Vaihdamme vesivessat ekoiksi!

Kenellekään ei lie salaisuus, että ihmisen uriini ja uloste sisältävät juuri ne ravinteet, joita maa tarvitsee kasvattaakseen ruokaa ihmiselle ja eläimelle. Ihmisen sisäelintehdas tuottaa joka kuukausi 900 g typpeä, 20 g fosforia ja muita mineraaleja sekä entsyymejä. Miten omavaraisesti ekosysteemi onkaan järjestäytynyt tällä planeetalla!

Mutta mitä tekee ihminen? Hän valmistaa tehdasmaisesti ravinteita peltoonsa kaivaen ja sekoittaen äitimaan omat järjestelmät. Ja mikä vielä hirveämpää: ihminen valuttaa ja suodattaa omat lannoitteensa veteen ja vesistöön, missä ne muuttuvat hetkessä pahanhajuiseksi ja myrkylliseksi limaksi.

Suomeen on perustettu ensimmäinen kerrostalo, jossa otetaan käyttöön uriinilannoite. Kaupungin puhdistamolle menevästä jätevedestä erotetaan virtsa.

 

Miksi virtsaa eli uriinia ei saa laskea vesistöön?

Virtsa sisältää 15 prosenttia typpeä. Typessä on yksi suuri haittapuoli: sitä ei saa Suomen moderneimmassakaan jätepuhdistuslaitoksessa Espoon Suomenojalla poistettua vähemmän varallisesta jätteestä kuin vajaa puolet. Espoo maksoi vuona 1996 YIT-yhtymälle pelkästä typenpoiston rakentamisurakasta 76 milj. mk. Kun puhdistamolta vesi lasketaan vesistöön, Espoon tapauksessa Itämereen 10 kilometrin putkessa, rehevöityy rannikko. Typpi veteen sekoitettuna aiheuttaa kasvillisuuden lisääntymistä vedessä eli tekee veden uinti- ja juontikelvottomaksi.

Viljelijät ja pienpuutarhuritkin ruiskuttavat tai heittelevät typpeä pellolle. Muuten ei kasva. Toista virtsan ainesta fosforia hukataan yhtä hulvatusti. Fosforin on laskettu loppuvan 50 vuoden kuluttua. Juuri typpi ja fosfori aiheuttavat yhdessä vesistöön laskettaessa esim. Itämeren syanobakteerikukintojen kaltaisia katastrofeja.

 

Miksi ihminen on niin järjetön?

Hän ensin turmelee omalla typpilannoitetehtaallaan vesivarat ja tuhoaa keinotekoisesti eritellyllä typpilannoitteella

maansa ja lopuksi lisää valumina vielä vesistön typpikuormaa? Ihminen pystyisi omilla jätöksillään tuottamaan riittävästi lannoitetta sille viljamäärälle (250 kg), jonka hän vuodessa tarvitsee. Vihannesmaahan tarvitaan hehtaaria kohti 20 kuutiometriä uriinia.

 

Uriini - elämän vesi

Uriini on täysin puhdasta tuoreena käytettynä. Se sopii desinfiointiaineeksi, lääkkeeksi ja kosmetiikaksi. Ihmisen lisäksi myös maa käyttää hyvin uriinia. Uriinissa on typen lisäksi fosforia ja kaliumia. Virtsaa kerättäessä on virtsatankki upotettava maahan, jotta bakteerin muutosprosessi pysähtyy. Päivittäin kompostiin kaadettuna tulee virtsa välittömästi ja sata prosenttisesti käytettyä hyväksi.

Ulosteen sotkeminen uriiniin pitäisi lailla kieltää. Ulosteessa on bakteeri eli micrococcus ureae, joka rikkoo uriinin arvokkaan typen ammoniakiksi. Ammoniakiksi muuntuneena typpi haihtuu pahan hajuisena kaasuna ilmaan. Ulosteen ravintoarvo on muutenkin vain 20 prosenttia uriinin ravintoarvosta. Ulosteessa on grammaa kohti miljardeja mikrobeja, alkueläimiä ja bakteereja. Jos uloste joutuu vesistön kautta uudelleen elintarvikkeisiin tai juomaveteen tai edes uimaveteen, sairastumisriski on suuri. Jopa jäteveden puhdistamoissa jää mikrobeista suuri osa lietteeseen ja veden syviin kerroksiin. Suomen kylmässä ilmastossa juuri mikrobit säilyvät hyvin.

 

Uriini lääkkeenä

Homeopaattisen ajatuksen mukaan sama parannetaan samalla eli jos ihmisessä on jokin sairaus, on hänen oma uriininsa laimennettuna ja toiseen kertaan nautittuna paras lääke. Uriinihan muodostuu siten, että ravintoaineet liukenevat kaikesta siitä mitä syömme ja juomme vereen. Maksa varastoi ja erottelee ravinteet sappinesteinä suolikäytävään. Munuaisissa veri saa tarvittavan kokoonpanon. Ylimääräiset suolat, vitamiinit, hormonit ja vesi suodattuu uriinina ulos.

 

Suomen ensimmäinen kompostikäymälä kerrostalossa

Markkinoilla tarjotaan erilaisia sisätiloihin sopivia kompostikäymälöitä. On karusellimalleja, pussi-, putki- ja kanisterikuiva- käymälöitä. Eniten tarjotaan kemiallisia aineita ja sähköä kaipaavia käyskiä. Yhä kehittyneempiä ekologiseen jalanjälkeen sopivia "lannoiteistuimia" alkaa ilmestyä myös Suomen markkinoille.

Mikä olisikaan parempi paikka vakuuttua kuivakäymälöiden anneista kuin monikerroksinen rakennus, jossa asuu ekohenkisiä ihmisiä ja asukkaiden yhteinen pyrkimys tuottaa itse se ravinto, jota talossa syödään? Asukkaiksi hakeutuu ihmisiä, jotka haluavat säästää luonnon vesiä ja arvokkaita mineraaleja lannoitelouhinnalta. He ovat valmiita ottamaan vastaan sen uuden haasteen, jonka siirtyminen vesihuuhteisesta vessasta kuivakäymälään vaatii.

Suomineito-yhteisö Ähtärissä on pioneeriyhteisö. Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että yhteisö päätti siirtyä kompostikäymäliin myös muista kuin ekologisista syistä. Kolmen vuoden kokeiluaikana vanhan rakennuksen (1943) putkisto on täytynyt avata loka-autolla kaksi kertaa. Entiset talonmiehet ovat sitä mieltä, että yhteisöllä on vain kaksi vaihtoehtoa: joko alamme päästellä vettä monta kertaa päivässä ja ainakin poistamme koskenkorva pullot posliinivessojen vesisäiliöistä, jotta vaakasuoraan rakennettu putkisto vetää. Tai sitten panemme vesivessat kiinni. Ei enää tamponeja, paperimönttejä tai sitä suurempia massoja. Ei muuta kuin nestettä. Ei edes sitä parjattua vessapaperia. Ratkaisu ei ollut vaikea: päätimme sulkea kaikki muut vesivessat, paitsi sen yhden, josta putki vie suoraan saostuskaivoon. Pihalla on ulkohyyski.

Rakennus, pihapiiri ja ihmismäärä on kuitenkin niin suuri, että muitakin nykyaikaisia ratkaisuja tarvitaan tämän tuiki tavallisen tarpeen tyydyttämiseen. Suomineito tai tarkemmin Eko-osuuskunta Kaijanniemi hankki kolme erilaista sisätilojen kompostikäymälää. Neljännen yritämme tehdä itse mahdollisimman edullisesti. Viidenneksi hankimme Ruotsin suosituimman kuivakäymälän, kunhan saamme sponsorirahaa. Ruotsissa on esim. Tanumin kunnassa kielletty vesivessojen rakentaminen tämän vuoden alusta kokonaan.

 

Mitä eroa on sisä- ja ulkotilojen "käyskällä"?

Pettymyksemme on ollut suuri, kun kuulimme että pelkkä viitseliäisyys ja innostus ei riitä sisätilojen vesivesojen korvaamiseksi erottelevilla käymälöillä. Tarvitaan rahaa, hajulukkoja ja poistoputkia. Välillä hiipi jo epäilys. o

Olemme pissineet teräksisiin pottiin, käyneet isommilla asioilla huuskissa tai talon yhdessä suoraputkivessassa. Oman pottansa jokainen tyhjentää kompostiin tai laimennettuna kukkasille. Olemme oppineet, että kun teräsmaljan pesee tyhjenneyksen jälkeen mäntysuovalla ja etikalla, ei uriinista muodostu hajuhaittoja. Pari kertaa viikossa tapahtuvista "maljakävelyistä" eli kun asukkaat kaatavat uriininsa kompostiin tai kasvimaalle, on muodostunut rituaali. Kompostihan tarvitsee muutenkin ureaa. Ei tarvitse ostaa K-kaupasta keinoureaa.

Olemme hankkineet Padasjoelta teollisenmuotoilijan Lasse Johannsonin suunnitteleman ja tuottaman ufoajan rumpukompostointikäymälän. Se toimii betonimyllyn tapaan vinoakselisena. Jalkapolkimella pyöräytetään rumpua, joka ottaa vettä putkistosta ja ohjaa virtsan maakaivoon. Johanssonin kompostikäymälää voi käyttää myös bideenä. Rumpu tyhjennetään kerran kuukaudessa vaihtamalla käteen sopiva suljettu keruuastia toiseen.

 

Tärkeitä uloste- ja uriinisääntöjä

Keskustelematta on vielä, tarvitsevatko miehet ja naiset kuivakäymälöissäkin erilaiset mallit. En ole vielä koskaan tavannut naisinsinööriä, joka olisi suunnitellut kuivakäymälän. Kuivakäymälässä myös miesten on istuttava ja pissittävä istuma-asennossa. Naisten hankaluutena taas on, että 5 % naisten pissistä menee ulosteputkeen.

Ulkotiloissa käyskässä tarvitaan myös virtsan erottelu, mutta hajunhäivytys toimii automaattisesti luonnonvoimien kanssa. Paras on johtaa uriini kiinteän aineen kautta turvealtaaseen. Ilma kiertää istuimelta alaspäin, joten hajut siirtyvät katolle, jos haihdutetaan yläpuolelta.

Jos siis haluat siirtyä ekovessaan, on sinun varmistauduttava seuraavaan:

1. Kompostikäymälä maksaa kalleimmillaan 8000 mk. Tällöin design on mannermaista bideekulttuuria ja muistuttaa lähes avaruusalusta. Halvinkin malli maksaa 1500 mk.

2. Sinun on saatava vessasta poistoputki virtsaa varten, joka johdetaan mieluiten viileään maanalaiseen kaivoon. Koska me olemme siirtymässä maalämpöön, jää öljysäiliömme tyhjäksi. Koetamme harkita jos sen saisi uusikäyttöön.

3. Vessapönttöön on saatava ilmastointiputki. Vanhainkodissamme se ei ole ongelma, koska talo oli ilmastoitu. Muussa tapauksessa putki porataan seinästä ulos.

4. Vessassa käynti vaatii hiukan erilaisia toimenpiteitä kuin istumista ja vesinappulan painamista.