuudesta.

Elisabeth Haich: Elävät olennot menevät nukkumaan

Nukkuminen tarkoittaa tietoisuuden vetämistä ruumiista henkeen. Koska useimmat ihmiset eivät voi saavuttaa hengen syvempiä asteita tietoisesti, he kadottavat tietoisuutensa, he nukahtavat.– Unien näkeminen kertoo, että sinulla on riittävä turvallisuus, jotta mielesi antaa sinulle mahdollisuuden työstää asioita unien avulla. Jos meiltä puuttuisivat tiedostetut unet, se voisi kertoa esimerkiksi erotilanteen olevan vielä liian haasteellinen tiedostavasti kohdattavaksi.

Markku Siivola: Unien opissa. Unet itseymmärryksen palveluksessa, Kirjapaja 2020
Unen tulkinta ja selitys kertovat, mitä uni merkitsee. Siihen tyytyvät useimmat tulkintajärjestelmät. Eikö se jo riitä? Ei. Tämä kirja tähtää unien ymmärtämiseen syvemmällä tasolla kuin pelkästään niiden merkitystasolla. Merkitykset voivat näennäisellä selkeydeltään auttaa tyynnyttämään levottomuutta omasta kykenemättömyydestä elämän suurten kysymysten edessä. Unessa löydetty merkitys ei ole vielä unten ”sisällä oloa”, läheistä, elävää ymmärtämistä vaan unta vielä kaukaa katsovan älyvoittoinen näkökulma. Unen syvemmän aukeamisen merkkinä on tunnereaktio, ”kolahdus”, joka pelkästä merkitysten etsimisestä puuttuu. Kun opit tunteiden kuvakieltä, näet niiden ilmaisevan elämääsi niin ytimekkäästi, että vain hienoin runous voi sellaiseen yltää. Kun ymmärtää unien kuvamaailmaa, ymmärtää ihmisen sisäistä mielikuvamaailmaa, joka herkeämättä vaikuttaa niin öin kuin päivin. Elämän onnellisuus riippuu paljolti juuri toistemme tunne- ja mielikuvamaailmojen ymmärtämisestä. Uni on pyyteettömin, aidoin kuva elämästä, minkä voi saada. Unet eivät valitettavasti anna elämänohjeita. Ne eivät neuvo, ne eivät ohjaa, eivät varoita. ”Uni sinänsä ei tahdo mitään, vain me itse voimme käsittää sen varoitukseksi.” (Jung). Ne vain valaisevat elämäntilannetta ohjaamatta sen enempää kuin pimeyttä valaiseva taskulamppu.
Kulttuurin yhteisten vakiomuotojen antaman suojan hintana on omimman luonnon hämärtyminen rooliemme taakse. Vaikka kulttuurin vanki hämärästi tajuaisikin elävänsä vain osalla minuuttaan, on uusille laidunmaille lähtö silti vaikeata, sillä mitä lähemmäs oman laidunmaan rajaa siirrytään, sitä enemmän alkavat muut tuomita ja varoitella ja mieleen muistuvat jälleen kulttuurisähköpaimenen kipeät iskut. Joka yö pyrimme uninemme eroon karsinoinnista. Useimmat ovat vuosien mittaan niin turtuneet että mitätöivät unien ohella kaikki arkitodellisuuden ulkopuolelle viittaavat vihjeet. Unessa suodinten häiritsevä vaikunta pienenee, jolloin pääsee lähemmäs sitä mitä todella on. Unet ovat kuin päivätajunnan vankilan muurissa olevia tähystysaukkoja laajempiin ulottuvuuksiin.

Anna Tommola: Yöllinen elämämme. Miksi näemme unia, Atena 2020

Unitutkimuksella oli pitkään pseudotieteen leima – osin siksi että ilmiötä ei ole helppo tutkia. Vaikka nukkumisen fysiologiaa on alettu ymmärtää yhä tarkemmin käytössä olevilla tutkimusmenetelmillä, unen aikaisiin subjektiivisiin kokemuksiin on ollut vaikea päästä kiinni. Riittävä nukkuminen onkin elintärkeää. Mutta entä unennäkö? Entä jos silläkin on jokin itsenäinen merkityksensä ihmiselle? Aivoissa on yön aikana meneillään omia aktiivisia prosesseja. Nestekierto tehostuu ja aivot puhdistuvat turhasta kuonasta. Unet jäljittelevät varsin hyvin valvemaailman aistimuksia. Evoluutiopsykologit katsovat, että jos tällainen ominaisuus olisi lajillemme tarpeeton, se tuskin olisi säilynyt. Mitä paremmin uni ilmiönä tunnetaan sitä kirkkaamin ymmärrämme myös päivätajuntaa.

EEG eli aivosähkökäyrän mittaaminen ja silmänliikkeitä mittaava EOG-laite seurasi aivotoimintaa läpi yön. Unessa oli todella vaiheita, joissa silmät liikkuivat ja aivot toimivat yhtä aktiivisesti kuin valveilla. Tuolloin herätetyt ihmiset muistivat nähneensä eloisia ja visuaalisia unia. Myöhemmin todistettiin, että tunteisiin liittyvät aivoalueet ovat REM-unen aikana jopa 30 prosenttia aktiivisemmat kuin valveilla keskimäärin. Yksi asia selvästi kulkeutui: tunteet. Jopa 35-55 prosenttia päivän aikana koetuista tunnetiloista ja huolista päätyi muodossa tai toisessa yöllisiin seikkailuihin. Uni on eräänlaista sisäistä, tiedostamatonta viisautta tai terapiaa, josta voi olla unennäkijälle apua. Uni käsittelee hankalaa tai mieltä painavaa huolta muuntelemalla sitä eri öinä ja liittämällä tapahtuneeseen myös aineksia ihmisen aiemmista kokemuksista. Yhteisön ulkopuolelle jääminen on ihmiskunnan historian alkuhämärissä ollut yksiselitteisesti hengenvaarallista. Unissa opetellaan lukemaan toisten mielentiloja. Selkounessa tietyt valveeseen liittyvät aivoalueet ovat poikkseuksellisesti aktiivia. Selkouniin pätee sama kuin mielen toimintaan yleensäkin: ne asiat vahvistuvat, joille antaa aikaa ja huomiota. Unet kertovat paljon omasta itsestä. Ne paljastavat, millaiset asiat ovat tunnetasolla niin tärkeitä – hyvässä ja pahassa – että jäävät toistuvasti koneistoon rullaamaan.

Lindholm ja Kärjen mukaan ydinminuus on jonkinlaista jumalallista alkuerää, korkeampaa minuutta johon unia pohtimalla ja niiden viestejä tarkkaan kuuntelemalla voi saada yhteyden.
Pyrkimys tutkia unia ei ole vain unien tutkimista. Se avaa samalla paljon laajempia näkymiä ihmisenä olemiseen ja todellisuuden kokemiseen.

Markku Siivola: Unien opissa. Unet itseymmärryksen palveluksessa, Kirjapaja 2020
Unen tulkinta ja selitys kertovat, mitä uni merkitsee. Siihen tyytyvät useimmat tulkintajärjestelmät. Eikö se jo riitä? Ei. Tämä kirja tähtää unien ymmärtämiseen syvemmällä tasolla kuin pelkästään niiden merkitystasolla. Merkitykset voivat näennäisellä selkeydeltään auttaa tyynnyttämään levottomuutta omasta kykenemättömyydestä elämän suurten kysymysten edessä. Unessa löydetty merkitys ei ole vielä unten ”sisällä oloa”, läheistä, elävää ymmärtämistä vaan unta vielä kaukaa katsovan älyvoittoinen näkökulma. Unen syvemmän aukeamisen merkkinä on tunnereaktio, ”kolahdus”, joka pelkästä merkitysten etsimisestä puuttuu. Kun opit tunteiden kuvakieltä, näet niiden ilmaisevan elämääsi niin ytimekkäästi, että vain hienoin runous voi sellaiseen yltää. Kun ymmärtää unien kuvamaailmaa, ymmärtää ihmisen sisäistä mielikuvamaailmaa, joka herkeämättä vaikuttaa niin öin kuin päivin. Elämän onnellisuus riippuu paljolti juuri toistemme tunne- ja mielikuvamaailmojen ymmärtämisestä. Uni on pyyteettömin, aidoin kuva elämästä, minkä voi saada. Unet eivät valitettavasti anna elämänohjeita. Ne eivät neuvo, ne eivät ohjaa, eivät varoita. ”Uni sinänsä ei tahdo mitään, vain me itse voimme käsittää sen varoitukseksi.” (Jung). Ne vain valaisevat elämäntilannetta ohjaamatta sen enempää kuin pimeyttä valaiseva taskulamppu.
Kulttuurin yhteisten vakiomuotojen antaman suojan hintana on omimman luonnon hämärtyminen rooliemme taakse. Vaikka kulttuurin vanki hämärästi tajuaisikin elävänsä vain osalla minuuttaan, on uusille laidunmaille lähtö silti vaikeata, sillä mitä lähemmäs oman laidunmaan rajaa siirrytään, sitä enemmän alkavat muut tuomita ja varoitella ja mieleen muistuvat jälleen kulttuurisähköpaimenen kipeät iskut. Joka yö pyrimme uninemme eroon karsinoinnista. Useimmat ovat vuosien mittaan niin turtuneet että mitätöivät unien ohella kaikki arkitodellisuuden ulkopuolelle viittaavat vihjeet. Unessa suodinten häiritsevä vaikunta pienenee, jolloin pääsee lähemmäs sitä mitä todella on. Unet ovat kuin päivätajunnan vankilan muurissa olevia tähystysaukkoja laajempiin ulottuvuuksiin.

Markku Siivola: Unien opissa. Unet itseymmärryksen palveluksessa, Kirjapaja 2020

Unen tulkinta ja selitys kertovat, mitä uni merkitsee. Siihen tyytyvät useimmat tulkintajärjestelmät. Eikö se jo riitä? Ei. Tämä kirja tähtää unien ymmärtämiseen syvemmällä tasolla kuin pelkästään niiden merkitystasolla. Merkitykset voivat näennäisellä selkeydeltään auttaa tyynnyttämään levottomuutta omasta kykenemättömyydestä elämän suurten kysymysten edessä. Unessa löydetty merkitys ei ole vielä unten ”sisällä oloa”, läheistä, elävää ymmärtämistä vaan unta vielä kaukaa katsovan älyvoittoinen näkökulma. Unen syvemmän aukeamisen merkkinä on tunnereaktio, ”kolahdus”, joka pelkästä merkitysten etsimisestä puuttuu. Kun opit tunteiden kuvakieltä, näet niiden ilmaisevan elämääsi niin ytimekkäästi, että vain hienoin runous voi sellaiseen yltää. Kun ymmärtää unien kuvamaailmaa, ymmärtää ihmisen sisäistä mielikuvamaailmaa, joka herkeämättä vaikuttaa niin öin kuin päivin. Elämän onnellisuus riippuu paljolti juuri toistemme tunne- ja mielikuvamaailmojen ymmärtämisestä. Uni on pyyteettömin, aidoin kuva elämästä, minkä voi saada. Unet eivät valitettavasti anna elämänohjeita. Ne eivät neuvo, ne eivät ohjaa, eivät varoita. ”Uni sinänsä ei tahdo mitään, vain me itse voimme käsittää sen varoitukseksi.” (Jung). Ne vain valaisevat elämäntilannetta ohjaamatta sen enempää kuin pimeyttä valaiseva taskulamppu.
Kulttuurin yhteisten vakiomuotojen antaman suojan hintana on omimman luonnon hämärtyminen rooliemme taakse. Vaikka kulttuurin vanki hämärästi tajuaisikin elävänsä vain osalla minuuttaan, on uusille laidunmaille lähtö silti vaikeata, sillä mitä lähemmäs oman laidunmaan rajaa siirrytään, sitä enemmän alkavat muut tuomita ja varoitella ja mieleen muistuvat jälleen kulttuurisähköpaimenen kipeät iskut. Joka yö pyrimme uninemme eroon karsinoinnista. Useimmat ovat vuosien mittaan niin turtuneet että mitätöivät unien ohella kaikki arkitodellisuuden ulkopuolelle viittaavat vihjeet. Unessa suodinten häiritsevä vaikunta pienenee, jolloin pääsee lähemmäs sitä mitä todella on. Unet ovat kuin päivätajunnan vankilan muurissa olevia tähystysaukkoja laajempiin ulottuvuuksiin.

Miksi unia ei joskus muista?

”Aivojen eri alueet ovat eri tavoin aktiivisia valveilla ja nukkuessa. Esimerkiksi etuaivokuori on hyvin aktiivinen valveilla, mutta ei nukkuessa. Etuaivokuoren tärkeinä tehtävinä ovat asioiden mielessä pitäminen ja muistin tallentamisen ohjaus. Ilmeisesti nukkuessa asioita on vaikea säilyttää työmuistissa ja siirtää pitkäkestoiseen muistiin. Ei kuitenkaan tiedetä tarkasti, miksi aivot eivät aina kykene tallentamaan muistoja unista. Ihminen muistaa monesti korkeintaan sen unen, josta on herännyt ja siitäkin ehkä vain lopun. Jos uniin ei kiinnitä huomiota heti heräämisen jälkeen, ne useimmiten unohtuvat heti. Unien muistamisessa on kuitenkin eroja. Jotkut muistavat uniaan hyvin. Selvää syytä tähän ei tiedetä. Unien muistamista voi kuitenkin harjoitella. Mitä enemmän uniin kiinnittää huomiota ja niitä yrittää muistella, sitä paremmin unia alkaa muistaa.
Katja Valli, psykologian tutkijatohtori Turun yliopisto (hs 3.4.)

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toimii unilaboratorio. Herkän unipatjan sensorit välittävät piirturille muutokset koehenkilön kehonliikkeissä. REM vaihe (Rapid Eye Movement) kertoo nukkujan näkevän unta ja toistuu joka 90 minuutti, aamuyöstä nopeutuen. Nukahdettuaan ihminen siirtyy syvään unitilaan, jonka aikana elintoiminnot hidastuvat. Sitä seuraa välivaihe ja sitten unennäkövaihe. Elintoiminnat muistuttavat valvetilaa. Unet ratkaisevat ongelmiamme, unet ovat terapiaa, unet kertovat peloistamme ja toiveistamme sillä uni on näkijänsä oma kuva. Unilla on terapeuttinen merkitys. Unien avulla ihminen selvittää itselleen asioita, joita hän ei valveilla ollessaan pysty tietoisesti käsittelemään. Unissa ihmiset selvittelevät tiedostamatonta sisintään. Unet ovat aina ongelman ratkaisuprosesseja. Uni on kuin aivoriihi, joka tuottaa jatkuvasti erilaisia ratkaisumalleja arkielämän työhön. Vasta unien yhdistely auttaa ihmistä ymmärtämään. Unien tulkinnan ymmärtämisen tekee vaikeaksi se, että jokaisen ihmisen persoonallisuudessa kaksi eri pyrkimystä on ristiriidassa: halu paljastaa ja tarve sensuroida. Nukkuja sensuroi nukkuessaan tiedottomasti omia uniaan, niitä joita oman kulttuurin moraali kieltää. Unissa on persoonallisia, uniikkeja aineksia ja ihmisenä olemisen universaaleja kokemuksia. Jokaisen unimaailma on oma luomuksensa. Unissaan ihminen valmistautuu kohtaamaan tulevaa. Unessa esiintyy naamioidussa hahmossa asioita joita ihmisen moraalitaju ei hyväksy. Uni näyttäytyy painajaisena vaikka on itse asiassa epäonnistunut uni. Ristiriidat tulevat epäselvinä esiin ja ratkaisut ovat sekavia. Jos uni kehittyy huonosti, tajunta käynnistää hätäjarrun eli lopettaa unen kesken. Kun ihminen sen jälkeen nukahtaa uudelleen, unityö alkaa alusta. Torjutut tunteet saattavat uudessa unessa näyttäytyä selvemmässä hahmossa. Uni työstää ihmisen mielen vapaaksi kiusaavista asioista. Uni ehkä yhdistää eilisen tapahtuman lapsuuden katkeraan pettymykseen. Unimaailma on ainoa vapaa ja ennakkoluuloton maailma mikä meillä on. Päivisin olemme järjen kahleissa. Jos haluat upota suurunien maailmaan, kirjoita päiväkirjaan illalla kaikki mitä sinulle on päivän mittaan tapahtunut, rehellisesti, kaunistelematta ja selittelemättä. Ummista silmäsi käsiteltyäsi päivän tapahtumat jo päivällä ja uppoa merkityksellisiin suuruniin.

Unien tarkastelu osana terapiaa

Uniohjaajakoulutusta Lindholm-Kärki on antanut vuodesta 2000. Hän on Luova uniohjaaja -koulutuksen kehittäjä ja kirjoittanut useita uneen liittyviä tietokirjoja. Psykoterapeuttina Lindholm-Kärki on käyttänyt unien tarkastelua osana terapiaa 30 vuotta.
– Tänä aikana on tapahtunut iso muutos. Aluksi unet hyväksyttiin osana terapiaa, mutta nyt ihmiset uskaltavat olla kiinnostuneita niistä laajemminkin. Aiheeton hömppäleima on vähentynyt. Psykoterapiassa unia voidaan käyttää apuna itsetuntemuksen syventämisessä ja tiedostamattomien ristiriitojen ymmärtämisessä. Unennäkövaihe on aivotoiminnan kannalta samanlainen kuin luova flow-tila. Unennäkövaiheen aikana neuroniverkostojen eri osien välillä syntyneet yhteydet ovat laajemmat ja väljemmät kuin valvetilassa, koska REM-unen aikana hermoston välittäjäaine noradrenaliini puuttuu lähes kokonaan. Erityisesti usein toistuvien tai ahdistavien unien tarkastelu saattaisi avata uusia ikkunoita siihen, mitä elämältään oikeasti haluaa. Monesti jokin kielteinen asia edustaa sellaista puolta itsessä, jota ihminen ei ole valveilla kohdannut. Jos unessa esiintyy tuttuja ihmisiä, voi kysyä itseltään, miksi luon juuri tämän ihmisen uneeni ja miettiä, mitä omaa ominaisuutta tai puolta kyseinen ihminen voisi edustaa. Usein unen maisema, tunnelma, ihmiset ja muut hahmot ovat osia itsestä.
Kirjoittaminen on helpoin keino muistaa unet, on hyvä pitää unipäiväkirjaa. Myös vähemmän merkityksellisiltä tuntuvat unet saattavat pitemmällä aikavälillä muodostaa prosessin, jolla on kerrottavaa. Tapahtumien lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota unen tunnelmiin. Jokainen on oman unensa asiantuntija. Valveilla käyty keskustelu unihahmojen kanssa voi auttaa avaamaan unen merkitystä. Esimerkiksi unen mustalta kissalta voi kysyä, mitä se haluaa kertoa. Keskustelua voi käydä kirjoittamalla tai kahdella tuolilla voi eläytyä unessa näkemäänsä hahmoon ja vastata sen ominaisuudessa.
– Uni on yksi keskeinen foorumi käsittämättömän kohtaamiselle. Uniin ei voi vaikuttaa, ne hallitsevat meitä eräällä tavalla, luonnehtii väitöskirjatutkija Silja Heikkilä Turun yliopistosta. Heikkilä tutkii unien kertomista kulttuuriperinnön tutkimuksen näkökulmasta. Unien kertomisella on ollut monissa yhteiskunnissa hyvin tärkeä rooli. Jos ajatellaan vaikka Raamattua, hyvin moni tapahtuma lähtee jonkun unessa näkemästä asiasta tai vaikka siitä, että enkeli ilmestyy unessa. (Terhi Nevalainen, Mitä minä haluan? Unien tutkiminen on tehokas itsetuntemuksen väline, ksml 8.5.2018)

Mitä uni saattaa tarkoittaa?

Unissa toistuvat usein samat teemat kuten lentäminen tai myöhässä oleminen. Mitä ne ja muut yleiset uniaiheet tarkoittavat? Unien tapahtumat pulpahtavat absurdisti jostain alitajunnan syövereistä.

1. Lentäminen
Lapsuudessa unet, joissa lennetään ovat tavallisimpia. Ne symboloivat sitä, että unennäkijä tuntee olevansa hyvässä vedossa, voimaantuneeksi, asiat sujuvat hänen suunnitelmiensa mukaan ja tavoitteet toteutuvat. Näitä unia esiintyy myös silloin, kun ihminen vapautuu tai irtaantuu jostain sellaisesta, joka on tuntunut painolastilta. Lentäminen tuntuu mahtavalta ja kertoo, että olet voittanut sinua häirinneet olosuhteet. Saatat luulla, että vapautumisen tunne johtuu hyvästä onnesta tai on vain sattumaa. Usein tämä huumaava tunne johtuu siitä, että olet esimerkiksi tehnyt vaikean päätöksen tai ylittänyt hankalat esteet.

2. Myöhästyminen jostain tärkeästä
Myöhästymisestä unta näkeminen on tyypillistä ihmisille, jotka omassa elämässään joutuvat jatkuvasti kamppailemaan aikataulujen ja deadlinen kanssa. Uni pitää näkijänsä varpaillaan ja näyttää kauhuskenaarion, jotta ihminen voisi tosielämässä paremmin valmistautua kamppailemaan aikarajojen kanssa. Myöhästymisunet voivat olla tyypillisiä myös luonteeltaan malttamattomille. Silloin ne heijastelevat tällaisen persoonan mielenlaatua. Mikäli myöhästymisunia esiintyy vain harvakseltaan, kannattaa miettiä, onko elämässä juuri tuolla hetkellä jotain, mikä on vaarassa mennä ohi tai epäonnistua.

3. Kuoleminen
Kuolemaan liittyvät unet ovat häiritseviä ja ajattelua herättäviä, koska unessa koettu suru tuntuu aidolta. Kuolinunet liittyvät elämänmuutoksiin, erilaisiin loppuihin ja luopumisiin. Jonkun rakkaan ihmisen kuolema unessa ei yleensä ole varoitus tai enneuni. Pikemminkin se heijastaa niitä tunteita, joita unessa kuolevan ihmisen tosielämässä tapahtuva kehittyminen tai muutos saa unta näkevässä aikaan. Näitä unia esiintyy usein silloin, kun oma lapsi saavuttaa jonkin rajapyykin. Unennäkijä suree unessaan sitä, että menettää jotain, mitä on ollut ja oppii samalla rakastamaan sitä, mitä on tulossa. Omasta kuolemasta unen näkeminen ei ole huolestuttavaa. Se viestii elämässä meneillään olevasta muutoksesta. Siitä, että vanha minä on lipumassa pois ja uusi on tulossa.

4. Ajoneuvon hallinnan menettäminen tai hallinnan menettäneessä ajoneuvossa matkustaminen
Ajoneuvo symboloi unennäkijän kykyä ohjata elämäänsä haluamaansa suuntaan tietyssä tilanteessa, tehdä johdonmukaisia päätöksiä tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Kyse on innosta ja motivaatiosta. Samalla myös kyvystä viedä prosessia eteenpäin. Jos unessa menettää ajoneuvon hallinnan, kannattaa miettiä, onko elämässä jotain, mikä ei ole hallinnassa, ettet tunne hallitsevasi omaa polkuasi kohti menestystä. Samalla on hyvä miettiä, mikä saa tuntemaan, että on jollain tavoin tuuliajolla. Tämänkaltainen uni on usein alitajunnan varoitus siitä, että asioissa kannattaa edetä vähemmän vauhdikkaasti tai laittaa jarrua tietynlaiseen toimintaan, höllätä otetta. Muuten voi käydä huonosti.
Aina ei tarvitse kontrolloida kaikkea. Anna vaistojesi ja halujesi ohjata sinua oikeaan suuntaan.

5. Kumppani pettää
Uni, jossa joutuu kumppaninsa pettämäksi, herättää ikäviä tunteita ja huolta. Onneksi tämänkaltainen uni viestii vain harvoin siitä, että kumppani todellisuudessa hakee elämäänsä iloja parisuhteen ulkopuolelta. Pikemminkin uni viestittää siitä, että kumppanin elämässä on jotain, mikä vie hänen huomionsa. Tästä syystä unennäkijä ei saa toivomaansa huomiota. Suhteessa voi olla työn, nettiriippuvuuden tai aikaa vievän harrastuksen kaltainen kolmas pyörä. Ei ihme, että huomiotta jäänyt näkee unta petetyksi tulemisesta. Todennäköisesti unet loppuvat, kun tuo liikaa huomiota varastava "kolmas pyörä" saa kumppanilta aiempaa vähemmän huomiota.

6. Seksiunet
Seksiunien näkemisellä on harvoin mitään tekemistä seksin kanssa. Usein seksiunet eivät liity fyysiseen kanssakäymiseen unessa nähdyn seksikumppanin kanssa. Pikemminkin ne symboloivat toivottua tai kaivattua henkistä yhteyttä unen seksikumppani kanssa. Seksiunen näkevä voi tehdä pienen testin miettimällä, mitkä kolme sanaa tulevat ensimmäisenä mieleen unen seksikumppanista. Onko joku niistä kolmesta kenties sellainen, jonka seksiunen näkijä voi liittää omaan persoonaansa? Luultavasti on. Unen seksikumppani edustaa tuota asiaa ja esiintyy siksi unessa.

7. Testaaminen tai testatuksi joutuminen
Näitä unia näkee erityisesti elämäntilanteessa, jossa joku koettelee unennäkijän kärsivällisyyttä tai hän joutuu jollain tavoin muiden arvioitavaksi. Uni on ystävällinen muistutus siitä, että kannattaa pysytellä rauhallisena ja valmistautua asioihin mahdollisimman hyvin.

8. Tyhjän tai käyttämättömän huoneen löytäminen
Eri huoneet kuvaavat persoonallisuutesi eri puolia. Uni merkitsee sitä, että näkijä on löytämässä itsestään uusia tai aiemmin hylkäämiään puolia. Unessa nähty talo symboloi unennäkijää, rakenne hänen persoonallisuuttaan ja itse asunto hänen sieluaan. Usein unen tyhjä huone merkitsee kykyä tai lahjaa, joka todellisessa elämässä on jäänyt käyttämättä. Unennäkijällä voi esimerkiksi olla huikea laulunääni, mutta hän työskentelee kirjanpitäjänä. Uni muistuttaa siitä, että uneksijassa on paljon muutakin kuin vain se, minkä hän hyödyntää. Kenties hänen kannattaisi ottaa lahjansa käyttöön edes omaksi ilokseen

9. Joku ajaa sinua takaa
Takaa-ajo unessa tarkoittaa sitä, että elämässä on pulma, johon haluaisi tarttua, muttei tiedä, miten sen tekisi. Tällaiset asiat antavat usein mahdollisuuden kehittyä ja huomata itsessään uusia kykyjä. Eli se, että jonkin asian kohtaaminen pelottaa vähän, voi olla myös hyvä merkki.

10. Hampaasi putoavat
Hampaat symboloivat itsevarmuutta ja valtaa. Siksi niiden putoaminen voi tarkoittaa, että tunnet elämässäsi itsesi epävarmaksi. Kun tuntee itsensä avuttomaksi, tulee käydä faktat rauhallisesti läpi mielessään ja suhtautumaan vaikeana kokemaansa tilanteeseen hyödyllisenä haasteena.

11. Et löydä vessaa
Kauhea hätä, mutta mailla halmeilla ei näy vessaa. Ihminen tyydyttää vessassa perustavimpia tarpeitaan. Tästä syystä puuttuva vessa unessa voi tarkoittaa, että sinun on vaikea ilmaista muille, mitä tarvitset jossakin tilanteessa. Mieti tällöin enemmän omia tarpeitasi kuin sitä, mitä muut haluavat.

12. Olet alasti julkisella paikalla
Vaatteilla ihminen antaa muille haluamansa kuvan itsestään. Uni alastomuudesta julkisella paikalla on psykologin mukaan merkki siitä, että ihminen tuntee itsensä haavoittuvaiseksi ja suojattomaksi. Joskus vain täytyy olla avoin muille, jotta he näkevät todelliset kykysi. Avoimuus saattaa olla noloa, mutta toisinaan se riski kannattaa ottaa.

13. Olet kokeessa, johon et ole valmistautunut
Arvioimme itseämme kokeiden perusteella, joten tällainen uni kertoo, että tarkastelet kriittisesti omia suorituksiasi. Moni on itse itsensä kovin arvostelija. Jatkuvan tuomitsemisen sijaan tulee keskittyä omiin taitoihin ja saavutuksiin.

14. Putoat korkealta
Putoaminen unessa merkitsee, että ihminen pitää turhan tiukasti kiinni jostakin asiasta elämässään. Psykologin resepti kuuluu näin: Rentoudu ja anna olla. Älä huolehdi siitä, että menetät kontrollin. Luota itseesi ja muihin ja anna asioiden tapahtua omalla painollaan.

Erich Fromm 1951

Miksi eräs elämää hämmentävä ilmiö, unet, kummastuttava ihmisiä niin vähän ja herättää niin vähän kysymyksiä. Kaikki näkevät unia, mutta niitä ei ymmärretä. Kuitenkin toimitaan aivan kuin mitään outoa ei tapahtuisi nukkuvassa mielessämme. Uni on outo ainakin verrattuna mielen loogisiisiin ja määrätietoisiin tekoihin. Mutta on kyse mistä tahansa, unen näkijä itse on unen alkuunpanija, kyseessä on hänen unensa, hän n sepittänyt unen. Unessa nähdään kuolleiden ihmisten elävän, kauan aikaa sitten tapahtumia kuin nykyhetken tapahtumia. Kaksi tapahtumaa tapahtuu samana aikaan, vaikka todellisuudessa näin ei voi tapahtua, olla kahdessa paikassa samaan aikaan, yhdistää kaksi ihmistä yhdeksi ja muuttaa jonkun ihmisen toiseksi. Unissa ei todellakaan ajalla ja paikalla ole merkitystä. Toinen omituinen asia on, että ajatellaan sellaisia tapahtumia ja henkilöitä, joita ei olla ajeltu vuosiin. Unohtumaton henkilö ilmestyy yhtäkkiä unessa sellaisena tuttavuuksena jota ei olla ajateltu usein. Kuitenkin unet tuntuvat todellisina. Herää kysymys: mikä on todellisuus? Uni jota ei ole ymmärretty on kuin kirje jota ei ole avattu.

Eagelmanille unien tarkoitus on kiinnostava kysymys. Unien pohjimmainen syy on tieteelle yhä arvoitus. Eaglemanin mukaan näemme unia, jotta näkötietoon erikoistunut näköaivokuori ei päätyisi viereisten aivoalueiden valtaamaksi. Jos ihmiseltä riistetään jokin aisti, aivoissa naapurialueet innostuvat valtaamaan kyseistä aistitietoa käsittelevän alueen. Engelmanin ja hänen kollegansa teoriassa näköaivokuori on maapallon pyörimisliikkeen vuoksi joka yö vaarassa jäädä muiden aistien jalkoihin. Ennen sähkövalon keksimistä eli valtaosan historiasta ihmiskunta on elänyt karkeasti puolet ajastaan pimeydessä. Pimeys ei vaikuta tunto-, kuulo-, maku- tai hajuaistiin, eivätkä ne ole silloin alttiita valtaukselle. Näköaivokuori sen sijaan on, joten siksi näemme unia. Unet olisivat siis sivutuote, joka syntyy hermoyhteyksien välisen kilpailun ja maapallon pyörimisliikkeen yhteisvaikutuksesta. (David Eagelman: Aivojen ääretön tarina. Atena 2022)

Unikurssi, ohjaajana Olavi Moilanen: Itsetuntemusta unien avulla

Unet ovat tehokas elämäntaidon, viisauden ja luovuuden lähde. Unet syntyvät vapaista mielleyhtymistä, joita ohjaa huoli paremmasta elämästä. Siksi unia voidaan käyttää tehokkaasti elämänlaadun parantamisen välineenä. Myös suuri osa keksinnöistä tehdään öisin unitilassa. Unien merkitystä kuvaa se, että ne on perinteisesti ymmärretty jumalten ihmisille antamiksi viesteiksi. Unien avulla voidaan tunnistaa tämän hetken ongelmat, koska päivän tuottamat pettymykset näkyvät seuraavien öitten unissa tavalla, jonka perusteella voidaan tunnistaa taustalla olevia aikaisempia vastaavia kokemuksia ja opetella toimintamalleja, joilla voidaan löytää iloa elämään. Harjoittelun avulla voidaan oppia ymmärtämään unia ja niiden ilmaisukieltä sekä oppia muistamaan ne selkeämmin. Unia voidaan myös tuottaa unennäkijän haluamista aiheista. Tällöin voidaan saada unien syvällinen viisaus käyttöön halutulla tavalla: tehdä niiden avulla luovia keksintöjä, hakea runoja, kaunista musiikkia tai saada elämälle opastusta unien ja tarinaperinteen viisaudesta.

Kurkistus unimaailmaan

1980-luvulla kiinnostuin luovuutta tutkiessani unimaailmasta. Opettelin yksinkertaisen tekniikan, jolla sain joka yö haltuuni 3-4 unta, jotka aamulla kirjoitin ylös. Olin antanut itselleni illalla suggestion ”Herään aina kun uni loppuu”. Unitutkijat olivat todenneet, että unet toistuvat noin 1,5 tunnin välein. Kun heräsin, kirjoitin ylös 1-2 avainsanaa näkemästäni unesta – ja jatkoin nukkumista. Kun aamulla otin univihkoni esille ja keskityin yöllä kirjoittamiini avainsanoihin, unet nousivat mieleeni kuin videonauhurilta. Sain tällä tavalla talteen alle vuodessa noin 300 untani. Niiden avulla opiskelin unen kieltä, Carl Jungin unikirja apunani. Paikkakunnalla, jolla asuin, minulle alkoi kehittyä asiakaskuntaa unien tulkitsijana. Se oli hauska harrastus.

Ruokahalu kasvoi syödessäni. Luin eräästä unia käsittelevästä kirjasta jutun, että joku oli onnistunut vierailemaan omassa unimaailmassaan. Ei siis näkemässään unessa, vaan paikassa jossa unet syntyvät. Tämä alkoi kiinnostaa minua kovasti, varsinkin kun kirjassa oli kuvattu henkilön käyttämä tekniikka. Hän oli onnistunut livahtamaan unimaailmaansa nukahtamisen yhteydessä.

Tiesin jo kokemuksesta, että ennen nukahtamista me vaivumme unen kaltaiseen tilaan, jossa uni- ja valvetila sekoittuvat. Normaalisti ihminen nukahtaa eli menettää tajunsa tässä tilassa. Olin kuitenkin valmistautunut pysymään hereillä ja katsomaan mitä tulee vastaan. Kamppailu nukahtamista vastaan kesti muutaman minuutin ajan. Sitten olin kuulevinani äänen:n”No kurkista sitten.” (Kari Helin)

Nukkuminen ei ole passiivista toimintaa. Rem-vaihe (rapid eye movement) on lähellä valvetilaa, uni om aktiivia, keho on pois päältä, mutta aivot eivät, ne muokkaavat muistoja ja aiemmasta tiedosta uusia kokonaisuuksia. Rem unen aikana aivot lamaavat käsien ja jalkojen lihakset ettei uneksija toteuta näkemäänsä valvemaailmassa. Unen aikana aivot erottavat muistoista niihin liittyvän tunnelatauksen ja kolhujen särmät hioutuvat pois, aivot vahvistavat päivän kokemusten synnyttämiä hermoyhteyksiä ja liittävät ne hermoverkkoihin, assosiaatioverkosto uudistuu. Unet auttavat kipeiden kokemusten käsittelyssä. Ihmiset haluavat hallita uniaan ja viettää pidempään Rem unen vaiheessa, mutta keho ei toimi niin. Pisimmät rem-vaiheet sijoittuvat yöunien loppuvaiheeseen. (New York Times 2023, ksml 2.4.23)