Suomineito kovan kourissa 2003

Meitä kohtasi katastrofi spaattivapaani aikana. Poissaollessani yhteisön toiminnasta vastanut mies oli saanut viimeisenkin alkuperäisen asukkaan muuttamaan pois. Hän oli vastoin allekirjoitettua sopimusta tyhjentänyt tilimme. Eläimet piti teurastaa skrapien takia, huoneet tyhjentää romusta, ulkona väliajan lojuneen ja homehtuneet matot hävittää.

Suomineito-ekoyhteisöön muuttaneet ihmiset olivat/olimme jo niin rikkipuhki valtion individualisoinnin ja hinnoittelun jäljiltä, kukin omanlaisensa henkilöhistorian läpikäyneinä, ilman minkäänlaista kokemusta yhteisöllisen elämän sisäisistä tai ulkoisista lonkeroista, että väistämättä epäonnistuimme.
Mutta vakuutumme siitä, että omavarainen elämä on yhä mahdollista. Ei ole ylipääsemättömän työlästä tuottaa luonnon menetelmillä meluttomasti ruokaa ja lämpöä. Miten turvalliselta tuntuu, kun kaikki mikä on tarpeellista, on lähellä.
Mutta siitäkin vakuutuimme, että Suomessa omavaraisyhteisön voi ponkaista käyntiin vain valtiovalta, yhteiskunnan tuella. Mikään vapaa kansalaistoiminta ei täällä ole mahdollista. Kun sitten tuli oikea huijari, käräjäoikeus ja poliisi eivät osanneet edes päättää, olemmeko perhe, kerrostalo vai kasa huvittelijoita.

Joskus kun Suomen oikeuslaitos alkaa jakaa oikeutta

tai asianosaiset avaavat salaisuutensa liitetään näille sivuille vuosien 2004-2007 tapahtumat...

Tohtori Kent A. Kiehlin teoksessa Psykopaattikuiskaaja – Ihmiset ilman omaatuntoa käydään läpi psykopaattien ajattelua. Neurotieteilijä Kiehlin mukaan noin prosentti väestöstä täyttää psykopatian kriteerit, mutta psykopaatit tekevät silti suhteettoman suuren määrän väkivaltarikoksista. Vankiloissa on huomattava määrä psykopaatteja. Psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja THL:ssä kehittämispäällikkönä työskentelevä Jukka Kärkkäinen vahvistaa, että psykopatia on myös suomalaisten vankien keskuudessa yleinen.

– Vankilapopulaatiossa psykopaattisesti häiriintyneitä on jopa 20 prosenttia, pelkkää asosiaalista persoonallisuutta vielä useammalla. Joissakin tutkimuksissa on arvioitu, että 50-80 prosenttia vangeista täyttää epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön piirteiden ehdot ja 15 prosenttia vangeista on mahdollisesti psykopaatteja. Yhteys on selkeä, sillä tavallisesta väestöstä psykopaattisia piirteitä arvioidaan olevan 1-5 prosentilla.

Terveyskirjaston mukaan psykopatia ei sisälly viralliseen tautiluokitukseen. Luonnehäiriön piirteitä ovat lipevyys, mahtipontisuus, itsekeskeisyys, valehtelu, petollisuus, impulsiivisuus ja toistuvat rikokset. Psykopaatille tyypillistä on empatian ja syyllisyydentunteen puute, tunne-elämän pinnallisuus ja viehätysvoiman käyttö muiden ihmisten manipulointiin. Psykopaateilla on aivotoimintojen ja autonomisen hermoston poikkeavuutta, joka aiheuttaa jo varhain käyttäytymis- ja oppimisongelmia.

”Rikoksiin taipuvainen luonne”

Psykopatia ei yleensä alenna rikoksentekijän syyntakeisuutta. Psykopaateilla on Kärkkäisen mukaan usein epäsosiaalinen, asosiaalinen persoonallisuushäiriö taustalla.

– Se on jo itsessään ”rikoksiin taipuvainen luonne”, eli siinä esiintyy sopeutumattomuutta normeihin, vilpillisyyttä, impulsiivisuutta, piittaamattomuutta turvallisuudesta, vastuuttomuutta. Hän ei kadu, niin kuin normaalit ihmiset, Kärkkäinen selvittää.

– Psykopatiassa oireet korostuvat entisestään, ja esimerkiksi tunnekylmyys ja manipulointi toisia henkilöitä kohtaan korostuvat. Se on ikään kuin epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön äärimuoto.

 Vaikka psykopaattien itsetunto on korostuneen itsevarma, he eivät todellisuudessa ole kovin menestyneitä.

– Yleisesti ottaen he eivät pärjää hyvin työelämässä, jossa tehdään tiimityötä. Itsenäinen asiantuntijatyö voi sopia heille, mutta usein psykopaateilta puuttuu vastuunottokyky, Kärkkäinen kertoo ja jatkaa:

– Psykopaatit ovat sosiaalisesti rajoittuneita, joten kyky vuorovaikutukseen työpaikalla on huono. He eivät tunne empatiaa, ja vika on aina muissa kuin itsessä. Aluksi psykopaatti voi vaikuttaa viehättävältä, mutta kun vilpillisiin tarkoitusperiinsä tutustuu, vaikutelma katoaa.

Psyykkisesti terve ei viihdy psykopaattisen ihmisen kanssa, vastaa Kärkkäinen.

Psykopaatti ajaakin itsensä nurkkaan.

– Hänen toimintatapansa ja välinpitämättömyytensä karkottaa muut ihmiset. Toiset pettyvät. Tavallinen ihminen, maallikko, ei voi auttaa psykopaattia. Kyseessä on vakava psyykkinen persoonallisuushäiriö – paljon vakavampi kuin masennus ja ahdistus.Suurin haaste hoidossa on se, että asianomaisen itsensä pitäisi pystyä tunnistamaan oma tilansa ja olla motivoitunut hoitamaan itseään.

– Tyypillistä häiriöille on kuitenkin se, että he eivät tiedosta ongelmaansa. He ulkoistavat sen itsestään. Persoonallisuus muotoutuu nuoruusiässä. (Ilta-Sanomat 8.5.2015)

Suomineito-ekoyhteisöön muuttaneet ihmiset olivat/olimme jo niin rikkipuhki valtion individualisoinnin ja hinnoittelun jäljiltä, kukin omanlaisensa henkilöhistorian läpikäyneinä, ilman minkäänlaista kokemusta yhteisöllisen elämän sisäisistä tai ulkoisista lonkeroista.
Vakuutuimme siitä, että omavarainen elämä on yhä mahdollista. Ei ole ylipääsemättömän työlästä tuottaa luonnon menetelmillä meluttomasti ruokaa ja lämpöä. Miten turvalliselta tuntuukaan, kun kaikki mikä on tarpeellista, on lähellä.
Suomessa omavaraisyhteisön voi ponkaista käyntiin vain valtiovalta, yhteiskunnan tuella. Mikään vapaa kansalaistoiminta ei ole mahdollista.

Fazit

1. Suomineito-ekoyhteisöön muuttaneet ihmiset olivat/olimme jo niin rikkipuhki valtion individualisoinnin ja hinnoittelun jäljiltä, kukin omanlaisensa henkilöhistorian läpikäyneinä, ilman minkäänlaista kokemusta yhteisöllisen elämän sisäisistä tai ulkoisista lonkeroista.

2. Suomessa omavaraisyhteisön voi ponkaista käyntiin vain valtiovalta, yhteiskunnan tuella. Mikään vapaa kansalaistoiminta ei ole mahdollista.

3. Vakuutuimme siitä, että omavarainen elämä on yhä mahdollista. Ei ole ylipääsemättömän työlästä tuottaa luonnon menetelmillä meluttomasti ruokaa ja lämpöä. Miten turvalliselta tuntuukaan, kun kaikki mikä on tarpeellista, on lähellä. 

4. Virkavalta vaatii mahdottomia: Sivistysliitto Kansalaisfoorumin vetäjät Aaro Harju ja Matti Mäki: "Kun henkilökohtainen verotus on mennyt veroehdotusmenettelyyn, moni yhdistystoimija manailee, että nyt pitää kerätä harrastusmuotoisen yhdistystoiminnan puitteissa lappuja ja lippuja ja täyttää veroilmoituksia... Kansalaistoiminnan näkökulmasta tavoitteena näyttää olevan jokaisen mahdollisen veroeuron kerääminen. Siksi täikammalla perataan myös yleishyödyllinen yhdistystoiminta... Kun kirjo on laaja ja jokaisen yhdistyksen kohdalla erilainen, ei ole helppoa sanoa, missä kulkee yleishyödyllisen toiminnan ja elinkeinotoiminnankaltaisen toiminnan raja. Teoriassa asia on selvä, mutta elävässä elämässä kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Kun yhdistystoimijat ovat yleensä vapaaehtoisia, he eivät hallitse - eikä kaikkien voi olettaa tietävänkään - verotuksen yksityiskohtia. Joku voi antaa hyvän vastauksen: älkää tehkö mitään tällaista toimintaa. Helppo sanoa, mutta kun tavoite on hyvän tekeminen lapsille, apua tarvitseville tai omalle lähiyhteisölle, kuka on se, joka menee tällaista viisasteleman näille ihmisille? Menetysten puolelle voi mennä yhdistystoiminnan väheneminen, kun vastuuihmiset kaikkoavat lisääntyvän työmäärän ja jälkikäteisten seuraamusten pelossa. Että ei vain kukaan alkaisi muiden kanssa yhdessä parantaa omaa elämänlaatuaan, vaan tulisimme yhä riippuvaisemmiksi valtiosta ja EU:sta, on verottaja keksinyt massiivisen giljotiinin.

ja tuntuu tältä 2004:

  Yrjö Jylhä kääntänyt  Henrik Ibsenin runosta 

Vesi vaahdoten venheen pohjasta löi -

mut kauhuissa myrskysään

käsin äiti kalvennut ympäröi

ja suojeli tyttöstään.

“Anna mun lapseni!” parahti hän,

jo vavahti harmennut mies,

hän ohjasi purtensa täyttyvän

läpi yön ja hyökyjen hyrskinän,

maan suojaan hän suunnan ties.

Vene pohjaan törmäs, mut suojaan maan

he olivat ennättäneet,

he seisoivat riutalla purressaan,

vain polviin lainehti veet.

Huus lordi: “Pohja on pettävää -

kari liikkuu vajottaen!”

Mut luotsi hymähti: Tyyntykää!

Ruislastin päälle venheemme jää.

Lisäselvitys tutkintapyyntöön heinäkuulta 2005

Marketta Horn, Suomineito-yhteisö ry/Juha Pulkkila

Ähtärissä 20.9.2005 

Taustaa

Ennen sapattivapaalle lähtöäni valitsimme uuden hallituksen hoitamaan Ekoyhteisö Suomineito ry:n, sovimme vanhan ja uuden hallituksen kesken kirjallisesti ja kaikki läsnäolijat muistavat sopimuksen saman sisältöisenä:

1. Sapattilomani aikana Suomineito-yhteisö ry:n säästöihin ei saa koskea (23.000 euroa).

(Yhdistyksen ja osuuskunnan tililtä oli määrä siirtää säästöt suljetulle investointitilille 31.12.2004 mennessä. Yhdistyksellä oli TE-keskuksen sponsoroima Suomineidon lampaat ja villat -projekti, jossa korvaukset maksetaan takautuvasti, joten Juha Pulkkila pyysi säästöjen sulkua vasta kun varat ovat tulleet: Pulkkila ja Heikki Attila allekirjoittivat vastavakuuden siitä, että varat todella siirretään investointitilille)

2. Yhteisön on oltava keskimäärin yhtä hyvässä kunnossa kuin 23.3.2004

Suomineito-yhteisö ry:n hallitus 30.3.2004 -31.8.2005: Tuija Isoniemi, Anna Lassila, Petteri Perälä, Juha Pu1kkila

Tilanne elokuussa 2005

Kun palasin 2.6.2005 ja Juha Pulkkilan ja hänen ”haareminsa” estelyistä huolimatta pääsin takaisin Eko-osuuskunta Kaijanniemen Ähtärin kaupungilta vuokraamiin tiloihin vihdoin 2.8.2005, kahden kuukauden kovan työn jälkeen
(tutkintapyyntö poliisille yhteisön ja osuuskunnan varojen käytöstä), näytti tilanne seuraavalta:

1. Investointitilille ei oltu siirretty sovittuja varoja. Investointitilin saldossa näkyivät vain alkuperäiset 4500 euroa.

2. Osuuskunnan tili oli tyhjä (tilillä 27 euroa)

3. Suomineito-yhteisö ry:n tilillä oli 7700 euroa, josta summasta kului elokuussa maksamattomiin laskuihin 700 euroa ja käteislaskuihin noin 1000 euroa (laskuja tulee yhä), 1700 euroa.

4. Omaisuutta on tärvelty 3000 euron edestä: 43 mattoa homehtunut talven aikana ulkona, auto ja traktori rikki, puutarha ja viljelyt tekemättä, ruoka-aineet käytetty, kuusi polkupyörää rikki, 45 säkillistä lumppua jne.

5. Tilan raivaamiseen ja siivoamiseen kuluu 2000 euroa (viisi henkilöä, 40 tuntia, 10 euroa tunti)

Emme voi pitää kursseja tai ottaa maksavia vieraita vastaan, koska huoneita ja tiloja ei ole siivottu eikä kalustettu

eikä meillä ei ole tarjota sääntöjen vaatimaa omavaraisravintoa.

VAADIN JUHA PULKKILALTA JA HÄNEM 1,5 VUOTTA JOHTAMALTA SUOMINEITO-YHTEISÖ RY:N HALLITUKSELTA:

1. 14.473 EUROA SUOMINEITO-YHTEISO-RY:N INVESTOINTITILLE 554005-60904688 SEKÄ

2. 3000 EUROA OMAISUUDEN TÄRVELEMISESTÄ

3. 2000 EUROA TILAN RAIVAAMIS- JA SIIVOAMISKUSTANNUKSISTA

Yhdistyslain mukaan irtisanoutuneet hallituksen jäsenet eivät pääse vastuustaan. Heillä on vastuu

siitä ajasta, jonka ovat olleet virallisesti hallituksen jäseniä. Hallitus on aina yhteisvastuussa ja sillä on yhteinen korvausvastuu. Osoittaa hallituksen huolimatonta toimintaa, jos se ei ole valvonut puheenjohtajan toimintaa.

Alavuden poliisi
Marketta Horn
Suomineito-yhteisö ry:n perustaja,
Eko-osuuskunta Kaijanniemen jäsen
Kaijantie 283
63700 Ähtäri

Tutkintapyyntö: Ylimääräinen tilien tarkastus

Taustaa

Vuokrasimme vuonna 1999 Ähtärin kaupungilta suuren julkisuuden saattelemana tyhjäksi jääneen vanhainkodin Kaijanniemessä. Perustimme Suomineito-yhteisö ry:n ja Eko-osuuskunta Kaijanniemen, joiden tarkoitus on edistää omavaraistaloutta ja permakulttuuria Suomessa. Vedin yhteisöä seitsemän vuotta. Lähdin sapattivuodelle 15.3.2004. Olen yhdistyksen jäsen. Olen myös osuuskunnan jäsen.

Sopimus 24.1.2004 ennen lähtöäni sapattivuodelle

Vastuu toiminnasta annettiin Juha Pulkkilalle, Kangasalan ekokylän ja Suomen huuskiseuran perustajajäsenelle. Suomineito-yhteisö ry:n vanha hallitus väistyi ja seitsemän uutta henkilöä otti vastuun. Eko-Osuuskunta Kaijanniemeen
jäivät entiset jäseniksi ja uudet valittiin hallitukseen.

Sovimme että uudet vastuuhenkilöt saavat käyttöönsä kaiken mitä olemme seitsemän vuoden aikana hankkineet: auton, traktorin, eläimet jne. Mutta säästöihimme he eivät saa kajota.

Pidimme kokouksen, jossa sovittiin uusien osuuskunnan ja yhteisön jäsenten kanssa, että

yhdistyksen ja osuuskunnan tileiltä siirretään varat suljetulle investointitilille (käyttö oikeus Marketta Horn, Matti Ikkala ja Juha Pulkkila, kaksi yhdessä).

Juha Pulkkila ja Heikki Attila kirjoittivat vakuudeksi paperin, jossa he lupasivat vastata siitä, että säästöt ovat tallella kun palaan.

Paluu lomalta 2.6.2005

Aasiassa ja Australiassa perehdyin luostareihin ja yhteisöihin 14 kk. 19.4.2005 sain Juha Pulkkilalta kirjeen: "Hohhoijaa, kyllä nyt näyttää aika raskaalta. Meitä on nyt neljä ja Marketta P ja Jouni ilmoittivat aikovansa muuttaa pois aika pian. Sen jälkeen olisimme täällä kaksin Elina Konowin kanssa."

Aloin heti valmistella kotimatkaa. Sapattivuoteni tarkoituksena oli kiertää maapallo ilman lentokonetta. Ostin kuitenkin lentolipun mantereelle (Brisbane-Honkong), mistä tulin junalla niin nopeasti kuin pääsin.

Kun tiesin tarkan kotiinpaluupäivämäärän, 2.6., sain vastaukseksi, että en saa tulla Kaijanniemeen. Uutinen oli shokki minulle. Minulla ei ole väestörekisterinkään mukaan muuta osoitetta ja koko omaisuuteni on Kaijanniemessä.