Verovähennykset tukevat varakkaita ja kulutusta

Päivitetty 22.3.2016

Erilaiset verohelpotukset ja muut verotuet leikkaavat valtion tuloja vuodessa 18 miljardilla (2010), 25 mijardilla (2014) eurolla, laskee Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Tämä on neljännes valtion keräämistä verotuloista. 


Verotuki tarkoittaa veroja, jotka valtio syystä tai toisesta jättää perimättä, esim. asuntotulon verottomuus (12 miljardia), työntekijöiden eläkevähennys (1,3 miljardia), ansiotulonvähennys 1,2 miljardia), oman asunnon myyntivoiton verottomuus (1,2 miljardia), asuntolainan korkovähennys. Koko julkisen talouden – mukaan lukien myös kunnat, eläke- ja sosiaalirahastot – kestävyysvajeeksi on laskettu 12 miljardia. Verotukien poistolla voitaisiin siis ratkaista kaikki julkista taloutta uhkaavat ongelmat ja rahaa jäisi vielä velan lyhentämiseen. (Piia Elonen, hs 6.11.2011 VATT) 

Verotuista lähes puolet liittyy yksityishenkilöiden tuloverotukseen, runsas viidennes välilliseen verotukseen.

VATTin selvityksessä on nyt ensi kertaa käyty läpi koko verolainsäädäntö ja selvitetty siihen liittyvät tuet. Verotuella tarkoitetaan verotuksen perusrakenteeseen tukemistarkoituksessa tehtyä poikkeamaa, esim. elintarvikkeiden alennettu arvonlisäverokantaa, dieselin alennettu verokanta.  Suora yritystuki olisi läpinäkyvämpi. Verotuet ovat saamatta jääneitä verotuloja, valta osa suurille yrityksille.” (hs19.5.2015) Tavallinen kansalaisen saamia verotukia ovat  esimerkiksi kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, lakisääteinen eläkevähennys ja oman asunnon myyntivoiton verovapaus. Suurin summa, kaksi miljardia euroa, kertyy VATTin mukaan laskennallisen asuntotulon verovapaudesta. Se tarkoittaa etua, jonka omistusasunnossa asuva saa vuokralla asuvaan verrattuna.

2.1.2015: Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) arvion mukaan verotukia on peräti noin 190 kpl. VATT arvioi niiden vaikutuksen olevan noin 20 miljardia euroa menetettyinä verotuloina. Lähes 24 miljardin euron kokonaissumma vastaa noin 12 prosenttia bruttokansantuotteesta. Verotukien edes osittainen poistaminen myös lähentäisi nimellisiä ja todellisia verokantoja, jolloin tuotantoresurssien kohdentuminen tehostuisi. Myös monet erityiset vähennykset, kuten ay-jäsenmaksun vähennys, voitaisiin poistaa – ei välttämättä kerralla, vaan vähitellen niin kuin asuntolainojenkin korkovähennys.

Harhauuloja valtion tasa-arvoisuuden tukemiseesta

Saksalainen politologian professori Martin Jänicke kirjasi 1980-luvulla valtion epäonnistuneen kahdeksassa tehtävässään. Viaton poliitikko uskoo, että 

Yksi epäonnistumisen osoitus on tosiasia, että valtion suureksi menoeräksi on paisunut sellainen olematon kohta kuin verovähennykset. Vuonna 2010 verotuet olivat 18 mrd euroa vuodessa, veronkierto 5 mrd.

Joka vuosi jää saamatta lähes sosiaalimenojen suuruinen summa myös täysin käsittämättömän menoerän, korkojen maksun, takia. Korot ovat suora tulonsiirto "nauravalle kolmoselle" eli pankkimaailmalle. Valtiohan suunnittelee toimintansa ja kerää veroja sitä varten, että voi rakentaa tarvittavia palveluja. Korot ovat osoitus suunnitteluvirheestä - kenen virheestä? "Velan hoitokulut ja maanpuolustus vievät käsittämättömän suuren osan." (www.verokuitti.fi – Pär Österlund)

Vähennyksiä voivat tehdä enimmäkseen hyvätuloiset ja yritykset, ja mitä kansainvälisempi ja teknistyneempi yritys on, sen enemmän verovähennyksiä hän pystyy tekemään. Kun lehdissä esitellään mainioilla palloilla selvennettyä valtion tulo- ja menoarviota (hs 28.7.2011), jää ihmettelemään missä on menoerä verovähennyksistä ja koroista?

Entinen valtiovarainministeriön finanssineuvos Rauno Niinimäki kirjoittaa: "Valtion tilinpäätöskertomuksen mukaan valtio tuki vuonna 2007 verohelpotuksin erilaisia hyväksi katsottuja asioita yhteensä 12,9 miljardilla. Verohelpotukset tekivät lähes 17 prosenttia verojen ja sosiaaliturvamaksujen yhteismäärästä. Verohelpotukset toteutuvat vähennysten, verottomuuden, verokantojen alennusten tai verotuksen lykkäämisen muodossa, Suomessa niitä kutsutaan verotuiksi. Useissa muissa maissa käytetään termiä veromeno, joka paljastaa paremmin asian luonteen."

Niinimäkeä kauhistuttaa myös, että viskaalisilta vaikutuksiltaan suuriakin verohelpotuksia on päätetty pikavauhtia ilman kunnollista valmistelua ja yhteiskunnallista keskustelua, viimeisimpinä esimerkkeinä puun myyntitulon verotuksen kevennys tai kotitalousvähennyksen korotus - se kasvattaa tuloeroja, sillä alennukset suosivat suurituloisia ja erityisintressejä ja hyödyttävät pienituloisia vähän jos lainkaan. Finanssineuvos käyttäisi veroalennusvaran veroasteen yleiseen alentamiseen. Veroaukot ovat jatkuvasti kasvaneet.

Erkki Tuomioja otti kantaa blogissaan 30.6. 2009: "Veroaukot on paikattava... valtio myönsi erilaisia verohelpotuksia yhteensä 12,9 miljardia euroa. Summa on noin kuudennes valtion kaikista verotuloista. Kun helpotukset myönnetään vähennyksinä, alennuksina, maksun lykkäyksinä tai vapautuksina yleisestä verokannasta, on kyse täysin menoihin verrattavista kustannuksista. Niitä eivät kuitenkaan koske mitkään kehykset tai muutkaan valtiontalouden kurissa pitämiseksi tarkoitetut menosäännöt." 

”Asuntotulon verohelpotukset kuten muutkin verovähennykset kohdistuvat suurilta osin hyvin toimeentuleviin, joilla on hartioita kantaa vastuuta taloudellisesti vaikeana aikana. Verovähennyksiin pitäisi nyt suhtautua avoimen kriittisesti. Niitä on verojärjestelmässämme 23 miljardin euron edestä ja yhteensä 194 erilaista. (Li Andersson, Vasemmistonuorten puheenjohtaja, Timo Kontio Demarinuorten pj hs 6.3.2012)

Verokuitti-palvelu perustuu pääasiassa hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen.

Budjettiesityksen loppusumma on 52,4 miljardia euroa. Siitä 7,1 miljardia katetaan lainalla. Valtiot velkaantuvat koska suurinta verotulojen lähdettä ei veroteta. Lähes kaikista tuotteista maksetaan veroa – oli kyse sitten polttoaineesta, elektroniikasta, palveluista, lääkkeistä, taiteesta tai uhkapeleistä. Jostain kumman syystä rajoituskaupan, pörssien ja finanssirahastojen tuotteiden kaupasta ei kuitenkaan tarvitse maksa mitään veroa. Tämän politiikan seuraukset ovat nyt selvästi nähtävissä.


 

Verouudistus


Vaihtoehtotalouden piirissä on esitetty vahvaa kritiikkiä nykyistä verojärjestelmää kohtaan. Nykyinen verotusjärjestelmäkään ei tue siirtymistä ekologisesti kestävään tulevaisuuteen. Tuloverotus olisi Margrit Kennedyn mukaan lopetettava kokonaan. Tuloveron vuoksi työn tekeminen ja työntekijän palkkaaminen on kallista. Koneiden hankinta on huomattavasti edullisempaa. Työnteon sijasta olisikin verotettava tuotteita. Tuotteidenkin hinta on laskettava uusiksi niin, että niiden valmistamisen ja hävittämisen eli elinkaaren ympäristökustannukset on otettu tarkoin hinnoittelussa huomioon. Tuotteilla on oltava todellisten ympäristövaikutusten mukainen hinta.


Nykyisessä järjestelmässä kunta häviää kahteen otteeseen joka kerran, kun jotain työtä aletaan tehdä koneellisesti. Kunta menettää tuloveron, koska koneen tekemää tuloa ei veroteta. Toiseksi kunta maksaa työttömyyskorvauksen sille työntekijälle, joka on jätetty ilman työtä. Tuotteen hinta saattaa nousta, jos työ tehdään ihmisvoimin, mutta verotus vähenisi. Kennedyn mukaan juuri verotuksella voidaan muuttaa kulutusta ekologiseen suuntaan. Verot ovat johtaneet nykytilanteeseen, missä jokaisen on tehtävä kolme tuntia lisätyötä voidakseen ostaa joltakulta toiselta yhden tunnin työpanoksen.

Timo Rauhanen Vattin erikoistutkija

"Verotukien vaikuttavuudesta on niukalti tietoa. Verotuella tarkoitetaan poikkeamaa verotuksen normaalista rakenteesta. Verotuen muotoja ovat vähennykset, verovapaudet, alennetut verokannat, veronhuojennukset ja veronmaksua lykkäävät säännökset. Vuonna 2012 käytössä oli 185 erilaista verotukea ja niiden yhteenlaskettu määrä oli 23 miljardia euroa. Tämä on 12 prosenttia bruttokansantuotteesta ja 27 prosenttia kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista. Eräissä EU-maissa tehtyjen evaluointien yhteinen johtopäätös oli, että noin kolmasosa arvioiduista verotuista pitäisi lakkauttaa. Esimerkiksi Irlannissa luovattaisiin muun muassa lapsilisien verovapaudesta, yksityisen sairaanhoitovakuutuksen vähennyksestä ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyksestä. Lisäksi asuntovelkojen korkovähennys rajattaisiin ensiasunnon ostajiin. Saksassa lakkautettavien listalle joutuivat korkojen alennettu alvikanta, verottomat yö- ja viikonloppulisät sekä lentopolttoaineiden verovapaus.

Suomessa pörssiosakkeiden kaupan verotuki oli arviolta kaksi miljardia ja yritysten poistoineen 700 miljoonaa euroa. Teollisuuden ja liikenteen energiaerotuki oli yhteensä kaksi miljardia euroa. Verotuet ovat saamatta jääneitä verotuloja, mutta budjettitalouden kannalta ne ovat verrattavissa menoihin." (Timo Rauhanen Vattin erikoistutkija hs 8.11.2013)

Kaikki verovähennykset poistettava!
”Yritystukia 4,6 miljardia, verotukipotti tuista 850 miljoonaa on punaisia eli ”rakennemuutosta hidastavia tai muuten haitallisia”. - energiaintensiivisen teollisuuden verovähennys, starttiraha.

Kun kaikilla on elämän perusteet turvattu, voidaan KAIKKI verovähennykset poistaa. Nythän vähennyksistä hyötyvät vain hyvätuloiset. Ei vähätuloisilla ole mistä vähentää ja perusruoka on yhtä lailla verotettua kuin luksusruoka.

1. Isoja tuloja valtiolta jää saamatta alennettujen arvonlisäveroprosenttien takia. Yleinen arvonlisävero on 25 prosenttia, mutta ruualle, ravintolassa syömiselle, bussi- ja junalipuille, takseille, kirjoille, leffa- ja konserttilipuille, sanomalehdille ja lääkkeille on myönnetty alhaisemmat veroprosentit. Niiden takia valtiolta jää saamatta 2,7 miljardia eli yli 2700 miljoonaa euroa.
2. Yrityksiä ja maatiloja kannustetaan investoimaan ja kasvamaan sillä, että ne saavat tehdä poistoja nopeammin kuin laitteet kuluvat. Tähän verotukseen menee vuodessa lähes 700 miljoonaa euroa.
3. Teollisuus, kasvihuoneet ja konehallit saavat nauttia huokeammasta sähköverosta. Ja lisäksi maatalous ja paljon energiaa kuluttava teollisuus saavat veronpalautusta. Menetetään 900 miljoonaa euroa verotuoja vuodessa.
Laskennallisesti näiden kolmen suuren verotuen lakkauttaminen toisi valtiolle noin 4,3 miljardin euron lisätuet. 
4. Tai puolet neljän miljardin euron tavoitteesta olisi kasassa pelkästään luopumalla listattujen arvopapereiden varainsiirtoveron vapautuksesta.  Verottomuuden lasketaan vievän valiolta kaksi miljardia euroa.
5. Isoja verotukia annetaan, kun ihminen saa vähentää ansiotuloloistaan eläkemaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja sairasvakuutuksen päivärahamaksun. Veroja jää saamatta 2,5 miljardia euroa.
6. Vielä isompiin summiin päästään kun katsotaan palkkatuloista tehtävät työtulo- ja ansiotulovähennykset, peräti 3,6 miljardia euroa.
7. Asuntolainan korkovähennyksestä luopuminen olisi valtiolle lisätuloja 400 miljoonaa euroa.  (Piia Elonen hs 3.5.2015)

Mihin veromiljardit?

Maataloustuet 2010 2,1 miljardia euroa, joista viljelijätukia 1,9 miljardia
Valio saa markkinatukea – vientitukea ja koulumaitotukea 6 207 913 euroa
Maito ja Terveys ry maidon menekin edistäminen 574 630 euroa
Fazer Makeiset oy vientitukea 125 129 euroa
(hs 1.2.2011)

Korjausvelkaa päätieverkon korjaukseen 2,5 miljardia euroa
vuosittain tarvitaan 200 miljoonaa euroa


Kuntien menot lasten ja nuorten sijaishuoltoon kodin ulkopuolella kasvavat nopeasti. 2000-luvun puolivälissä kulut kaksinkertaistuivat neljässä vuodessa, eikä rahanmeno näytä vähenevän. Lastensuojelun laitos- ja perhehoitoon meni viime vuonna 606 miljoonaa euroa. Yksityissektori tuottaa jo lähes 70 prosenttia hoitopäivistä. 2010 huostassa oli 10 000 lasta. Kunnat yrittävät jarruttaa menoja sijoittamalla lapsia ja nuoria perheisiin. Se on käynyt hitaasti, koska halukkaita perheitä ei ole tarpeeksi.
kuntien menot 2010:
Erikoissairaanhoito 5200 miljoonaa euroa
perusopetus 4 300
vanhusten laitoshoito 969
kotipalvelut 745
liikenneväylät 648
lukiokoulutus 617
lastensuojelun laitos- ja perhehoito 606
palo- ja pelastustoimi 538
hammashoito 466
kirjastotoimi 313
(hs 13.12.2011)



Lue myös:
http://dissidentti.org/kayttoverokorvaapalkkatyonverottamisen