Päivitetty 15.3.

.2020

Erikoissairaanhoidon keskimääräisiä kustannuksia, Kansallinen DRG-keskus.
- Psyykkisiä sairauksia huimasti eniten 650670 tapausta per päivä, lyhyt hoito 256,18e.
- Tuki- ja liikuntaelinten sairauksia 405329 - 229,46e,
- Rintasyöpä, sädehoito 37553, 156e per päivä (hs 23.2.2016)
 Aivosairauksien kokonaiskulut arvioitiin noin neljä kertaa suuremmiksi kuin kahden muun suuren kansansairausryhmän, syövän ja sydän- ja verisuonisairauksien kokonaiskulut.

Kansalaisliikkeen taustaa

• 17.2.1993 Valtuusto päättää ottaa Espooseen terveyskeskusmaksun.
• 24.5.93 Valtuustoaloite: Luonnonmukainen vaihtoehto terveyskeskuksen potilaille. (Horn)
• 16.9.93 Sosiaali- ja terveyslautakunta: ei tarvetta, ei rahaa.
• 3.12.93 Valtuuston toivomus (39/24): Tapiolan terveyskeskuksessa henkilökunta, homeopaatit ja muut vaihtoehtohoitajat neuvottelevat yhteistyöstä.
• 19.5.94 Espoon terveyskeskuslääkärit ry:n info Orionin lääketehtaalla, puhumassa Horn, Kiviharju, Pietiäinen, Pursiainen.
• 28.9.94 Lähimmäisenapu ry:n järjestämä tilaisuus,  esitelmä (Horn). Päätetään perustaa kansalaisliike (Vuori)
• 16.11 .94 TV 3 Akuutti tekee ohjelman Tapiolan terveyskeskushankkeesta (Horn, Aho, Pietiäinen)
• 7.12.94 Vaihtoehtohoitajat neuvottelevat kansalaisliikkeen kanssa (Horn, Vuori).
• 13.12.94 Tapiolan terveyskeskuksessa henkilökunta, homeopaatit ja muut vaihtoehtohoitajat neuvottelevat kaupunginvaltuuston ponnen mukaisesti, voidaanko yhteistoiminnalla saavuttaa säästöjä. Paikalla kolme lääkäriä.
• 8.1 .95 TV 1 Sunnuntairaportti Tapiolan hankkeesta (Vuori)
• 11 .1 .95 Kysely Tapiolan terveyskeskuksen asiakkaille. 90 prosenttia kannattaa vaihtoehtohoitojen tarjoamista terveyskeskuksessa.
• 23.1.95 Info asukkaille ja kyselytunti luontaisterapioista Tapiolan palvelukeskuksessa.

Puheesta Espoon kaupunginvaltuustossa 17.2.1993 (Horn)

Terveyskeskusmaksujen käyttöönotto on hymypoikaesimerkki perinteisestä vasemmisto/oikeisto vastakkainasettelusta. Vihreät eivät ole vasemmalla eivätkä oikealla vaan edellä. Miten se näkyy suhtautumisessa terveyskeskusmaksuun? Ottaisin käyttöön määritelmän "kolmannen sukupolven ihmisoikeudet".

Ensimmäisen sukupolven ihmisoikeuksista on esimerkkinä sananvapaus ja ruumiillinen koskemattomuus. Ne tulivat esille 1800-luvulla ja ovat niin kutsuttuja eettisiä ihmisoikeuksia. Toisen sukupolven ihmis- ja perusoikeuksiin kuluvat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Niitä on edistänyt sosiaalidemokratia 1900-luvulla. Niitä kutsutaan moraalisiksi arvoiksi.

Nyt lähestytään vuotta 2000. Moraaliset ja eettiset ihmisoikeudet häipyvät kuin tuhka tuuleen, jos tulevaisuudessakin unohdetaan ekologiset tosiasiat ja oikeudet.

Lääketieteessä kukoistaa ja valtiovalta tukee kovaa lääketiedettä ja kemiallista lääkehuoltoa. Onko juuri se "keskeinen hyvinvointipalvelu"? Kyse ei siis olekaan oikeisto- ja vasemmisto vastakkainasettelusta, vaan kovan lääketieteen tulevaisuudesta.

Markkinatalouden lakien mukaan saastuttaminen on tehtävä kalliiksi. Terveyskeskusmaksuilla tehdään terveyskeskusmaksuista lypsylehmä. Kaupungin kassa täyttyy kuudella miljoonalla markalla. Kehä kakkosen suunnitteluun on käytetty jo 70 miljoonaa...

Terveyskeskusjärjestelmä tuli Suomeen vuonna 1972.

Kunnan varoista kului hoitomenoihin:

 

1972     4 miljardia mk

1982     16 miljardia

1986       33 miljardia
       1993     45 miljardia

Ilman inflaatiokorjausta menot ovat nousseet 11-kertaisiksi. Erikoissairaanhoito vie kunnan käyttömenoista lähes 13 prosenttia! Valtio maksaa 30 prosenttia, potilaat 6 prosenttia.

Terveyskeskuksessa käy keskimäärin 74 miestä ja 152 naista. 177 heistä lähetetään laboratorioon. Yksi avohoitokäynti maksaa 207 mk. Kunnalta kuluu 3200 mk/asukas sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta 2600 mk/asukas pelkästään erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoito ei tarkoita sydän- ja aivoleikkauksia, vaan  masennus ja mielen sairastuminen. Nämä ihmiset eivät parane  viikon toimenpiteillä, vaan kunta maksaa heistä eliniän.

Kansaneläkelaitos luokittelee 80 prosenttia yli 55-vuotiasta pitkäaikaissairaiksi! Vuosisadan alussa 40 ihmistä sadasta kuoli akuuttiin sairauteen. Nykyään akuuttien sairauksien määrä on enää 1 prosenttia. Mikä mitta on pitkä elämä, jos jo nuorena joutuu kärsimään kroonisesta rajoittuneisuudesta?

Matinkylän lääkärikeskuksessa toimii homeopaatti. Hänen luonaan savat apua potilaat, jotka kärsivät virtsan karkaamisesta, korvatulehduskierteestä ja stressistä.

 

Kannanotto terveyskeskusmaksuihin

Ilmainen terveydenhoito on joskus ollut periaatteellinen perusoikeuskysymys ja keskeinen hyvinvointipalvelu. Nykyisellään kunnallinen terveydenhoito tarkoittaa kemiallista lääkehuoltoa ja kovaa lääketiedettä. Lääkkeiden valmistus ja hävitys on ongelma. Lääkäri ei ole parantaja vaan seitsemän ällän ylioppilas ja uuras opiskelija, joka haluaa nousta vihreälle lehdelle.

En äänestänyt oikeiston puolesta vasemmistoa vastaan kannattaessani terveyskeskusmaksuja, vaan kovaa lääketiedettä ja sen ylivoima-asemaa vastaan.

Saastuttamista on vähennettävä ja se on tehtävä kalliiksi - elämmehän markkinataloudessa. Samalla on annettava ihmisille vaihtoehto veromarkkojen käytössä.

Siksi teen valtuustoaloitteen, että Espooseen perustetaan terveysasema, jossa lääkärin lisäksi työskentelee homeopaatti, osteopaatti, vyöhyketerapeutti, hieroja ja ravintoterapeutti.

 

Valtuustoaloite 24.5.1993:

Luonnonmukainen vaihtoehto terveyskeskuksen potilaille

Englantilaisissa Marylebon ja ruotsalaisissa Föllinge tutkimuksissa on osoitettu, että vaihtoehtoisilla hoitomenetelmillä voidaan säästää noin puolet kunnan kroonikkojen terveydenhuoltomaksuista.

Ruotsissa hoidettiin astma-, reuma- sekä sydän- ja verisuonipotilaista ravinto-, yrtti- ja paastomenetelmillä. Kolmen vuoden kuluttua selvisi yli puolet potilaista kokonaan ilman lääkkeitä. Sairaalahoidon tarve väheni 90 prosenttia. Lontoolaisessa Marylebon terveyskeskuksessa toimii normaalien terveyskeskuspalvelujen lisäksi homeopaatti, osteopaatti, hieroja, yrttiterapeutti ja ravintoterapeutti. Lääkekuluissa on säästetty 50 prosenttia ja lähetteitä sairaalaan on tarvittu noin 50 prosenttia vähemmän (Antti Pietiäinen, Luontaislääketieteen Instituutti Kairon, Espoo).

Helsingin kaupunginhallitus asetti vuonna 1989 työryhmän selvittämään, miten kaupungin ja vaihtoehtoisen terveydenhuollon suhde tulisi järjestää. Suomen Luontaisterveyden Liiton mukaan kaupungin tulisi järjestää elämäntapa- ja ravitsemusneuvontapaikkoja, kokeiluterveyskeskuksia sekä hoitohenkilökunnan koulutusta. Lausunnon mukaan säästöt saattavat olla suuria:

"Kun virallinen terveydenhoito on joutunut tilanteeseen, jossa sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit ovat riittämättömät ja vakavasti harkitaan jopa potilaiden valikoimista, luonnonmukainen hoito ei ole ainoastaan vaihtoehto, vaan välttämättömyys vähäisten kustannustensa, joista merkittävin on henkilöstön koulutus, ihmisystävällisten hoitotapojensa ja hyvien hoitotulosten vuoksi." ( Eero Väisänen, 19.11.1989) Vaihtoehtoisen Lääketieteen työryhmä ehdotti kokeiluprojektia terveysaseman yhteyteen tai ostopalvelujen järjestämistä yksityisen lääkäriaseman yhteyteen (Martti Tuomola 8.12.1989).

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena, että yhdessä Espoon terveyskeskuksista suoritetaan kahden vuoden kokeilu. Lääkärin lisäksi terveyskeskuksessa työskentelee homeopaatti, osteopaatti, vyöhyketerapeutti, hieroja ja ravintoterapeutti. Asiakkaat voivat itse valita haluamansa hoitomuodon kuitenkin niin, että kaikille suoritetaan normaali lääkärintutkimus ennen ja jälkeen hoidon. Kaupunki ostaa hoidot maksupalveluina eli terapeutit tulevat terveyskeskukseen antamaan hoitoa tarpeen mukaan. Kokeilu järjestetään niin, että kaupungille ei aiheudu kokeilusta ylimääräisiä kustannuksia. 

(20 allekirjoitusta)

 

 7.12.1993

Puheesta valtuustossa kielteisen vastauksen jälkeen:

Terveysviraston mielestä vaihtoehdoista on kiinnostunut noin yksi prosentti suomalaisista. Kuitenkin vastauksessa esitetään yhtenä ongelmana se, miten voidaan RAJATA KOKEILUN MUKAAN PÄÄSEVÄT POTILAAT. Viranomaisetkin siis myöntävät, että kiinnostusta on.

Ihmettelen, miksi valtuustoaloitteeni ei ollut mukana tämän päivän liitteissä. Viraston epäasiallisessa vastauksessa mainitaan, että ”vaihtoehtoiset hoitomuodot eivät korvaa virallisia terveyspalveluja". Kuka on väittänyt, että ne korvaisivat? Vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat nimenomaan täydentäviä eikä niitä koskaan suositella ennen kuin sairaus on tutkittu.

Jos vaihtoehtoiset hoidot ovat hyviä, tulee niistä viraston mukaan ”kukoistava yksityinen palveluala”. Vapaassa maassa voi kuulemma jokainen itse valita mitä käyttää. Kunpa voisikin! Niin kauan kuin terveyskeskukseen mennään ilmaiseksi, ohjeet ja lääkettä saa lähes ilmaiseksi, ei kovinkaan monella meistä ole varaa ajatella muuta kuin koululääketiedettä, teknisiä mittauslaitteita ja kemiallisia lääkkeitä, kun olo tuntuu pahalta.

Vastauksessa todetaan, että alueelliset terveyskeskukset katsovat, että niillä ei ole mahdollisuutta järjestää kokeilua. Kuitenkin valtuutettujen soittaessa terveyskeskuksiin, annetaan jo puhelinvaihteessa innostavia kannustuksia: ”Kysyntää on. Jotain olisi tehtävä. Näin ei terveystoimessa voi enää kauan jatkua.” Eikö Espoo voisi olla ensimmäisten joukossa?

Viraston mielestä terveyskeskusten on keskityttävä perustehtävän hoitoon. Mikä on perustehtävä? Vastausta lukiessa näyttää siltä, että perustehtävä on olemassa olevan järjestelmän pysyttäminen, koululääkärien yksinoikeuden turvaaminen ja kalliiden tutkimuskoneiden jne. käyttö. Olisiko aiheellista virittää keskustelua siitä, mikä on terveyskeskuksen perustehtävä?  Kuinka moni meistä lähetetään poikkeuksetta laboratorioon, röntgeniin, sairaalaan tai ainakin apteekkiin?

Virkamiesten vastauksesta voi jokainen panna merkille, miten asenteellisesti aloitteeseeni on suhtauduttu. Esitän terveydenhuollon uusimpien menetelmien tuomista terveyskeskuksiin ja minulle vastataan, miten vähän erityisesti miehet ovat kiinnostuneita henkiparantajista, suoneniskijöistä ja kuppareista. Esittämiäni homeopaatteja, ostopaatteja ja ravintoterapeutteja ei edes mainita. Perustelen aloitettani sillä, että olisi aiheellista tutkia, voiko kunta näin säästää ja minulle vastataan, että se lisäisi tavallisella lääkärillä käyntejä 2000:lla ja kokonaiskustannuksia 1,3 milj. mk. Mistä ihmeestä luvut on vetäisty?

Jos kokeilu järjestetään, olisi rahat vastauksen antajan mielestä irrotettava perustoiminnasta. Espoossa kuitenkin juuri erikoisterveyspalvelut vievät 2/3 terveydenhoidon kuluista. Juuri näitä kalliita kuvauksia, lääkkeitä, leikkauksia ja erikoislääkärien palveluksia vähennetään esittämmilläni uusilla konsteilla.

Vastauksessaan lautakunta tekee koko käsitteen luonnonmukainen ja vaihtoehtoinen terveydenhoito vähintäänkin naurettavaksi. Vastauksen antajalle kaikki parantaminen mitä ei tee koululääkäriksi valmistunut on henkimaailman asia. Mielestäni virkamies ei saa syyllistyä näin selvään ideologiseen kannanottoon. Kiinnostava on puhua empiirisestä ja esoteerisesta hoidosta, mutta olisin kyllä itsekin osannut ottaa selvää, mikä on määrätyn koulukunnan mielestä luonnollista ja mikä on luonnotonta terveydenhoitoa. Sitä varten en ole tehnyt tätä aloitetta.

Vaikka virkamiehiltä tuli nihkeä vastaus: ”Ei kysyntää, ei varoja”, suhtautui valtuusto positiivisesti aloitteeseen. 

Valtuusto päätti seuraavasta ponnesta:

Tapiolan terveyskeskuksessa järjestetään tilaisuus yhdessä vaihtoehtoparantajien ja terveyskeskuksen henkilökunnan kanssa, jossa mietitään, voidaanko yhteistoimilla säästää.

Kesäkuussa 1994 järjesti Espoon terveyskeskuslääkärien yhdistys lääketehdas Orionin sponsoroimana tilaisuuden. Paikalle kutsuttiin aloitteessani nimeämät vaihtoehtohoitojen edustajat. Vastaavan viranomaisen, lääkäri Osmo Saarelman, mukaan sovittiin "vaihtoehtohoitoja antavien parantajien yhteystietojen jakamisesta terveysasemille sekä mahdollisesta muusta yhteisestä toiminnasta esimerkiksi laihdutus- tai verenpainepotilaiden ryhmien hoidosta."

Lääkärit olivat kiinnostuneita kouluttamaan itseään joillakin aloilla. Espoon terveysasemille on annettu yhteystiedot ja lääkäreitä kehotettu harkintansa mukaan ohjaamaan potilaita myös näihin hoitoihin.

Espoon Lähimmäisen apu ry järjesti esitelmätilaisuuden 28.9. Kiinnostuneet kuntalaiset päättivät perustaa: Kansalaisliike Luontaishoitoja terveyskeskuksiin. Syksyn aikana pidetään Tapiolan terveyskeskuksessa esittelytilaisuus henkilökunnalle.

Kansalaisjärjestö Vaihtoehtohoitoja Tapiolan terveyskeskukseen

 

 

29. maaliskuu 1994

Yhteistyö alkaa parantamistyössä

Kaironin Insituutin rehtori Antti Pietiäinen pitää ihmisen parantamista ihmistieteellisenä ongelmana (HS 18.3.). Hän tyrmää Skepsiksen puheenjohtaja Lauri Gröhnin ajatuksen ihmisestä biokemiallisena luonnon oliona (HS 10.3.).

Voisiko sairastumisen nähdä myös yhteiskunnallisena ongelmana? Nykyinen kuluttava ja saastuttava kulttuuri tekee meistä sairaita. Syy siihen, että typen oksidit, hiukkaset, häkä, formaldehydi ja säilöntäaineet tainnuttavat toiset raskaisiin lääkekuureihin tai säteilyhoitoon, mutta toisia ei, saattaa olla perinnöllinen tai psyykkisissä "energiatukoksissa", mutta eivät fyysiset eivätkä henkiset parannuskonstit kauaa auta, jos elinympäristöstämme tulee yhä saasteisempi.

Kun vuosisadan alussa 40 prosenttia ihmistä kuoli akuuttiin sairauteen, on akuuttien sairauksien määrä enää yksi prosentti. Kroonisiin, pitkäaikaisiin sairauksiin kuolevien määrä on noussut 40 prosentista 80 prosenttiin.

Viime vuosina on sairauksien laatu ja lääke- ja sairaanhoitoteollisuus muuttunut. Tietomääräkin on kasvanut. Miksi parantamisessa täytyisi seurata iät ajat vanhaa teollisuusyhteiskunnan kaavaa?

Olemme tulleet tilanteeseen, jossa lähes 10 prosenttia yhteiskunnan menoista kuluu sairaudenhoitoon. Pörssissä terveydenalaan liittyvät yritykset ovat huimassa nousussa. Jotain uutta on keksittävä!

Espoon valtuusto hyväksyi 7.12.93 ponnen vaihtoehtohoitojen tuomisesta terveyskeskuksiin, mikäli niiden avulla voidaan alentaa kunnan sairaanhoitokuluja.

Aikaisemmin eivät lääkärit, tutkijat ja poliitikot ole suhtautuneet yhtä suvaitsevaisesti vaihtoehtohoitoihin. Nyt ne auttavat niin rahoituskriisissä kuin uskottavuusongelmissa.

 

Valta sanoo ei - markkinat sanovat kyllä

Ruotsalaisessa Dagens Nyheter -sanomalehdessä julkaistaan laajaa artikkelisarjaa vaihtoehtolääkinnästä teemalla 'Valta sanoo ei -markkinat sanovat kyllä'.

Ruotsissa on ollut länsimaailman suunnitelluin sairaanhoito. Nyt pyritään saamaan parempi palaute verorahoille: “Lääkärit määräävät luonnonyrttejä, suosittelevat meditaatiota ja työskentelevät yhdessä homeopaattien kanssa.” Napropaateille puuhataan samaa ammattisuojaa kuin nyt on kiropraktikoilla. Sairaskassa maksaa korvauksen niistä hoitomuodoista, jotka terveyshallitus on hyväksynyt. Niistä ei myöskään tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Oikeus korvattavien vaihtoehtohoitojen saamiseen vaihtelee suuresti Ruotsin eri lääneissä, Tukholmassa jopa asuinalueittain. Akupunktio on hyväksytty hoitomuoto koko maassa. Seuraavaksi yleisemmin on hyväksytty kiropraktikko. Pohjois-Ruotsissa ollaan suvaitsevaisempia kuin etelässä.

Syöpäpotilaat saavat terveyshallituksen hyväksymän lääkärin lisäksi valita myös antroposofisen lääkärin. Tämä tarkoittaa, että kunnalliseen terveydenhoitoon ei luoteta enää sokeasti vaan "avoimin silmin". Tukholman alueella lääkärien toimenpiteistä on tehty 25 prosenttia enemmän valituksia kuin edellisenä vuonna.

Ruotsin sosiaalihallituksen johtaja Claes Örtendahlin mukaan vain 10-15 prosenttia lääketieteenkään käyttämistä menetelmistä on tieteellisesti todistettu niin, että varmuudella tiedetään niiden vaikutus. Puolella menetelmistä on tuskin mitään todistusta ja loput on kokemus vain osoittanut oikeiksi.

Vaihtoehtoisen terveydenhoidon avainsanoja ovat itsehoito, ennaltaehkäisy ja luonnonlääkintä. Periaatteena on vanha filosofia: Jos nälkäiselle antaa kalan, hän selviää päivän. Jos hän oppii kalastamaan, selviää hän lopun elämänsä. Ei ole tarkoitus syrjäyttää koululääketieteen saavutuksia. Kun sairaus on edennyt pitkälle, ei kovia keinoja voida enää välttää.

On ymmärrettävää, että koululääketieteen, virkavallan ja kemian teollisuuden edustajat suojautuvat voimakkaasti. Suomessa on sekä lääkäreitä että sairaanhoitajia asukasmäärään nähden enemmän kuin missään OECD-maassa (hs 16.4.93).

Vaihtoehtohoitojen vastustajat painottavat varmuutta, mutta kyse on myös asemasta ja työpaikasta. Vastustus johtunee myös siitä, että vaihtoehtolääkintä ei aseta kyseenalaiseksi vain koululääketiedettä vaan koko nykyisen yhteiskunta- ja elinkeinorakenteen, joka kuluttaa kansalaisensa loppuun. Nykyisessä terveydenhoidossa jos missä ovat vastakkain miehekäs looginen maailman- ja ihmiskuva ja naisellinen kokonaisvaltainen toiminta.

Kuinka moni ihminen juo kahvia silloin kun on väsynyt sen sijaan että lepäisi? Kun maha on kipeä tai korvaan sattuu, hätääntyy meistä moni. Mitä nyt teen? Jos ihminen alkaa itse ottaa vastuun terveydestään, vaikuttaa se koko yhteiskuntarakenteeseen.

Kun aukaisen ruokakomeron, aukaisen kotiapteekkini, maailmalla puhutaan foodfarmacystä, elintarvikeapteekista. Lääkkeistä tehokkain on arkiruoka.

Aamiaiseksi emme syö banaania vaan potassia, lounaaksi ei brokkolia vaan kalsiumia, välipalaksi proteiinia. Itsehoitoa harrastavat ihmiset eivät syö ruokaa vaan elintarvikkeita, eivät kaloreita vaan elinvoimaa ja muotovoimaa. Hongkongissa on alue, jossa syöpä ja sydän- ja verisuonitautisille on omat ravintolat ja ravintoloissa vielä esimerkiksi rinta- ja paksunsuolensyövästä kärsivillä omat ruokalistansa.

Useat lääkkeet on kehitetty alkuaan kasveista. Vähitellen niistä on tuotettu tiivisteitä ja nyttemmin useita lääkkeitä tehdään synteettisesti. Luonnollisesti luonnon lääkkeet ovat paljon halvempia kuin synteettisesti valmistetut.

Sairauksia hoidetaan yhä kemiallisilla valmisteilla ja teknisillä koneilla, vaikka tiedetään, että syöpä, sydä-n ja verenkiertotaudit ovat sivilisaatiosairauksia. Sairauteen puuttuminen ilman että ihminen muuttaa elintapaansa on jokseenkin tarkoituksetonta. Kannattaako uhrata kalliita hoitomenetelmiä keuhkosyöpään sairastuneelle, jos hän jatkaa tupakointia? Ihminen haluaa mieluummin kuulla sairastavansa korkeaa verenpainetta kuin kuulla, että stressaava työpaikka ei sovellu hänelle. Monet ovat tyytyväisiä vain kun he saavat lääkäriltä mukaansa paksun nipun reseptejä

Yhdysvalloissa kolmas osa sairaanhoitokuluista menee erilaisiin kokeisiin. Kokeista lähes kolmasosa on turhia. Tutkimusmenetelmissäkin on omat riskinsä.

 

Kaupunginvaltuutettu Marketta Horn

Pyyntö Espoon terveysvirastolle 21.9.1994: Tarvitsen tietoja Espoon terveydenhuollosta seuraavia esitelmiä varten:

• 28.9 Lähimmäisapu ry: Vaihtoehtohoidot kunnallisessa terveyspalvelussa
• 12.10. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus: Vaihtoehtolääkinnän mahdollisuudet ja kokeilut kunnallisissa terveyspalveluissa.

Kokoomuksen edustaja Viljakainen esitteli selventäviä kalvoja valtuuston kokouksessa viime keväänä. Niistä tuli esille mm kuinka paljon espoolaiset käyvät terveyskeskuksissa ja mitä valitetaan eniten sekä mitä maksaa erikoissairaanhoito ja mitä se sisältää. Viljakainen ei uskaltanut antaa minulle käyttämiään kalvoja, vaan pyysi minua ottamaan yhteyttä virastoon.

Pyydän teitä siis toimittamaan minulle pikaisesti kaiken mahdollisen tiedon, mikä voisi auttaa minua perustelemaan

1. Miksi kunnan kannattaa aloittaa vaihtoehtohoitojen antaminen kunnallisissa terveyskeskuksissa (ja luonnollisesti miksi ei kannattaisi)

2. Minkälaisista vaihtoehtohoidoista on eniten kyse ja

3. Miten paljon mahdollisesti voitaisiin säästää.

Koska oletan että ette aio tehdä pilottitutkimusta, toivon kuitenkin jonkinmoista soittokierrosta terveyskeskuslääkärien käsityksistä ja toiveista.

Toivon vastausta myös seuraaviin kysymyksiin:

1. Kuinka paljon verovaroista kuluu terveyspalveluihin, absoluuttisesti ja prosentuaalisesti, eriteltyinä -terveyskeskuskäynnit, laboratoriokokeet, -tutkimukset, erikoislääkärit, -sairaalat jne.
2. Minkälaisten vaivojen takia terveyskeskuksissa käydään?
3. Kuinka paljon on suurkuluttajia ja mitä he valittavat? (esim. Tuusulan kunnasta tiedän, että suurkuluttajat käyvät terveyskeskuksissa 10 -20 kertaa vuodessa, käyntikerta maksaa 123 mk Tuusulan kunnalle. Jos niitä vähentyy 1000 vuodessa, se on 123.000 mk)
4. Miten tilanne on kehittynyt viimeisen 20 vuoden aikana (esim. paljonko lääkäreitä ja käyntejä 1000 asukasta kohti, mitä tauteja jne.)

 

1.10.1994

Vaihtoehtolääkinnän mahdollisuudet ja kokeilut kunnallisissa terveyspalveluissa

Espoossa on harkittu vaihtoehtohoitoja mm seuraavista syistä:

• Uusi kunnallislaki antaa kaikki mahdollisuudet kunnalle hoitaa velvollisuuttaan kuntalaisten terveydenhoidosta. Myös yksittäiset terveyskeskukset voivat suurkunnissa aloittaa toiminnan, jonka ne katsovat parhaiten vastaavan "sairauden estämistä ja terveyden parantamista. 
• Verotulojen väheneminen. Monissa kunnissa ovat luottamushenkilöt heränneet miettimään kunnan terveyskeskusten roolia verotulojen vähetessä. Erikoissairaanhoito vie 12 prosenttia Espoon koko käyttömenoista. Terveydenhoidon kustannuksista perusterveydenhoito vie vain 35 prosenttia, loput 65 prosenttia kuluu erikoissairaanhoitoon. Kehitykselle on tehtävä jotain ennen kuin se riistäytyy käsistä.  
• Terveyskeskusmaksu. Useissa kunnissa on otettu käyttöön 50 markan terveyskeskusmaksu. Tällöin jo useat harkitsevat muutakin kuin koululääketieteen palveluja.

Maallikkona ajattelisi, että terveyskeskuslääkärit määräävät ihmisiä erikoishoitoihin. Näin ei ole. Vain 10 prosenttia HYKSin potilaista tulee terveyskeskuslääkärin lähetteellä, 50 prosenttia sisäisillä lähetteillä ja loput yksityislääkärin lähetteellä.

Vaikka virkamiehiltä tuli nihkeä vastaus valtuustoaloitteeseen: ei kysyntää, ei varoja, päätti valtuusto ponnesta asian tutkimiseksi. Espoon Lähimmäisen apu ry järjesti esitelmätilaisuuden 28.9. ja ryhmä kuntalaisia päätti perustaa Kansalaisliike luontaishoitoja terveyskeskuksiin.

 

Kansalaisliike täydentäviä hoitoja Espoon terveyskeskuksiin

Valtionosuuslainsäädännön uudistus (1993) antaa kunnalle, viime kädessä kuntalaisille, oikeuden päättää, minkälaisia palveluita kunnan perusterveydenhoidossa tarjotaan. Tämän lisäksi laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1993) antaa potilaalle oikeuden osallistua oman hoitonsa valintaan.

Tapiolan terveyskeskuksen asiakkaille 11.1.1995 tehty kysely osoitti, että yhdeksän kymmenestä asiakkaasta oli sitä mieltä, että terveyskeskukseen sopivat myös täydentävät hoidot. Neljä kymmenestä oli sitä mieltä, että terveyskeskuksen tulee tarjota asiakkailleen myös täydentäviä hoitoja. Kaikista vastanneista 60 prosenttia oli valmis maksamaan lisämaksun täydentävistä hoidoista. (Asiakkaita oli 49, joista kolme kieltäytyi vastaamasta.)

Lakiin ja kuntalaisten palvelutarpeeseen vedoten

Me Espoon asukkaat vaadimme, että

1. Tapiolan terveyskeskuksessa tarjotaan perinteisten hoitojen lisäksi myös täydentäviä hoitoja (esim. maanantaina homeopaattisia, tiistaina osteopaattisia, keskiviikkona vyöhyketerapiaa, torstaina paasto- ja ravintoterapiaa ja perjantaina hieronta- tai lymfaterapiaa.)

2. Terveyskeskuksen henkilökunta ja kansalaisliike valitsevat yhdessä terapeutit aloittamaan vastaanoton.

3. Kunta antaa tilat käyttöön (yksi huone)

4. Potilaat maksavat itse käynnistään terveyskeskusmaksun lisäksi. Terapeutit voivat hoitaa normaalia edullisemmin, koska heillä ei ole vuokra- tai mainoskuluja eivätkä he tarvitse omaa toimistohenkilökuntaa.

5. Kahden vuoden kokeilun jälkeen selvitetään potilaskohtaisesti, minkälaisia kokemuksia potilailla, terapeuteilla ja terveyskeskuksen henkilökunnalla on ja miten kokeilu on muuttanut terveydenhuoltopalvelujen kysyntää ja kustannuksia.

 

Vaihtoehtohoitojen aika on koittanut!

21.11.1994/Marketta Horn

Kansalaisjärjestö Vaihtoehtohoitoja Tapiolan terveyskeskukseen

A. Kunnilla on yhä enemmän päätäntävaltaa, koska

• 1993 Valtionosuuslainsäädännön uudistus: perusterveydenhoidon palve1ulden sisällöstä määrää kunta. 

B. Suunnitelmissa kannustetaan uusia kokeiluja

• Valtakunnallinen suunnitelma Terveyttä kaikille vuoteen 2000: Ehkäisevän työn osuutta lisätään, samoin yhteistyötä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Terveyskeskuksiin lisätään eri alojen konsultaatiota. 

C. Espoon kunnalla on suuret säästötavoitteet

• Erikoissairaanhoidon nettokäyttömenojen säästö vuoteen 2000 mennessä on oltava 20 prosenttia eli 800 mmk:n vuodesta 1993.
• Terveyskeskusten menot laskevat 1993-95.
• Nyt 590 mk/asukas, kahden vuoden päästä 540 mk/asukas.
• Erikoissairaanhoidossa nyt 2600 mk/asukas, kahden vuoden päästä 2300mk/asukas.

D. Euroopan yhdentyminen tuo myös Suomeen luontaishoidot

• Ranskan lääkäreistä joka kuudes on homeopaatti, Saksassa yli puolet sairauksista  hoidetaan luonnonlääkkeillä 

 

Hyvä vaihtoehtohoitaja!

Hyvä vaihtoehtohoidoista kiinnostunut espoolainen!

Tervetuloa yhteiseen neuvonpitoon

ke 7.12.1994 klo 18.00. Espoon Satakielitaloon, Itätuulenkuja 11, alakatutaso Matkailutoimiston kokoustila

 Espoossa on vuoden verran ollut vireillä hanke tuoda vaihtoehtohoitoja terveyskeskukseen. Onko sinulla ehdotuksia? Onko sinulla tutkimustuloksia? Onko sinulla kokemusta? Onko sinulla intoa aloittaa hoitoja Tapiolan terveyskeskuksessa - vaikka hieman edullisemmin hinnoin edistääksesi kokeilua?

Vaihtoehtohoidoista on tehty valtuustoaloite 24.5.1993. Vastauksessaan Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta totesi, että vaihtoehtoisista hoitomuodoista ei ole tarpeeksi luotettavaa tutkimustietoa julkisin varoin tuotettaviksi palveluiksi. Osa ehdotetuista hoitomuodoista oli sen mukaan ns. mukavuushoitoja. Jos saadaan erillinen rahoitus, voitaisiin kokeilu aloittaa esimerkiksi Kannussillanmäen ensiapuasemalla.

Valtuuston kokouksessa 1.12.1993 hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Paula Viljakaisen kannattamana Marketta Hornin toivomus: Tapiolan terveyskeskuksen henkilökunta järjestää yhdessä homeopaattien ja muiden terapeutti en kanssa tilaisuuden, jossa  mietitään, voidaanko yhteistoiminnalla vähentää terveydenhuollon menojen kasvua.

Espoon terveyskeskuslääkärien yhdistys järjesti kesäkuussa 1994 tilaisuuden, jossa sovittiin "vaihtoehtohoitoja antavien yhteys tietojen jakamisesta terveysasemille sekä mahdollisesta muusta yhteisestä toiminnasta esimerkiksi laihdutus- tai verenpainepotilaiden ryhmien hoidosta"(ylilääkäri Osmo Saarelma).

Nyt tuo yhteistilaisuus Tapiolan terveyskeskuksessa on lähestymässä - 13.12.1994.

 Satakielen tiloissa aiomme pohtia  edeltäkäsin tilaisuutta ja mitä siellä ehdotamme. Lääkäreitä kiinnostaa, mitä sellaista vaihtoehtohoitajat antavat, mitä nykyinen henkilökunta ei anna. Tapiolan terveyskeskuksen henkilökunta ja aluejaosto on kiinnostunut kuulemaan sekä itse vaihtoehtohoidoista että niiden tarjoamismahdollisuuksista.

Tiedämme, että erikoissairaanhoidon kustannuksia voidaan säästää, jos vaihtoehtohoidot tuodaan mukaan perussairaanhoitoon eli terveyskeskukseen. Miten osoittaa tämä päätöksentekijöille? Tiedämme, että koululääketieteen aiheuttamien kustannusten nousussa ei ole kattoa. Kun parannetaan teknisesti ja kemiallisesti, on aina mahdollista kehittää vielä tehokkaampi kone ja tehokkaampi lääke. Mille sairauksille voidaan esittää vaihtoehto luonnon ja ihmisen omiin paranemismahdollisuuksiin vetoamalla?

Tule paikalle ja tuo ystäväsikin!

 

 

18.4.1995

Espoon keskuksen aluejaoston vastaus kansalaisliikkeelle

… Medlinesta, kansainvälisestä lääketieteellisten julkaisujen tietokannasta löytyy kolmelta viime vuodelta 30 vaihtoehtoisia hoitomuotoja arvioivaa artikkelia. Selkeää objektiivista näyttöä vaihtoehtoisten hoitomuotojen tehosta tai kustannussäästöistä ei voitu esittää.

Espoon keskuksen terveysasemilla ei ole vapaita tiloja käytettävissä … Toimistotilaa pystyttäisiin mahdollisesti vapauttamaan Virastotalo I:stä, mutta tilat eivät sovellu anomuksessa mainittujen terapeuttien käyttöön, koska huoneista puuttuu käsienpesu mahdollisuus. Vapaata tilaa löytyy myös Kannussillanmäen väestönsuojan ensiapusairaalasta, mutta siellä ei ole puhelinyhteyksiä, henkilökuntaa eikä siivouspalveluja...

Mikäli kansalaisliike katsoo Kannussillanmäen ensiapusairaalan tilojen soveltuvan vaihtoehtoisten hoitomuotojen antamiseen, Espoon keskuksen sosiaali- ja terveyskeskus on valmis neuvottelemaan tilojen vuokraamisesta terapeuteille käypään vuokraan.

 

15.5.1995 Tapiolan aluejaoston vastaus Kansalaisliike täydentäviä hoitoja Espoon terveyskeskuksiin kyyselyyn

”Kansanterveyslain 14 §:ssä määritellään terveyskeskuksen tehtävät. Täydentävien eli vaihtoehtoisten hoitomuotojen tuottaminen ei kuulu kunnan tehtäviin. Valtionosuuslainsäädäntö ei määrittele terveydenhuollon tehtäviä. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista määritellään potilaan itsemääräämisoikeus sekä oikeus hyvään hoitoon, jonka antavat terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 12.1.1995 tehdyssä päätöksessään hyväksynyt sosiaali- jaeterveystoimen tilojen luovutusperiaatteet. Maksutta tiloja voidaan luovuttaa niille yksityisille, yhdistyksille ja mille yhteisöille, joita voidaan avustaa sosiaali- ja terveystoimelle hyväksyttyjen avustusperiaatteiden mukaisesti ja joiden toiminta siis tukee tai korvaa sosiaali- ja terveystoimen omia toimintoja. Vaihtoehtoisten hoitomuotojen kohdalla on kysymyksessä puhtaasti yksityisen liiketoiminnan harjoittaminen, joten tilojen luovuttaminen vastikkeetta joidenkin terapeuttien käyttöön suosisi yksittäisiä yrittäjiä suhteessa muihin saman alan yrittäjiin.

Tapiolan sosiaali- ja terveyskeskus katsoo ettei terveysaseman tiloja voida luovuttaa vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttöön.

Laila Rokkanen

Puheenjohtaja

Allergian tutkimus hylättiin

Tein  kuntalaisaloitteen, jolla yritin auttaa sitä Jorvin allergialääkäriä, joka oli anonut varoja lasten sairauksien tutkimiseen. Vastaus tuli hitaasti ja siinä tyrmättiin ehdotus kahdesta syystä:

1. Ei ole mitään tarvetta tutkia erityisesti Espoossa

2. Muutaman vuoden kuluttua tutkimuksen suorittaminen helpottuu, koska neuvoloissa siirrytään tietokonejärjestelmään.

Sain kuulla, että espoolaisilta vanhemmilta ei voida udella niin paljon tietoja, että voitaisiin selvittää, minkälaiset sairaudet liittyvät kuhunkin asuinalueeseen ja miten toisaalta perheen tausta ja elinolosuhteet selittävät suuret allergia- ja tulehdustautien määrät.

Ihmettelen suuresti. Meillä on noin 30 000 elävää ympäristömittaria Espoossa. Miksi jätämme käyttämättä näiden pienten ihmisten tarjoaman avun? Jokainen äiti ja isä tietää: “Kutittaa, vuotaa, kirvelee.” Lapsilla on kuumetta, tulehduksia ja mahakipuja.

Tämä ei ihmetytä, sillä raja-arvot on tehty 70-kiloiselle keski-ikäiselle miehelle, joka on mahdollisesti elänyt lapsuutensa maaseudulla.

Tutkimukset ovat osoittaneet miten patsaat tummuvat. Ihoa, limakalvoja, ja verenkiertoa on tietysti monimutkaisempi mitata.

Saksan Bundestagissa Otto Schilly esitti saasteiden vaikutusten tutkimista ja sai vastaukseksi viiden sivun luettelon kaikista niistä sairauksista, joiden yhteyttä ilmansaasteisiin ei ole vielä voitu todistaa.

Kun Dusseldorfissa mitattiin ilman raja-arvoja vuonna 1986, muuttui kaupungin politiikka:

1. Julkinen liikenne sai huiman lisämäärärahan, erityisesti raideliikenne, pikaraitiotie ja park-and-ride -paikat.

2. Pyöräilytiet

3. Katujen purkaminen

4. Parkkipaikkojen vähentäminen

 

21.10.1994

Tulevaisuuden meditsiini 

Homeopatia vaikuttaa monesta mystiseltä ja ihmeelliseltä poppamieshommalta. Vasta viime vuosina on opittu selittämään perusteellisesti parannusmenetelmän vaikutusmekanismi. Tämä johtuu molekyylibiologian, kvanttifysiikan ja kybernetiikan uusimmista tutkimuksista. Tieteellistä maailmankuvaa on niiden avulla pystytty laajentamaan.

Kopernikus ja Galilei joutuivat aikanaan tuomituiksi, koska väittivät maan kiertävän aurinkoa. Sen jälkeen ei lääketieteen kannalta tilanne ole paljoakaan muuttunut - eikä tieteellisen tutkimuksen kannalta yleensäkään. Materialistinen tieteenkäsitys ja positivismi estivät lähes 300 vuotta kaikenlaisen kehityksen. (Voin vakuuttaa tieteen ahtaudesta sen kokemuksen perusteella, jonka olen saanut ensimmäisenä itänaapurin kapulakielestä väitelleenä naisena.)

Koululääketieteessä uskotaan yhä materialistiseen maailmakuvaan, vaikka jo kymmeniä vuosia on ollut tiedossa, miten rajoittunut pelkkään silmillä havaittavaan olemassaoloon perustuva oppi on. Olisi naiivia syyttää pelkkiä ideologisia eli maailmankuvallisia eroja tieteiden jähmettymisestä. Talous on vahvasti mukana. Ei voi olla olemassa sellaista mikä ei saa olla olemassa. Kukapa haluaa sahata oksaa jolla istuu?

Vaihtoehtoja etsittäessä ei hyökätä yksittäisiä terveyskeskuslääkäreitä vastaan, vaan kemiallis-farmaseuttista teollisuutta vastaan.

Magneetissa tiedämme vain että se toimii, mutta emme tiedä mitä se on. Samoin kehossa olevaa voimaa ei vielä tunneta. Elämänvoiman olemassaolo tulee esille vain sen vaikutuksessa.

Ihminen voi sopeutua ympäristöönsä. Mutta mikä silloin oikeastaan sopeutuu? Kuollut ruumis ei voi sopeutua. Se on ihmisen elämän voima mikä sopeutuu kuumaan ja kylmään, kosteaan ja kuivaan.

Akupunktio on hyväksytty jo laajasti. Akupunktiossa neuloilla aukaistaan niin kutsuttuja meridiaaneja ihmisen kehossa, jotka ovat tukkeutuneet ja jotka kuljettavat niin kutsuttua elämänenergiaa, vitaalienergiaa, vitaalivoimaa.

Puhe siitä, että bakteerit ja virukset aiheuttavat sairauksia on aikamme suurimpia harhakäsityksiä. Kuitenkin koko tutkimus ja sairaanhoito nojaavat tähän harhaoppiin, seurauksena jatkuva uusien lääkkeiden virta. Rahaa, aikaa ja terveyttä hukataan valtavat määrät, väärään päämäärään. Kun puhutaan että nykylääketieteen ansiosta lapsikuolleisuus on vähentynyt, unohdetaan miten valtavasti krooniset sairaudet ja mielenhäiriöt ovat lisääntyneet.

Kun ihminen on kunnossa, on se elämänvoima kunnossa, joka erottaa elävän kuolleesta eikä bakteereilla ja viruksilla ole kasvupohjaa.

Mikä uhkaa nykyään tavallisen ihmisen terveyttä, elämää?

Sairauksista eivät lisäännykään enää syöpä ja sydänhalvaus, vaan sivilisaatiotaudit kuten Arthritis, migreeni, astma, heinänuha, maha- ja suolistovaikeudet.  

Ihminen pelkää onnettomuutta ja kroonisen sairauden todennäköisyys, jonka kanssa on opittava elämään koko loppuelämä. Näihin onnettomuuksiin ja kroonisiin sairauksiin koululääketiede ei edes lupaa parannusta. Niiden kanssa on opittava tulemaan toimeen. Lääkkeitä on muistettava ottaa joka päivä. Sivuvaikutuksista ei tiedetä. Lääkkeet hidastavat sairauden seurauksia, eivät estä tai poista sairautta.

Tyypillinen sairastuminen alkaa flunssasta, koska ”flunssaa on liikkeellä”. Miksi lapsi sairastuu tähän virusperäiseen sairauteen, mutta ei esimerkiksi äiti? Ennen kuin lapsi toden teolla sairastuu, on hänen kaulansa kipeä, lihakset tuntuvat kipeiltä. Ennen lihaskipuja hän oli jo apaattinen ja passiivinen. Aletaan kysellä: tuliko tartunta isoäidin syntymäpäivillä, yövalvomisesta tai kosteasta ilmasta. Lääkäri toteaa, että virushan täällä on. Lääkärin tehtävä on todeta että eihän täällä mitään sen vakavampaa. Lääkäri näkee näppylät kurkussa ja antaa niihin lääkkeet.

Perhevaikeudet ja huomiot siitä, että vain oikealla puolella sattuu ja sielläkin vain määrättyyn aikaan päivästä, jää huomiotta. lhon kutinaan auttaa aluksi kortisoni. Vuosi vuodelta tarvitaan yhä suurempi kortisoniannos ja sitten puhkeaa astma.

Kun kysyn mistä sairaus tulee, sanotaan minulle että olen allerginen ja allergiasta en pääsisi koskaan eroon.

Nykyinen lääketiede ei tunne sairauden perussyytä ja parantaa vain seurauksia. Kroonisesta sairaudesta ei voi muka koskaan parantua.

Ravinto paras lääke

Varsin hyvin tiedetään miten paljon ravinto vaikuttaa ihmisen terveydentilaan. Miksi lääkärikoulutuksessa kiinnitetään niin vähän huomiota oikean ravintotietouden antamiseen?

Ravintoterapiassa on kyse siitä, että ihminen saa luonnonmukaista ravintoa, ennen kaikkea tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, jyviä, siemeniä, pähkinöitä ja välttää teollisesti valmistettuja ravinteita. Tulisi jättää pois sokerituotteet joihin on käytetty valkaistuja vehnäjauhoja ja kovetettuja rasvoja. Toiseksi tulee tiedostaa, miten tärkeää on liikunta.

Vihollinen lyödään sen omilla aseilla

Hahnemannin perusteesi vuonna 1810 kuului, että sama parantaa saman. Hahnemannin mukaan ei ole olemassa vain jotain sairautta, vaan sairaita henkilöitä. Kun ihminen sairastuu, kirjoittaa lääkäri muistiin, mitä fyysisiä, henkisiä ja mentaalisia tuntemuksia sairastuneella ihmisellä on.

Hippokrates ja Paracelsus olivat myös huomanneet samanlaisuusperiaatteen.

Parannetaanko sairaus vastakkaisilla vai samanlaisilla aineilla? Vanhassa Testamentissa kerrotaan, että myrkkykäärme ei ole vaarallinen jos jää katsomaan käärmettä. Jumala parantaa samanlaisella, maallinen ihminen vastakkaisella. Jos ainetta miedonnettiin, ei se enää vaikuttanut. Aineen myrkyllinen vaikutus väheni ja parantava vaikutus lisääntyi määrätyssä pisteessä. Sen mukaan hajoaako aine veteen tai alkoholiin, hän valitsi laimennusnesteen, jossa ainetta sitten sekoitettiin epäpuhtauksien poistamiseksi.

Elämänvoiman olemassaoloon Hahneman ei päätynyt minkään mystisen ilmestyksen kautta, vaan kokeilemalla eri aineiden ominaisuuksia. Hän huomasi, että aine vaikuttaa sairaaseen vain jos sitä on ravisteltu eli potenssoitu. Kun ainetta ohennettiin ja joka kerta ravisteltiin, ei siinä loppujen lopuksi ollut yhtään alkuperäistä ainetta. Parantava vaikutus ei siis johtunut aineesta, vaan siihen liittyneestä energiasta. Ravisteltaessa muodostuu määrätynlaista voimaa, energiaa ohennusaineeseen samaan tapaan kuin staattista energiaa. Koska hän valmisti dynaamisia eikä aineellisia lääkkeitä täytyi myös sairauden syy tietää.

Jokainen sairaus johtuu elämänvoimasta. Se on voima joka erottaa elävän kuolleesta.

Bakteerit ja virukset eivät iske ihmiseen, jonka oma energia on tasapainossa. Eli homeopaatit eivät käy käsiksi pelkästään virukseen ja sen aiheuttamaan pahaan oloon, vaan siihen, että ihmisen oma vitaliteetti eli elämänvoima antaa kasvusijaa näille viruksille. Kukapa haluaa mennä lääkäriin ja kuulla, että otat liian suuren stressin työstäsi ja syöt liikaa eineksiä. Paljon mukavampi on kuulla että flunssaa on liikkeellä ja olet saanut pöpön, joka nyt on tapettava antibioottikuurilla.

Eihän mikään lääketiede voi parantaa ihmisiä, jos ilma jota hengitämme, ruoka jota syömme, talo jossa asumme ja työ jota teemme on kertakaikkisen saastunut ja täynnä aineita jotka eivät kuulu luonnostaan hengitysilmaan tai ravintoon.

Nykyisessä terveydenhoidossa ole loppua. Espoossa jo yli puolet lapsista sairastaa jotain kroonista sairautta. Mikä se semmoinen elämä, kun joutuu valitsemaan ruokansa sen mukaan, onko niissä niitä tai näitä aineita eikä sen mukaan onko ruoka terveellistä. Ilma ja vesi ovat täynnä raskasmetalleja, radioaktiivista säteilyä.

Ihmisen itsensä kehittämiä parannusmenetelmiä tuhotaan antamalla kortisonia ja antibiootteja, puhutaan symptomiterapiasta. Lääkkeillä voidaan pitää useita sairauksia siedättävissä rajoissa, mutta ei parantaa.

Ihmisen terveyttä uhkaavat samat vaarat kuin ympäristöä. Ne mitkä on vaaroja ihmisen terveydelle ja ympäristölle ovat eduksi talouselämälle.

Terveydenhoidosta on tullut valtava teollisuuden haara.

Tarvitaan ekologista, ennaltaehkäisevää lääkettä. Ekolääketiedettä

Ennaltaehkäisyä ei voida suorittaa ellei vähennetä tuotantolaitosten ja liikenteen aiheuttamia saasteita, jotka aiheuttavat sairauksia. Ekologisessa lääketieteessä tiedostetaan sairauden aiheuttajat ja hoidetaan koko ihmistä eikä vain sitä mikä on näkyvissä, vältetään turhia kirurgisia toimenpiteitä ja yliteknisiä suursairaaloita.

Ihmiskehossa on yhä enemmän DDT ja PCB, raskasmetalleja jne. Hiilivedyt ja nitraatit aiheuttavat vaaroja. Kunpa tilastotietoja parannettaisiin: missä ihmiset sairastavat mitäkin ja miten heitä on hoidettu millä tuloksella.

"Lääketeollisuuden voitot ovat jopa suuremmat kuin aseteollisuuden. Monopoliyhtiöt ansaitsevat tuhat euroa jokaista brändilääkkeen valmistukseen sijoitettua euroa kohti... Euroopan unionin komissio julkaisi loppuraportin lääketeollisuuden kilpailuaseman väärinkäytöksistä. Raportin päätelmät ovat sokeeraavia. Kilpailu ei toimi. Suuret lääkeyhtiöt turvautuvat kaikkiin mahdollisiin keinoihin estääkseen aiempaa tehokkaampien lääkkeiden pääsyn markkinoille sekä edullisempien rinnakkaislääkkeiden tuotannon... Lääkepatentti antaa yhtiölle yksinoikeuden vlamsitaa tuotetta kymmenen vuotta. Sen jälkeen muut valmistajat voivat tuottaa lääkkeestä rinnakkaisvalmisteita ja  myydä niitä 40 prosenttia alkuperäistä halvemmalla." Ignacio Ramonet Le Monde Diplomatique hs 19.10.09

"Tutkin vuonna 2010 ilmestyneessä väitöskirjassani anestesialääkärien työhyvinvointia. Huonovointisuutta lisääviksi tekijöiksi osoittautuivat lääkärien ammattikulttuuri, ennen kaikkea ammatillisen itsemääräämisoikeuden vähäisyys, organisaation oikeudenmukaisuuden puute ja työpaikan ihmissuhdeongelmat. Globalisaation lisäämä markkinatalouden tulosvastuuajattelu, organisaatiomuutokset ja uusi tekniikka ovat muuttaneet potilaan ja lääkärin suhdetta. Suppeaan alaan erikoistuneet lääkärit tietävät entistä enemmän mutta entistä kapea-alaisemmin. Lääkärit hoitavat sairauksia, mutta potilaat, jotka jäävät ilman diagnoosia, eivät saa oireisiinsa tarvitsemaansa apua. Näyttöön perustuva lääketiede ohittaa potilaan kärsimyksen. Lääkärinkoulutuksessa ei ohjata potilaan kokoanisvaltaiseen ymmärtämiseen. Yksittäisen tutkijan innovatiivisuudella ei ole enää merkitystä. Lääkärin paineita lisäävät syytteen saamisen pelko etenkin potilaan vahingoittamisesta. Lääkärit pakotetaan ottama an huomioon tulosvastuu, mikä on vastoin heidän arvomaailmaansa ja tekee heille eettistä väkivaltaa. Kasainväliset tutkimukset ovat osoittaneet että lääkärin hyvinvointi on terveydenhuoltojärjestelmän laadun indikaattori. (lääketieteen tohtori Pirjo Lindfors, hs 27.11.2011)

”Päijänteestä nostettujen kalojen syöminen voisi helpottaa vaikka päänsärkyä. Syynä on se että kalat saattavat sisältää särkylääkettä, kuten ibuprofeenia. Sitä päätyy järviveteen lääkepäästöinä esimerkiksi Jyväskylässä sijaitsevan Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon kautta. Suurin osa ihmisen syömistä lääkkeistä palautuu luontoon. Lääkkeet eivät häviä annostuksen jälkeen, vaan ne erittyvät ulos kehosta. Siten nämä ihmisessä hoitavasti vaikuttavat aineet päätyvät jäteveden puhdistamoiden kautta järviin ja jokiin”, kertoo Marja Lahti Jyväskylän yliopistosta. Hän on tutkinut ympäristötieteen ja -teknologian väitöskirjassaan lääkkeiden kiertokulkua luonnossa. Tutkimus osoittaa lääkkeiden vaihtelevan ympäristökäyttäytymisen, sillä eri lääkkeet näyttävät kertyvän kaloihin ja sedimenttiin eli kerrostuvan maa-ainekseen. Esimerkiksi särkylääke ibuprofeenia löytyi kaloista ja mielialalääke sitalopraamia sedimenteistä. Särkylääke diklofenaakki pysyy ympäristössä pitkään, särkylääke naprokseeni häviää hyvin nopeasti. Lääkkeitä löytyi erityisesti kalojen sappinesteestä, joka rikastaa kemikaaleja ennen niiden eritystä. Lääkepäästöt ovat jatkuvia ja ovat jatkuneet jo pitkään. Useat kemikaalit hautautuvat sedimenttiin, josta ne voivat vapautua takaisin veteen esimerkiksi myrskyjen, pohjan ruoppauksen tai eläinten toiminnan vuoksi. Useat eläimet myös elävät sedimenteissä. (Ilkka Hartio Keskisuomalainen 15.5.2012

Vuodesta 1990 lääkäreiden ja hoitajien määrä on suurin piirtein kaksinkertaistunut. Vuonna 2011 sosiaali- ja terveysala työllisti Suomessa joka kuudennen työllisen. Terveydenhuollon menot olivat noin yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteesta (Satu Salonen hs 27.6.2013)

Vaihtoehtoisia parannusjärjestelyjä tulee sittenkin

"Uudessa mallissa kaikki Espoon potilasvarausjärjestelmä Efficaa käyttävät työntekijät voivat varata liikuntaneuvontaan potilailleen. Potilasvarausjärjestelmä käyttäviä työntekijöitä ovat lääkärit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit, mielenterveyshoitajat, psykologit, ravitsemusterapeutit, kouluterveydenhoitajat ja neuvolan henkilökunta. Samalla tavalla kuin voi kirjoittaa lähetteen fysioterapiaan tai laboratorioon, voi varata ajan liikuntaneuvontaan terveysasemalle. Neuvontaan tulevien kanssa tehdään liikuntasuunnitelma vuodeksi eteenpäin ja sen edistymistä seurataan.

Terveysasemilla liikunnanohjaajat opastavat ihmisiä liikunnallisen elämäntavan pariin jokaisella Espoon suuralueella.

Jos on esimerkiksi ylipainoa tai masennusta kynnys mennä yleiseen ryhmään on suuri. Näissä tapauksissa asiakkaille kerrotaan porukasta, jossa on muita vastaavassa tilanteessa olevia. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäisy ja sitä kautta säästö." (hs 30.3.2014)

 

Vuonna 2019 nousi seuraava kansalaisaloite rintama. Tässä raaasti lyhennettynä sen tekst:

Kansalaisaloite: Täydentävät hoidot kaikille 6.8.2019

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että eduskunta ryhtyy lainvalmisteluun, joilla turvataan kaikille vapaus valita ja myös taloudellinen mahdollisuus käyttää turvallisia täydentäviä hoitoja kuten akupunktio, kiropraktiikka, kalevalainen jäsenkorjaus, lymfahieronta, vyöhyketerapia, naprapatia, osteopatia.

Haluamme, että kaikilla on valinnanvapaus ja mahdollisuus ylläpitää terveyttä, ehkäistä sairastumista, hoitaa vaivoja ja lievittää kipuja sellaisin tavoin, jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ja toimiviksi.

Nyt käyttäjällä ei ole mahdollisuutta valita täydentäviä hoitoja terveyskeskuksessa, sairaalassa tai yksityisellä lääkäriasemalla.  joiden kärsijöiksi me kansalaiset emme halua joutua. Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman tehtävä ”Selvitetään vaihtoehto- ja uskomushoitojen eri sääntelymahdollisuudet” on nyt oiva mahdollisuus.
Perustelu
Täydentävillä hoidoilla tarkoitamme näyttöön perustuvia täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja (kansainväliset termit ovat Complementary and Alternative Medicine, CAM ja Integrative Medicine). Niitä kutsutaan myös luontaishoidoiksi ja lääkkeettömiksi hoidoiksi.

Runsas miljoona suomalaista käyttää täydentäviä hoitoja. Puolet aikuisista on käyttänyt tai kokeillut täydentävien hoitajien palveluja. Hoitoihin turvaudutaan virallisten hoitopalvelujen täydennyksenä, ei niiden vaihtoehtoina. Suurin osa käyttäjistä saa kyselytutkimusten mukaan niistä apua. Useat ihmiset kärsivät niin Suomessa kuin muuallakin vaivoista, joille ei löydetä syytä tai auttavaa hoitoa. Myös erityisesti selkä- ja hartiavaivat sekä mielenterveyteen liittyvät ongelmat hankaloittavat jokapäiväistä elämistä. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen, migreenin ja liiallisen stressin lievitys ja voinnin parantaminen onnistuvat usein täydentävillä, lääkkeettömillä keinoilla. Niiden kustannukset ja ympäristöhaitat jäävät alemmiksi kuin muutoin, koska niissä ei käytetä lääkkeitä, leikkauksia eikä vaativaa teknologiaa. Täydentävät hoidot ovat perustason palveluita ja lähipalveluita, joista käyttäjät kokevat saavansa terveyshyötyä. Suomessa vastakkainasettelu eri eturyhmien ja näkemysten välillä on jyrkkä. Norjassa yli puolet sairaaloista tarjoaa potilaille täydentäviä hoitoja. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee jäsenmaitaan yhdistämään (integroimaan) perinteisiä ja täydentäviä hoitomuotoja tavanomaiseen terveydenhuoltoon. Norjassa on terveysministeriön rahoittama Maailman terveysjärjestön WHO:n yhteistyökeskuksena toimiva tutkimuskeskus Arktisessa yliopistossa Tromssassa. Yhdysvalloissa toimii valtion rahoittama kansallinen tutkimuskeskus ”National Center for Complementary and Integrative Health” ja maassa on kymmeniä alan yliopistollisia tutkimuskeskuksia. Keski-Euroopassa, kuten Saksassa ja Sveitsissä, monia hoitoja saa terveydenhuoltojärjestelmän palveluina.