-

Yhä useampi asia on alistettu markkinalogiikalle.

Benjamin oivalsi, miten mainokset tekevät seksuaalisuudesta tavaran. 

Nyt puhutaan ylierotisoitumisesta. 

Harva tulee ajatelleeksi, että kyse on 

kaupallisen logiikan aiheuttamasta objektisoitumisesta.

Seksivaltio/Hom
23. tammikuuta 1994, avoin kirje

Valtio ja kansalaisten sukupuolikäyttäytyminen

Suomen valtion sosiaali- ja terveyshallitus lähetti kaikille 16-vuotiaille henkilökohtaista postia. Kannessa komeilivat murrosikäisen elämänunelmat: Yamaha-moottoripyörä, neonvalot, suloinen neitokainen ja rento poika hiukset geelattuina moottorin päällä neitokaista hyväilemässä. Kannessa luki: "Seksuaalinen herääminen... Osaanko? Uskallanko?"

Viisi vuotta myöhemmin jopa kaupalliset toimijat olivat ottaneet kontolleen nuorten seksuaalisen valistuksen: ”Teini-ikäisille on ilmestynyt uusi seksuaalikasvatusopas joka puhuu asioista niiden oikeilla nimillä ja huumoria unohtamatta." Kumisutraksi nimetyn vihkosen on kustantanut - niin kukapas muu kuin RFSU:N kondomeja maahantuova Intercare. (STT 15.5.1999)

Jos Suomen valtio haluaa edistää nuorison terveitä elämäntapoja, onko tämän kaltainen sukupuolivalistus oikeutettua? Kirjeessään sosiaalihallitus on asettanut lintukotomaisen, penis- ja yhdyntäkeskeisen lisääntymisvietin kunnon kansalaisen mittariksi. Ilmiö on masentava, mutta ihmiskunnan historiassa kuitenkin tuiki tavallinen. Kansalaisten lisääntymisvietin säätely on ajanlaskumme alusta asti ollut valtaapitävien erityinen vaikutuskeino. Usein ajattelemme hyväuskoisesti, että valtion tehtävänä on vastata maan puolustuksesta, pitää yllä talouselämää ja hoivata vähäosaisia. Kansalaisten eroottiset tarpeet ovat vain yksilöiden välisiä asioita.

 

 

Lääkintöhallituksen julkaisu 4/1989

Erotiikka ja terveys

 

Julkaisun nimeksi olisi paremmin sopinut Miehen ja naisen välisen seksuaalisen suhteen vaikutus valtion sairaskuluihin. Kirjanen käsittelee kapeaa seksin ja terveyden vuorovaikutusta. Mitä erotiikalla ja seksuaalisuudella on toistensa kanssa tekemistä? Lääkintöhallitus pitää erotiikan synonyyminä seksiä, kun sanakirjan mukaan erotiikka tarkoittaa seksin henkistä puolta. Asioista on vaikea olla samaa mieltä niin kauan kuin sanoista ollaan eri mieltä.

 

Olen lukenut tutkimusta yhteiskuntatieteilijänä. En uskalla edes ajatella, miten feministinä olisin lukemaani reagoinut. Tutkimus nimittäin vilisee lauseita kuten ”avioliiton onnellisuuden on havaittu liittyvän tyytyväisyyteen yhdynnöissä ja vaimon orgastisuuteen”. Ja paremmaksi menee. Seksuaalisuuden historiaa käsittelevissä luvuissa muistetaan mainita, että lääkärit todistivat 1800-luvulla naisen olevan vähempiälyinen: ”Koska naisten täytyi keskittää kaikki energiansa 12 ikävuodesta 20 vuoteen kehonsa lisääntymiselinten kehittämiseen, ei aivojen kehittämiseen jäänyt riittävästi mahdollisuuksia... Kuukautiskierron vuoksi ei naisten psyykkinen kehitys voinut tapahtua häiriöttä tämän ikävuoden jälkeenkään. Naisten älyllistä aktiivisuutta kuukautisten aikana pidettiin jopa vaarallisena.” Kirjan missään kohdassa ei selvitetä, mistä tämä ”tieteellinen kanta” johtui ja mikä aiheutti sen muuttumisen vai onko se muuttunut?

Vaikka kirjasessa pyritään valottamaan eri katsantokantoja, on yksi pyhä tabu ylitse muiden: valtiovalta. Missään vaiheessa ei mainita, että valtio olisi jotenkin vaikuttanut seksuaalisuuden saatikka erotiikan tukahtumiseen. Päinvastoin, valtion on tultava yhä suuremmaksi ja virkamiehiä tarvitaan paljon lisää, sillä ”sukupuoliasioita käsittelevää tiedotusta olisi syytä kehittää”. Myönnetään kylläkin, että syypäänä vaikeuksiin seksuaalisuuden alalla on ollut ”kirkon auktoriteetti” ja ”kaupallinen mainonta”

Joissain kohdissa myönnetään, että asuntopolitiikassa olisi parantamisen varaa ja että aborttia haetaan ”useimmiten sosiaalisin perustein”. Ainoaan myönnettyyn valtion tekemään virheeseen, asumismuotoihin, ei kuitenkaan voida puutua muuta kuin ”epävirallisesti”. Tutkimuksessa ei puhuta naisista ja miehistä, jotka eivät halua lapsia tähän saasteiseen maailmaan, vaan ”tahallisesti lapsettomista perheistä”.

 

Raportin tarkoituksena on nostaa Suomi maailman huipulle tilastollisesti terveimpänä maana. Terveyden suurimpana haittana pidetään stressiä. Stressi kun aiheuttaa henkistä ja fyysistä sairautta ja siten nostaa eniten kansanterveyslaitoksen menoja. Missään ei edes mainita ympäristön myrkyttymistä ja ihmisen henkistä hätää, kun fyysisestä ympäristöstä tehdään yhä monotoonisempi ja kemiallisempi. Mutta kyseessähän on tyypillinen sektoritutkimus, jonka materiaali ”täytyy pitää joissain rajoissa”. Raportin mukaan stressiä vähennetään lisäämällä valtion seksuaalivalistusta. ”Sukupuolinen kanssakäyminen vähentää kortisolin erittymistä (stressihormoni). Seksuaalinen aktiivisuus voi siten olla tehokas vastalääke stressin haittavaikutuksille”.

Huoli on miehen sukupuolihormonista eli testosteronista. Sen eritys ja siten siittiösolujen määrä kun vähenee stressaantuneella kaupparatsulla. Tunnemmehan kaikki vaikeuden löytää spermapankkiin ”vakavaraisia investoijia”.

 

Raportissa seksuaalisuudesta tehdään A-luokan ihmisten yksinoikeus, sillä ”seksuaalisuus on yksi hyvinvointiin kuuluva tekijä”. Mainonnassa seksi liittyy ”yleensä vaurauteen, tyylikkyyteen ja ylellisyyteen” nimenomaan ”taloudelliseen hyvinvointiin” - ja lisätään kuin sivulauseessa ”askeettisuus ja nautintojen säästäminen tulevaisuuteen ei ole enää varsinkaan talouselämän kannalta toivottavaa”. Aktiivi seksuaalielämä merkitsee ”keskeistä osaa joidenkin henkilöiden sosiaalisesta statuksesta”. Seksuaalisuudesta on tullut ”kulutushyödyke”.

 

Niinpä yhteiskunnan on tuettava erityisesti vähävaraisia ja vammaisia heidän kokemissaan seksuaaliongelmissa. Toiminnalliset seksuaalihäiriöt liittyvät kirjoittajien mukaan ”yleisempään yhteiskunnalliseen huono-osaisuuteen”. Laitoksissa asuvien seksuaalimyönteisyyttä olisi kehitettävä. Missään ei aseteta kyseenalaiseksi itse laitosten olemassaoloa.

 

Oravanpyörässä heiluva mieskin hyväksytään: ”Keskeiseksi syyksi prostituution palvelujen käyttöön miehet nimesivät seksuaalisten tarpeidensa ”hoitamisen alta pois”. Mihin unohtuikaan tutkimuksen tasapuolisuus naisten stressivaikutuksista ja naisten syistä antaa ”erittäin tärkeä” osuus seksuaalisille fantasioille. On tainnut Salmimies päästä esittelemään valikoituja paloja omasta seksilomastaan.

 

Ja miten kansalaiset saadaan mukaan virkamiesten seksilomalle? Seksilomalaisille luvataan lisääntyvää itsemääräämisoikeutta, ihmisarvoa, itsearvostusta. Seksiloman tarkoitus on ”parisuhteen vaaliminen” eli ainoastaan ja yksinomaan vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän pönkittäminen.

Pyrkiikö sosiaali- ja terveysministeriö siihen, että unohdamme suuren maailman huutavat ongelmat ja keskitymme omiin henkilökohtaisiin iloihimme? Betty Friedanin mielestä seksuaalisuuden korostaminen Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikoihin johtui siitä, että sen avulla voitiin sivuuttaa kiusalliset yhteiskunnalliset tosiasiat:

 

"Seksi täytti tyhjiön sellaisten ihmisten ajatuksissa ja pyrkimyksissä, joille Jumala, isänmaa tai pankkitili eivät enää tarjonneet riittävästi virikkeitä ja jotka eivät jaksaneet tuntea olevansa vastuussa lynkkauksista keskitysleireissä tai Intian ja Afrikan nälkäänäkevistä lapsista... Se tarjosi miellyttävän mahdollisuuden olla ajattelematta levottomuutta herättäviä ongelmia, jotka saattoivat pilata pihvien, autojen, väritelevision ja uima-altaiden suoman nautinnon."

 

Terveysviranomaisten raportista kuultaa läpi vaatimus, että yhteiskunnalle tulee tuottaa yhä soveliaampia kuluttajia. Kun fyysinen elinympäristö kuihtuu ja luonto ympärillämme yksipuolistuu, alkaa myös seksuaalinen elämä köyhtyä ilman ulkopuolisia ja teollisia piristeitä.

Stressi pois seksilomalla (hs 22.2.1989)

"Sosiaali ja terveysministeriön pieni asiantuntijaryhmä kaavailee uupuneille kansalaisille mahdollisuutta päästä seksilomalle. Asiantuntijaryhmän vielä työn alla olevassa muistiossa on ehdotelmia lainsäätäjille... Vapaa-ajan puute ja erilaiset sosiaaliset velvollisuudet ovat keskeisiä esteitä yksilöiden tyydyttävälle seksuaalielämälle. Asiantuntijaryhmä arvioi, että myös joukkotiedotusta kehitetään eroottisesti mielenkiintoisemmaksi ja erotiikasta tehdään yhteiskunnallisesti arvostettua."


Väestöliiton Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen lääkärit kirjoittivat (hs 9.5.2012) ”Nuorilla pitää olla käytännön mahdollisuus hankkia ehkäisyvälineitä. Ehkäisypillerit maksavat edullisimmillaan noin 70 euroa vuodessa, mutta uusimmat ja käytetyimmät merkit ovat hinnaltaan kaksinkertaisia. Myös kondomien hinta voi olla nuorelle kohtuuton. Sekä Väestöliitto että Sosiaali- ja terveysministeriö ovat suosittaneet, että alle 20-vuotiaat saisivat raskaudenehkäisyn kunnilta ilmaiseksi. Kun Norjassa taannoin hormonaalinen ehkäisy muuttui maksuttomaksi, raskauden keskeytysten määrä laski nopeasti. Samoin Suomessa, kun vuonna 2002 jälkiehkäisy vapautui reseptipakosta, aborttiluvut nuorten ikäryhmässä laskivat vajaassa vuodessa kymmen prosenttia."

Samalla sivulla nimetön opiskelija kirjoittaa Terveydenhoitajat tuputtavat e-pillereitä: ”Kun lukiossa vastaanotolle meni vaikkapa kuumeen vuoksi, kysyttiin aina myös ehkäisystä, ja sanottiin pillerien olevan hyvä vaihtoehto, jota kannattaa kokeilla. Kun kyllästyneenä vastasin, etten harrasta seksiä, kerrottiin pillereiden auttavan myös esimerkiksi aknen ja moneen muuhun vaivaan, joista en myöskään kärsinyt. Ihmettelin asiaa, kunnes tajusin terveydenhoitajien huoneiden olevan poikkeuksetta täynnä erilaisia lääkefirmojen mainoksia, suurin osa niistä oli nimenomaan e-pillereiden mainoksia. Lääkeyhtiöt myös antavat jokaiselle pillerit aloittavalle opiskelijalle puolen vuoden erän ilmaiseksi. kuinka täydellistä markkinointia lääkeyhtiöltä!"(hs 9.5.2002)

Kouluihinkin tyrkytetään steriiliä tietoa seksistä

"Nykykoulu on kekseliäs seksissä. Väestöliiton laatima Avoinpeli on yksi keino, jolla sukupuoliasioista nykyisin nuorille koulussa opetetaan. Miten moni aikuinen itse osaisi nopeasti kertoa, kuinka luotettava ehkäisyväline kondomi on, mikä on mieshormonin nimi, kuinka yleistä masturbointi on ja kuinka pian nainen voi tietää, että on raskaana. Vihtavuoren 9D luokan oppilaiden mielestä seksiasioiden opetus koulun terveystiedossa on tällä hetkellä hyvää ja kattavaa. Kysyttäessä he eivät löytäneet yhtäkään asiaa joka opetuksessa jäisi nyt käsittelemättä, tai asiaa, jota he haluaisivat käsiteltävän nykyistä perusteellisemmin." (Keskisuomalainen 21.3.2014)



Väestöliitto tyrkyyttää seksiakrobatiaa!


Otsikko: Suomalaiset harrastavat monipuolisesi seksiä. Väestöliiton kyselyn mukaan nuoret suosivat vaihtelevia yhdyntäasentoja. Monipuolistuminen on parisuhteiden ja niiden seksielämän kannalta myönteinen asia. Entisaikaan neljä yhdyntää viidestä tapahtui mies päällä asennossa. Alle 35-vuotiaista noin joka toinen ilmoitti käyttäneensä viimeisessä yhdynnässään useampaa asentoa. Se on tuottanut selvästi myönteisempiä kokemuksia. Halu kokeilla anaaliyhdyntää on lisääntynyt huomattavasti. Myös suuseksin. Nuorista kaksi kolmesta kertoi tarjonneensa suuseksiä kumppanilleen silloin tällöin. (hs 6.6.2017)



Kirjastani Ekoeroottinen vallankumous:


Ihmisellä on suuri määrä energiaa sisällään. Missään tieteellisissä kokeissa ei ole voitu osoittaa, että tämä energia olisi varastoitunut määrättyyn tarkoitukseen tai ihminen pääsisi siitä eroon määrätyllä tavalla. Ongelmana on, että oppiminen vaikuttaa siihen, minkä tyyppiset ärsykkeet ja millaiset tilanteet pystyvät aiheuttamaan sukupuolista kiihottumista. Myös kiihotuksen aikaansaama ulkoinen käyttäytyminen riippuu aikaisemmista kokemuksista.

Nykyinen seksuaalikäyttäytyminen on kulutus- ja kilpailutalouden, perhekeskeisen kasvatuksen ja valtiokeskeisen koulutuksen tulosta. Nykyinen taloudellinen kehitys vaatii helposti liikuteltavia, yhteistyökykyisiä ja teknisesti hyvin koulutettuja kansalaisia, joiden elämän päämääränä ovat kuluttaminen ja tarpeiden tyydyttäminen.

Ihmisen, joka pitää seksiä elämälleen keskeisenä, täytyy valmistautua ottamaan vastaan torjuntaa ja epäonnistumista. Orgasmi on aina lyhyt, säälittävä ja epävarma tapahtuma. Tyydytyksen tunne katoaa nopeasti kuten yleensä riippuvuus-suhteissa. Talouselämässä tiedetään hyvin, että seksuaalisesti nitistetty, persoonallisuudeltaan kehittymätön ihminen tarvitsee määrättömästi "tapahtumia", yhteiskunnan järjestämiä kokemuksia, sanomalehtiuutisia ja bulevardilehdistöä. Hän ei etsi enää omaa mielihyväänsä vaan statukselleen kuuluvaa ajanvietettä. Turhautunut ihminen on "kulutusystävällinen". Kaikki se erotiikan tarve, joka ihmisessä luonnossaan on, saa talouselämälle edullisia muotoja. Toisistaan eristetyt ihmiset korvaavat ihmissuhteensa yhä useammin kuluttamalla. Turhautumisesta ovat seurauksena vallanhimo ja kilpailu, joka myös on talouselämän kehittymisen edellytys.


  

 

Miten muissa kulttuureissa ja ennen nykyistä riskiyhteiskuntaa on suhtauduttu sukupuolikäyttäytymiseen?

 

Kun Pythagorakselta kysyttiin, milloin on paras aika rakasteluun, hän vastasi: silloin kun haluat menettää osan omasta voimastasi. Aristoteles opetti, että sukupuolisella tyydytyksellä on yhteys ennen kaikkea aivoihin. Jos luonnollinen polte ruumiista lasketaan siittimen kautta ulos, ei aivoille jää polttoainetta. Kieltäytyminen kehittää lisävoimia ja muuttaa ne korkeimmiksi voimiksi. Platon oli sitä mieltä, että koska rakkautta ja himoa ei voi kontrolloida, ne heikentävät kansalaisia. Siksi on pyrittävä saavuttamaan voitto mielihyvästä. Ihmisen on syötävä elääkseen ja naitava lisääntyäkseen, ei päinvastoin. Myös kirkon oppi perustui varsinkin keskiajalla siihen, että yleensä intohimojen voittaminen on vahvuutta. Kun ruumiissa on ahneus, se nousee myös mieleen. Yhtä pahetta ei voi voittaa ellei voita sitä, mihin se nojaa.

Karl Marx lähti teorioissaan siitä, että ihmisen elämän jatkumisella on kolme perusedellytystä: Ihmisen on syötävä, asuttava ja yhdyttävä toiseen sukupuoleen. Muutenhan ihminen kuolee sukupuuttoon. Hän keskittyi tutkimaan kahta ensimmäistä elämän ehtoa eli sitä tapaa, millä ihminen hankkii elantonsa ja erityisesti tuotantovälineiden kehitystä ja  niiden omistusta. Kun ihminen tekee toiselle palkkatyötä seuraa siitä, että hän vieraantuu itsestään, myös ihmissuhteistaan. Miksi Marx jätti kolmannen tarpeen huomiotta?

 

Länsimaisen sukupuolikäyttäytymisen gurua Sigmund Freudia on syytetty siitä, että hänen päämääränsä oli saada ihmisen ruumis toimimaan "rationaalisesti" eli taloudellisen tuotannon työvälineenä. Hänen mielestään tunteiden määräysvaltaa olisi vähentävä. Freud uskoi vahvasti darwinistiseen maailmankuvaan ja siihen, että samat mekaaniset säännöt, jotka hallitsevat luontoa, hallitsevat myös ihmisen kehitystä. Seksuaalisuus on vain kemiallinen jännite ruumiissa, jonka täytyy purkautua tavalla tai toisella. Hän syytti avioliiton epäonnistumisesta väärää orgasmitekniikkaa. Tämä sopi siihen yhteiskunnallisen kehityksen tilaan, jossa todistettiin, että oikeaa tekniikkaa käyttämällä voitaisiin selvittää myös teollisuuden aiheuttamat vaikeudet.

Erich Frommin oppien mukaan kulutusyhteiskunnassa kansalainen rakastuu toiseen kansalaiseen, kun hän huomaa saavansa omaan vaihtoarvoonsa nähden parhaan mahdollisen voiton. Hän uskoo pelastuvansa yksinäisyyden tunteelta käyttäytyessään niin kuin kaikki muutkin. Samoin kuin massatuotanto vaatii tuotannon standardisointia, valtion toimintakyky vaatii ihmisten tunteiden kaavamaisuutta.

 

Petra Kellyn mielestä seksuaalisuus on teollistunut nyky-yhteiskunnassa. Yhteiskunta pyrkii tyydyttämään ihmisen läheisyyden tarpeen viihdyttävällä vapaa-ajalla. Kaikki suunnitellaan ja määritellään tarkoituksen mukaan, jolloin miehen ja naisen välinen suhdekin saa lähinnä käyttöarvoa. Siitä tehdään kulutushyödyke ja menestyksen mitta. Hänen mielestään nuorten ahdistuneisuus johtuu suureksi osaksi juuri kyvyttömyydestä rakastaa. Kelly kirjoittaa: "Mies on kasvatettu kehittämään lihaksiaan ja mittaamaan potenssiaan peniksen koon mukaan, ejakulaation määrillä ja ajankohdilla."

 

Neuvosto-Venäjällä yritettiin vuosisadan alussa kehittää valtiolle mieleistä seksuaalielämää. Lenin kirjoitti: "Sukupuolinen rakkaus on vain yhteiskunnallisten suhteiden jatke. Uuden yhteiskunnan luomiseksi perinteiset arvot on muutettava. Vallankumoukseen on kuuluttava myös kansalaisten intiimielämä: Rakkaus on koko yhteiskunnan asia, perheellä on oltava kommunistiset ihanteet." Neuvosto-Venäjällä levitettiin ajatusta, että rakkaus olisi silloin 'vapaata', kun sen perusta on puhtaasti biologinen. Sitä tulee tyydyttää samaan tapaan kuin nälkää ja janoa ilman tunteilua. Puhuttiin nk. vesilasi-teoriasta: Ihmisten tulee olla 'huojentuneita', jotta he voivat keskittää energiansa yhteiskunnalliseen muutokseen. Seksuaalista pidättyväisyyttä pidettiin 'pikkuporvarillisena höpinänä'.

 

Friedrich Engels piti perhettä, yksityisomaisuutta ja valtion alkuperää saman kolikon eri puolina. Hän kirjoittaa: "Yksiavioinen perhe perustuu miehen herruuteen ja tarkoittaa varta vasten lasten siittämistä eittämättömästi isästä polveutuviksi." Koska yksiavioisuus syntyi taloudellisista syistä, häviääkö se näiden syiden hävitessä, kyselee Engels. "Se saa ratkaisunsa kun uusi sukupolvi on varttunut aikuiseksi: miessukupolvi, jolla ei ikinä eläessään ole ollut tilaisuutta ostaa rahalla tai muilla yhteiskunnallisilla mahtikeinoilla naisen antautumista ja naissukupolvi, jonka ei ikinä ole tarvinnut antautua mistään muusta vaikuttimesta kuin todellisesta rakkaudesta miehelle eikä liioin kieltäytyä antautumasta rakastetulleen taloudellisten seurausten pelosta."

 

Herbert Marcuse on kuvannut yhteiskunnan kontrollin ja vapautumisen suhdetta seksuaalisuuden maallistamiseksi ja sitä kautta nähnyt sen uudenlaisena yhteiskunnallisena hallitsemisena ja repressiona. Seksuaalisuus on typistetty järjestelmää ylläpitäväksi seksiksi, jota voidaan edistää kulutusyhteiskunnan tarjouksilla.

 

Seksin perässä ilakoiva ei nouse barrikaadeille


1700-luvulla teollisuuden kehittyminen vaati maailmanhistorian seksuaalikielteisintä valtiovaltaa. Teolliseen tavaratuotantoon perustuvassa yhteiskunnassa täytyy jokaisen toimia kurinalaisesti ja täsmällisesti. Tuotteet oli valmistettava ja valmistetut tuotteet oli saatava myytyä. Siksi seksuaalinen vapaus oli julistettava synniksi ja paheeksi. Säästäväisyydestä, tottelevaisuudesta ja puritaanisesta seksuaalimoraalista tuli teollisen yhteiskunnan edellytys.

Kun tuotanto 1900-luvulla nousi ja koneet tekivät yhä suuremman osan töistä, säästäväisyyden ja luopumisen kaltaisille arvoille ei ollut enää tarvetta. Valtio alkoi huomata, että mitä enemmän ihmiset keskittyvät seksuaalisuuteen, huumeista halvimpaan, sitä vähemmän heillä on aikaa seurata poliittista vallankäyttöä. Sanotaan: se joka rakastaa onnellisesti, ei nouse barrikadeille. Kun perheen todennäköinen kesto on lyhyt, ei siltä voi edellyttää samojen tehtävien hoitamista kuin elinikäiseltä liitolta. Valtion virastot saavat yhä suuremman oikeuden kansalaisten verottamiseen ja yhä enemmän tehtäviä hoitaakseen.

Seksuaalisessa markkinataloudessa pojat ja tytöt eivät käyttäydy vaistonvaraisesti eivätkä reagoi luonteeseensa kuuluvin hermoärsykkein. Luonnonmukainen spontaani persoonallisuus olisi uhka vallassa olevalle järjestelmälle ja jatkuvan kasvun ideologialle. Valtiolle on edullista, että kansalaiset oppivat tyydyttämään tarpeitaan mitaten ja laskien "asiallisella" tasolla, kuin valintatalon hyllyltä. Tällöin muidenkin henkilökohtaisten asioiden asiallinen ja kaupallinen suoritustapa tuntuu luonnolliselta. He tarkkailevat toisiaan opituilla mekanismeilla, etsivät toisistaan sellaisia piirteitä, joita heitä on opetettu etsimään ja näyttelevät toistensa edessä TV:stä oppimansa rakkauden eleet. 

 

Koska tunneperäisiä sukupuolisia toiveita ei toinen ihminen voi koskaan tyydyttää, seksuaalisessa tyydytyksessä ei synny muuta kuin tarve saada lisää. Mitä enemmän harrastaa seksiä sitä enemmän ruumiin kemikaalit virittyvät sitä odottamaan.  Markkinamiesten kehotuksesta olemme keskittäneet halut, odotukset ja pettymykset sukuelinten alueelle ja voimme taas hetkeksi unohtaa syvällä piileviä ongelmia.

 

Elisabeth Haighin mukaan ihminen voi oppia hallitsemaan seksuaalisuudessa piilevää voimaa ja käyttämään sitä oman henkisen kehityksensä edistämiseen. Seksuaalisuus aiheuttaa sisäistä levottomuutta, joka ajaa meitä aina eteenpäin. Aluksi se vie ihmistä lähellä toista ihmistä ja lopulta lähelle itseään, omaa tietoisuutta. Toisessa päässä on seksuaalisuus, tiedostamaton ykseyden kokemus, toisessa päässä meditaatio tietoinen ykseyden kokemus. Seksi on ykseyden alin piste, meditaatio sen korkein huippu. Se mikä erottaa nämä kokemukset toisistaan, on tietoisuuden läsnäolo. Jotta kansalaiset eivät käyttäisi lisääntynyttä vapaa-aikaansa seksuaalisuuden kehittämiseen, on kehitetty vapaa-ajan teollisuutta. Seksuaalisuudelle on annettava yhteiskunnan tarpeita edistäviä merkityksiä kuten virkistäytyminen ja stressin ehkäiseminen, työelämässä koettujen menetysten kompensaatio, tukahdutettujen tunteiden vapauttaminen?

 

Parisuhteesta evoluutioon

 

Kirjassaan Tämä ihmisen maailma  Pekka Kuusi pyrkii osoittamaan, että ihmisten välisten suhteiden pahimpia haastajia ovat taistelu, kateellisuus, omistushalu, valtataistelu ja menetyksen pelko. Yhteiskunnan kehittymisen pitäisi johtaa siihen, että omistuksenhalu ei lisäänny, vaan vastuuntunto toisen kasvamisesta kulttuuriolennoksi, jolle tunne-elämällä ja emotionaalisella latautumisella on suuri merkitys, empaattinen osallistuminen kumppanin kasvuun lisääntyy. Evoluutio merkitsee nimenomaan informaatiota eikä kilpailua. Eloonjäämisen pahin vastustaja on hänen mielestään valtiovalta. Ihmisen lisääntymiskäyttäytyminen on "evolutioitunut", Pekka Kuusi sanoo.


Neuvostoliitossa yritettiin 1985 luoda seksuaalineuvontaa. Opettajat eivät olleet valmistautuneita. Ainut kysymys tuolloin oli: kuinka voidaan kontrolloida. Seksuaalisuuden ilmentämistä pidettiin rehellisesti poliittisena kysymykenä. Seksuaalisuus ilman kulttuuria on vaarallinen asia, koska seksi on kulttuurikysymys. Silloin oletettiin, että nainen on kuin tietokone: täytyy vain painaa oikeaa nappia ja laukeaminen (release) tapahtuu. Seksuaalisuus on sosiaalinen ja kulttuuriongelma, ei lääketieteellinen eikä terveydellinen. 1700-luvulta lähtien piti kontrolloida ruumiinsa ja tunteensa. Vertaa: seksuaalinen markkinatalousmaa.


 

Siviililipalvelusliitto ja Naiset rauhan puolesta julistivat keväällä 1993, että erotiikka on mobilisoiva voima. Se voisi aiheuttaa liikekannallepanon yhtä tehokkaasti kuin armeija. Uppsalan yliopistossa Ritva Liljesrömin tutkimuksessa Eroottinen sota osoitetaan, miten seksuaalisuutta käytetään vallan välineenä. Suorituspakko luo pelkoja ja ristiriitoja. Vihreää tulevaisuutta käsittelevän kirjansa yhden viidestä luvusta edesmennyt saksalainen kansanedustaja Petra Kelly otsikoi Eroottisemman yhteiskunnan puolesta. Häntä kiusaa se, että ihmisestä on tehty kulutustavara. Yhteiskunnassa kukin on vaihdettavissa. Ihmisenkin arvo mitataan sen mukaan, mitä hän on ihmismarkkinoilla. Sängyssäkin pitäisi pusertaa samat suoritusnäytteet.

Filosofian suosio perustuu siihen, että se auttaa ihmistä jäsentämään suhdettaan 

ympäröivään maailmaan ja muihin ihmisiin. Filosofian opiskelu lisää epävarmuuden sietokykyä.

Oma kroppa ja sen suhde maailmaan on filosofian lähde. (Juha Varto hs 26.8.1995)

Katso myös:

http://dissidentti.org/ekoeroottinenvallankumous.html