Mankkaa -nukkumalähiö vai oma pikkukaupunki?



Minulla on unelma

ILMA ON TÄÄLLÄ PUHDASTA

Mankkaa kuuluu Tapiolan ohella Espoon mustimpiin alueisiin. Ilman rikkipitoisuus on 2 mg/m2. Maan vastaanottokyky ylittyy kolminkertaisesti. Lapset tulisi evakuoida tältä alueelta. Mankkaan ilmaa saastuttaa eniten liikenne. On lyhytjänteistä toimintaa siirtää akuutti ongelma muualle eli rakentaa Kehä II, Turvesuontie tai leventää Kehä 1.


Minuutin tarkkuudella asuinalueilla risteilevän pikaraitiotien lipunhinta on mahdollista laskea niin alas, että omaa autoa kannattaa käyttää vain äärimmäisessä hädässä. Miten hiljaista täällä olisikaan, jos me lähtiessä emme painakaan kaasua Mankkaan tiellä?


Hyvä on muistaa, että polkupyörä on kaupungissa alle viiden kilometrin taipaleella nopein kulkuväline. Mutta kukapa nykyisellään uskaltaa polkea Mankkaantietä Tapiolaan? Pyöräilijä tarvitsee turvalliset, joustavat ja aukottomat pyörätiet. Pyörien säilytys ja sadepäivien suoja on taattava.

 


MAA ON VILJAVAA JA ELÄVÄÄ

Mankkaalla monilla paikoilla humusmaa myytiin ennen tontin rakentamista. Vielä useammilla alueilla maa on raskasmetallien läpäisemä. Omenoita ja salaattia ei saa mielin määrin syödä. Yksi ihminen tuottaa sata litraa parasta maanparannusainetta vuodessa. Missä viipyy kompostoijan ja kierrättäjän etuseteli? Mieluummin toki ravinteeksi kompostiin kuin saasteeksi Itämereen tai jätevuoreksi Ämmässuolle. Rottia ja hajua ei nykykompostointitekniikalla tarvitse pelätä.


Mankkaan kaatopaikan biokaasut lämmittäisivät 400 kotia. Nyt vaaralliset klooratut hiilivedyt joutuvat hengitysilmaamme. Orionin tiloissa käsitel1ään päivittäin tuhansia vaarallisia kemikaaleja. Liuotinpäästöt olivat vuonna 1985 76 tonnia, Fermionin 157 tonnia. Mukana oli runsaasti otsonia vähentäviä freon 12-päästöjä ja syöpää aiheuttavaa metylenikloridia. Olemmeko tyytyväisiä nyt kun piippua on nostettu?

 

MEILLÄ ASUKKAILLA ON AIKAA JA HALUA POHTIA MAAILMANMENOA YHDESSÄ

Sanotaan, että yksinäisyys ja eristäytyminen ovat nykyajan vitsauksia, epidemioita. Meistä mankkaalaisista useat ovat Oulusta, Saarijärveltä ja Kuopiosta. Ehkä asumme tilapäisesti täällä. Ei viitsi pyytää naapuria mustikkapiirakalle, kun hän todennäköisesti muuttaa pois ensi vuonna. Koska perinteistä kanssakäymistä ei synny, miksemme loisi uutta?

Missä viipyvät korttelien ilmoitustaulut! Miksi Mankkaan makasiinia ja entistä HOK:n tilaa ei kunnosteta alueen olohuoneeksi! Voisimme tuoda lehtiä ja kirjoja, hankkia pojille snooker-pöydän ja tytöille kani- ja hamsteritarhan. Aikuiset voivat valmistaa aterioita, jumpata ja pelata korttia.

 

TEEMME YHTEISIÄ TALKOOPROJEKTEJA

Miksi vain viisi prosenttia mankkaalaisista lapsista saa päiväkotipaikan Mankkaalta! Miksi kaavoitetut pelikentät ovat ryteikköjä? Useilla yksittäisillä ihmisillä on uima-allas. Emmekö saa yhteistoimin aikaiseksi yhtä yhteistä! Entä yhteiskeittiö, leivinuuni, kangaspuut, tenniskenttä! Onko kaikki mielekkäät vapaa-ajaninvestoinnit tehtävä aina yksin ja erikseen!


 

KAUPUNGINVIRASTOILLA ON ALUEPISTEITÄ

 

Meitä asuu Mankkaalla 6000. Miltä tuntuisi asioida kaupunginsuunnitteluvirastossa, kiinteistö-, koulu-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioissa Mankkaalla! Väestönsuojelu-, ympäristö- ja oikeusaputoimistolla tulisi myös olla piste Mankkaalla.

Näitä unelmia en voi toteuttaa, vaikka olisinkin kaupunginvaltuutettu. Mutta jos meitä on monta, jotka haluamme puuhastella kotinurkilla, ehkä saamme Mankkaalle oman valtuuston. Päätöksiämme ei määräisi kansainvälinen kilpailukyky, valuuttarahasto eivätkä huipputekniikan kokeilut.

Tervetuloa juttelemaan!

 

  • Pikaraitiotiellä pääsee äänettömästi, täsmällisesti ja saasteettomasti Tapiolaan, Kauniaisiin, Leppävaaraan ja aina myös Helsinkiin.
  • Ekotiketti tarkoittaa helppokäyttöistä satasen seutulippua - työsuhdelippu, perhelippu, happy hours- lippu.
  • Milloin Mankkaan kaatopaikan biokaasua aletaan hyödyntää?
  • Milloin Orionin ja Fermionin lääketehtaat siirretään pois asutuskeskuksesta?

 

 Lapselle hyvä asuinympäristö on myös aikuisille hyvä elinympäristö.

Henkilökohtainen on poliittista.

Yksi maailma, monta kylää.


1987 Eduskuntavaalit

Vihreä maailmankatsomus

 

Tuntuu hyvältä tietää, että yhä useampi ihminen tajuaa muutoksen suunnan.

1. Vihreiden tunnuslause: Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti

2. Naisten ominaisuus: Omat kokemukset ohjaavat poliittista toimintaa

3. Rajallisessa tilassa rajaton kasvu ei ole mahdollista.


Nykyisessä yhteiskunnassa taloudellisen kasvun ihannointi, ympäristön tuhoutuminen ja ihmisten henkinen luhistuminen kuuluvat yhteen ja samaan ongelmakenttään.



Tärkeitä tavoitteita:


On pyrittävä turvaamaan luonnon ekologinen kiertokulku, kehittämään paikallista itsehallintoa, soveltamaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja väkivallattomia toimintaperiaatteita. Näiden päämäärien saavuttamiseksi on tärkeä

 

a) edistää hajautettua, kotimaista energiantuotantoa ja vastustaa atomivoimaa sen kaikissa muodoissa

 

b) pyrkiä vähitellen löytämään Suomen armeijan henkilökunnalle muita töitä. Sotalaitoksen sijasta nuoret voivat osallistua elämästä selviämisen kokeilu ja opetusvuoteen.

 

c) puolustaa luontoa ekologista tasapainoa järisyttävissä kysymyksissä. Ilman, veden ja maaperän ylikuormitus on estettävä. Kuten tähän mennessä yritykset ovat pitäneet taloudellista kirjanpitoa, tulee vakiintua ekologinen kirjanpitovelvollisuus, missä luonnon pääoman käyttö lasketaan selvin fysikaalisin mittayksiköin.

 

d) etsiä oikeudenmukaisia ja tasa-arvoisia toimintatapoja kansalaisten perusoikeuksia toteutettaessa ja ottaa huomioon vammaisten, naisten, maahanmuuttajien ja vähemmistöjen tarpeet.

 

e) ohjata uudet investoinnit

  • energiaa säästäviin moottoreihin
  • puhdistus- ja suodatinlaitteisiin
  • kierrätyskeskuksiin
  • energiavaihtoehtojen tutkimiseen


Eroottisemman yhteiskunnan puolesta tulee puhua nyt, kun tietotekniikka ja harmaa arkipäivä uhkaa erottaa meidät toinen toisistamme ja vaadimme yhteiskunnalta sitä, mitä ennen teimme intohimoisesti toistemme hyväksi.




ETYK - Ekologia - Erotiikka


Kunnassani oli vuonna 1984 yli 1000 kunnallisvaaliehdokasta. Sain kuntaan juuri muuttaneena pelkän kuvani ja koulutukseni perusteella paljon ääniä, vain 22 ehdokkaasta sai enemmän kuin minä. 86 kuntalaista oli äänestänyt Airaksista, joka oli lähes aina lehdistössä, 860 minua. Koko nelivuotisen valtuustokauteni aikana paikallislehti tai Helsingin Sanomat ei kertaakaan referoinut puheitani, ehdotuksiani tai aloitteitani. Horn virkkasi, söi purukumia, ei vaivautunut äänestämään jne. Aloin miettiä kunnallista demokratiaa. Minun perusteltuja puheenvuorojani ei päästetty valtuustosalin ulkopuolelle.

 


Marketta Horn

Kunnallisvaalit 1996

Visioita tulevaisuuteen - kunnan yleistavoitteet selkokielellä

Virkamiesjohto on käynyt Japanissa saakka markkinoimassa Espoon toimistotiloja ja kaikkia niitä palveluja, joita kaupunki tarjoaa uusille yrittäjille. Totuus paljastui samalla matkalla. Eihän Espooseen voi tulla töihin, kun työntekijät eivät saa lapsilleen päivähoitopaikkoja. Kyse ei ole lamasta, vaan suuresta koko yhteiskuntaa koskevasta rakennemuutoksesta. Siksi ei kannata enää lisätä byrokratiaa, keskittymistä ja erikoistumista, vaikka niin syntyisikin lyhyellä tähtäimellä eniten säästöjä.

Rakennemuutoksen aikana - mikäli se halutaan toteuttaa demokraattisesti - tarvitaan uusia ideoita, toimintatiloja ja varoja tukemaan ihmisten omatoimisuutta.

Entä ympäristöasiat? Springer Verlag Saksassa vaatii jo nyt kaikki toimituksensa rautatiekuljetuksina. Pärjääkö Espoo kansainvälisen kysynnän ekologisissa vaatimuksissa?

Opetus- ja kulttuuritoimen tavoitteissa sanotaan jo nyt, että palvelut tulee kohdistaa niin, että ne tukevat ihmisten selviytymistä elämässä ja heidän halujaan kasvaa ihmisenä, myötävaikuttaa arvopohjan ja valmiuksien luomiselle ihmisten kohdatessa työelämän suuretkin muutokset. Ihmisten välistä vuorovaikutusta pyritään lisäämään, syrjäytymistä vähentämään, kehitetään asukasyhteistyötä.

Maksut eivät saa olla esteenä. Luodaan joustava maksupolitiikka. Samalla tulee antaa toimitiloja ja liikuntapaikkoja kaupungille suoritettavia palveluja vastaan - ei rahalla silloin kun yhä useammilla on sitä yhä vähemmän.

Kaikista huonoin on opetus- ja kulttuuritoimen sitkeästi ylläpitämä päätös rakentaa vielä yksi mammuttirakennus kaupungin tyhjenevien omien rakennusten lisäksi eli uusi pääkirjasto.

Sosiaali- ia terveystoimiala ei tue omatoimisuutta

Pärjääkö espoolainen veronmaksaja, miten on ihmisten elämän oma hallinta'? Lääninhallitus moittii Espoota liiasta erikoissairaanhoidon suosimisesta ja laitospainotteisuudesta. Menestyjillä menee täällä yhä paremmin, putoajilla yhä huonommin. Omatoimisuus ja ennaltaehkäisy ei tule esiin sosiaalitoimen yleisperiaatteissa.

Ympäristö- ja teknisten palveluiden toimiala haluaa tarjota korkeatasoiset palvelut.

Kestävässä kehityksessä korkeatasoisuus tarkoittakoon kompostikäymälöitä, vesien normaalia suodatusta, aukottomia pyöräteitä ja pienhalleja. Ympäristötoimiston toimintaa ei saa supistaa viemällä varoja Villa Elvikin ylläpitoon, terveystarkastuksiin tai matkailuesitteiden laatimiseen.

Espoon kuntasuunnitelman tavoiteosa on kirjattava kuntalaisten eikä yrityselämän ja viranomaisten toiveiden mukaisesti. Jopa automarkettien mainostaminen lasketaan Espoossa kestävää kehitystä edistäväksi.

Tekninen virasto aloitti helmikuussa 1996 markkinointikampanjan Espoon helppojen pysäköintimahdollisuuksien tunnetuksi tekemiseksi. Tiedotteessa sanotaan: "Pysäköinnistä tiedottamalla helpotetaan asioimista ja ostoksilla käyntiä Espoon monipuolisissa liikekeskuksissa... Markkinointikampanja edistää myös kestävän kehityksen mukaisesti tarpeettoman liikenteen vähentämistä."

  • Kestävän kehityksen mukainen inhimillisen ulottuvuuden läpäisy yhteiskunta- ja yhdyskuntasuunnittelussa tarkoittaa korttelikoteja, tietotupia, ilmoitustauluja, lentopallokenttiä, puistonpenkkejä.

  • Kaupungin tulevaisuuden lähtökohdat lepäävät voimakkaimmin ympäristön kestävyyden kehityksen varassa.

    Kaupungin elinvoima näkyy mm monipuolisessa elinkeinoelämässä ja kuntalaisten aloitteellisuutena ja aktiivisuutena.

  • Maanhankinnan painopiste on ensisijaisesti yhteistilojen sekä puisto- ia virkistysalueiden hankinnassa.

  • Kaikessa rakentamisessa huomioidaan ekologisen rakentamisen uusimmat vaatimukset. Erityisesti turvataan kestävää kehitystä edistävän elinkeinoelämän toimintaedellytykset.

  • Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen kehittäminen niin, että liikkumisen tarve vähenee. Maankäyttöpolitiikassa ja suunnittelussa huolehditaan ensisijaisesti kuntalaisten toiveista."

Euroopan kaupunkien sopimus Kohti kestävää kehitystä (allekirjoitettu Ålborgissa Tanskassa 27.5.94)


  • Kaupungin menestys perustuu kuntalaisten aktiiviseen kuulemiseen ja siihen että henkilöstö sitoutuu kestävän kehityksen periaatteisiin.

  • Syrjäytymisen ehkäiseminen ja palkkatyön ulkopuolella elävien kuntalaisten toimintaedellytysten ja elämisen ehtojen turvaaminen on keskeinen yhteiskunnallinen tehtävä.

    • Opetusta kehitettäessä vahvistetaan oppilaiden kiinnostusta omatoimisuuteen ja henkiseen vahvuuteen - ei pelkästään luonnontieteisiin ja matemaattisiin aineisiin.

    • Vapaa-ajan sivistyspalvelut tarjoavat ihmisille alueellisia kohtauspaikkoja. Asukkaiden mahdollisuuksia oman elämänsä hallintaan ja inhimilliseen kasvuun tuetaan omalla asuinalueella monipuolisella kulttuuritoiminnallä.

    • Liikenneverkon ylläpidon painopiste on pyöräteiden ja joukkoliikenteen väylissä.

Aloite: Perustetaan Agenda 21 mukainen asukkaiden, elinkeinoelämän ja virkamiesten yhteinen foorumi. Jäseniksi siihen lähettävät asukasyhdistykset puheenjohtajansa, Espoon yrittäjät ja virkamiehet kunkin toimialansa edustajan.

Kaupunkisuunnittelu: Saneeraus ennen uudisrakentamista, ekologiset malliasuntoalueet ja  rakennusnormit suosimaan ekologista rakentamista.

Energia: Suunta on kohti yhä suurempaa paikallisuutta ja säästöä. Sähkön perustarvemaksu entinen, mutta tuhlailulle korotettu maksu. Ei yösähkötariffia. Maksujen porrastus suunnitellaan niin, että suurkulutuksesta ei palkita. Espoon Sähkö velvoitetaan sähkötöissään kuulemaan asukkaita. Vähennetään ostoja TVO:lta ja IVO:lta niin paljon kuin he lisäävät ydinvoimakapasiteettiaan.

Espooseen rakennetaan onnellisten kaupunkia:

Talkootaalari: 
Kuntalaiset saavat käydä tuuraamassa kirjastossa, uimahallissa, urheiluhallissa ja päiväkodissa. Vastapalveluksi kaupunki antaa ilmaisia teatterilippuja, uimakortteja, seutulippuja. Yhteisvoimin asukkaiden kanssa voivat kirjastot olla auki pitempään, myös sunnuntaisin.

Viranomaisten alueellistaminen:
Keskuspalvelut tulee hajauttaa 10.000 asukkaan kaupunginosiin: korttelikonsultteina toimivat terveydenhoitaja, sosiaalihoitaja, juristi. Erityisesti lama-aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen kannettavaksi jäävät työnteon,- asumisen, liikenteen ja elinkeinorakenteen ongelmat. Sosiaalipalvelut on nähtävä kokonaisvaltaisina.

Kunnallislain 37 pykälän mukaan "kunnan jäsenille on sopivin tavoin annettava riittävät tiedot yleisistä mielenkiintoa herättävistä vireillä olevista kunnan asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä ja tehdyistä ratkaisuista". 160 ilmoitustaulua Espooseen! llmoitustaulut lisäävät myös kuntalaisten yhteistoimintaa ja lähiökulttuuria.

.

Pikaraitiotie
100 km pikaraitiotieverkon rakentaminen maksaa saman verran kuin 15 kilometrin metroradan rakentaminen. Tämä johtuu siitä, että pikaraitiotie ottaa virran ylhäältä eikä sen ajorataa ja pysäkkejä tarvitse suojata niin kuin metron. Pikaraitiotie pystyy tekemään käännöksiä ja nousemaan mäkiä.

Kaavoissa olevat moottoritievaraukset poistetaan eikä uusia lisätä... Työsuhdeautoja ja -parkkipaikkoja tulee verottaa täydestä arvosta...

Ekotiketti: 

on voimassa klo 10-14 ja klo 18 jälkeen. Se maksaa puolet tavallisesta lipusta ja sitä voidaan siirtää työpaikalla ja perheessä toiselta toiselle.

Kokemusten mukaan lipunhintojen radikaali laskeminen on nostanut käyttäjämääriä 30%, joten kaupungin joukkoliikennekustannukset eivät ole nousseet. Tielaitos on arvioinut markkamääräisesti, kuinka paljon ajettu kilometri aiheuttaa ympäristövahinkoja. Liikennetapaturmien kulut ja terveyskulut, melu- ja muut haitat ovat vielä arvioimatta.

 *****


Keskustelun pohjaksi 13.6.1984


Vihreää perussanastoa: sopusointu, hallittavuus ihmisen/ihmisten, eläimen ja kasvin välillä

  • kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet henkisen ympäristön hyväksikäyttöön ja perusturvallisuuteen

  • verotuksellisesti kannustetaan pienimuotoisia tuotantoryhmiä, oma-aloitteellisuutta, uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä

  • lähidemokratia, kortteliverstaat jne. mahdollistavat palkkatyön ulkopuolisenkin toiminnan mielekkääksi.

  • luonnon hyötykäyttöä suunniteltaessa on tunnettu luonnonomat lait ja ymmärretty luonnonarojen rajallisuus ja siksi suositaan vähäjäteteknologiaa, säästämistä ja kierrätysperiaatetta.


Vapaa-aika: vaihtoehtoiset elämän/elämisen tavat, omatoiminen pienviljely, monipuolinen siirtolapuutarhatoiminta, yleisiä varastoja, verstaita, neuvojia harrastusten ja talkootoiminnan mahdollistamiseksi.


Ravinto: tiedostetut ravintotottumukset, luonnontuotteiden hyödyntäminen ravinnoksi ja lääkkeeksi.


Asuminen: vuokra-asuntoja, yhteisöasumista ja suurperheitä, pilvenpiirtäjät vain tilapäiskäyttöön.


Lastenhoito: laitospäivähoidon lisäksi joustavia ja kodinomaisia muotoja, nuoren ja vanhan sukupolven välistä yhteyttä lisätään.


Energia: pyrkimys paikalliseen omavaraisuuteen, ydinvoiman vastustaminen niin kauank uin se tuo tullessaan nykytiedolla ratkaisemattomia sosiaalisia ja saastuttavia ongelmia.



1800-luvulla Karl Marx kirjoitti Pääoman

1900-luvulla meillä on vielä aikaa kirjoittaa pään oma:

kaikki ihmisen ja biosfäärin puolustajat – yhtykää!