Päivitetty 2.12.2012

Esitelmä Helsingin Sanomien toimittajille

29.10.90/Horn

 

Suomalaisen yhteiskunnan arvot

Vaihtoehtoinen yhteiskuntamalli

Hyvät Helsingin Sanomien toimittajat!

En pitänyt siitä tavasta jolla minua tänne kutsuttiin. Kuka soittaa? Miksi? ”Meille on tullut tämmöinen pyyntö”, vastattiin. Olisko se se? Vai se? ”Tämmöinen toivomus, ei muuta.”

Ketä siis tulitte kuuntelemaan? Mistä minun tulisi puhua kaksi tuntia? Ekopankissa olen miettinyt, miten rahaa voi käyttää eettisesti. Espoon kaupunginvaltuutettuna tehnyt vihreää yhteiskuntaohjelmaa. Suomen Akatemian tutkijana ja Suomen ensimmäisenä nais-sovjetologina teen semanttista väitöskirjaa Neuvostoliiton tavasta antaa ulkopoliittisille käsitteille merkityksiä. Olen kolmen murrosikäisen huolestunut äiti, ympäristön saastumisongelmien lisäksi kannan huolta nuorten jaksamisesta. Haluatteko kuulla sijoituksen eettisyydestä, vihreästä yhteiskunnasta, slaavilaisesta kansainvaelluksesta - ehkä vihaisen naisen purkautumista? En tiedä.

Yritän parhaani. Haluan selvittää teille, minkälainen on se suomalainen yhteiskunta, jossa teidän työnantajaanne ei enää tarvita, sillä vaihtoehtoväen tapa kehittää tietoa on dialogi. Tänään tässä aion kuitenkin luennoida. Rahapalkalla ei meidän aikaamme osteta - tänään myyn periaatteeni 2000 markasta.

”Toimi paikallisesti, ajattele globaalisti”, ”Aine on paikallista, henki globaalia” - ovat vaihtoehtoväen tunnetuimmat iskulauseet. Toinen yhtä tunnettu iskulauseemme on: ”Menetelmät ovat osa päämäärää”, ”Arkipäiväinen on poliittista”. Niitäpä olen kovasti miettinyt tänne tullessani. Suuri ja mahtava meitä kauhistuttaa - te teette työtä konsernille, joka oman yritysmainontansa mukaan tavoittaa 42 prosenttia suomalaisen yhteiskunnan johtajistosta. Tiedämme että sanomalehtiä pidetään yllä kasvua tarvitsevien yritysten ilmoitusmaksuilla. Helsingin Sanomien maailmankuvassa Rauhanliiton huippukokoukset, feministiset julkilausumat, vihreiden valtuustokyselyt, naisten atomivoimaa vastustavat mielenosoitukset eivät pääse hupisivuja pidemmälle.

Olen lopettanut Helsingin Sanomien tilaamisen kaksi vuotta sitten.

Valitettavasti en kuitenkaan voi väittää, että seuraavia asioita ei Hesarin sivuilla olisi luettavissa, sillä kuuluuhan tapoihinne esitellä myös vastakkaisia mielipiteitä, jotta lukijoiden silmissä säilyisi uskottavuus. Omalla tavallanne.

 

Esityksessäni on kaksi avainsanaa: etiikka ja erotiikka

Käsitykseni mukaan tarvitsemme eroottisen vallankumouksen eettisen yhteiskunnan luomiseksi. Tältä kannalta aion käsitellä arvoja.


Mikä on pielessä maailmankuvassamme?

Miten riittämättömät arvot vaikuttavat yhteiskunnan toimintaan?

Esitykseni perustuu seuraaviin tietolähteisiin:

1. Kirjoitan kirjaa saksalaisten ekofilosofien ajatuksista, Vihreään viettelijättären päiväkirjaa

2. Vihreiden PoVi-seura (Poliittiset vihreät)

3. Fritjof Capra kerho ja maailmankuvaseminaarit

4. Ruokapiiri, Hyvä arki -osuuskunta

5. Eettinen raha, Ekopankki Suomeen

6. Kosminen orgasmi, buddhalainen ajattelu

Seuraavassa rikon taas vaihtoehtoväen normeja: yritän tehdä esityksestäni loogisen, rationaalisen, sektoraalisen. En pysty vielä dialogiin. 
Ei ole vahvoja merkkejä siitä, että tulevaisuus muodostuisi sellaiseksi kuin miten sitä kuvailen ja teettehän te kaikkenne sen estämiseksi.

 

Mitä arvot ovat?

Viime viikkojen arvo- ja edistys-seminaareissa on puhuttu taloudellisista arvoista, luonnonsuojelullisista arvoista, sosiaalisista arvoista jne. On puhuttu biologisista, aineellisista, älyllisistä, uskonnollisista, yhteiskunnallisista tai henkisistä tarpeista sen mukaan mitä tarpeita arvot tyydyttävät.

Arvojen pohjana on ihmisen oma käsitys perustarpeista. Ne ovat niitä arvoja, jotka ovat niin syvällä, että niihin ei pääse käsiksi. Habermas sanoo: ”Arvot ovat historian luomia tulkintoja tarpeista.” Jos ihminen kärsii jatkuvasti nälkää, vaikuttaa se tietysti hänen arvoihinsa. Hänelle ovat jotkut asiat kiinnostavia, jotkut merkityksettömiä, riippuen tarpeista. Ihminen ei halua kärsiä nälkää eikä olla sairas, elää epävarmuudessa eikä pelossa. Kaikki haluavat ystäviä, kanssaihmistensä kunnioitusta ja mahdollisuuksia kehittää omia kykyjään. 

Mutta niitä arvoja, jotka ovat historian luomia tulkintoja tarpeista, voi alkaa jäljittää ja niiden tulkintaa voi laajentaa. Ihmisen arvomaailmaan vaikuttaa se, mistä hän näkee oman arvonsa yhteiskunnassa/työssä/ystäväpiirissä/suvussa muodostuvan.

 

Arvoihin vaikuttaa ihmisen kuva ihmisestä

1. Mekanistinen käsitys ihmisestä. Ihminen nähdään koneena, jossa sydän tekee yhtä, aivot toista toimintaa. Tähän tekniseen ihmiskuvaan liittyy meditsiininen ja kemiallinen käsitys ihmisen toiminnoista. Ruumiin kemiallisia toimintoja tulee ruokkia ja kontrolloida.

2. Biologinen käsitys ihmisestä. Fyysisten toimintojen lisäksi hyväksytään tosiasia, että ihmisellä on ajattelu, tunne ja tahto. Ihminen on geenien mutaatio, joka on kehittynyt valinnan kautta nykyiseen muotoonsa eli perimä on avainsana. Ihminen jolla on biologinen kuva, turhautuu tultuaan vaihdevuosiin ja huomattuaan, että pian on lähdön aika. Hän alkaa kaivata nuoruutta, mies etsii nuoren kumppanin.

3. Psykologinen ihmiskuva. Ihmisen mentaaliset prosessit tulevat esille hänen käytöksessään. Tämän behavioristisen, sosiaalisen ihmiskuvan mukaan ihminen on syntyessään kuin tyhjä taulu, tabula rasa.

4. Persoonallinen ja spirituaalinen ihmiskuva. Ihmisessä vaikuttaa perimä, kokemus ja joku kolmas voima - sitä voi kutsua eri nimillä: persoonallisuus, korkeampi ego, ihminen itse, luovuus, kosminen tietoisuus, ikiaikainen intelligenssi.

 

Mistä arvot tulevat?

Voidaanko arvot valita vai onko ne ihmisessä itsessään lajityypillisiä? Joidenkin mielestä ihminen on syntyessään tabula rasa. Kantilaisessa ajattelussa uskotaan ihmisellä olevan valmiina arvot mielessään hänen syntyessään.

Koululaitos on suurin arvojen muokkaaja. 1900-luvulla opetus siirtyi papiston valvonnasta laki- ja liikemiesten valvontaan. Joidenkin mukaan opetus olisi luovutettava taas filosofeille, new age ajatuksen mukaan ihmiselle itselleen, on painotettava itsekasvatusta.

Aikaisemmin arvot tulivat esille kunkin kulttuurin taruissa ja uskonnossa, sitten politiikassa ja filosofiassa. Nyt arvot ovat maallistuneet. Vaalipuheissa ja mainonnassa näkyvät nyky-yhteiskunnan arvot, samoin vertailemalla sosiaalisia normeja.

 

Arvojen moninaisuus

Arvot ovat olleet pitkään nurkkapatrioottisia, militaristisia, minuutta ihannoivia ja menestystä tavoittelevia. Politiikassa nousussa ovat ammatillinen edistyminen, kulutus, tasa-arvo.

Dahrendorf on sanonut: ”Sosiaalidemokraattisen vuosisadan arvot ovat nyt ohi.”

Nietzschen mukaan elämän vastaisia arvoja ovat: humaanisuus, lähimmäisen rakkaus, sympatia, nöyryys, oikeus, rauhallisuus, kohtuus, vaatimattomuus, epäitsekkyys, olemassaolon kunnioitus, Jumalausko ja koko kristillinen altruistinen moraali, jonka taakse kätkeytyy vallanhalu, ja joka osoittaa orjamoraalia.

Eri sosiaaliryhmät painottavat eri arvoja. Hallitseva luokka on ollut erityisen tyytyväinen, kun epätasa-arvon sanotaan johtuvan Jumalan tahdosta, sen olevan itsestään selvä ja luonnollinen. Hallitsevan luokan arvoja ovat: työ, tulos, kuri, tottelevaisuus, järjestys. Huonoja piirteitä ovat nautinnon halu, egoismi, laiskuus, vastuuttomuus, epäjärjestys, sietämättömyys, väkivaltaisuus.
Moraaliarvoissa yläluokkakin keskustelee siitä, mikä voisi edistää luonnon suojelua, työelämän uudistamista, kansallista identiteettiä, yksilön selviytymisen tunnetta ja vaikutusvaltaa.

Aristokraattisia arvoja ovat ylpeys, kauneus, onni, iloisuus, rikkaus. Liberaaliset valtiot painottavat ihmisarvoa, vapautta, oikeusnormeja, individualismia, mahdollisuuksia, tuloksellisuutta, sosiaalista nousua, liikkuvuutta, edistystä ja rationaalisuutta.

Sosialistisen valtion arvoja olivat tasa-arvo, solidaarisuus, kollektiivisuus, tuloksellisuus, suunnittelu ja edistys.

 

Uudet arvot: Vuorovaikutussuhteet

Alvin Tofflerin mukaan uusia arvoja ovat:

1. sisäinen kasvu, ei aineellinen hyvinvointi

2. elämä sopusoinnussa luonnon kanssa

3. poliittisten koneistojen, valtion ja suuryritysten arvovallan kyseenalaistaminen.

Pentti Malaska kirjoittaa: ”Uusia tarpeita olen kutsunut vuorovaikutustarpeiksi. Olemme tulossa perustarpeiden yhteiskunnasta. Elämme nyt tavaratarpeiden yhteiskuntaa. Olemme siirtymässä vuorovaikutusyhteiskuntaan. Informaatioteknologia muodostaa sen välttämättömän rakenteen, niin kuin maantiet ja satamat muodostavat välttämättömän rakenteen nykyiselle tavaratarpeitten yhteiskunnalle. Kehitystä eteenpäin vievä voima on vain ihminen - ihmiskontaktien ja vuorovaikutuksen kehittyminen.”

Elinkeinoelämän valtuuskunta julkaisi raportin suomalaisten asenteista. Suunta oli selkeä: materiaalisten tekijöiden merkitys hyvinvoinnin osatekijänä on vähentynyt. Kulutusjuhlassa on Suomessa saavutettu kyllästymispiste. Aletaan tiedostaa myös eettisten arvojen olemassaolo. Tutkimukset osoittavat valitettavasti, että uusien tarpeiden tiedostamisesta on vielä pitkä matka toimintaan. Vallitsee ristiriita siinä mitä ihmiset pitävät arvoina ja minkä periaatteiden mukaan he toimivat.

Miten tahansa arvot määritellään ja jaotellaan yksi asia on varma: ympäristön saastuminen on osoitus siitä, että ihminen on rakentanut elämänsä ja yhteiskuntansa väärille arvoille. Jos ihminen tieten tahtoen tuhoaa sitä mistä hänen ylläpitonsa tällä planeetalla riippuu - ilmaa, vettä, maata - täytyy hänen ajatuksessaan olla jotain perin harhauttavaa. Nykyisen kulutusyhteiskunnan käyttövaroista 80 prosenttia muodostuu sellaisista raaka-aineista, joita ei voi korvata, kun ne on kerran käytetty. Siksi ympäristökriisi on ennen kaikkea arvojen kriisi.

 

Moraaliset arvot vai eettiset arvot?

Mielestäni arvokeskustelua helpottaa, jos arvot jaetaan eettisiksi arvoiksi ja moraalisiksi arvoiksi. Eettiset arvot ovat primäärisiä. Ne ovat jokaisella ihmisellä sisäsyntyisiä. Sen sijaan moraaliset arvot ovat kulttuurisidonnaisia. Ne asettaa yhteiskunnassa kulloinkin vallitseva luokka.

Jos valtakunnassa eliitti muuttuu, muuttuvatko myös arvot? Vaihtoehtoväki näkee arvokeskustelussa mahdollisuutensa. Kyselyjen mukaan valta Suomessa on pankeilla, suuryrityksillä ja puolueilla. Nämä kasvottomat ja mahtavat organisaatiot määräävät arvomme.

Tulossa on eettisten arvojen aikakausi. Meillä alkaa olla jo aika hyvin tiedossa, mikä materiaalisessa maailmassa on mahdollista. Arvoja ei tulevaisuudessa kukaan luettele valmiina eikä niitä etsitä perinteestä. Kyse on vallankumouksesta ihmisessä itsessään. Ihmisen tietoisuudesta.

Teen jyrkän eron moraalin ja etiikan välillä: moraali on ulkoapäin opittu, etiikka on jokaisella ihmisellä sisällään. Moraaliin liittyy laki, auktoriteetti, sovitut pelisäännöt. Moraalin asettaa joku - liikkeenjohto, jumala, valtio. Nykyinen moraali on kasvuhakuinen, ihmiskeskeinen. Se on johtanut ihmiskunnan nykyiseen katastrofi-pisteeseen ja tuominnut ihmisen yksinäisyyteen.

Etiikka sen sijaan tarkoittaa maailmankuvaa, jossa ihminen itse päättää, mikä on oikein. Eettinen vastuu on huomattavasti laajempi kuin politiikan, talouden ja uskonnon moraali. Eettinen ihminen kunnioittaa ympäristöä sen itsensä vuoksi, ei vain siksi, että siitä on hänelle hyötyä. Ihmiskunnan poliittisessa kulttuurissa on aina ollut suuri saavutus kun muita ihmisiä on alettu pitää yhtä arvokkaina kuin itseään - orjia, värillisiä, ulkomaalaisia, naisia, lapsia, vammaisia. Perusoikeudet ovat laajentuneet eettisen ajattelun myötä koskemaan myös muuta luomakuntaa, eläimiä ja luontoa.

Oikeudenmukaisuuden periaate tarkoittaa, että niillä jotka ovat samanlaisia, tulisi olla samanlaisuuden suhteen tasa-arvo ja heitä tulisi erilaisuuden suhteen käsitellä erilailla, mutta tasa-arvoisesti.

Fyysikko ja luonnonfilosofian professori Essenin yliopistolla Klaus Michael Meyer-Abich on laatinut luettelon siitä, miten ihminen ihmisenä kasvaa ja kehittyy. Tason määrittelee se, mistä ihminen välittää sen itsensä takia. Ylimmällä eli kahdeksannella "luokalla" ei tätä rajaa enää vedetä lainkaan: ihminen antaa oikeuden kaikelle olla olemassa, vaikka hänelle siitä ei olisikaan hyötyä.

Ensimmäistä ja toista tasoa hän kutsuu egosentriseksi, kolmatta patriarkaaliseksi. Antroposentristä etiikkaa vastaa neljäs ja viides taso. Kuudes on buddhalainen ja seitsemäs Albert Scweitzerin elämän kunnioittaminen eli "vapaus alentumiseen luonnon edessä".

1.     Jokainen ottaa huomioon omat etunsa ja tarpeensa.

2.     Jokainen ottaa itsensä ohella myös perheensä, ystävänsä, tuttavansa ja heidän esi-isänsä huomioon.

3.     Jokainen ottaa huomioon itsensä, läheisensä, oman kansansa ja lähimenneisyyden perinteen.

4.     Jokainen ottaa itsensä, läheisensä, kansansa ja nykyisen sukupolven huomioon.

5.     Jokainen ottaa itsensä, läheisensä, kansansa, ihmiskunnan, esi-isänsä sekä syntyvät sukupolvet, siis koko ihmiskunnan huomioon.

6.     Jokainen huomioi koko ihmiskunnan ja kaikki ne jotka pystyvät jotain. tuntemaan.

7.     Jokainen huomio kaiken elävän, ihmisen ja eri lajit

8.     Jokainen huomioi kaiken.

Fysiosentrinen maailmankuva on vastakohta egosentriselle tai antroposentriselle asennoitumiselle elämään. Omaetu on antroposentristä, kokonaisuuden etu on fysiosentristä ajattelua. Kantilainen kategorinen imperatiivi fysiosentrisesti tulkittuna voisi kuulua: kaikilla nykyisillä yhteisöillä ja niiden jäsenillä on yhtä suuri mahdollisuus itsensä säilyttämiseen ja kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Pitkään on vallinnut antroposentrinen maailmankuva. Se on johtanut ympäristön saastumiseen: ihmiselle kaikki mitä luonnosta saa irti. Nykyisessä oikeusjärjestelmässä juridinen ja ekologinen ajattelu ovat jopa ristiriidassa. Mutta samoin kuin liike-elämässä tunnustetaan juridinen henkilö, on ekologisessa arvomaailmassa myös "luonnon" henkilö. Joellakin tulee olla oikeus tehdä valitus, jos sen rannalle rakennettu teollisuuslaitos laskee myrkkyjä sen veteen.

 

Eettiset arvot sijoitustoiminnassa

Sijoituksen kohteena oleva yhtiö ei ole alihankkijana seuraavia tuotteita valmistavissa yrityksissä:

1. ei atomiteollisuutta

2. ei aseistusta, sotalaitosta, käsiaseita

3. ei nykyisenkaltaisia pankkeja

4. ei nykyisiä vakuutuslaitoksia

5. ei tupakkaa, alkoholia, huumeita, uhkapeliä

6. ei eläinten teollista käyttöä

7. ei biomeditsiiniä

8. ei saastuttamista

9. ei sukupuolisia tai rodullisia etuoikeuksia

10. ei kolmannen maailman hyväksikäyttöä

11. ei ihmisiä alistavia valtioita

12. ei väkivaltaa ja pornografia joukkotiedotusvälineissä.

13. ei mainontaa

 

… eli positiivisesti ilmaistuna

1. uusiutuvat energiamuodot

2. biologinen asuminen

3. orgaaninen maatalous

4. kierrätys

5. koulutus, kommunikaatio

6. osuuskuntien suosiminen, pieni liiketoiminta

7. kolmannen maailman tarpeisiin vastaaminen

8. naisten yritysten tukeminen.

 

Sosiaalisissa kriteereissä tärkeää on, että yritys


1. kunnioittaa työläisten etuja: työntekijät voivat vaikuttaa päätöksentekoon, omistukseen ja yhtiön voittoon

2. ottaa vastuun tuotannon vaikutuksista

3. myös ympäristöön ja

4. valmistaa korkealaatuisia tavaroita ja palveluja

5. antaa työntekijöille tietoa tuotannon vaikutuksista

6. tarjoaa hyvät työolosuhteet: ammattiyhdistysasiat, terveys ja turvallisuus yhtiössä, onnettomuuksiin varautuminen

7. vastaa omalta osaltaan maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin ja

8. tekee uudistuksia jopa nopeammin kuin valtio vaatii.

 

Tuotannon ekologisia ja sosiaalisia arvoja

1. tuote ei saa kuluttaa paljon energiaa tai uusiutumattomia luonnonvaroja.

2. tuotteen valmistuksessa tai käytössä ei saa syntyä paljon jätettä

3. tuotteen valmistus ei saa riistää uhanalaisia alueita kuten sademetsiä tai uhanalaisia eläinlajeja

4. tuote ei saa vaarantaa kuluttajan tai muiden ihmisten terveyttä, tuotteen valmistukseen tai testaukseen ei saa käyttää eläinkokeita, tuotteen valmistus ei saa riistää kehitysmaita.


 

Ylioppilaslehden perustama Oy Parasiitti Ab tarkasteli suomalaisista puunjalostusyhtiöistä seuraavia seikkoja:


1. työnantajana: saako työntekijä äänensä kuuluviin, sukupuolten tasa-arvon toteutuminen johdossa, henkilöstöannit ja rahastot, rakennemuutosta pehmentävän koulutuksen laajuus

2. vastuuta ympäristölle aiheutetuista vahingoista

3. tiedonkulkua. Suomessa tilinpäätöskäytäntö on laadittu

verottajaa, ei sijoittajaa varten ja tiedon tuotantokoneisto on valjastettu raportoimaan ainoastaan yhtiön taloudellista tilaa koskevaa tietoa.

4. ulkomaankauppasuhteita

5. tytäryhtiöiden henkilöstö- ja ympäristöpolitiikkaa ulkomailla

6. yhtiöiden valmistamien tuotteiden tarpeellisuutta.

Eettinen henkilö kunnioittaa selvästi omavaraisuutta, luonnonlakeja ja yksilön omaa päätäntää. Siihen on ihmiskunnalla vasta nyt mahdollisuus, koska investointien ei tarvitse olla nykytekniikan takia suuria, ihmiset ovat koulutettuja, haluavat muita arvoja kuin taloudellisia ja perinteiset auktoriteetit ovat menettäneet voimansa.

Luonnonmukainen tuotanto alkaa, kun aletaan tuottaa, jakaa ja käyttää tavaroita niin, että missään vaiheessa ei vaurioiteta luonnon omia prosesseja. Selviytymisen ensimmäinen periaate onkin: kaikki tuotteet on valmistettava niin, että ne pystytään käytön jälkeen palauttamaan takaisin joko luonnolliseen tai taloudelliseen kiertokulkuun tai voidaan säilyttää vaarattomina.

Ernst Haeckel määritteli vuonna 1866 ekologian "opiksi luonnonolioiden taloudesta". Tyypillistä ekologiselle ajattelulle on kokonaisvaltaisuus: elävässä luonnossa ei tapahdu mitään, millä ei samalla olisi vaikutusta kokonaisuuteen.

"Mitä keskittyneempi järjestelmä on, sitä tuhoisampi se on yksilölle. Mitä enemmän työnjakoa järjestelmä soveltaa sitä vaarallisempi se on kokonaisuudelle", sanoo Saksan ekoinstituutin perustaja Gerd Michelsen.

Keskittyneessä järjestelmässähän koulutus, ruokavalio, liikunta, kulutus ja liikkuminen on suunniteltu keskivertokansalaisen (taloudellisuuden) tarpeita vastaavaksi. Pitkälle viety työnjako aiheuttaa ongelmia mm siksi, että erikoistuneet yksiköt eivät ota huomioon muiden alojen kehitystä. Esim. tieverkosto suunnitellaan asukkaiden liikkumista palvelemaan. Ympäristön, ihmisen hermoston tai uusiutumattomien luonnonvarojen arvo ei näy laskelmissa.

Bruttokansantulo on menestyksen mittarina vanhentunut. Ennen valtion menestys mitattiin energian ja teräksen tuotantoluvuilla: valtiolla on sitä enemmän valtaa mitä enemmän terästä ja energiaa se pystyy tuottamaan. Nykyään ne maat, jotka ovat eniten pystyneet pudottamaan näiden kahden tuotantoa, ovat edistyksen kärjessä.

Bruttokansantuotteen mukaan kansantalous heikkenee, jos kansalaiset auttavat toisiaan tekemällä sellaisia töitä, joita voisi rahallakin ostaa. Kaikki maksulliset palvelut nostavat bkt:tä, esim. auton korjaaminen onnettomuuden jälkeen, tavaran varastointi. Nykyään neljäs osa BKT:stä muodostuu taloudellisen kasvun aiheuttamien vanhinkojen vähentamisestä. Ekologiset parannukset kuten energiansäästö laskevat BKT:tä.

 

Mikä maailmankuvassamme meni pieleen?

Ydinfyysikko Fritjof Capran diagnoosi: yksi tapa ajatella lähestyy loppuaan. Noin 500 vuotta kestänyt kopernikaaninen maailmankuva, jota kehittelivät Descartes, Newton ja Darwin ei riitä enää selitykseksi ja käyttäytymismalliksi.

Kopernikus todisti, että koko maailmankaikkeus ei pyörikään ihmisen ympärillä, ihmisen toiminta ei ole paljonkaan arvoista. Descartes vannoi ihmisen ja luonnon olevan toisistaan erillisiä. Molemmat huolehtisivat itse omasta hyvinvoinnistaan. Todellisuus on mekanistinen. Maailmassa eri osat toimivat erikseen kuin koneessa.

Newtonin mukaan ihminen toimii kuin vanhanajan seinäkello. Jos kello näyttää väärää aikaa, on syy vain yhdessä mekaanisessa osassa ja kun se yksi kohta on korjattu, muuttuu koko ajannäyttö taas oikeaksi. Newton opetti, että planeetat toimivat tarkkojen lakien mukaan. Kun atomille tapahtuu jotain, johtuu se määrätystä ja rajatusta syystä ja tapahtumalla on tietty vaikutus. Autoa rakennettaessa noudatetaan newtonilaista ajatusrakennelmaa.

John Locke laajensi kellomallia. Yhteiskunnan kaikkia ongelmia voisi korjailla kuin kelloa, pienen osasen kerrallaan.

Freud räjäytti ihmiskuvan kertomalla, että ihmisen henkisetkin toimintahäiriöt johtuvat jostain yksittäisestä paineesta. Darwin yritti todistaa, että vahvempi voittaa aina.

Kouluissa on näihin päiviin saakka opetettu, että universumi on mekaaninen järjestelmä, jossa vallitsee lakkaamaton kilpailu vahvemman ehdoilla. 'Tieteellinen vallankumous', 'valistus' ja 'teollinen vallankumous' muodostavat riittävän historiallisen ja tieteellisen todistusaineiston mekaanisen maailmankatsomuksen oikeaksi todistamiseksi. Uskotaan, että elämä koostuu yhä pienemmistä ja pienemmistä osasista ja niiden välillä vallitsee kilpailu olemassaolosta. Siksi myös materiaalinen kasvu on mahdollista ja toivottavaa ja siihen päästään tekniikan ja taloudellisen ajattelun avulla. Siinä tieteellisessä ja teknisessä maailmassa vain "järkevästi" todistettu eli mitattava ja kvantifioitava tieto on todellista.

(Käsite maailmankuva tarkoittaa ihmisen itsensä muodostamaa käsitystä maailman kokonaisuudesta, maailmankatsomusta, tulkintaa luonnon- ja historian tapahtumista kokonaisuutena, jossa yhtyvät asenteet, arvostukset, esteettiset ja emotionaaliset tuntemusket. Maailmaa ei nähdä vain objektina, vaan subjektiivisena mielikuvana.)

 

Vaikuttaako mekaaninen käsitys vieläkin?

Vanhan ajattelun logiikka ohjaa yhä teknistä kehitystä ja ihmisten arkipäivää. Kansantalous ja yritysten talous mitataan sen mekaanisilla ja monetaarisilla arvoilla. Meitä yritetään parantaa kuin olisimme koneita ja ravita kuin olisimme luonnosta erillisiä henkiä. Koulutus, opiskelu, suhteet ulkomaihin - kaikessa toimitaan vielä vanhan ajattelun mukaan. Valtava varustekilpailu on selvin osoitus siitä hirveästä mielettömyydestä, joka sisältyy siihen maailmankuvaan. Sen ylläpitämiseksi vaadittu hinta on moninkertainen verrattuna siihen, mitä oikeastaan tarvittaisiin nälän ja kulkutautien poistamiseksi.

Nykyisen maailmankatsomuksen perustana oleva tieto tilasta, paikasta ja ajasta on kuitenkin osoittautunut vaillinaiseksi. Tämän väärän käsityksen perusteella on syntynyt nykyinen tilanne, luonnon kuoleminen.

Uudessa ajattelussa ei ole kyse uudesta teoriasta, vaan uudesta näkökulmasta. Se vanha sivilisaatio, josta pyritään irtautumaan, edustaa länsimaista teknistä ja tieteellistä maailmankatsomusta. Se on "instrumentaalista rationaalisuutta". Siinä pyritään yhä soveltamaan mekaanista, luonnontieteellistä maailmankuvaa todelliseen maailmaan, vaikka jo aikoja sitten ollaan huomattu, että ne eivät vastaa toisiaan. Maailmaa ei voi käsittää niillä käsitteillä.

 

Mikä on uuden arvomaailman perusta?

Selvin syy arvomaailman muutoksen tarpeeseen on nykyinen umpikuja: akuutti tarve. Ihmistä ei tarvitse syyttää pahaksi tai tyhmäksi - ihminen on vaillinaisen maailmankuvansa perusteella kehittänyt perustarpeidensa tyydyttämistä vaillinaisesti.

On osoitettava, mitä oikaisemisella voidaan aloittaa elämämme täydellinen muuttaminen.

Fysiikassa huomattiin vuosisadan alussa, että kokeiden tuloksia ei aina voikaan ennakoida. Tämä ei tarkoittanut muuta kuin että maailman alkeishiukkaset eivät toimikaan kuin kone. Elektronit ovat milloin pisteitä, milloin aaltoja. Kumpaakaan ei ole voitu todistaa perustavanlaatuiseksi. Alettiin puhua aalto-hiukkas -dualismista. Vaikka organismissa voidaan erottaa määrättyjä käyttäytymissääntöjä, eivät sen eri osasten vuorovaikutukset ole säännöllisiä tai ennakoitavissa.

Kvanttiteoria osoitti vääräksi objektiivisen, ihmisestä riippumattoman luonnon tutkimisen, vaikka klassisessa fysiikassa sitä pidetään itsestään selvyytenä. Tietty syy ei väistämättä tuotakaan tiettyä seurausta. Siis ei edes atomifysiikan piirissä voi tutkija olla objektiivinen tarkkailija. Hän itse vaikuttaa kokeen tulokseen tahtoipa tai ei. Toisen ydinfyysikon Nils Bohrin mukaan meidän on tultava tietoisiksi tosiseikasta, että kukaan meistä ei ole vain katselija, vaan myös näyttelijä elämän näyttämöllä. Maailma ei ole esineiden ja asioiden mekaaninen kokoelma, vaan yhdistelmä, keskinäisten riippuvuuksien verkosto. Tämä on johtanut holistisen, kokonaisvaltaisen maailmankuvan syntyyn.

Tätä uutta ajattelua on kehittänyt yksi ylitse muiden, fyysikko Fritjof Capra. Hän puhuu paradigman muutoksesta ja tarkoittaa ajattelumallin, arvojen, ajatusten ja asenteiden muutosta, sen mitä todellisuus on. Capran tutkimusten merkittävyys ei johdu niinkään siitä, että hän olisi kehittänyt yksittäisiä tieteenaloja vaan hän on uskaltautunut astumaan oman tieteenalansa yli, soveltanut fysiikan tutkimustuloksia taloustieteisiin, lääketieteeseen, psykologiaan ja yhteiskuntaan.

Capran mukaan idän filosofioiden maailmankuva antaa ontologisen viitekehyksen nykyfysiikalle, jonka selittämiseen tavanomaiset käsitteemme eivät riitä. Idän viisaat ovat aina tajunneet todellisuuden ylittävän tavanomaisen kielen rajat. He ovat intuition tietä päätyneet samankaltaiseen kuvaan maailmankaikkeuden rakenteesta kuin minkä moderni tiede on paljastanut kokeellisesti. Atomien maailmassa ei hänen mukaansa ole ollenkaan esineitä vaan suhteita. Materia ei ole määrätyssä tilassa eivätkä osaset kulje tiettyä suuntaa kohti. Siis alkuosasia ei ole olemassa, on vain osasten suhteita, universumin yhteneväisyys. Kahden toisistaan kaukana olevan hiukkasen mittausten välillä voidaan havaita yhteys ilman, että mikään fysiikan tuntema voima sitä välittää. Ongelma ei ollut enää intellektuaalinen, terve järki ei auttanut, vaan eksistentiaalinen ja emotionaalinen kokemus. Todellisuus ja tieto ovat "itse joksikin tulemisen prosessi". Kvanttifysiikka todistaa, että universumissa ei subjektia ja objektia voi erottaa toisistaan, havaitsija ja havainnon kohde vaikuttavat toisiinsa. Tästä seuraa se vallankumouksellinen päätelmä, että ihminen ei voi seisoa ulkopuolella. Meidän on hyväksyttävä fysiosentrinen maailmankuva, jonka mukaan vaikutamme toinen toisiimme. Kukaan ja mikään ei ole ulkopuolella. Ehkä tulevaisuudessa tulee vielä kehittyneempi maailmankuva, mutta tähänastinen tietomme panee muuttamaan egosentrisen, antroposentrisen maailmankuvan fysiosentriseksi. Tästä seuraa myös, että materia ja henki on perimmiltään yhtä ja samaa.

Uudessa ajattelussa on kyse tietoisuuden laajentamisesta. On kyse ihmismallin transformaatiosta, evoluutiosta. Henkinen katsomus tarkkailee maailmaa kaiken omistamiseen liittyvän tuolla puolen. "Verkosto-tiede": "Sokerinpalan ominaisuus ei ole makea maku. Se ei ole myöskään itseni ominaisuus. Kokemus makean mausta muodostuu sokerin ja ihmisen yhteisvaikutuksesta.

Nyt on jo selvinnyt, että mitään määrättyyn lajiin liittyviä eloonjäämispalasia ei ole olemassa. Mikä jää henkiin, on organismi suhteessa ympäristöönsä -olio ja hänen ympäristönsä. Sellainen organismi, joka ajattelee vain omaa henkiinjäämistään, väistämättä tuhoaa ympäristönsä ja siten itsensä. Henkiin jäävä ei ole siten mikään yksittäinen olio, saatikka sitten Darwinin oppeihin perustuva 'kaikkein vahvin'. Ihminen pystyy omaksumaan uuden maailmankuvan, järjestelmä ei siihen pysty.

 

Uuden ajan uudet arvot: ekologisesti ja eettisesti kestävä yhteiskunta

Ihmiselämän päämääränä on valaistuminen - persoonallisuuden eheys, jolloin psyyken kerrosten väliset rajat, viettipohja, ego, yliminä, häviävät. Itsensä toteuttamisella on määrätty yleisyysvaatimus. Uskotaan, että ihmisen tekoja eivät ohjaa varsinaiset tapahtumat, vaan kuvitelmat ja tulkinnat noista tapahtumista: Siis jokin, mikä tapahtuu hänen aivoissaan. Siksi yksilön muuttumiseksi tarvitaan yhteiskunnallisesti arvostettu yhteiskunnallisen, historiallisen ja tieteellisen muutoksen hyväksyminen. Vain tällöin ihmisen aivot ottavat vastaan uuden tulkinnan.

Jos se käsitteistö, joka minulle "sivistyneenä" ihmisenä annetaan omaa elämääni kuvaamaan, koostuu kansallisuudesta, ansiosta, opinnoista, aviomiehestä, perheestä, kotiseudusta, terveellisistä elämäntavoista ja ruoasta, pysähtyy henkinen toimintani nyky-yhteiskunnan parantamiseen: isänmaa, uskonto ja koti. Otan seuraavassa esimerkin ihmisen ja perheen määritelmistä.

Ihmisen perusolemus on sisimmässään hyvä. Sellainen katsantokanta, että paha tulee ihmisestä, ei yhteiskunnasta, johtaa sosiaaliseen auktoriteettiin. Ihmisen on saatava tulla siksi, mitä hän on. Ihmisen on uskallettava myöntää itselleen, että hän on syytön. Elämä saa silloin toisen merkityksen. Synti ei ole sisimmässämme.

”Ei ole syytä mennä itseään edemmäksi etsinnöissä”, sanoi Pentti Malaska Tulevaisuuden tutkimuksen päivillä Jyväskylässä elokuussa 1988: ”Jos uusi ihminen on mahdollinen, niin sen kai tulisi olla mahdollinen myös meissä jokaisessa. Jokaisen ihmisen tulisi olla siinä mielessä totuuden etsijä, että hän etsisi itseään, sitä mikä hänelle on ominaisinta, ja että hän tässä etsimisessään olisi järjellinen ja että hän tästä järjellisyydestään löytäisi rakkauden.”

Raamatullinen kanta on oppi ihmisen vajavaisuudesta, huonoudesta ja kuuliaisesta tottelemisesta. Koska tunnemme syyllisyyttä ja sisällämme muka mylvivät pahat henget, ei ole ihme, että yritämme etsiä vapautta taloudellisesta kasvusta: tavaraa ympärille niin paljon, että etäännymme pahasta itsestämme. Meidän tulee päästä irti siitä syyllisyydestä, joka meitä kalvaa, ja jota koulu, valtio ja kirkko ohjailee.

Naisliikkeen tiedostamisryhmät pyrkivät luomaan sellaisen tilan, jossa ei anneta olemassa olevien käsitysten kahlita uusien visioiden kehittämistä. Samaan pyritään Jungkin tulevaisuuden verstaissa. Itsetiedon kehittäminen on kaiken sen vastakohta, mitä liitetään herruuteen, hierarkkisiin järjestelmiin, valtaan, valtioon.

Myös perheen mystiikka on poistettava. Perhe on tehty vastuulliseksi vahtimaan sitä moraalia, jolle yhteiskuntamme perustuu. Nk. rakkaus on vallan väline, nk. uskollisuus tarkoittaa alistumista yhteiskunnan sääntöihin. Perheen tarkoitus on satoja vuosia ollut pyrkiä yhteiskunnallistamaan ihminen, kasvattaa yhteiskuntaan kelvollisia ihmisiä. Päämäärän tulisi olla vastakkainen - tehdä inhimillinen yhteiskunta, ei ihminen yhteiskuntaan vaan yhteiskunta ihmiseen.

Paljon hyvää elämää menee hukkaan kun eri-ikäiset ihmiset pyritään innokkaasti eristämään toisistaan. Parhaiten ihminen kasvaa, kun häntä ei kasvateta, vaan hänen kanssaan eletään.

 

Patriarkaatti väistyy

Ensimmäinen ja ehkä syvällisin muutos yhteiskunnassa johtuu hitaasta ja vastahakoista, mutta väistämättömästä patriarkaatin tuhoutumisesta. Patriarkaatin valtakausi on kestänyt yli 3000 vuotta. Tiedämme, että läntinen sivilisaatio ja sen edeltäjät, kuten myös monet muut kulttuurit viimeisen 3000 vuoden aikana nojasivat sellaiseen filosofiseen, sosiaaliseen ja poliittiseen järjestelmään, jossa miehet määräsivät, mitä osaa naisen tuli esittää tai mitä hän ei saa esittää.

Mies on toteuttanut valtaansa väkivallan tai suoran painostuksen keinoin tai hän on käyttänyt rituaaleja, perinteitä, lakeja, kieltä, tapoja, käyttäytymisetikettiä, kasvatusta ja työnjakoa. On ollut aina hyvin vaikea osoittaa patriarkaatin kaiken läpäisevä valta. Juuri se on vaikuttanut yksipuoliseen tietoomme ihmisen olemuksesta ja suhteesta universumiin.

Seksuaaliseksi suunnitelmataloudeksi kutsutaan sellaista yhteiskunnallista järjestelmää, jossa seksuaalisten tarpeiden tyydyttäminen tehdään riippuvaiseksi taloudellisista oloista. Herrat ja rouvat eivät käyttäydy vaistonvaraisesti eivätkä reagoi luonteeseensa kuuluvin hermoärsykkein, vaan tarkkailevat toisiaan opituilla mekanismeilla. He etsivät toisistaan sellaisia piirteitä, joita heitä on opetettu etsimään ja näyttelevät toistensa edessä TV:stä ja kirjallisuudesta oppimansa rakkauden elkeet.

Seksuaalisen suunnitelmatalouden seurauksena yhä harvemmat pystyvät erottamaan itsessäänkään aitoja tunteita opituista tunteista. Rakastaja nähdään yhteiskunnallisena olentona, ei omana persoonallisuutena. Klassinen rakastaja haluaa käyttää yksin hyväkseen seksiobjektinsa kuten kunnon kapitalisti käyttää hyväkseen teollisuuslaitostaan. Eroottisesti nälkäinen on verraton kuluttajana.

Friedrich Engles kirjoittaa: "Sana familia ei merkitse tunteisiin ja kotoiseen yhteisyyteen perustuvaa poroporvarien ihannetta, se ei roomalaisilla alun perin tarkoittanut edes avioparia lapsineen vaan yksinomaan orjia. Famulus on kotiorjan nimi ja familia on yhdelle miehelle kuuluvien orjien yhteisjoukko. Teollistumista tutkittaessa on yllättäen havaittu, että lisä- ja aina vain lisä tuotantoon ei suinkaan ole syynä varsinainen materiaalinen tarve vaan pätemisen tarve!"

 

Eroottisemman yhteiskunnan puolesta!

Mikä saa nykyisen mukavuudenhaluisen ja henkisesti laiskan ihmisen muuttamaan materiaaliset arvot henkisiksi? Se on erotiikka eli seksuaalisuuden henkistäminen. Primitiivistä ihmistä vei eteenpäin pakko. Hänen oli pysyttävä kunnossa pystyäkseen saalistamaan itselleen ruokaa. Kristillisen ajanlaskun alusta tuli moraali ja rangaistuksen pelko. Nyt ei ihmisen ole pakko välittää kummastakaan. Ihmisessä on seksuaalivoima, joka panee hänet liikkeelle ja siten kehittymään.

Sanakirjassa erotiikka määritellään seksuaalisuuden eli sukupuolivietin henkiseksi, aistilliseksi puoleksi. Seksuaalisuus merkitsee sukupuolten välistä fyysistä suhdetta, lihallisuutta. Jos ihmisen mieli on puolivalveilla ja hän tekee monotoonista väsyttävää työtä joka päivä, luonnollisesti seksuaaliset ja muut primitiiviset viihdykkeet tuntuvat tärkeiltä. Seksuaalisuhteessa ihminen typistää itsensä eläimen tasolle. Pelkkä sukupuolivietti ja siihen perustuva suhde on eläimellinen eikä siis kulttuuri-ilmiö eikä kulttuuria rakentava tekijä.

Eroottisessa suhteessa ihminen tuntee itsensä osaksi toista ihmistä ja osaksi luomakuntaa. Erotiikka ohjaa ihmistä lähemmäksi omaa itseään ja maailmankaikkeutta.

Antoposofiassa erotetaan biologinen seksi, psykologinen erotiikka ja spirituaalinen rakkaus. Siinä missä empaattinen suhde yhdistää ihmiset toisiinsa, eroottisuus yhdistää ihmiset jumaluuteen. (Steiner: 3 x 7 vuotta: fyysinen ja mentaalinen kehitys, 3 x 7 psykologinen 3 x 7 spirituaalinen)

Helleenisessä runoudessa eros-sanalla on kolme merkitystä. Eroksesta puhutaan luovana voimana. Platonin ajattelussa eros tarkoittaa henkisyyden innoittavaa voimaa, kiintymystä, sielukasta, pitkäjänteistä, inhimillistä hengenelämää hedelmöittävää, sydämestä puhkeavaa lämmintä, mutta puhdasta tunnetta.

 

Seksuaalinen kokemus kulttuurin sidottu

Margaret Mead on ensimmäisenä systemaattisesti tutkinut kasvatuksen vaikutusta ihmisen seksuaalikäyttäytymiseen: sosiokulttuuriset tekijät vaikuttavat enemmän kuin biologiset ominaisuudet.

Alemmilla eläimillä parittelu seuraa kiima-aikoja. Ihmisen riippumattomuus vaistojen ja hormoonien säätelymekanismeista liittyy ihmislajin aivokuoren kehittymiseen. Naisen kyky saada orgasmi kuuluu ihmislajin myöhäiseen biologiseen evoluutioon

I.D.Unwin (Sex and Culture 1934), joka tutki 80 kulttuuria, pitää seksuaalisia rajoituksia henkisenä ja sosiaalisena voimana, josta kulttuurin kehitys riippuu. Seksuaalinen pidättyvyys tuottaa hänen mukaansa kosmista energiaa. Jokainen kansa, joka on vähintään kolmen sukupolven ajan sallinut täydellisen sukupuolivapauden (lukuun ottamatta insestiä tai eksogamiaa) on joutunut sosiaalisen energian nollapisteeseen. Samaa aavisteli Freud sublimaatioteoriallaan. Max Weberin mukaan juuri puritaaniset uskonnolliset reformiliikkeet ovat luoneet kasvupohjan tekniselle kehitykselle ja valkoisen rodun ylivoimalle.

Sukupuolikäytäntöön vaikuttaa elinkeinorakenne, asumismuoto ja ruokailutottumukset. Niissä kulttuureissa, joissa naisten työpanos on ollut suuri, esimerkiksi maanviljely- ja karjanhoitokulttuureissa - on kehittynyt matrilineaarisia, matrilokaalisia yhteisöjä. Kun miehen sosiaalinen status riippui maaomaisuuden suuruudesta ja naisen merkitys omaisuuden hankinnassa ja statuskilpailussa väheni, alkoi yksiavioisuus ja patriarkaalinen elämänmuoto kehittyä.

Kasvissyöjäkulttuureissa yleensä proteiinipitoisuus oli pieni. Siksi naisten oli pitkään imetettävä. Naisilla ei saanut myöskään olla liikaa synnytyksiä.

 

Uusi eroottinen seksuaalisuus

Nykyaikana ihminen on siinä kehitysvaiheessa, että hän pystyy kehittämään seksuaalienergiaansa tietoisesti. Hän pyrkii ylittämään minä-keskeisyyden ja saamaan mystisen, transsentaalisen kokemuksen. Petra Kelly pitää korkeimpana ekstaasin muotona tantra-joogan avulla saavutettua yhteensulautumista, "aivo-orgasmia". Näin voidaan hetkeksi vapautua dualistisesta käsityksestä hengestä ja ruumiista, miehestä ja naisesta. Tantra-joogassa miehen ja naisen yhteensulautuminen vastaa universumia, jumalallista luomisleikkiä. Hänen mielestään yhdyntä antaa tunteen sisäisestä turvallisuudesta: En ole enää osanen maailmasta vaan maailmoiden ruumiillistuma.

Elisabeth Haigh kertoo, että itseään tiedostamattomalla ihmisellä vaikuttaa seksuaalivoima eläimellisen fyysisenä kiihkona - hermojännityksenä. Korkeammat keskukset ovat vasta latentissa vaiheessa. Tyydyttämätön seksuaalivoima panee meidät liikkeelle. Seksuaalivoiman valtaama eläin etsii partnerin ja purkautuu. Ihminen joutuu etsimään ja odottamaan, mitä kehittyneempi ihminen sitä tarkemmin hän valitsee ja siksi voima etsii hermokanavien kautta toista purkautumistietä. Kun jonkun voiman värähtelytaajuus kasvaa, ei tämä voima ole enää sama kuin sitä ennen. Purkamaton jännitys kohoaa ja ihminen latautuu yhä korkeammilla taajuuksilla. Jännityksen varastoituminen ei vaikuta enää vain sukuelimiin. Vähän kerrassaan hän saavuttaa sen tason, jolloin hän kiihottuessaan ei enää koe pelkästään animaalista purkautumistarvetta vaan inhimillistä yhteenkuuluvuutta. Profeetoilta on seksuaalis-fyysinen halu pudonnut pois kuin kypsä hedelmä puusta.

Mantak Chian taolaisen opin mukaan keho muodostuu fyysisestä, sielullisesta ja spirituaalisesta kehosta, säteilystä. Korkeimmalla tasolla ihminen oppii kierrättämään chi energiaa eli elämän energiaa kehossaan. Mitä terveempi keho, sitä enemmän se kehittää chi energiaa ja pystyy muuttamaan sitä spirituaaliseksi energiaksi.

Taolainen sukupuolikäytäntö tarkoittaa intensiivistä työskentelyä, ajan käyttöä harjoituksissa, voimaa ja kontrollia, kykyä hallita oma keho ja seksuaalivoimaa, joka kiertää kehossa määrättyjen kohtien kautta. Kun radat on aukaistu, alkaa ihminen kokea valaistumista. Ihminen tajuaa pystyvänsä kontrolloimaan omaa hienovaraistakin energiaansa. Vaikka hermostojärjestelmä on hyvin moninainen, pystyy hän ohjaamaan energiaa sinne missä sitä tarvitaan.

Nyt tiedetään, että mielihyvää on kahdenlaista. Toisessa saa energiaa, toisessa menettää energiaa. Huumeiden käyttö vie meistä elämänvoimaa. Alhaisella chi energian tasolla oleva ihminen ei ole yhtä altis huumeille, koska huumeilla ei ole riittävästi elämän energiaa imettäväksi. Siksi nuoret ihmiset tulevat helpommin riippuvaisiksi huumeista. Myös osa viihteestä on sellaista, joka vie meistä energiaa. Jos esim. katselemme televisiota, elimiltämme vaaditaan energiaa ja elämänvoimaa vedetään pois, vaikka ihminen luulee virkistyvänsä ja vähentävänsä stressiä ja väsymystä.

Seksuaalinen eli luova energia on ainut energia, jota voidaan moninkertaistaa. Tämä tapahtuu säilyttämällä, kierrättämällä ja muuttamalla se takaisin pääenergiaksi.

Normaalissa orgasmissa elämän voima virtaa ulos. Jos oppii ohjaamaan orgastisen energian sisäänpäin ja ylöspäin, pääsee energiakehon korkeimpiin keskuksiin. Myös orgastinen kokemus on tällöin ekstaattinen. Sitä kutsutaan totaaliseksi keho-orgasmiksi tai elinten ja rauhasten orgasmiksi, aivo-orgasmiksi. Se on kokemus jota tavallinen yhdyntä ei tunne. Alempien keskusten orgasmi, genitaalien orgasmi, tuntuu vain sukupuolielimissä, lihakset ovat jännittyneet ja nesteet rauhasista virtaavat ulospäin.

Eduard Spranger varoittaa, etteivät antiikin maailmaa tuhonneet taloudelliset ja valtiolliset syyt, vaan seksuaalisella ja eroottisella alalla rehottava sairaus.

Holistisen maailmankuvan mukaan jokaiseen palaseen kuuluu osa kokonaisuutta. Ihmiskunta alkaa lähestyä sitä materiaalisen kehityksen tasoa, jolloin toinen ihminen voidaan nähdä ihmisenä, ei synnyttäjänä tai siittäjänä, elannon hankkijana tai yhteiskunnallisen aseman täsmentäjänä. Eiväthän ne asiat joiden puolesta miehet ovat viimeiset vuosisadat taistelleet takaa heille enää olemassaolon edellytyksiä. Ympäristöongelmat kun eivät kunnioita yksityisomaisuuden lakeja eivätkä valtiollisia rajoja.

                  Käsitys maailmasta


Laskussa                            Nousussa

reduktionismi                                         kokonaisvaltaisuus

mekaaninen                                             orgaaninen

ekonominen                                             ekologinen

osien kilpailu                                           suhteiden verkosto

staattinen                                                 jatkuva muutos, systeemiajattelu,                                                                                                                    enemmän kuin osiensa summa

lineaarinen                                               syklinen joko/tai     

ihminen parasiitti                                    ihminen osa koko kosmosta    

 

                            Arvot


Vanha                                  Uusi

isänmaallisuus                                           globaalikansalaisuus

patriarkaalinen                                           kumppanuus

hierarkkinen verkosto,                              horisontaalisuus

uskonto                                                      henkisyys

koti                                                             yhteisö

läntiset tiedemiehet                                  itämainen filosofia

koulutettu ihminen                                    valaistunut ihminen

antroposentrinen                                       fysiosentrinen

                        Yhteiskuntamalli

Vanha aika                                                   Uusi aika

Kulutusyhteiskunta                                        kumppanuus, tietoyhteiskunta

aineelliset arvot                                              henkiset arvot

aineellinen hyvinvointi

poliittinen                                                       ekologinen

luonto alistettava                                            luonto keskeinen

ihmislajin menestys

lapset turvaavat tulevaisuuden                        lapsilla oikeus omaan elämään


                           Yhteiskunta

Laskussa                                  Nousussa

valtio                                                                geologinen alue

edustuksellinen demokratia                           suora lähidemokratia

tekniikkakeskeisyys                                        ekologiakeskeisyys

sotavoimat                                                       väkivallaton vastarinta

kirkko, patriarkaatti                                         perusteellisesti uusi ajattelutapa

valtiokeskeinen                                                 lokaalinen

tekniikkakeskeinen                                           kädentaidot

lineaarinen                                                         syklinen, verkostoajattelu

suoraviivainen                                                   moniulotteinen

looginen                                                             ajattelu

mekaanisuus                                                       joustavuus

määrä                                                                  laatu

suljettu ideologia                                               globaali vastuu

sentralismi                                                         regionalismi

homogeeni                                                         pluralismi

patriotismi                                                         globaalikansalaisuus

äänestys                                                             konsensus, dialogi

suvereenisuus                                                    kosmopolitiikka

ekspansio, aseiden käyttö                                kansalaisrohkeus

väkivalta                                                             siviilivastarinta

viholliskuva                                                        empatia

virkavalta                                                             yhteistoiminta

suurorganisaatio                                                 pikku verkosto

ekspertit                                                              oma-apu

lainkunnioitus, omaisuuden arvo

                      Sukupuolielämä

 Laskussa                                      Nousussa

kiellot                                                                     luottamus

määräykset                                                             oma vastuu

kateus                                                                      oma vahvuus

valtataistelu                                                             erilaisuus

solvaaminen                                                            välittäminen

ostaminen                                                                auttaminen

alistaminen                                                              vastuu kehityksestä

henkilökohtaisen vapauden riisto

seksi akrobatiaa                                                       aistillisuutta

penetraatio                                                               hyväily

suoritus                                                                    olotila

vaginaorgasmi/ejakulaatio                                      aivo-orgasmi

                     Käsitys oikeasta



Laskussa                                  Nousussa

ulkoapäin opetettu                                         jokaisella ihmisellä sisällään

poliittinen, taloudellinen vastuu                   vastuu luomakunnasta

ja uskonnollinen vastuu

patriarkaatti, auktoriteetti                              kumppanuus

valtion laki                                                       sisäinen ääni

kirkon usko

turvaa omaisuuden                                           turvaa elämän ja ilon

kasvuhakuinen, ihmiskeskeinen                     nöyrä luomakunnan edessä                                                    säätelee seksuaalisuuden                                seksuaalisuus yksityisenä voimana

luonto hyödyllinen                                          luonnolla arvo sinänsä

sympatia                                                            empatia

filantropia

 

 

                    Käsitys luonnosta



Laskussa                                Nousussa

valtaaminen                                                        vastuu

esineellistäminen                                               luonnolla oma arvo

hyväksikäyttää                                                     luonto partnerina

raaka-ainevarasto                                                kierrätys, uusiutuva energia

objektiivinen ja aineellinen                               biologinen ja psykologinen

 

                         Työnteon arvoja

 

Laskussa                                      Nousussa

tottelevaisuus                                                         autonomia, itsekuri

suoritustahto, tehokkuus, status                           sisäinen harmonia

kunnianhimo, menestys, uraputki                         persoonallisuus

järjestys                                                                                      

täsmällisyys                                                          inhimillisyys, luotettavuus

                                                                               itsetuntemus, tietoisuus

                                                                                vaatimattomuus                                                                                                                                                 säästäväisyys

kulutus                                                                    luonnonmukaisuus muotitietoisuus                                                     käytännöllisyys

mainonta

 

                              Talous

Laskussa                                     Nousussa

kasvun määrä                                                        elämänlaatu

taloushyöty                                                            henkisen kasvun hyöty

rahakeskeinen                                                       tuotekeskeinen

voittoperiaate                                                        yhteisöperiaate

keskittyminen                                                       desentralisaatio

suuruus                                                                  small is beautiful

suurtekniikka                                                        pehmeä teknologia

rationaalinen                                                         luonnollinen

protestanttinen                                                     eettinen

porvarillinen                                                         henkinen

työnjako                                                                kokonaisvaltaiuus

rahapalkka                                                             kiinnostus, ilo

ammatti                                                                  itsekehitys

eläke                                                                       jatkuva kehitys

määräysvalta                                                          osallistuminen

liikeyritys                                                               osuuskuntamuoto

riskinotto                                                                omavaraisuus

voitto tärkeä                                                          tarve tärkeä

          Arvomaailman muutos uskonnossa

 

Naskussa                                        Nousussa

tuonpuoleisuus                                                         kosmisuus

Jumalan pelko                                                           itsekunnioitus

helvetin pelko                                                            inkarnaatio

raamattu-usko                                                            henkinen kehitys

kirkkousko                                                                 meditaatio

uskonnollisuus                                                          henkisyys

kuolemanpelko                                                          jälleensyntymä

 

                   Ihmisen ominaisuuksia

 

Laskussa                                     Nousussa 

vanha järjestys                                                      reformi

kovuus                                                                   heikkouden myöntäminen

aggressiivisuus                                                      hellyys

anonyymisyys                                                        verkosto

yksinäisyys                                                            osa kokonaisuutta

sankarillisuus                                                         auttaminen

uhrautuminen                                                         empaattisuus

tulevaisuus                                                              tässä ja nyt

velvollisuuden tunto                                               vastuu

traditio                                                                     spontaanisuus, luonnollisuus

kontrolli                                                                   oma vastuu

organismi                                                                 psykosomaattisuus

ärsyke-vastine                                                          henkisyys

oireisiin reagointi                                                    nnaltaehkäisy, profilaktisuus

rationaalisuus                                                           emotionaalisuus, sensitiivisyys

viettien tukahduttaminen                                         kehittäminen

omistaminen                                                             oleminen

materia, nautinto                                                       henki, kehitys

ajankäyttö sektoraalinen                                           kokonaisvaltainen

 

Mitä ovat arvot?

taloudelliset arvot

luonnonsuojelulliset arvot

sosiaaliset arvot

uskonnolliset arvot

biologiset arvot

älylliset arvot

henkiset arvot

 

Mistä arvot tulevat?

           Valitaanko arvot vai ovatko ne ihmisessä lajityypillisiä?

 

Missä tulee esille vallitseva arvomaailma?

taruissa ja uskonnossa

politiikassa: militaristisia, minuutta ihannoivia, menestystä tavoittelevia

filosofiassa

vaalipuheissa: ammatillinen edistyminen, kulutus, tasa-arvo

sosiaalisissa normeissa.

 

Kuka asettaa?

papisto,

laki- ja liikemiehet

filosofit

ihminen itse


 

Ihmisen kehityskaudet (antroposofian pohjalta)

1. Ravinnonhankinnan aikakausi

- valveillaoloaika kuluu joko ruoan etsimiseen tai taisteluun olemassaolosta

2. Turvallisuuden ajanjakso

- itsensä säilyttäminen on itsensä ylläpitämisen jälkeen seuraava vaihe. Kun ruoan etsinnältä liikenee aikaa, käyttää ihminen sen turvallisuutensa lisäämiseksi

3. Aineellisen hyvinvoinnin kausi

-ylimääräinen aika käytetään henkilökohtaisen hyvinvoinnin lisäämiseen

4. Tiedon ja viisauden tavoittelu

- ravinto, turvallisuus, huvitukset ja vapaa-aika ovat kulttuurin kehityksen ja tiedon leviämisen perustana. Kun ne on turvattu, alkaa ihminen tavoitella tietoa.

5. Filosofian ja veljeyden aikakausi

- aineellisen hyvinvoinnin ja tiedon tavoittelun jälkeen ihminen alkaa tavoitella viisautta ja ilmentää rakkautta

6. Hengellisen kilvoittelun ajanjakso

- kun fyysiset, älylliset ja sosiaaliset vaiheet on käyty läpi, alkaa henkilökohtaisen oivalluksen taso, henkinen tyydytys, kosminen ymmärrys

7. Valon ja elämän aikakausi

- fyysinen turvallisuus, älyllinen avartuminen, sosiaalinen kulttuuri, henkinen tietoisuus on askel iäisyyteen.

 

Eettinen kehitys

1. Otan huomioon omat etuni ja tarpeeni

2. Otan itseni ohella huomioon perheeni, ystäväni, tuttavani ja heidän esi-isänsä

3. Otan huomioon itseni, läheiseni, oman kansani ja lähimenneisyyden perinteen

4. Otan huomion itseni, läheiseni, kansani ja nykyisen sukupolven

5. Otan huomioon itseni, läheiseni, kansani, ihmiskunnan, esi-isäni sekä syntyvät

sukupolvet, siis koko ihmiskunnan

6. Otan huomioon koko ihmiskunnan ja kaikki ne jotka pystyvät jotain tuntemaan

7 .Otan huomioon kaiken eläväisen, ihmisen ja eri lajit

8. Otan huomioon kaiken

 

*****

 10.12.1990: "Juttu perustui esitelmään jonka pidin Hesarin esimieskoulutksessa aiheena suomalaisen yhteiskunnan vaihtoehtoiset arvot. Esitelmässäni käsittelin arvojen alkuperää yleensä, uutta ajattelua ja Fritjof Capraa erityisesti sekä menetelmää muutoksen aikaansaamiseksi, eroottista vallankumousta. Sundberg soitti seuraavalla viikolla, että toimittajat (8 kpl, luentopalkkio 2 tuntia 2000 mk) olivat olleet hämmentyneitä ja ihastuneita. "Jos sen tason ihmiset vielä jostain ihastuvat tai hämmentyvät on esityksessäsi täytynyt olla jotain", hän sanoi ja kysyi, olisinko valmis haastatteluun hs sunnuntaisivuille. Kerroin kaiken uudestaan. Kun hän luki juttunsa, oli siinä pelkkää seksiä ja erotiikkaa...

Mitä eroottinen vallankumous meille sitten toisi? Olin toissapäivänä radio Keski-Suomen suorassa lähetyksessä jutun perusteella ja odotan jännittyneenä, mitä on erotiikka ja mitä on eroottinen vallankumous. Tiedän sen itse, mutta en saa suustani ulos.

 

 *****

 

Ekologialiikkeen juuret: pehmeä teknologia, duaalitalous, uusi työn sisältö, muutos yhdessä elämiseen ja tuottajan ja kuluttajan uusi suhde.

 

Konventionaalinen yhteiskunta – kestokultturinen yhteiskunta

 

Ihminen

kulutussuuntautuminen – tarveorioitunut

suurtekniikka, jota ei voi jäljittää – ymmärrettävä käsitettävä teknologia,

suuntautuu valtioon – suuntautuu naapurustoon

jäykät suhteet – fleksiibelit vuorovaikutukset

elämäntapa vastaa teollisuuden ihannekuvaa – henkilökohtainen elämäntapa

riskivastuu muilla – riski määräytyy itsestä

tuotannon vieraantuminen työstä – työn ja tuotannon läheinen suhde

korkea erikoistuminen – vähäinen erikoistuminen

tuhoava muita elämänmuotoja kohtaan – riippuvainen muiden elämänmuotojen menestyksestä

nuorten ja vanhojen vieraantuminen – ohjaa sukupolvet yhteen

vieraantunut luonnosta – yhteydessä luontoon

 

Yhteiskunta

Kuluttaminen lopullisena päämääränä – kulutus välineenä

vallan keskittymiä – valta jakautunut

käyttäytymisen malli – käyttäytymisen moninaisuus

riippuvuus eksperteistä – henkilökohtainen ja kollektiivinen autonomia

kasvu tärkeämpi kuin jakelu – jakelu tärkeämpi kuin kasvu

byrokratisaatio – spontaania toimintaa

turvallisuuden korkea hinta – tuskin teknisiä apuvälineitä turvallisuuden takaamiseen

kaupunkimaista – kylämäistä

paikalliskulttuurin tuhoaminen – paikalliskulttuurinen edistäminen

teknisten ja sosiaalisten ongelmien totalitäärinen ratkaisu – pluralistisia ratkaisuja

työtä tehdään tulojen vuoksi – työn motiivina tarpeiden tyydyttäminen

tiede ja tekniikka vieraantuu kulttuurista – tiede ja tekniikka tukevat ihmisten tarpeita

erikoistunen tieteen ja tekniikan eliitti – kaikki harjoittavat tiedettä ja tekniikkaa

työ- ja vapaa-ajalla suuri ero – työ nitoutuu vapaa-aikaan

 

Talous

pääomasidonnainen – työintensiivinen

monopolisointi, valtatiivistymät – monia pieniä yrittäjiä (polypol)

taloudellinen tuhlaus – taloudellinen säästö

suuri energian tarve – vähäinen energiantarve

innovaatiot voittojen toivossa – innovaatiot edistävät ihmisten tarpeita

maailmankauppa – paikallinen ja alueellinen tavaroiden vaihdanta

kasvutalous – nollakasvu

massatuotteita – käsityöläisyyttä

monokulttuuri – monipuolista viljelyä

kemiallinen maatalous – biologinen maatalous

(Renn: Die alternative Bewegung, ZfP 2/1985

Minkälaiseen uuteen yhteiskuntaan?

Vaikka uusiin keskiluokkiin kuuluvien postmaterialistien politiikka painottuu ”vasemmistolaisesti” suhteessa vallitsevan järjestelmän tiettyjen perusarvojen säilyttämiseen, on se Inglehartin mukaan kuitenkin yhteen sopimaton perinteisen vasemmiston arvojen kanssa. Tämä on johtanut vasemmiston hajoamiseen yhtäältä postmaterialistisen politiikan kannattajiin ja toisaalta perinteisen vasemmistolaisen materialismin kannattajiin.