Suomineito kovan kourissa 2003
Meitä kohtasi katastrofi spaattivapaani aikana. Poissaollessani yhteisön toiminnasta vastanut mies oli saanut viimeisenkin alkuperäisen asukkaan muuttamaan pois. Hän oli vastoin allekirjoitettua sopimusta tyhjentänyt tilimme. Eläimet piti teurastaa skrapien takia, huoneet tyhjentää romusta, homehtuneet matot hävittää.
Joskus kun Suomen oikeuslaitos alkaa jakaa oikeutta
tai asianosaiset avaavat salaisuutensa
liitetään näille sivuille vuosien 2004-2007 tapahtumat...Tohtori Kent A. Kiehlin teoksessa Psykopaattikuiskaaja – Ihmiset ilman omaatuntoa käydään läpi psykopaattien ajattelua. Neurotieteilijä Kiehlin mukaan noin prosentti väestöstä täyttää psykopatian kriteerit, mutta psykopaatit tekevät silti suhteettoman suuren määrän väkivaltarikoksista. Vankiloissa on huomattava määrä psykopaatteja. Psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja THL:ssä kehittämispäällikkönä työskentelevä Jukka Kärkkäinen vahvistaa, että psykopatia on myös suomalaisten vankien keskuudessa yleinen.
– Vankilapopulaatiossa psykopaattisesti häiriintyneitä on jopa 20 prosenttia, pelkkää asosiaalista persoonallisuutta vielä useammalla. Joissakin tutkimuksissa on arvioitu, että 50-80 prosenttia vangeista täyttää epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön piirteiden ehdot ja 15 prosenttia vangeista on mahdollisesti psykopaatteja. Yhteys on selkeä, sillä tavallisesta väestöstä psykopaattisia piirteitä arvioidaan olevan 1-5 prosentilla.
Terveyskirjaston mukaan psykopatia ei sisälly viralliseen tautiluokitukseen. Luonnehäiriön piirteitä ovat lipevyys, mahtipontisuus, itsekeskeisyys, valehtelu, petollisuus, impulsiivisuus ja toistuvat rikokset. Psykopaatille tyypillistä on empatian ja syyllisyydentunteen puute, tunne-elämän pinnallisuus ja viehätysvoiman käyttö muiden ihmisten manipulointiin. Psykopaateilla on aivotoimintojen ja autonomisen hermoston poikkeavuutta, joka aiheuttaa jo varhain käyttäytymis- ja oppimisongelmia.
”Rikoksiin taipuvainen luonne”
Psykopatia ei yleensä alenna rikoksentekijän syyntakeisuutta. Psykopaateilla on Kärkkäisen mukaan usein epäsosiaalinen, asosiaalinen persoonallisuushäiriö taustalla.
– Se on jo itsessään ”rikoksiin taipuvainen luonne”, eli siinä esiintyy sopeutumattomuutta normeihin, vilpillisyyttä, impulsiivisuutta, piittaamattomuutta turvallisuudesta, vastuuttomuutta. Hän ei kadu, niin kuin normaalit ihmiset, Kärkkäinen selvittää.
– Psykopatiassa oireet korostuvat entisestään, ja esimerkiksi tunnekylmyys ja manipulointi toisia henkilöitä kohtaan korostuvat. Se on ikään kuin epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön äärimuoto.
Vaikka psykopaattien itsetunto on korostuneen itsevarma, he eivät todellisuudessa ole kovin menestyneitä.
– Yleisesti ottaen he eivät pärjää hyvin työelämässä, jossa tehdään tiimityötä. Itsenäinen asiantuntijatyö voi sopia heille, mutta usein psykopaateilta puuttuu vastuunottokyky, Kärkkäinen kertoo ja jatkaa:
– Psykopaatit ovat sosiaalisesti rajoittuneita, joten kyky vuorovaikutukseen työpaikalla on huono. He eivät tunne empatiaa, ja vika on aina muissa kuin itsessä. Aluksi psykopaatti voi vaikuttaa viehättävältä, mutta kun vilpillisiin tarkoitusperiinsä tutustuu, vaikutelma katoaa.
Psyykkisesti terve ei viihdy psykopaattisen ihmisen kanssa, vastaa Kärkkäinen.
Psykopaatti ajaakin itsensä nurkkaan.
– Hänen toimintatapansa ja välinpitämättömyytensä karkottaa muut ihmiset. Toiset pettyvät. Tavallinen ihminen, maallikko, ei voi auttaa psykopaattia. Kyseessä on vakava psyykkinen persoonallisuushäiriö – paljon vakavampi kuin masennus ja ahdistus.Suurin haaste hoidossa on se, että asianomaisen itsensä pitäisi pystyä tunnistamaan oma tilansa ja olla motivoitunut hoitamaan itseään.
– Tyypillistä häiriöille on kuitenkin se, että he eivät tiedosta ongelmaansa. He ulkoistavat sen itsestään. Persoonallisuus muotoutuu nuoruusiässä. (Ilta-Sanomat 8.5.2015)
Suomineito-ekoyhteisöön
muuttaneet ihmiset olivat/olimme jo niin rikkipuhki valtion
individualisoinnin ja hinnoittelun jäljiltä, kukin omanlaisensa
henkilöhistorian läpikäyneinä, ilman minkäänlaista kokemusta
yhteisöllisen elämän sisäisistä tai ulkoisista lonkeroista.
Vakuutuimme siitä, että omavarainen elämä on yhä mahdollista. Ei ole
ylipääsemättömän työlästä tuottaa luonnon menetelmillä meluttomasti
ruokaa ja lämpöä. Miten turvalliselta tuntuukaan, kun kaikki mikä on
tarpeellista, on lähellä.
Suomessa omavaraisyhteisön voi ponkaista käyntiin vain valtiovalta,
yhteiskunnan tuella. Mikään vapaa kansalaistoiminta ei ole mahdollista.
1. Suomineito-ekoyhteisöön muuttaneet ihmiset olivat/olimme jo niin rikkipuhki valtion individualisoinnin ja hinnoittelun jäljiltä, kukin omanlaisensa henkilöhistorian läpikäyneinä, ilman minkäänlaista kokemusta yhteisöllisen elämän sisäisistä tai ulkoisista lonkeroista.
2. Suomessa omavaraisyhteisön voi ponkaista käyntiin vain valtiovalta, yhteiskunnan tuella. Mikään vapaa kansalaistoiminta ei ole mahdollista.
3.
Vakuutuimme siitä, että omavarainen elämä on yhä mahdollista. Ei ole
ylipääsemättömän työlästä tuottaa luonnon menetelmillä meluttomasti
ruokaa ja lämpöä. Miten turvalliselta tuntuukaan, kun kaikki mikä on
tarpeellista, on lähellä.
ja tuntuu tältä 2004:
Vesi vaahdoten venheen pohjasta löi -
mut kauhuissa myrskysään
käsin äiti kalvennut ympäröi
ja suojeli tyttöstään.
“Anna mun lapseni!” parahti hän,
jo vavahti harmennut mies,
hän ohjasi purtensa täyttyvän
läpi yön ja hyökyjen hyrskinän,
maan suojaan hän suunnan ties.
Vene pohjaan törmäs, mut suojaan maan
he olivat ennättäneet,
he seisoivat riutalla purressaan,
vain polviin lainehti veet.
Huus lordi: “Pohja on pettävää -
kari liikkuu vajottaen!”
Mut luotsi hymähti: Tyyntykää!
Ruislastin päälle venheemme jää.