Hei! Prof. Raimo Väyrynen, joka on toiminut Ulkopoliittisen instituutin ja mm. Yhdysvaloissa Notre Damen yliopiston Institute for International Peace Studies -laitoksen sekä Suomen Akatemian pääjohtajana, julkaisi 2024 selkeän katsauksen ydinaseiden mahdollisesta käytöstä. Olen kirjoittanut melko sanatarkasti kiinnostavimpia kappaleita. Sivunumeroista voi etsiä tarkempaa tietoa ja viitteitä.

Raimo Väyrynen Suomi ja ydinaseet

Rosebud 2024

13.Monimutkaisilla järjestelmillä on omat toiminnalliset sääntönsä, jotka pyrkivät murtumaan paineen alla. Päätöksiä tekevien ihmisten oletetaan käyttäytyvän rationaalisesti ja ennustettavasti, mutta ydinsodan monimutkaisuus ja aikasemman kokemuksen puute tekevät tästä olettamuksesta haasteellisen. Niinpä yksinkertaiset deduktiiviset teoriat - sillä empiiristä tietoa ydinsodasta ei ole - todennäköisesti murtuvat tosiasioiden paineessa.

14: Ydinaseiden kehityksen ensimmäisessä vaiheessa kylmän sodan alusta 1950-luvun loppuun ydinpommien yleisin kuljetusväline oli strateginen pommikone. Ruotsi ja Suomi olivat kyvyttömiä torjumaan niiden kulkureittejä ja auttamattomasti kietoutuneet suurvaltojen ydinasevarusteluun. Ballististen aseiden kehittyessä 1960-luvun alusta korkea lentorata vältti suvereniteetin loukkaamisen, mutta ei suojellut epäsuorilta ydinlaskeuman vaikutuksilta.

15: Kaksinapaisesta ja ydinasepelotteeseen perustuvasta järjestelmästä tuli pakkopaita. Pelotemalli oli suurvaltakeskeinen. Se ei kiinnitä huomiota vaihtoehtoisiin tutkimusotteisin, jotka antavat tilaa sekä ei-valtiollisille toimijoille että ei-sotilaallisille keinoille tuottaa turvallisuutta. Tämä ajatusmalli tekee tutkimuksesta pelkästään sotilaallisten intressien ja poliittisen eliitin ehdoilla toimivan.

16: Ydnasepelotteella ei ole ennustusarvoa. Ainoastaan ideaalimaailmassa on päätöksenteon logiikka pelkästään ennakoitavan rationaalisten haittojen ja hyötyjen arvioimista. Kylmän sodan ydinaseopit ovat teknokraattisia rakennelmia, joista politiikka on suurelta osin riisuttu pois. Ne luovat oman poliittisen todellisuuden irrallaan akipäivän politiikasta.

19: Epävakaisuus ja epävarmuus ovat ydinaseiden maailmassa rauhan suurimpia vihollisia.

20: Ydinasepelote on vakauden syy, mutta samanaikaisesti se on kilpailuun perustuvassa kansainvälisessä politiikassa jakuvan määrällisen ja laadullisen asevarustelun lähde.

23: Vuosina 1946-80 Yhdysvallat uhkasi käyttää ydinaseita 28 kertaa ja Neuvostoliitto yhdeksän kertaa.

25: Kaikkiaan 32 ydinaseita koskevaa onnettomuutta on listattu toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta. Useimmissa onnettomuuksissa pommikoneet tuhoutuivat ja lentäjiä kuoli, mutta ydinaseista levinnyt säteily jäi rajalliseksi. Neuvostoliitossa sukellusveneita ja niissä olevia ydinaseita tuhoutui 1970- ja 1980-luvuilla. Vuonna 1970 tapahtunut venäläisen sukellusveneen uppoaminen Atlantilla vaati 52 miehistön jäsenen hengen.

26: Ydinaseilla suoraviivaisesti uhkaamalla saadaan vastapuoli joko kärjistämän konfliktia tai antamaan periksi, kun taas uhka, joka jättää asioita sattuman varaan, saattaa auttaa väistämään ristiriidan eskaloitumista. Tämä voisi olla Putinin strategia Ukrainassa: hänen näennäisesti epärationaalisella käyttäytymisellä saattaa olla järkiperäisiä perusteita.

31: Dieter Senghaas puhui psykologian termein autismista: suurvaltojen sisäiset patologiat ajoivat niissä ydinasevarustelua eteenpäin. Vastapuolen toimenpiteet antoivat enintään sykäyksiä näille sisäisille taloudellisille ja psykologisille voimille, joita ohjasi kotimainen sotilaallisteollinen liittouma.

31: Yhdysvaltain puolustusministeri Robert McNamara alkoi 1962 muuttaa ydinasesodan doktriinia kaupunkien tuhoamisesta iskuiksi sotilaskohteisiin. Kun ilmavoimien kenraalit luovuttivat hänelle tietoja kävi ilmi, että Neuvostoliiton tavanomaisin asein suoritettuun provokaatioon oli tarkoitus vastata täysimittaisesti kahdella tuhannella mannerten välisellä ohjuksella ja pommikoneella. Poliittisten päättäjien sulkeminen ydinsotasuunnitelmien ulkopuolle palveli ilmavoimien kaiken kattavaa intressiä: hankkia paljon ja nopeasti ydinaseita Yhdysvaltojen ylivallan varmistamiseksi.

39: Suomen tapauksessa voidaan kuvitella, että jos se joutuu ydinaseiskun kohteeksi, sitä puolustetaan joko Pohjois-Atlantilta ammuttavilla risteilyohjuksilla tai Länsi-Eurooppaan sijoitetuilla pommikoneilla tai hävittäjillä.

46: Armeija oli Kekkoselle yksi hänen traumoistaan. Hän oli pettynyt jäätyään nuorena miehenä aliupseeriksi ja hän yritti talvisodan aikana jopa päästä rintamapalveluun. Presidenttinä hän uskoi vanhoillisen upseerikunnan vastustavan hänen poliittisten keinojensa ensisijaisuutta turvallisuuspolitiikan hoidossa.
Kukaan ei hyökkää Suomeen sen itsensä takia, mutta jos hykkäys suuntautuu sen kautta Neuvostoliittoon, on sen ennalta ehkäisevä politiikka epäonnistunut... Kekkonen viittasi usein ministerineuvoston puheenjohtajan Aleksei Kosyginin toteamukseen, että oikeastaan Suomi saisi maksaa osan Neuvostoliiton sotilasmenoista, koska sen sotalaitos turvaa myös Suomea.

49: Diplomaaatti James Ford Cooper viittasi vuonna 1948 hyvksyttyyn Yhdysvaltojen kansalliseen turvallisuusneuvoston raporttiin, jossa Pohjoismaiden todetaan sijaitsevan suoraan Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton ydinalueiden välillä. Siksi oli täysin mahdollista, että Euroopan pohjoiset alueet joutuvat suurvaltojen välisen "strategisen köydenvedon näyttämöksi".

50: Jos sota Euroopassa syttyy, se alkaa tavanomaisin asein käytävällä taistelulla, joka perustuu nopeisiin, tulivoimaisiin iskuihin. Euroopassa ei voida käydä maantieteellisten olosuhteiden takia taktistista ydinsotaa ja turvautuminen strategisiin ydinaseisiin on itsetuhon vaaran vuoksi epärationaalista. Lähinna ydinaseiden käyttö oli kuviteltavissa esilaisiin demonastratiivisiin tarkoituksiin

55: Kylmän sodan aikaan lännen ydinasemaaleja oli Suomessa kymmenittäin. Kohteina oli lentokenttiä, siltoja ja liikenneväylien solmukohtia, joskaan kaikkiin niihin ei oltu suunnattu ydikärkiä. Nato halusi ehkäistä puna-armeijan marssimasta Suomen kautta länteen... Ruotsin sotilaallisessa suunnittelussa Suomi oli lähinnä "kuljetustekminen hidastusvyöhyke", joka mahdollisti joukkojen mobilisoinnin Suomen kautta tulevia idän hyökkäyksiä vastaan.

68: Neuvostoliitto teki vuonna 1968 päätöksen, että se tuisi keskittymään mannertenvälisten ohjusten kehittämiseen pommmikoneiden sijasta.

72 Reagonin aloite tähtien sodasta sai aikaan Länsi-Saksassa uudelleen nousseen kiistan "atlantistien" ja "euro-gaullistien" välillä. Liittotasavallan mielestä Ranskan kannan täytyi olla yhtenevä eli vastustaa ohjuspuolustusta ja siirtymä strategiseen puolustukseen voisi tapahtua vain yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa. Joustavan vastaiskun strategia ja ydinaseiden ensikäytön mahdollisuus tuli olla edelleen Naton tavoitteita. Presidentti Barac Obaman aikana alueellisen ohjuspuolustuksen kehittäminen Euroopassa hävensi pelkojen Nato-maissa, mutta kritiikkiä Venäjällä. Yhdysvaltalaisten mukaan järjestelmä oli tarkoitettu Iranista ja Pohjois-Koresta laukaistavia ohjuksia vastaan. Venäläisten mukaan se kykeni muuntamaan ohjuksensa Venäjää vastaan suunnatuiksi keskimatkan ballistisiksi ohjuksiksi. Bushin ja Obaman hallintojen ohjusten torjuntajärjestelmät saivat aikaan turvallisuusdilemman. Ohjusten kantomatkat ylsivät myös Pojoismaihin. ja saattoivat johtaa risteililijöiden ja sensorien sijoittamiseen Itämerelle ja Jäämerelle. Riskinä oli Yhdysvaltojen ja Venäjän ohjusten käyttäminen Itämeren ja Pohjolan ilmatilassa.

75: Vuonna 1957 Norjan tiedustelun johtaja Evang tunnusti Norjan salaisen toiminnan Lapissa ja Luoteis-Neuvostoliitossa. Tällöin tulivat ilmi myös Norjan ja Ruotsin Suomen rajalle perustamat asekätköt, jotka oli tehty siltä varalta, että Puna-Armeija hyökkäisi Natoon.

81: Neuvostoliitto ei enää 1980-luvulla kasvattanut Pohjoisessa laivastossaan ballistisilla ohjuksilla varustettujen sukellusveneiden SSBN määrää.Vuosina 1974-79 ne saavuttivat toisen iskun kapasiteetin. Tavoiteena oli Naton laivastojen pitäminen poissa pohjoisilta merialueilta. Lännessä herätti huolta NL:n pitkän kantaman risteilyohjukset, jotka vähensivät sen tarvetta tuoda sukellusveneitä kauas Atlantille. Strategiana olivat toisen maailmansodan kokemukset: NL ei sallinut vieraiden asevoimien operoida lähellä omaa aluettaan. Tästä syystä se pyrki siirtämään taistelut etäälle. Pohjoiskalotilla tämä merkitsi sodan sattuessa nopeaa hyökkäystä Pohjois-Norjassa ja tarpeen vaatiessa myös Pohjois Suomesa.

83: Vielä 1973 Ruotsissa organisoitiin harjoituksia, joiden lähtökohtana oli NL miehitys Suomessa.

84: Virallisen opin mukaan mitä enemmän neuvostojohto luotti Suomen poliittiseen johtoon sitä vähemmen esiintyi paineita YYA-sopimuksen soveltamiseen ja sitä vapaammin Suomi saattoi luoda länsisuhteita.

93: Suezin kriisin motivoimana Ranska alkoi kehittää omaa ydinasettaan. Vuonna 1957 Saksa tuli mukaan sekä Italia. Yksi motiivi liittyi Engalnnin ja Yhdysvaltojen suunnitelmiin vähentää tavanomaisia asevoimiaan Euroopassa.

94: Pelätessään sisäpoliittisia vastareaktioita yhteistyöprojekti naamioitiin saksalaisten ehdotuksesta lentokoneiden kehittämisen yhteishankkeeksi. Joulukuussa 1957 allekirjoitettiin Sputnikin jälkimainigeissa kolminkatainen FIG-sopimus ydinkärkien kehittämiseen. De Gaulle päätti ryhtyä kehittämään omaa 1958. Laukaisemalla Sputnikin Neuvostoliitto osoitti kykynsä ampua ohjuksia Yhdysvaltoihin.

96: NL rakensi myös Berliinin pohjoispuolelle tukikohdan, johon 1958 lähtien siirrettiin taktisia ydiaseita, 12 ohjusta, mutta ilman ydinkärkiä.

98: 1960-luvun lopulla NL alkoi luopua opista jonka mukaan ydinsota väistämättä eskaloituisi mannerten väliselle tasolle. Se merkitsi siirtymää ehkäisvästä ydinaseiskusta ydinasepelotteeseen, jonka mahdollisuudesta Berliinin kriisit antoivat esimakua.

105. Venäjällä on lähes 3500 taktista ydinasetta Naton noin 200 ydinkärkeen verrattuna. Naton taktiset ydinaräjähteet ovat lentokoneisiin sijoitettuja pommeja, jotka ovat huomattavasti joustavammin käytettävissä kuin venäläiset ohjukset. Venäjän johto on ajatellut, että ylivoimansa turvin se voi painistaa Ukrainan ja Naton myönnytyksiin rauahnneuvotteluissa ilman ydinsodan käymistä. Tässä se ei ole kuitenkaan huomioinut eskalaaation vaaraa, eikä itsepelotetta, joka koskee myös Venäjää itseään.

132: Tällä hetkellä molemmilla osapuolilla on vuonna 2010 solmitun START-sopimuksen mukaisesti 1550 strategista ydinkärkeä, joiden kuljettamiseen niillä voi olla enintään 800 ohjusta ja pommikonetta. Sen lisäksi Yhdysvalloilla on varastoituna 2250 ja Venäjällä 2800 ydinkärkeä. START-sopimus umpeutui vuonna 2021, mutta voimassaoloa jatkettiin viidellä vuodella. Ukrainan sodan seurauksena tästä jatkosta tuskin on mitään toivoa.

256: Putin on ilmoittanut, että Venäjä maalittaa ydinaseita myös Suomeen sen tultua Naton jäseneksi. Hän on täsmentänyt tätä siten, että yhdysvaltalaisten ydinaseiden sijoittaminen Suomeen merkitsee, että Suomi altistaa itsensä ydinaseiskuille.

305: Mannertenvälisten ohjusten merkitys on laskussa, ja toisaalta lentokoneista ja sota-aluksista laukastavien pitkän kantaman risteilyohjusten vaikutus lisääntymässä... SS20-ohjukset oli aluksi suunniteltu yhdelle megatonnin ydinkärjelle, mutta myöhemmin niistä kehitetttiin kolmea ydinkärkeä kuljettavia monikärkiohjuksia. Sen osumatarkkuus oli 500-600 metriä ja kantomatka 2000 km.

306: Pershing-2 ohjus oli ensimmäiseen iskuuun kykenevä ohjus, joka oli tarkoitettu toimimaan koko eurooppalisen näyttämön mitassa. Se ei kuitenkan yltänyt Länsi-Saksassa olevista tukikohdista Moskovaan saakka. Pershingit oli tähdätty sekä SS-20-ohjuksia että Varsovan liiton tavanomaisia sotavoimia vastaan. Maasta laukaistavia risteilyohjuksia GLCM sijoitettiin vuonna 1983 Länsi-Saksan maaperälle. Nekin olivat alle äänen nopeudella lentäviä ohjuksi ja siten hitaina kykeneviä ainoastaan toisen asteen ydinaseiskuun.

308: Tällä hetkellä Natolla on noin 200 Eurooppaan sijoitettua ydinpommia, joiden räjähdysvoima vaihtelee 0,3-17 kilotonnin välillä. Hiroshiman pommi oli 15 kilotonnia. Venäjällä on 2000 taktista ydinkärkeä, niiden joukossa Iskander-ohjuksia, joita on sijoitettu Kalingradiin ja Valko-Venjlääle. Tomahawk-reisteilyohjuksen taktinen ja keskimatkan versio ovat ulkomuodoltaan samanlaisia: pituudeltaan kuusi ja halkaisijaltaan puoli metriä. Risteilyohjuksen osumatarkkuus on vain muutamia metrejä.

371: Kremlin tiedottajan Dmitry Peskovin mukaan Venäjä turvautuu ysinaseisiin vain jos sen yhteiskuntajärjestyksen perusteet ovat uhattuna. Tästä seuraa kysymys: tarkoittaako tämä ensisijaisesti putinilaista yhteiskuntajärjestystä? Jos hänen johtamansa järjestys on lännen myötävaikutuksella sortumassa, onko ydinaseen käyttö viimeinen keino sen säilyttämiseksi?

376: Vuodenvaiheesta 2024 Norja, Tanska ja Suomi solmivat kahdenväliset sopimukset Yhdysvaltojen kanssa DCA. Niiden tarkoituksena on amerikkalaisten asevoimien vapaa liikkuvuus Pohjoismaissa muun muassa perustamalla asevarastoja niihin sekä hankkimalla esteettömän pääsyn Suomen tapauksessa 15 varuskuntaan. Kriisin aikana ja jo ennen sitä tavoitteena on taata yhdysvaltalaisille sotilaille nopea ja esteetön pääsy Suomen alueelle ilman passipakkoa. Yhdysvaltaliset eivät tule perustamaan pysyviä tukikohtia Suomeen. enimmillään suunnitelmiin kuuluu peräti 4000-5000 Natosotilaan sijoittaminen Suomeen.

378: Liittokunnan sisäiset voimasuhteet ovat lopulta epäsymmetriä. Epävirallinen vaikuttaminen on voimakasta - varsinkin erimielisyyksien ilmaantuessa.

379: Suomen on sopeuduttava Yhdysvaltojen politiikkaan. Ydinsolkuspimuksen alkuperäisen tarkoituksen ohella ei ole mitään asevalvontapolitiikan aluetta, jossa johtavien ydinasevaltojen välillä vallitsi yhteisymmärrys. Ydinvalvonnan ala on siis uhkaavasti kaventunut ja muiden kuin suurvaltojen on yhä vaikeamapaa omaksua rakentavaa ja välittävää roolia. Venäjällä matalatehoisten taktisten ydinaseiden kehittäminen on Venäjällä hyvässä vauhdissa ja eräissä suheissa niiden räjähdysvoima lähestyy voimakkaampien tavanomaisten räjähteiden voimaa. Tämä lisää puolestaan houkutusta matalatehoisten taktisten ydinaseiden sotilaalliseen käyttöön ja siten ydinasetabun rikkomiseen. Eräissä asiantuntijalausunnoissa jopa epäillään Venäjän ja Yhdysvaltojen valmistelevan ydinkokeiden aloittamista uudestaan. Kyberaseen ja tekoälyn nopea kehitys ovat vaarassa nostaneet ydinasevarustelun ja sen valvonnan kokonaan uusille ulottuvuuksille.