13 syytä luopua YDINVOIMASTA/Marketta Horn

 

20.2.1997 -
Viimeksi luettu 28.11.2023

Sähköä uraanista – ei ikinä!


1. Atomivoima on kallista

Atimivoiman näennäinen taloudellisuus perustuu alihinnoitteluun: 

Laskelmissa tulisi ottaa huomioon koko voimalan käytön, sen polttoaineiden hankinnan ja jätesäilytyksen elinkaarikustannukset. 

Yksityiset vakuutusyhtiöt eivät yleensä edes myönnä atomivoimaloille vakuutuksia.
Yhdysvalloissa atomivoimaloille ei saada järjestettyä yksityistä rahoitusta, vaikka valtion tuet kattavat 80% laitoksen investointitarpeesta. Vuodesta 1984 lähtien aloitetuista laitosprojekteista on lopulta hylätty yhtä monta kuin on saatu valmiiksi. USA:ssa ei yksikään ydinvoimala ole valmistunut sille suunnitelluilla kustannuksilla [Michael Parenti 2008].Vuonna 1985 yhdysvaltalainen talouslehti Forbes kuvasi atomivoimateollisuutta ilmaisulla "the largest managerial disaster in history". 

Atomivoiman lisärakentaminen tarkoittaa myös lisäkulutuksen hyväksymistä. Jokainen kilowatti, joka voidaan säästää, vähentää kuusi kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin atomivoiman jatkuva käyttö. Paikallisia sähkön- ja lämmön tuotantomahdollisuuksia eikä teollisuuden omaa sähköntuotantoa hyödynnetä tarpeeksi.

Radioaktiiviselle jätteelle ei pystytä edes asettamaan riittävän korkeaa haittaveroa. Atomijätteen huoltorahastoon kerätään voimalayhtiöiltä rahaa, jonka turvin varaudutaan huolehtimaan atomijätteiden loppusijoituksesta. Suomessa maksajina ovat Teollisuuden Voima oy, Fortum (entinen Imatran voima Oy) ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Voimalayhtiöillä ja valtiolla on oikeus lainata rahastoon kertyneitä varoja käyttöönsä. (hs 20.2.1997)

Fukusihiman Daiichin atomivoimalan ja sitä ympäröivän alueen puhdistustyöt maksaisivat 25-47 miljardia euroa, kun aiemmin Japanin hallitus oli varannut puhdistukseen 8 miljardia. Fukusihimasta vastaava atomivoimalayhtiö Tepco myönsi, että radioaktiivisten aineiden saastuttamaa pohjavettä on vuotanut mereen. Voimala-alueelle joudutaan jatkuvasti rakentamaan lisää säiliöitä radioaktiivisen veden varastointia varten. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on arvioinut Fukushiman puhdistustöiden kestävän yli 40 vuotta. (hs 25.7.2013)

Suomen rannikosta näkee satelliittikuvista, että tuulimyllyillä voitaisiin korvata 21 atomivoimalaa. Suomen taakkana on polkuriippuvuus. Sata vuotta on kehitetty bioenergiaa ja atomivoimaa, kuitenkin 70 prosenttia voitaisiin tuottaa auringosta, kun opitaan varastoimaan akkuun.

Atomivastuulaki poistettiin Yhdysvalloissa 1956. Harrisburgin vuonna 1979 sattuneen onnettomuuden jälkeen atomivoiman rakentaminen USA:ssa hiljeni. Taustalla eivät olleet äänestäjien painostus tai poliittiset päätökset, vaan markkinataloudellinen järjestelmä. Atomivoiman taloudelliset vastuut tulevat niin raskaiksi, ettei yksityinen yritys halua ottaa riskiä. Kyse ei ole rakentamisen kustannuksista, vaan erilaisista seurannaisvaikutuksista. Pienikin onnettomuus voi tuottaa amerikkalaisessa oikeusympäristössä yhtiölle isoja vaateita. Perimmältään vastuun ottaa sittenkin valtiovalta. Ratkaisematta on myös jätteiden loppusijoitus ja sen kustannusten jakaminen. Viimeisin rakennusprojekti, kahden reaktorin Vogtle, on kärsinyt sekä myöhästymisistä että budjetin noususta 14 miljardista 30 miljardiin dollariin. 

Suomen atomivastuulain mukaan atomivoimayhtiöillä on "rajoittamaton" vastuu atomionnettomuuden vahinkojen korvaamisessa. Tämä on kuitenkin tyhjä kirjaus, koska ainoastaan valtionyhtiö Fortumilla on atomireaktoreidensa lisäksi muuta omaisuutta. Esimerkiksi Fennovoiman atomivoimalan osakkaat voisivat välttyä vastuulta, jos Pyhäjoella sattuisi onnettomuus. (http://www.vihreat.fi/blogit/ville-niinisto/atomienergiateollisuuden-aika-ottaa-oma-vastuunsa-kannettavakseen)

Valtion ydinijätehuoltorahasto koostuu kolmesta erillisestä rahastosta: Varautumisrahasto,
Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto. Työ- ja elinkeinoministeriön vahvistettu jätehuoltovelvollisten rahastotavoitteet vuodelle 2020, Fortum Power and Heat Oy:n osalta 1 135 000 000 euroa, Teollisuuden Voima Oyj:n osalta 1 471 400
000 euroa ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n osalta 22 938 000 euroa. 

Voimalayhtiöillä ja valtiolla on oikeus lainata rahastoon kertyneitä varoa käyttöönsä. "Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltija ei kuitenkaan ole tämän lain mukaisesti vastuussa ydintapahtumasta, joka on suoranaisesti johtunut aseelliseen selkkaukseen, vihollisuuksiin, sisällissotaan tai kapinaan kuuluvasta toimesta taikka epätavallista laatua olevasta luonnonmullistuksesta." (Atomivastuulaki 1972 12 §) Ottaako Suomessa valtio vakuutukset turman varalta?

Atomivoimalla on eniten tulevaisuutta totalitaarisissa ja auktoritaarisissa maissa, joissa valtiolla ja valtionyhtiöillä on perimmäinen päätösvalta ja riskinkanto. Suomi on erikoistapaus. Rahoitusta auttaa kansallinen Mankala-järjestely, jossa atomivoimalan omistaja saa sähköä omakustannushintaan. Erikoista on myös, että lupaa ei myönnä yhtiölle viranomainen vaan sittenkin valtionvalta. (hs 3.5.2011 Heikki Arola)



2. Atomivoima haaskaa energiaa

Atomivoimalat eivät tuota lämpöä vaan pelkästään sähköä. Tämä johtuu siitä, että atomivoimaloita ei sijoiteta onnettomuusriskin vuoksi lähelle suurkaupunkeja, eikä voimalan tuottamaa lämpöä voida siksi hyödyntää. Tällaisessa lauhdevoimalassa haaskataan 2/3 energiasta.


3. Atomivoimalan purku tulee kalliimmaksi kuin voimalan käyttö

Kun Englannissa vuonna 1989 yksityistettiin energiatuotanto, National Power kieltäytyi ostamasta atomivoimaloiden osakkeita niiden purku- ja jätekäsittelykustannusten vuoksi. Yhden 1100 megawatin atomivoimalan purkaminen maksaa 600 miljoonaa dollaria.

Tshernobylin atomivoimala, missä vuonna 1986 tapahtui maailman suurin atomionnettomuus, vaatii edelleen valvontaa ja riski onnettomuuden toistumisesta on suuri. Sen purkamiseen turvallisesti ei näytä löytyvän keinoja.

 

4. Atomivoimala asettaa kyseenalaiseksi demokraattisen päätöksenteon 

Atomivoima soveltuu huonosti demokraattiseen päätöksentekoon, koska se on pääomavaltainen, vaatii suuria yksikköjä ja pitkän rakennusajan. Asioista eivät päätä äänestäjät edustajiensa välityksellä vaan vaalien rahoittajat ja lobbarit. Vaikka Suomessa äänestäjistä vain 34 prosenttia kannattaa lisäatomivoimaa, edustajista kannattajia on 62 prosenttia. (29.3.2010)

Atomivoiman suhteen poliittiset päätöksentekijät ovat pakkotilanteessa. Tekniset tosiasiat ja teollisuuden ehdot määräävät suunnan. Atomivoimalat ovat liian haavoittuvia, jotta niissä voitaisiin soveltaa työpaikkademokratiaa tai lakko-oikeutta.

Miina Kaarkoski (väitöskirja 2016, Competing Conceptualisations of Nuclear Energy Policy  in the German Parlamentary Debates of 1991-2001): Saksan päätös luopua kokonaan atomienergiasta johtuu siitä, että kansalaiset pelkäävät epädemokraattisia menetelmiä, joissa kansalaisia vastaan käytettäisiin voimakeinoja. Koska atomienergiaan liittyy suunnattomia vaaroja, sen käyttö ja sen jätehuollon turvaaminen vaativat valtiolta äärimmäistä voimankäyttöä.


5. Atomivoima pakottaa viranomaiset jatkuvaan valvontaan

Koska atomivoimalassa tapahtuvan toimintahäiriön tai terroristi-iskun seuraukset ovat katastrofaalisia koko yhteiskunnassa, valtion on kehitettävä kaiken kattava varoitus-, huolto-, pelastus- ja valvontajärjestelmä. Virkamiesten tulee vahtia niitä henkilöitä, jotka rakentavat ja käyttävät atomivoimaloita, myös niitä jotka kuljettavat radioaktiivisia aineita tai tavaroita. Jotta sattumalta ei palkata terroristia tai henkisesti sairasta työntekijäksi, on kaikkia atomivoimalassa työskenteleviä seurattava ja heidän sukulaisuussuhteensa ja lääkärissäkäyntinsä selvitettävä. Mutta myös työntekijöiden perheitä ja ystäviä on tarkkailtava niin, että kukaan ei pysty kiristämään tai aiheuttamaan riskejä mielenhäiriössä. Työntekijöiden yksityisasioiden, kuten esimerkiksi käynnit psykiatrisissa tutkimuksissa, on oltava toiminnasta vastaavien tiedossa. Yhteiskunnan tarkkailuverkoston on oltava kattava.

Atomivoiman käyttö lisää väistämättä yhteiskunnan päätöksenteon keskittymistä ja sen mukana yhdenmukaistamista. Valtion on pystyttävä vakuuttumaan kansalaisten tunnollisesta käyttäytymisestä.

Brysselin terroristi-iskun tehneet suunnittelivat radioaktiivisen pommin tekemistä. Jihadistit kuvasivat salaa atomienergian kansallisen tutkimuskeskuksen johtajaa. The Times -lehdelle tapahtuneesta on kertonut Belgian atomivoimaloita valvova viranomainen AFCN. Atomivoimalaviranomaiset ovat päätelleet, että jihadistit aikoivat kidnapata kuvaamansa työntekijän saadakseen käsiinsä radioaktiivista materiaalia. Siitä valmistettavan pommin tarkoituksena oli saastuttaa kaupungin julkista tilaa. Aiemmin kerrottiin, että Belgian Tihangen atomivoimalasta pyydettiin osaa henkilökunnasta poistumaan. Atomivoimala sijaitsee 80 kilometrin päässä Brysselin lentokentästä. (Iltalehti 25.3.2016)



6. Atomivoimala on helppo kiristysväline

Maailmassa noin 440 atomivoimalaa. Jo 1980-luvulla tehtiin vuosittain keskimäärin 300 sabotaasia atomivoimaloihin. Tihutöitä suorittivat rikolliset, terroristit ja vihamieliset työntekijät. Uhkavaatimuksia esittivät etniset, ideologiset ja taloudelliset ryhmät. Puolet iskuista ovat kohdistuneet kuljetuksiin uraanikaivoksilta atomivoimaloihin ja voimaloista niin kutsuttuihin jälleenkäsittelylaitoksiin. Uhkauksia esitetetään myös laitosten työntekijöille.

Vaikka atomivoimalaitokset pystyttäisiin suojaamaan hälyttimillä, kuljetuksia on mahdoton valvoa. Englantilainen atomifyysikko Brian Flowers sanoo: ”Ei ole enää kysymys siitä, alkavatko terroristit käyttää hyväkseen atomivoimaloita, vaan siitä milloin tämä tapahtuu. Plutonium tarjoaa ainutlaatuisen ja vahvan aseen niille, jotka ovat päättäneet käyttää kaikkia mahdollisia keinoja saadakseen tahtonsa läpi.”

Jokainen atomivoimala on eettistä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta uhkaava kiristyskohde: Voisiko joku vastustaa sellaisen henkilön kiduttamista, jolla epäillään olevan yhteyksiä atomivoimaloita vastustavaan terroristijärjestöön, jos terroristijärjestö uhkaa iskeä atomivoimalaan? Olisiko epärealistista kuvitella, että pieni ryhmä akateemisesti koulutettuja intialaisten, japanilaisten ja amerikkalaisten porvarisperheiden tyttöjä ja poikia uhkaisi Bostonissa räjäyttää itse kasaamansa pommin, ellei amerikkalaisten apua Aasiaan välittömästi lisätä?

”Ranska kertoi jälleen uusista lennokkihavainnoista atomivoimaloiden luona. Lennokkeja on havaittu seitsemän atomivoimalan luona lokakuun alun jälkeen. Lennokit ovat lisänneet huolta voimaloiden turvallisuudesta. Lennokkien omistajista ei ole tietoa. Ranskan atomivoimaloiden ympärillä on lentokieltoalue joka on säteeltään viisi kilometriä. Yläpuolella lentokieltoalue ulottuu kilometrin korkeuteen. Lennokeista pienimmät ovat olleet kooltaan noin parikymmentä senttiä, suurimpien siipiväli lähes kaksi metriä. Niihin olisi periaatteessa mahdollista asentaa vaikkapa räjähteitä, kirjoitti Le Monde -lehti." (hs 1.11.2014)

STUKin mukaan atomivoimaloita ei ole tehty kestämään sotilaallisia iskuja eikä aseellisia hyökkäyksiä. Ohjus voi särkeä sen, mihin maanjäristys ei pysty, esimerkiksi voimalan suojakuoren. Tämän vuoksi kansainvälisissä sopimuksissa lähdetään siitä, että niihin ei saa eikä pidä kohdistaa sotilaallista voimankäyttöä. Atomivoimaloiden pitää kestää äärimmäisiä luonnonolosuhteita, kuten maanjäristyksiä ja myrskyjä. Maanjäristyksen vaikutusta heikentää sen laaja-alaisuus. Atomivoimaloiden turvatoimissa on Suomessa varauduttu ”tahalliseen vahingoittamiseen”. Tällä tarkoitetaan ”ulkopuolisen tahon suorittamaa toimintaa rauhan aikana”. Voimaloita ei kuitenkaan ole ensisijaisesti suunniteltu suojautumaan.

7. Atomipommi on totaalinen tuhoase

Plutonium - nimitetty Plutonin, kreikkalaisen manalan jumalan mukaan - on kaikkein myrkyllisin alkuaine. Jokainen 360:stä uraanivoimalasta tuottaa vuodessa 200 kg plutoniumia. 500 MW:n atomivoimala tuottaa vuodessa 150 kg plutoniumia. Jo puoli kiloa plutoniumia aiheuttaa tasaisesti hengitysilmaan jaettuna kaikille tämän planeetan ihmisille keuhkosyövän. Niin kauan kuin atomivoimaloita käytetään pieniä plutoniummääriä pääsee jatkuvasti ilmaan.

Luonnonuraani eli käytännössä isotooppi U-238 ei ole sen radioaktiivempaa kuin muutkaan kaivannaistuotteet eikä siitä voi rakentaa pommia, sillä arvokasta (fissiokelpoista) isotooppia U-235 on vain 0,7%. Uraani pitää rikastaa noin 3%:iin asti, jotta sitä voidaan hyödyntää atomipolttoaineena kevytvesireaktoreissa. Mikäli rikastusta jatkettaisiin 90%:iin asti, myös uraanipommin valmistaminen onnistuisi. Sekä rikastuslaitokset, rikastusprossessi että korkearikaisteisen uraanin käsittely ja kuljetus ovat valvonnan alla.

Atomivoimalan normaalikäytössä uraanipolttoaineen yleisempi isotooppi U-238 muuttuu plutoniumin eri isotoopeiksi. Näistä Pu-239 on U-235:n tapaan fissiokelpoista ja sitä voidaan käyttää sekä atomipolttoaineena että plutoniumipommin raaka-aineena. Isotooppia Pu-239 alkaa kertyä atomivoimalan käytössä heti ensimmäisten viikkojen aikana, mutta jos laitosta käytetään tavanomaisesti vuoden ajan keskeytyksettä, suuri osa Pu-239:sta muuttuu raskaammiksi isotoopeiksi, joiden läsnäolo estää käytetyn atomipolttoaineen hyödyntämisen atomiaseissa. IAEA valvoo, että atomivoimaloiden käyttöjaksot ovat tarpeeksi pitkiä, eikä pommikelpoista isotooppia Pu-239 päästä poistamaan reaktorista.

Yhden atomipommin valmistukseen tarvitaan 10 kg plutoniumin isotooppia Pu-239. Jos reaktoria käytetään vuoden sijaan muutaman viikon jaksoissa esimerkiksi sähköntuotannon joustavuudesta johtuen, reaktoriplutoniumista suurin osa on pommikelpoista Pu-239 -isotooppia, josta ei ole vaikeaa valmistaa pommia mikäli se saataisiin otettua reaktorista talteen. Pommi on halkaisijaltaan puoli metriä ja se mahtuu vaikka auton tavarasäilöön.

Atomivoimaa varten uraania louhitaan ja jalostetaan samalla lailla kuin atomiaseita varten. Sotilaallisen ja rauhanomaisen käytön erottaminen on mahdotonta. Uraanin ja atomijätteen kuljetukset lisäävät atomiaseiden leviämistä maailmassa. Atomimateriaalin katoamista jälleenkäsittelylaitoksilta ja kuljetusten aikana ei voida kontrolloida. Esimerkiksi Sudanissa on uraanin ja plutoniumin musta pörssi. USA uhkasi  strategisilla atomiaseilla 19 kertaa ja 4 kertaa atomiaseilla - 1956 Suez, 1958 Libanon, 1962 Kuba, 1973 Lähi-itä.

Atomiräjähdys aiheuttaa samanlaisen sähkömagneettisen pulssin kuin salamanisku, mutta vain monta kertaluokkaa voimakkaamman. Hyvin korkealla räjäytetty atomipommi tuhoaa tietoliikenneyhteydet ja muutkin sähkölaitteet jopa yli tuhannen kilometrin säteellä. Yhdysvalloissa ja Venäjällä on edelleen lähes parituhatta strategista megatonnin luokkaa olevaa taistelukärkeä täydessä valmiudessa. Osa niistä kiertää kaiken aikaa sukellusveneissä ympäri maailman meriä. Nykyiset atomiaseet riittäisivät nelinkertaiseen maailmanloppuun.(Jussi Viitala 2011: Miten maailma loppuu?)


8. Atomivoimaloiden polttoaine loppumassa

Uraanivarat riittävät nykyiselle 400:lle atomivoimalalle vielä 50 vuodeksi. Louhiminen tulee vuosi vuodelta työläämmäksi, kalliimmaksi ja vaarallisemmaksi.

Jos louhinta aloitetaan Suomessa, tarvitaan valtio rakentamaan infrastruktuuri. Louhittu uraani viedään ensin ulkomaille jatkojalostettavaksi ja palautetaan sitten Suomeen.

Vaikka nykyiset kevytvesireaktorit käyttävät alle prosentin uraanin energiasisällöstä, sormenpään kokoisesta uraanipalasta irtoaa saman verran energiaa kuin 800 kilosta hiiltä tai 560 litrasta öljyä. Maailman tunnetut uraanivarat ovat 5,3 miljoonaa tonnia, josta Australian osuus on kolmasosa. Seuraavina ovat Kazakstan, Venäjä ja Kanada. Talvivaara panosti uraanilaitteistoon arviolta 90 miljoonaa euroa ennen talouskriisiään (ksml 11.3.2014).

 

9. Energian tutkimusresurssit keskittyvät atomivoimaan

Sitoutuminen pääomavaltaiseen ja runsasta tutkimusta vaativaan uraanitalouteen vie resursseja muulta tutkimukselta eikä uusiutuvien energialähteiden ja energian säästön tutkimiseen riitä varoja. Yhä enemmän varoja on pakko käyttää myös atomivoimaloiden turvallisuus- ja jätetutkimuksiin. Koska energiapoliittinen päätöksenteko ja tutkimuksen rahoitus on keskittynyt, kriittisten ja vaihtoehtoisten energiatutkimusten rahoitus on vähäistä.

Jos Suomessa pelkästään viidennen atomivoimalan lobbaamiseen käytetyt varat olisi käytetty uusiutuvien energialähteiden, tuotanto- ja säästämistapojen tutkimukseen, olisi maassa myös näihin liittyvää innovaatiota ja teollisuutta ulkomaille vietäväksi.

10. Onnettomuudet lisääntyvät voimaloiden ikääntyessä 

Atomivoimalan sisustan sulamisonnettomuus voi sattua yhdessä reaktorissa kerran 10000 vuodessa. Kun maailmassa on 400 reaktoria, tämä tarkoittaa, että tällainen onnettomuus voi tapahtua kerran 27 vuodessa. atomivoimaloiden normaalikäytössäkin leviää radioaktiivisia aineita. atomivoimaloiden vanhetessa onnettomuusriskit kasvavat. Viime vuosina on tullut yhä useammin tietoja ongelmista. Todennäköistä on, että suurin osa onnettomuuksista jää paljastumatta. Vanhojen voimaloiden lisäkäyttö eli tehostaminen lisää riskejä. Samalla lisääntyvät riskit jätetuotannossa, jätteenkuljetuksessa ja välivarastoinnissa. Onnettomuus on ihmisaisteille nöyryyttävä: säteily ei näy, haise eikä maistu.


11. Atomivoiman uraanipolttoaineen louhinta saastuttaa ympäristöä ja ihmistä

Uraanin louhinta tuhoaa ympäristöä. Yhden uraanitonnin louhiminen tuottaa 4000 tonnia jätettä. Malmin murskaamiseen ja jauhamiseen käytetään rikkihappoa. Tämä menetelmä synnyttää rikkipitoista ja radioaktiivista hiekkamassaa. Uraanin louhinnan ja atomiteollisuuden vuoksi radioaktiivisuus leviää ilmaan ja vesistöihin.

Uraaniteollisuuden ympäristössä ihmiset sairastuvat keuhkosyöpään. Ionisoiva säteily ja pienet säteilyannokset heikentävät ihmisen vastustuskykyä, synnyttävät leukemiaa ja pahanlaatuisia kasvaimia. Jälkeläisillä on kehityshäiriöitä ja perinnöllisiä sairauksia. Yleensä paras lääke sairauksiin on ennaltaehkäisy. Säteilysairauksissa ennaltaehkäisy on ainut lääke.

Miten atomivoiman toisille tuoma hyöty korvataan niille, jotka kärsivät sen haitoista?

Uraanin rikastuksessa syntyvä myrkyllinen köyhdytetty uraani kuljetetaan sotilaalliseen käyttöön esimerkiksi panssarintorjunta-aseisiin. USA käytti Persianlahden sodassa pst- ja tykistön ammuksiin sekä Tomahawk-risteilyohjuksiin 350.000 kg köyhdytettyä uraania ja Kosovossa 13.000 kg. “Balkanin oireyhtymä”, joka on ilmennyt Yhdysvaltojen pommitusten jälkeen, muistuttaa Persianlahden oireyhtymää. [Pippuri 2005]

Suomen uraaniesiintymät ovat liuske- ja gneissivyöhykkeissä, joiden keskimääräinen uraanipitoisuus on 300-1200 miljoonasosaa. Talvivaaran mustaliuskeessa uraanipitoisuus on Stukin mukaan 15-20 miljoonasosaa, eli ei poikkeuksellisen korkea Suomen kallioperän pitoisuusvaihteluihin nähden. Vuodon jälkeen Ylä-Lumijärvestä louhitun uraanin pitoisuus oli 600-700 mikrogrammaa litrassa (Suomen Kuvalehti 51/2012)

 

12. Atomivoimalan jäte on pitkään tulevaisuudessa riski

Atomivoimalan korkea-aktiivinen jäte on kuolettavan radioaktiivista satoja tuhansia vuosia. Jätteen varastointia ja säilytystä ei ole ratkaistu. Syvään maankuoreen tehdyt varastot eivät ole turvassa. Tällaisen ratkaisemattoman ongelman jättäminen tuleville sukupolville on vastuutonta. Jo pelkät loppusijoituskapselit ovat tällä hetkellä metalliarvoltaan yli 100 milj. euroa. Loppusijoitusluola on suunniteltu helposti avattavaksi, joten haudanryöstäjien uhka on yhtä realistinen kuin pyramidien kohdalla aikoinaan. Koko ajan syntyy lisää jätettä.

”Olkiluotoa sopivimpia kallioperiä Suomesta löytyi 50 kunnassa. Eurajoki ei kuulunut tuohon listaan. Se lisättiin 51-seksi kun kunta vaatimalla vaati luolaa alueelleen kytkentänä TVO-n hankkeelle. Kun muut kunnat hylkäsivät luolan, oli pakko hyväksyä se Olkiluodon hapera kallio maailman pahimman saastan hautuumaaksi. Amerikoissa vaaditaan 1000 km:n asumaton alue ympärillä. Meillä kiljutaan onnesta 10 km:n asuintaajamissa.” (Eurajokelainen Ritva Junker)

Atomijätteen jälleenkäsittelyyn vedoten Rosatom vastaa saksalaisesta atomijätetuonnista.  Venäjän jätteenkäsittely on Saksalle halvempi tapa kuin hoitaa jäteongelma itse. Atomimateriaalin tuonti on kiellettyä sekä Venäjällä että Saksassa. Jos kuitenkin halutaan väistää kieltoa, ”kääritään” atomijäte "raaka-aineeksi" jälleenkäsittelyyn. Materia on kuljetettu Amsterdamista Pietariin ja sieltä edelleen junalla Venäjän keski-alueille. Urenco- yhtiö ja Venäjän valtion omistaman Rosatom keskeyttivät köyhdytetyn uraanin tuonnin v. 2009 huonon varastoinnin paljastumisen jälkeen, mutta kuljetukset aloitettiin uudelleen toukokuussa 2019. Vuoteen 2022 mennessä Venäjälle viedään 12 000 tonnia uraaniheksafluoridia, materiaalia, mitä uraaniin jää jäljelle atomivoimaloiden polttoaineena käytettyjen materiaalien louhinnan jälkeen.  Venäjän viranomaiset puolustautuvat, ettei materiaali ole sinänsä atomivoimaa, vaan raaka-ainetta, jota voidaan käyttää uudelleen tulevaisuuden sähköntuotannossa uusiin atomivoimaloihin. Köyhdytettyä uraania käyttävien laitosten kehittäminen on vielä kesken. (Iltalehti 3.1.2022) Sateista yli puolet jäisi tulematta. Toipumaan päästäisiin vasta 15 vuoden päästä.

"Suomessa ei olla kiinnostuneita toteuttamaan ja kehittämään keskustelukulttuuria, joka on sekä vapaata että moniarvoista. Päinvastoin, erilaisia vaihtoehtoja esittävät on yritetty kivittää henkisesti kuoliaaksi. Pelkään pahoin, että viidennen atomivoiman läpijunttauspolitiikka ei tuonut meille ainoastaan virheellistä energiapoliittista linjausta, vaan saimme myös uudenlaisen korruptoituneen poliittisen kulttuurin rahakkaine taustajoukkoineen.” (Pentti Malaska, Keskisuomalainen 8.9.2002)

Vielä vuonna 2021 Ranska ja Saksa veivät jätettä Venäjälle

Lokakuussa 2021 Greenpeacen aktivistit protestoivat, koska Ranskan atomipolttoaineyhtiö Oranonin kerrottiin vievän tammi-helmikuussa 2021 satoja tonneja käytettyä uraania Siperian Severskiin 11 vuoden taon jälkeen. Severskin uusissa satelliittikuvissa näkyy tuhansia tynnyreitä ulkona alttiina sääolosuhteille Venäjän valtion omistamalla atomienergiayhtiö Rosatomin alueella. Normandian Le Havren sataman aktivistit näkivät radioaktiivisten aineiden lastaamisen Pietariin matkalla olevaan laivaan. Sieltä jätteet jatkoivat junalla Siperian Severskin kaupungissa sijaitsevalle kaatopaikalle, joka tunnettiin aiemmin nimellä Tomsk-7. 

Greenpeace ei ole nähnyt todisteita siitä, että Severskin toimipaikan hallinta olisi parantunut sitten vuoden 2010, jolloin Orano (silloin nimeltään Areva) myönsi ympäristöhuolien vaikuttaneen sen päätökseen lopettaa uraanin vienti sinne. Orano vahvisti uudet toimitukset sähköpostitse Greenpeace Francelle. Myös Ranskan suurin atomienergian tuottaja EDF allekirjoitti samanlaisen sopimuksen Rosatomin kanssa vuonna 2018, mutta se ei näytä vielä toteuttaneen toimituksia. Molemmat yhtiöt ovat suurelta osin Ranskan valtion omistuksessa. 

Myös Venäjä on hukkumassa atomijätteisiin. Neuvostoliiton aikana 1960–1990-luvuilla Novaja Zemljan itärannikosta ja Karanmerestä tuli atomijätteen kaatopaikka. Sinne on upotettu 17 000 säteilevää lähdettä, muun muassa reaktoreita ja niiden suojakilpiä. Venäjän hallituksen ja EUkomission tekemä laaja konsulttiselvitys paljastaa, että jätevuoresta kuusi kohdetta on kaikkein vaarallisimpia ja näistä kaksi on sukellusveneitä, jotka nyt halutaan nostaa. Toinen atomisukellusveneistä on upotettu ja toinen upposi. Pahinta olisi, jos reaktorin sydän rikkoutuu ja siitä leviää radioaktiivista ainetta mereen. Noston aikana atomireaktori käynnistyisi uudelleen. 

Venäjän hallitus päätti esittää atomisukellusveneiden nostoa kansainvälisellä yhteistyöllä, kertoo Barentsin ja Pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén. Noston rahoitukseen toivotaan apua EU-komissiolta. Kustannusarvio tällä hetkellä on noin 120 miljoonaa euroa. Venäjä on ollut valmis yhteistyöhön koko ajan. 

Maailmassa on tällä hetkellä kaksi tällaista laitosta, yksi Venäjällä ja yksi Ranskassa. Tynkkynen: – Meidän etujemme mukaista tietysti olisi vakaa ja menestyvä Venäjä. Siinä mielessä Euroopan tulisi edistää yhdessä venäläisten kanssa Venäjän kykyä tuottaa uusiutuvaa energiaa, ja ambitiotason pitäisi olla korkea.

13. Atomivoimapäätökset Suomessa tehty virheellisin perustein

Suomessa atomivoimaa tarvitaan lähes yksinomaan energiavaltaisen teollisuuden takia. Pelkästään paperinvalmistus vaati aikoinaan neljäsosan Suomen sähköstä, enemmän kuin kaikki kotitaloudet yhteensä. Sähköveron puolitus ei pystynyt estämään paperitehtaiden sulkemisia. Kuitenkin kyseinen alentaminen maksoi veronmaksajille vuodessa yli 100 milj. euroa, kun taas uusiutuvan energian ja energiansäästön tukemiseen käytetään vain 30 milj. euroa. Atomivoimaan myönteisimmin suhtautuvat poliitikot saavat rahallista tukea energiaintensiiviseltä teollisuudelta.

Matti Huutola kannatti lisäatomivoimaa julkisesti - ja salaisesti. Huutola kertoo kuuluneensa eri puolueista koottuun salaryhmään, joka koordinoi eduskuntaa asettumaan Olkiluoto kolmosen kannalle. Hänen lisäkseen ryhmässä oli kansanedustajia demareista, kepusta ja kokoomuksesta, taustavoimana Teollisuuden Voima. Toukokuussa 2002 eduskunta äänesti 107-92 luvuin Olkiluodon kolmannen lisäreaktorin puolesta (Elämänkerta Heikomman puolella, hs 27.8.2020)

 Päätös viidennen atomivoimalan rakentamisesta tehtiin virheellisin perustein, sillä kaikki tärkeimmät lupaukset rikottiin:
- Rakennuskustannus, alkuperäinen arvio 3 milj. euroa, uusi arvio noin 10 milj. euroa
- Aikataulu, valmistumisen alkuperäinen arvio 2009, uusi arvio 2022 heinäkuussa
- Rakentamisen kotimaisuusaste, alkuperäinen arvio yli puolet, uusi arvio alle kolmannes.

Rakentamista perusteltiin sähkönkulutuksen kasvulla, mutta kulutus on vain laskenut samalla kun markkinaehtoista tuulivoimaa on tullut runsaasti lisää.



Tutkimuksia

Pagnamenta, Robin 2008 The Times 5.5.2008 “Nuclear reactors will cost twice estimate, says E.ON chief” http://business.timesonline.co.uk/tol/business/industry_sectors/utilities/article3872870.ece

Parenti, Christian 2008: The Nation Mobile 12.5.2008 “What Nuclear Renaissance?” http://mobile.thenation.com/docmobile.mhtml?i=20080512&s=parenti 

Pippuri, Kauko maj evp 2005: Rauhanturvaajalehti 4/2005 ”Köyhdytetty uraani –piilevä tautiriski”

venäjän valtion päätöksiä 2014 atomijätesijoituksesta sosnovyi borissa

http://www.bellona.ru/articles_ru/articles_2013/1367920392.32

http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/itameri/fi_FI/itameri/

http://barentsobserver.com/en

https://www.hanhikivi1.fi/yhteystiedot-1/raos-project
JSC "RAOPROEKT" is a specialized project organization in the field of radioactive waste (RW) and decommissioning of nuclear and radiation hazardous objects. Solutions for nuclear and radiation safety problems since 2007.


*****


Fennovoiman rahoittajat boikottiin!

Vältäthän Fennovoiman osakkaiden tuotteita ja palveluita: Valion, Atrian, Myllyn Parhaan, Keskon, Finnfoamin ja S-ryhmän (Keski-Uudellamaalla sekä Pohjois-Savossa S-ryhmän tuotteet ja palvelut ovat kuitenkin ok, koska HOK-Elanto ja PeeÄssä ovat jättäytyneet pois Fennovoiman osakkuudesta.)

2013: Hankkeeseen investoinnista luopuvat muun muassa Kemin, Kotkan, Tammisaaren ja Vaasan energiayhtiöt. Teollisista valmistajista hankkeen jättävät kaasuvalmistaja Aga, ruotsalaisen Bolidenin Kokkolan- ja Harjavallan-metallitehtaat, valimoyhtiö Componenta ja Ovakon Imatran-terästehdas. Uuteen atomivoimalaan aikovat edelleen investoida teräsyhtiöt Outokumpu ja Rautaruukki, kauppakonserni Kesko, elintarvikeyritykset Valio ja Myllyn Paras sekä konkurssiuhan kanssa kamppaileva kaivosyhtiö Talvivaara.

Jos ostat Valion maitolitran tai Atrian lihapaketin, niin samalla lahjoitat vähintään jokusen sentin Fennovoiman atomivoimalalle – jos ostat nämä K- tai S-kaupasta tuplaat lahjoituksesi atomivoimalle. Jos et halua rahoittaa atomivoimalaa, niin liity atomivoimaboikotti-adressiin.

Ylen MOT-ohjelmassa käsiteltiin Venäjän vaikutusta energiapolitiikkaan sekä Pyhäjoen Fennovoiman atomivoimalahanketta, jonka toimittaja ja kolmanneksen omistaja on Rosatom. Brittitutkija Mark Galeotti tshekkiläisestä Institute of International Relations -tutkimuslaitoksesta, kertoi, että Venäjä koetti puskea Rosatom-päätöstä läpi kovin ottein Tshekin hallinnossa päästäkseen käsiksi vastatarjousta koskeviin tietoihin ja yrittämällä lahjoa päätöksen tekoon mahdollisesti liittyviä henkilöitä. Rosatomin oli määrä tehdä lisärakentamista myös Tshekissä Temelin atomivoimalaan, mutta Tshekin valtio vetäytyi hankkeesta 2014. Galeottin mukaan Venäjän silmissä Pyhäjoen hanke on voitto Venäjälle, ja tappio Suomelle. Se ei hyödyttä Suomea ja Venäjää yhtä paljon. (Iltasanomat 19.2.2018)

Atomijäteyhtiö Posiva

Atomijäteyhtiö Posiva toteuttaa Olkiluodon ja Loviisan atomivoimalaitosten käytetyn atomipolttoaineen käsittelylaitoksen Eurajoelle Satakuntaan. Rakennusprojektin kustannusarvio oli vuonna 2019 noin 500 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus noin 2 500 henkilötyövuotta. Tuotantolaitokseen kuuluvat kapselointilaitos ja loppusijoituslaitos. Kapselointilaitoksen rakentamisen lisäksi asennetaan myös loppusijoituksen aloittamiseen tarvittavat järjestelmät Onkaloon. Laitoksen valmistuttua Posiva arvioi työllistävänsä tuotantovaiheessa 50–100 ihmistä. Käytetyn atomijätteen käsittely alkaa voimala-alueella tehtävällä välivarastoinnilla. atomijätettä jäähdytetään vesialtaissa, joista lämpö johdetaan meriveteen. Tätä jatketaan 30–40 vuotta ennen varsinaisen loppusijoittamisen aloittamista. Loppusijoituksessa polttoaine tuodaan siirtosäiliössä kapselointilaitokselle. Siellä tulee kuparikapseli, johon polttoaine laitetaan. Käytetty polttoaine siirretään siirtosäiliöstä kuparikapseliin. Se hitsataan kiinni ja tarkastetaan ja nostetaan hissillä maanalaiseen loppusijoituslaitokseen. Loppusijoituksessa atomijätteestä syntyvä lämpö johtuu peruskallioon. Onkaloon on suunniteltu mahtuvaksi Olkiluodon kolmen ja Loviisan kahden reaktorin koko käyttöikänä syntyvä atomijäte, eli noin 6  500 tonnia uraania. Se tietää noin 3  000 maan poveen haudattavaa kuparikapselia 450 metrin syvyyteen. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa 2020-luvulla. Posiva aloitti Onkalon rakentamisen vuonna 2004. Onkalo on tarkoitus sulkea sadan vuoden päästä, kun viimeiset Olkiluoto 3:n atomipolttoaineet on saatu esijäähdytettyä ja haudattua. Polttoaineen pitää jäähtyä 40 vuotta ennen kuin se voidaan loppusijoittaa. Olkiluoto 3:n polttoainetta pitää jäähdyttää 60 vuotta ennen loppusijoittamista. (STT 25.6.2019)



Terrorismin uhka?

Atomienergiajärjestö IAEAn rekisterissä on 20 vuoden aikana 2500 tapausta radioaktiivisen aineen päätymisestä vääriin käsiin. Terroristiryhmien iskujen laajeneminen atomiterroriksi on noussut huolenaiheeksi. Huomiota kiinnitetään  erilaisten säteilylähteiden tunnistamiseen. Satamissa, lentokentillä mutta myös yleisötapahtumissa. Säteilymittarit porteilla ovatkin yleistyvä näky. Radioaktiivisten aineiden kuten cesiumin ja koboltin käyttö teollisuudessa ja sairaalateknologiassa on yleistynyt. Helpoin on toteuttaa rikastetun uraanin hankkiminen kuorma-autolla kuljetettavaa yksinkertaista atomiasetta varten. Tai pieneen salkkuun mahtuvan likaisen pommin rakentaminen. Se on radiologinen ase, jossa tavanomaisen räjähdysaineen avulla levitetään radioktiivista ainetta ympäristöön. (ksml 26.8.2017)

"Atomivoimaloissa työskentelee ulkomaalaisten työntekijöiden mahdollinen rikostausta jää usein hämäräksi. Poliisi tekee kaikista atomivoimalaan hakeutuista työntekijöistä vähintään suppean turvallisuusselvityksen, jossa tutkitaan heidän rikoshistoriansa. Vierastyöläisten taustoista poliisi saa kuitenkin heikosti tietoa. Olkiluoto 3:n rakentajissa on yli 50 kansallisuuden työntekijöitä. Noin 70 prosenttia työmaan väestä on ulkomaalaisia. ”On se eräänlainen ongelma, koska tietoja ei saa mistään, jos ei ole kansaväliset haut päällä”, myöntää suojelupäällikkö Olli Vanhanen Loviisan voimalaitoksesta. Esimerkiksi Olkiluoto 3:n rakennustyömaalla voi ainakin teoriassa keksiä tehdä jotain sellaista, mikä paljastuu vasta pitkän ajan kuluttua, kun laitosta ollaan ottamassa käyttöön, sanoo säteilyturvakeskuksen johtava asiantuntija Ronnie Olander. Atomivoimalan luvanhaltija tekee poliisilta saamiensa tietojen perusteella päätöksen, soveltuuko työntekijä toimimaan atomivoimalassa. Kulkulupa atomivoimala-alueelle jää saamatta, jos taustalla on esimerkiksi väkivaltarikoksia, ilkivaltaa tai taipumusta huumeiden tai päihteiden väärinkäyttöön. Myös rattijuopumustuomio voi olla syy luvan epäämiseen. Paikallispoliisi tekee vuosittain noin 30 000 suppeaa turvallisuusselvitystä. Jos ihminen työskentelee esimerkiksi lentokentällä sekä Loviisan ja Olkiluodon atomivoimaloissa." (hs 21.3.2012)

Atomivoimalaa operoiva yritys hakkeroitiin

väärennettyjen työhakemuksien avulla.Toistaiseksi ei ole tietoa, mitä hakkerit yrityksellään tavoittelivat, kertoo New York Times. Wolf Creekin atomivoimala raportoi Yhdysvaltain hallinnolle hakkereista 2017. Oliko kyseessä teollisuusvakoilu vai yrittivätkö hakkerit päästä tekemään tuhoa? Siitä ei ole toistaiseksi näyttöä, että hakkerit olisivat saaneet kaapattua atomivoimalan toimintoja hallitsevia järjestelmiä. Yrityksen internetverkko on eri kuin missä atomivoimalaa ohjataan. Hakkerit olivat kohdistaneet hyökkäyksensä yksittäisiin henkilöihin, joilla on arveltu olevan pääsy järjestelmiin, joiden avulla voisi aiheuttaa räjähdyksen. Hakkerit naamioivat haittaohjelmansa väärennettyihin työpaikkahakemuksiin, joita henkilökunnalle lähetettiin. Väärennetty word-dokumentti sisälsi muka hakijan ansioluettelon, mutta todellisuudessa tiedoston avaaminen ujutti haitallista koodia tiedoston avanneen henkilön koneelle. atomivoimaloita operoivien yrityksien tietokoneisiin on hakkeroitu touko- ja kesäkuussa. (7.7. 2017)

Somalialainen terroristi töissä USA:n atomivoimalassa?

Sharif Mobley työskenteli viidessä eri atomivoimalassa Yhdysvalloissa vuosina 2002-2008. Hän on voinut päästä käsiksi tietoihin tai materiaaleihin, jotka voisivat olla hyödyksi terroristeille. Hänen työtehtäviinsä kuului pääasiassa rakennustelineiden pystytystä ja tavaroiden kanniskelua.Asiantuntijoiden mukaan on selvää, että Mobleyn tapaus herättää kysymyksiä Yhdysvaltain atomivoimaloiden turvallisuudesta. Ennen kuin Mobley oli saanut työn, hänen rikostaustansa ja henkilöllisyytensä oli tarkistettu, ja hän oli käynyt huumetesteissä ja psykiatrisessa arvioinnissa. Mobley on somalialaista syntyperää oleva Yhdysvaltain kansalainen. Hänet otettiin kiinni Jemenissä viime kuussa järjestetyssä operaatiossa. Samalla pidätettiin kymmenen muuta al-Qaidan jäseneksi epäiltyä henkilöä. Pidätyksen jälkeen Mobley vietiin sairaalahoitoon. Jemeniläisviranomaisten mukaan hän yritti ?. (hs 30.1.2010)


Atomivoimala kiehtova iskukohde mieleltään sairaille!

Risto Isomäki sanoo Elina Kervisen jutussa hs 19.11.: "Ajatus terroristi-iskusta Suomeen ei kirjailijan mukaan ole tyystin utopistinen tai naurettava: "Pietarin ja Moskovan väestön voi käytännössä tappaa hyökkäämällä Suomeen, kun tuuli puhaltaa oikeasta suunnasta", hän sanoi kirjan julkistamistilaisuudessa eilen."

Vielä 1980-luvulla sai tilastoja siitä, kuinka paljon hyökkäyksiä maailmassa on tehty atomivoimaloita vastaan. Niitä ovat tehneet terroristien ohella katkeroituneet työntekijät, mieleltään häiriytyneet ja muuten vain huomiota etsineet. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että atomivoimaan liittyy aina vahva poliisivaltio. Kuljetuksia voimalaan ja sieltä pois on vahdittava, jokaista työntekijää, samoin heidän perheitään ja sukulaisiaan on vahdittava.

”Radioaktiivista koboltti-60-nimistä ainetta kuljettanut kuorma-auto varastettiin huoltoasemalta Meksikossa. Kuorma-auto oli kuljettamassa tiuanalaisessa sairaalassa sädehoitojen lähteenä käytettävää kobolttia radioaktiivisen jätteen säilytyspaikkaan. Varastettu aine on pahimmassa tapauksessa ”äärimmäisen vaarallista”, varoitti IAEA. Aineesta ei käytännössä voi rakentaa perinteistä atomiasetta. Sitä voisi kuitenkin käyttää niin kutsutussa likaisessa pommissa, joka voi levittää radioaktiivista ainetta laajalle alueelle. Likainen pommi saisi esimerkiksi suurkaupungissa aikaan laajaa tuhoa. ”Koboltti -60 on historian aikana aiheuttanut jopa tuhansia vakavia onnettomuuksia ja jopa kuolemantapauksia kun aine on päätynyt sellaisten ihmisten käsiin, jotka eivät tunne sen vaaroja, varoitti analyytikko Mark Hibbs. IAEA:n mukaan aineeseen liittyviä onnettomuuksia raportoidaan vuosittain noin sata, mutta niitä ei yleensä raportoida julkisuuteen. Lääketieteen lisäksi sitä käytetään myös eri teollisuuden aloilla. Atomienergiajärjestö IAEA vaati kaikkia jäsenmaitaan kiristämään turvatoimiaan radioaktiivisten aineiden käsittely- ja säilytyspaikoilla.” (hs 5.12.2013)

Yhdysvaltalainen iäkäs nunna sai lähes kolmen vuoden vankeustuomion tunkeutumisesta atomiaselaitokseen. Kolmikko leikkasi aukon Tenneseessä sijaitsevan Oak Ridgen atomiaselaitoksen aitaan, jolloin he pääsivät varastobunkkerille heinäkuussa 2012. atomiaselaitoksen suojatuimmassa osassa sijaisvasa betonisuojassa säilötään tonnikaupalla atomiasekelpoista uraania. Laitosta pidetään maailman suojatuimpana. Kolmikko ehti olla alueella kaksi tuntia ennen kiinni jäämistään. (hs 20.2.2014)

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on kirjannut 1995 jälkeen 2800 tapausta, joissa atomimateriaalia on kaupattu tai pidetty hallussa luvattomasti tai vain hävinnyt. Asiantuntijaryhmä International Panel on Fissile Materials on laskenut, että maailmassa oli vuoden 2014 lopussa noin 1370 tonnia atomiasekelpoista korkearikasteista uraania. Siitä noin puolet oli Venäjän hallussa, samoin huomattava osa siviili- ja sotilaskäytössä olevasta plutoniumista. Yhdysvaloisa toimivat Nuclear Threat Initiative NTI-järjestö laskee atomilaitoksiin kohdistuvien sabotaasien uhkaa. (STT 1.4.2016)

Japanissa atomivoimaloita ei ole kytketty internetiin. Ne ovat itsenäisiä järjestelmiään ja siksi kyberhyökkäyksiä vastaan vahvempia. Isompi uhka on että joku pääsee sisälle atomivoimalaan sisälle. Tai onnistuu saamaan järjestelmään viruksen, kuten iranilaisessa atomilaitoksessa tuhoa tehneen Stuxet-madon (Yasuaki Hashimoto hs 2.4.2016)

Olkiluoto 3 – poliisin erikoisyksikkö

Talonmiehen asunto antaa tälle poliisin erikoisyksikölle henkiset puitteet, sillä miesten työ seuraa vanhan ajan talkkarin työnkuvaa epäilyttävien henkilöiden toimien seuraamista, ennakointia ja katsomista sen perään, etteivät innokkaat aktivisti ylitä rajoja. Siinä missä itse Olkiluodon alueen turvaorganisaatiolla on laajennetut voimankäyttöoikeudet pitkine pyssyineen, Lindenin ja Grönroosin apuvälineitä ovat tiedustelu ja verkostoituminen. Säteilyturvakeskus, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, maistraatti, verottaja, eläketurvakeskus, työsuojelu, työvoimahallinto, Ilmatieteen laitos, atomivoimalan pappi, kunnat ja kansainvälinen yhteistyö luettelee komissaario Grönroos muutamia niistä kymmenistä toimijoista ja työryhmistä, joiden kanssa erikoisyksikkö toimii. "Olin muun muassa Talvivaarassa ja Pyhäjoella esittelemässä sidosryhmillemme laittomien tunkeutujien toimiin valmistautumista ja reagointia heidän käyttämiinsä toimiin ja taktiikoihin. atomivoima-alueelle tunkeutumisen ja laittoman aktivismin estäminen ovat keskeinen mielenkiinnon kohde. Mielenosoittajat ovat vuosittain pyrkineet sulkemaan Olkiluotoon meneviä teitä. Itse atomivoimala-alueelle asti on pystynyt tunkeutumaan 5-7 henkilöä. Viimeksi teitä pyrki tukkimaan noin 150 mielenosoittajaa ja meillä oli vastassa yli sata poliisia. Viimeksi jaoimme bussilastilliselle aktivisteja ”työtodistuksia” eli sakkoja niskoittelusta. Myös alueelle tulevien työntekijöiden taustat on selvitettävä. Kaikille tehdään turvallisuusselvitys. Parhaimmillaan teimme vuoden aikana yli 6800 henkilölle suppean turvallisuusselvityksen. Se on 43 e per selvitys. Selvitykset tehdään suomalaisista viranomaisrekistereistä, joten kaikista ulkomaalaisista työntekijöistä ei voida saada aivan tarkkoja tietoja. On mielenkiintoista, kun Loviisasta aletaan kuljettaa käytettyä atomipolttoainetta Olkiluotoon loppusijoitukseen. Esimerkiksi Saksassa on jouduttu turvaamaan atomijätejunien kulkua kymmenillä tuhansilla poliiseilla, Suomessa on vain 7500 poliisia. Rajavartiolaitoksen yksi päätehtävistä Olkiluodossa on turvata merialue. Käytämme yhteisiä salattuja puheryhmiä virve-radioissa. Poliisilla on myös kaksi säteilyturvakoulutuksen saanutta valmisryhmää Lounais-Suomen alueella." (Alibi 4/14)


Jukka Laaksonen, 65 KERTOO: ”Neuvostoaikainen salailumentaliteetti on niin sisään rakennettu systeemiin, ettei edes omalle porukalle luovuteta teknistä tietoa ilman hyvin monimutkaisia lupajärjestelyjä. Kohta mun pitäisi saada salasanat sisäisille sivuille, mutta vuosi tässä on vierähtänyt.” Toimintakulttuurin yhteentörmäys on ymmärrettävissä. Venäläisistä atomivoimaloista ovat kiinnostuneita myös Unkari, Puola, Slovakia ja Bulgaria. Varsinainen Rostomin valttikortti saattaa olla rahoitus. Venäläiset ovat myyneet atomivoimaloita maailmalle takaamalla lainoja. Rosatom saattaisi myös tarjoutua Fennovoiman osakkaaksi. Sosnovyj Borissa yksi vanha reaktori on ollut pysäytettynä viime kesästä, koska sen grafiittipino on liikkunut ja vääntynyt säätösauvojen putkia. ”Asmoloilta kuulin, että he aikovat testata grafiittipinon oikaisua. Sitä väännetään kai jollain hydraulisella tangolla. Tämän vuoden aikana selviää, onnistuuko se”, Rosatomin suomalainen johtaja Jukka Laaksonen kertoo (hs Jussi Konttinen 26.5.2013)


Miksi Olkiluodon rakentaminen takkuilee?

Olkiluoto on Arevalle taloudellinen katastrofi. Voimalan piti olla käytössä vuoden 2009 huhtikuussa. Viimeinen arvio aikataulusta on, että voimala ei käynnisty ennen vuotta 2016. Vastaavan voimalan rakentaminen Ranskassa on ranskalaisten lehtitietojen mukaan tullut maksamaan ainakin kahdeksan miljardia euroa. (13.12.2013)

Olkiluoto kolmosen pohjalaatan valussa käytetty betoni oli liian kosteaa. Nostureiden perustuksista löytyi halkeamia ja voimalan pääkiertoputkien teräsvalut jouduttiin uusimaan. Myös hitsauksista on paljastunut monenlaisia puutteita. Keväällä Areva joutui keskeyttämään pienputkien asennustyöt. Laitoksen kustannusarvio oli vuoden 2003 rahassa noin kolme miljardia euroa, kun TVO tilasi sen Arevalta avaimet käteen -periaatteella. Nyt hinnan pelätään kohoavan lähes kolminekertaiseksi. Myös Olkiluodon viereen rakennettava atomijätteen loppusijoituslaitos on joutunut kritiikin kohteeksi. Ruotsalaisten tutkijoiden mielestä maanalaisen luolaston turvallisuuuslaskelmat ovat aivan liian optimistisia. He väittävät että kuparikapselien elinkaari on vain tuhat vuotta, kun Posiva puhuu 100 000 vuodesta. (Kustaa Hukko, Suomen Kuvalehti 3/2013)

Rosatom on maailman suurin atomivoimaloiden toimittaja. Nykyisin se rakentaa 28 atomivoimalaa, joista 19 sijaitsee Venäjän ulkopuolella. Projekteja on Valko-Venäjällä, Kiinassa, Intiassa, Turkissa ja Vietnamissa. Yhtiö muutettiin virastoksi 2004 ja marraskuussa 2007 valtionyritykseksi. Rosatomilla on 250 tytär- tai osakkuusyhtiötä. Rosatom omistaa Venäjällä kymmenen voimalaa, joissa on 33 atomivoimayksikköä. Maailman atomivoiman tuotannosta Rosatomin hallussa on 17 prosenttia. Jussi Niemeläinen hs 5.7.2013.



Päästötön energia!!!

”Uusi toimitusjohtaja on kokenut ympäristöherätyksen (Antti Autio STT  KSML 3.4.2015) Fortumin uudeksi toimitusjohtajaksi valittu Pekka Lundmark sanoo, että energia-ala on suuressa murroksessa. Hänen mukaansa murroksen aiheuttaa muun muassa se, että planeettamme resurssit on havaittu rajallisiksi: ”Fortum on erittäin hyvin asemoitu tässä murroksessa”, Lundmark arvioi. Fortum tuottaa sähköä ja lämpöä pääosin vesi- ja atomivoimalla, jotka ovat päästöttömiä energiantuotantomuotoja. Ympäristöherätyksen taustalla on se, että Lundmark johti nykyistä yhtiötään Konecranesia kaksi vuotta Singaporesta käsin. Energia-alaan hän on tutustunut asiakkuuksien kautta. Konecranes on laitetoimittaja muun muassa vesi- ja atomivoimaloihin sekä jätteenpolttolaitoksiin. Lisäksi yhtiöllä on asiakkainaan suuria energiakäyttäjiä kuten terästehtaita.


Atomitalvi – pitkää yötä ja maailmanpaloa seuraa pitkä talvi

1. Atomipommin räjähtäessä syntyy korkea pilvi, nokea ja savua nousee ylös ilmakehään. Lämpötila on vielä kuukauden kuluttua 30 astetta kylmempi kuin normaalisti. atomitalvi saattaa kestää neljäkin vuotta. Meren läheisyydessä kylmeneminen on vähäisempää. Jos pölypilvi ulottuu päiväntasaajalta navalle, on talvi ankara. atomisota tuo väistämättä atomitalven tullessaan.

2. Osa tuhkasta ja savuista nousee trotosfääristä tratosfääriin, otsonikerros vaurioituisi.

3. Meristä virtaa kosteutta kylmälle mantereelle, tällöin muodostuu sumupilviä, jotka tehokkaasti pitävät yllä atomiyötä.

4. Kaupunkisodassa syntyy nopeasti pölykerros, joka raskaan pilven tavoin peittää pohjoisen pallonpuoliskon. Kun pölypilvi alkaa heiketä, maanpinnalle tuleva auringonsäteily palautuu. atomiyö loppuu noin kolmessa kuukaudessa.

5. Räjähdyksen kuumuus synnyttää tulipaloja, jotka syöttävät ilmakehään lisää savua ja kaasuja. Kaupunkipalot laantuvat yleensä vuorokaudessa, mutta metsäpalot saattavat kestää 10 vuorokautta, kuukaudenkin.

6. Jos isketään atomivoimaloihin, purkavat ne vaarallista säteilyään myös sen jälkeen, kun atomiaseiden voimakkain radioaktiivisuus olisi jo laantunut.

7. Maailman koko vesivaranto jäätyy metrin syvyyteen.

8. atomitalvi estää kaloille välttämättömän planktonin tuotannon.

9. Sadevesi muuttuu heti tappavaksi, mustaksi sateeksi.

10. Jos atomisota alkaa silloin kun kasvikunta on herännyt kesäiseen eloon, tuho on kova. Lähes kaikki paleltuisi kuusipuita myöten. Riisi on erityisen herkkä. Jos lämpötila laskee alle 13 asteen, on sato tuhoutunut.

11. Rikkaruohot ja kasvituholaiset kestävät säteilyä parhaiten. Parhaiten menestyvät papu ja viljalajit, pieneliöt, tuhohyönteiset ja nisäkkäistä rotat.

12. Miljoonat henkiin jääneet tulevat hedelmättömiksi, saavat epämuodostuneita lapsia ja sairastuvat syöpiin.

13. Räjähdyskeskusta lähellä olevat haihtuisivat heti höyrynä ilmaan. Osan tappaa hurja paineaalto, lentävät lasinsirpaleet ja välitön voimakas säteily. Eloonjääneet kärsivät vakavista kulkutaudeista ja vastustuskyvyn alenemisesta.

Yhdysvalloilla on ollut kyky atomitalveen vuodesta 1954, Venäjällä 1960-luvulta. Vasta vuonna 1982 herättiin tutkimaan rajoitetun atomisodan ja kaupunkisodan seurauksia. 1984 pidettiin Dipolissa kansainvälinen lääkärien rauhankonferenssi, jossa oli läsnä 450 lääkäriä 53 maasta ja pohdittiin atomitalvea. Tutkijoiden ennusteet perustuvat skenaarioihin, joissa atomiaseita laukaistaan 5000 megatonnia. Pohjoisella pallonpuoliskolla kuolisi 750 miljoonaa ihmistä, 340 miljoona vahingoittuisi vakavasti ja 200 miljoonaa kärsisi vakavista kulkutaudeista ja vastustuskyvyn alenemisesta.

Kaupunkisodassa räjähteiden määrä vastaa teholtaan 10 000:ta Hiroshiman pommia. Hiroshimaan pudotettiin 12 kilotonnin pommi. Yhteen Hiroshiman pommiin kuoli heti 78 888 ihmistä, 14 000 katosi ja 100 000 vammautui. Kaikkiaan kaksisataatuhatta japanilaista kuoli. Räjähdyskeskusta lähellä olleet haihtuivat heti höyrynä ilmaan. Osan tappoi hurja paineaalto, lentävät lasinsirpaleet ja välitön voimakas säteily.  

Ensi-isku toisi atomitalven myös iskijän maaperälle. Kaupunkisodassa neljäs osa maailman väestöstä kuolisi heti, seuraavat uhrit tulisivat räjähdystä seuraavissa tulipaloissa.

Kun opiskelin Moskovassa 1986, toimin aktiivisesti Luottamus-ryhmässä. Syksyllä ryhmän tieteellisen kiinnostuksen kohteena oli konversio, sotilaallisen tuotannon muuttaminen siviilituotannoksi.  Keväällä atomitalvi ja siitä tiedottaminen. Seuraavana vuonna ryhmän jäsenet oli karkoitettu Venäjältä tai he olivat saaneet emigraatioviisumin.

Atomisodan jälkeen atomitalvi

Maapallolla alkaisi vuodenajoista piittaamaton atomitalvi, kun kaupunkien tulipaloissa syntynyt likainen savu nousisi aina stratosfääriin asti. Sieltä musta hiili ei hevin satelisi alas, toisin kuin alempaa ilmakehästä. Maapallon keskilämpötila laskisi lähes kymmenen astetta. Pohjoisen pallonpuoliskon kasvukausi supistuisi paikoin vain kymmenesosaan nykyisestä.
– Sellainen on mustan hiilen voima. Se absorboi paljon enemmän Auringon säteilyä kuin tulivuorten tai metsäpalojen savu ja saa siitä nostetta. Ultraviolettisäteilyä vastaan Maa saisi noesta ensin suojaa, mutta samaan aikaan noki söisi otsonikerrosta. Kun savu hälvenisi, tänne iskisi UV-säteily, jolla on aivan erilaiset vaikutukset ihmisiin, maanviljelykseen ja koko ekosysteemiin kuin matalilla lämpötiloilla. Mallinnuksen mukaan otsonikato olisi pahimmillaan 25-prosenttinen ja toipuminen veisi 12 vuotta. (Iltalehti 28.2. 2022)

Ilmakehätutkijat mallinsivat: atomisodan vaikutus ilmastoon ja otsonikerrokseen. Elämä maapallolla jäisi atomisodan jälkeen ensin kylmään ja sen jälkeen alttiiksi ultraviolettisäteilylle. UV-säteily on tutkimuksissa yhdistetty ihosyöpien, kaihien ja immunologisten sairauksien syntyyn. Myös maanviljelys tarvitsee otsonikerroksen antamaa suojaa UV-säteilyä vastaan. Atomisodassa syntyvät typen oksidit aiheuttaisivat otsonikatoa. Tulipalojen noki eli musta hiili aiheuttaisi otsonikatoa lämmittämällä stratosfääriä ja haittaamalla kemiallisia reaktioita, joita siellä tapahtuu. Otsonia syntyy Auringon ultraviolettivalon vaikutuksesta ilman hapesta. Suuri osa, neljännes otsonikerroksesta tuhoutuisi 15 vuodeksi. 

Mallinnus tehtiin kahdesta kuvitteellisesta konfliktista atomiaseita omistavien valtioiden välillä. Toinen sota käytäisiin paikallisesti Intian ja Pakistanin välillä, toinen olisi Yhdysvaltain ja Venäjän globaali atomisota. Ensimmäisen tulipaloissa ilmaan arvioitiin päätyvän viisi megatonnia nokea, toisessa 150 megatonnia. Auringon UV-säteilyä torppaavaa otsonia on stratosfäärissä eniten parinkymmenen kilometrin korkeudessa. Alailmakehässä otsoni on kasvihuonekaasu ja terveyshaitta. Otsonia syntyy ihmisen korkeuksilla varsinkin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Stratosfäärin hyvää otsonia puolestaan on kadonnut muun muassa jääkaapeissa yleisten freonikaasujen takia. Ne kiellettiin 1980-luvun lopulla, ja otsonikerros onkin ollut toipumaan päin.



Pieni atomireaktori?

”Pienistä atomireaktoreista odotetaan apua energiantuotannon päästöjen leikkaamiseen. Pienet reaktorit voisi rakentaa tehtaassa lähes valmiiksi ja kuljettaa sen jälkeen sijoituspaikalle. kuten kaukolämmön ja teollisuuden prosessilämmön tuotantoon. Terrestrial Energy kehittää pientä reaktorityyppiä, jota sanotaan sulasuolareaktoriksi. Reaktorityyppi on etenemässä kohti varsinaista lupaprosessia Kanadassa. Amerikkalaisyhtiö NuScale Power ei yhtä tarkkaa ennustetta reaktorinsa kaupallistamiselle antanut, mutta sekin on jo lupaprosessissa Yhdysvalloissa. Yhtiö on myös valinnut World Nuclear Newsin mukaan reaktorille valmistajan. NuScalella on lisäksi aiesopimuksia ainakin Kanadaan, Jordaniaan ja Romaniaan. Pienreaktorien kehitys etenee kenties pisimmällä Kiinassa, jossa pitäisi käynnistyä sähköntuotannon kuulakekoreaktorissa, eli 210 megawattia sähköä tuottavassa laitoksessa. Kiinassa on lisäksi rakenteilla kaukolämmön tuotantoon keskittyvä pienreaktori. VTT on mukana koordinoimassa EU-hanketta, joka pyrkii edesauttamaan pienatomireaktoreiden leviämistä Euroopassa. Suomessa reaktoritekniikkaa tutkitaan Lappeenrannassa, jossa teknillinen yliopisto on rakentanut koelaitteistoa pienten modulaaristen atomireaktorien tekniikan testaamiseen. Pienreaktorien kokoluokka liikkuu muutamista kymmenistä megawateista enintään kolmeen sataan megawattiin. Vertailun vuoksi: Olkiluodon vanhojen reaktorien teho on vajaat 900 megawattia, tulevan kolmannen reaktorin 1 600 MW. Pienissä laitoksissa erona suuriin olisi niiden sarjatuotanto tehtaassa ja investointikustannuksen pieneneminen. Pienreaktoreiden turvallisuus pohjautuu usein niin kutsuttuihin passiivisiin turvallisuustoimintoihin, jotka toimivat luonnon prosessien kuten painovoiman voimalla. Näin sähkökatko ei aiheuttaisi voimalassa vakavaa turvallisuusuhkaa. Selvityksessä todetaan, että noin puolet Suomen kaukolämmön tarpeesta voitaisiin tuottaa pienillä, vain lämpöä tuottavilla reaktoreilla. Kaukolämpö voisi tulla myös datakeskuksista tai syvältä maasta. Fortumilla ei tällä hetkellä ole suunnitelmia investoida pieniin atomireaktoreihin. Niitä kuitenkin seurataan VTT:n koordinoimassa hankkeessa ja Fortumilla on oma pienatomireaktoreiden tutkimusprojekti.” (Yle 5.4.2019)


YDINVOIMALOIDEN käyttöön jatkojalostettavan ”keltaisen kakun” leipomista ei kuitenkaan niin vain keskeytetä. Loviisan ydinvoimalaitoksen reaktorit ovat vanhoja neuvostoliittolaisia VVER-440-painevesi­reaktoreita ja tarvitsevat toimiakseen venäläistä ydinpoltto­ainetta. Loviisan voimalan omistavan Fortumin viestinnästä kerrotaan, että yhtiöllä on sopimus venäläisen TVEL-yhtymän kanssa ydinpolttoaineen toimittamiseksi aikaisempien käyttölupien loppuun saakka. Ne loppuvat vuosina 2027 ja 2030.
– Marraskuussa 2022 solmimme sopimuksen Westinghouse Electric Companyn kanssa uuden polttoainetyypin suunnittelusta ja toimittamisesta Loviisan voimalaitokselle. OLKILUODON vanhemmat ydinvoimalaitokset OL1 ja OL2 ovat ASEA-Atomin toimittamia kiehutus­vesireaktoreita. ASEA-Atom on nykyään osa amerikkalaista Westinghouse Electric Companya.