Georgetownissa on toki
eläin/kasvitieteellinen puutarha, mutta erilaisia luontokappaleita
löytyy kyllä kotoakin. Talojen ikkunat on varustettu hyttysverkoilla,
mutta seuraavat örkkimörkit saattavat kuitenkin tulla sisätiloissakin
vastaan.
Sammakko
Sammakoita olemme havainneet kahdenlaisia. Perineinen lihava konna on

samanlainen
kuin Suomessakin, mutta niitä näkee oikeastaan vaan ulkona asfaltin
pintaan liiskaantuneena. Isojen sammakoiden kurina on sadeöinä sen
verran äänekästä, että herkkäunista se saattaa ottaa aikalailla pattiin.
Kodin sisään pääsevät sammakot ovat noin kahden sentin mittaisia
liimanäppejä, jotka tarrautuvat vaivatta pystysuoriin seiniinkin.
Näiden pikkusammakoiden jahtaaminen keittiön lattialla on melko
työlästä, mutta esimerkiksi pizzalaatikon avulla ne saadaan yleensä
ajettua aika nopeasti loukkuun. Nukkumaan mentäessä voi usein bongata
ikkunan hyttysverkon ulkopinnalla lymyävän sammakon, jolloin tulee
kiusaus antaa sammakolle vauhtia luunapilla. Toisaalta sammakoille
kannattaa olla ystävällinen, koska ne saalistavat hyttysiä. Hyttyset
ovat sen verran suuri kiusa, että niistä on oma sivunsa.

Heinäsirkka
Heinäsirkoista ei juurikaan ole vaivaa, vaikka ne sisälle tulisivatkin.
Ne eivät hyppele päälle tai karkaile, joten niiden poistaminen on melko
helppoa. Kuten sammakot, myös heinäsirkat saattavat aiheuttaa
aikamoista melusaastetta öisin.
Torakka

Kenties
ällöttävin elukka mikä meillä on kotioloissa tullut vastaan on torakka,
kavereiden kesken ´ruma paskiainen´. Kun muutimme omaan taloomme,
piti iltaisin alakerran keittiöön mennessä aseistautua Baygon-nimisellä
suihkepullolla, koska pimeän tultua torakat lähtivät vipeltämään pitkin
alakerran huoneita. Ensimmäisinä iltoina sumutimme kaksi per ilta,
sitten niitä alkoi ilmestyä hieman harvemmin.
Hyttysongelman ratkaisemiseksi hankkimamme permitiini osoittautui melko
tehokkaaksi myös torakoita vastaan. Noin 2% vahvuuteen laimennettu
permitiiniliuos, strategisiin kohteisiin suihkutettuna, teki
tehtävänsä. Aamulla alakertaan tullessa saattaa vielä joskus joutua
korjaamaan selällään lepäävän torakan roskiin.
Käärme

Vaarallisin
kaupunkialueilla tavattu elukka taitaa olla käärme, vaikka niitäkin on
useita vaarattomia lajeja. Käärmeitä näkee usein sammakoiden tapaan
asfalttiin liiskaantuneina, joskus niitä tipahtaa puista. Jos tuntee
eri lajit ja niiden vaarallisuusasteet niin voi yrittää diplomaattista
ratkaisua, mutta varminta on aina pilkkoa käärme pieniin palasiin
ja muussata pää erityisen huolellisesti. Kuvan käärme tipahti
pihapuustamme, mutta neuvokas vartijatätimme lainasi naapurivartijalta
viidakkoveistä ja huolehti paloittelusta.

Tällä
kaverilla ei näy teräviä myrkkyhampaita eikä sitä kuulemma oikeasti
tarvitse pelätä, mutta katuojissa asusteleva mustanruskea laji on jo
hieman vaarallisempi. Sekin taitaa tulla joskus kuivalle maalle
lämmittelemään.
Lisäys 18.6.2011

No
nyt on tullut niitä vesikäärmeitäkin pari kappaletta käymään.
Ensimmäinen oli pujahtamassa ulkovessan ovenraosta sisään, kun
vartijarouva huitaisi sen veitsellä kahtia. Oli kuulemma virhe, sillä
ensimmäiseksi pitäisi aina liiskata pää.
No viikkoa myöhemmin tuli tämä kuvan yksilö sadevesiuraa pitkin pihaan, ja

sitten
tulikin kiire ajaa lapset sisään ja hakea kumpparit ja viidakkoveitsi.
Vartija katseli vierestä, mutta en raaskinut pyytää häntä hoitamaan
hommaa. Pitäähän miehen itsekin pystyä tappamaan pihaansa tulleet
käärmeet. Niin kova paniikki ei sentään ollut, etteikö olisi ehtinyt
ottaa muutamaa valokuvaa todistusaineistoksi. Ensimmäinen isku osuikin
sopivasti niskan tuntumaan, eikä ressukka päässyt päättömänä nousemaan
urasta pois. Aikansa kiemurrellettuaan nostin sen kuudessa palassa
etupihan jäteastiaan.
Ruosteinen viidakkoveitsi pidetään nykyään
aina muutaman askeleen päässä, kun pihalla ollaan. Nurmikko on aina
hyvä pitää mahdollisimman lyhyenä, ja kumpparit jalassa aina kun
nurmelle astuu.
Linnut

Guyana
on lintuharrastajan paratiisi. Myös lintuja vähemmän tuntevalle niiden
väriskaala on aikamoinen elämys. Ne puhuvat aivan eri kieltä kuin
suomalaiset. Pieniä kolibreja käy pihassa kaivelemassa kukkasia, ja
joskus näkee suurempien lintujen kaappavan sudenkorentoja suuhunsa.
Papukaijoja näkee muuallakin kuin eläintarhassa, esimerkiksi
lähikioskin pitäjällä on oma Polly tervehtimässä asiakkaita. Jotkut
ihmiset lähtevät aamulla kävelylle pienen lintuhäkin kanssa, mutta en
ole vielä selvittänyt, miksi näitä lintuja pitää ulkoiluttaa.
Liskot

Guyanassa
ei ole yhä paljon pieniä liskoja kuin esimerkiksi Thaimaassa. Tämä
yksilö tuli vastaan Arrowpointin eco-resortissa, ja kooltaan se oli
aika lailla pikkugekkoja suurempi. Vaarallinen se ei vissiin ole.
Kaupunkialueella ei liskoja ole näkynyt kovinkaan paljon. Nekin
vähät ovat aika pieniä. Muutaman kerran pieni gekko on päässyt sisään
avoimesta ovesta, mutta ei niistä haittaa ole. Päinvastoin, viimeksi
tullut oli juuri pistämässä torakkaa poskeensa kun osuin paikalle.
Muut elukat

Usein
tulee sellaisia hämpiäisiä vastaan, joita ei suomalaisen
metsästäjätutkinnon opeilla pysty tunnistamaan. Usein niistä ei kannata
välittää, muutenhan niistä olisi etukäteen varoitettu. Kovin kauniita
ne eivät ole, ja yleensä ne menevät matkoihinsa kun niitä ei käy
sorkkimassa.
Hh 7.2.1011

Tulva-aikaan
pihaan tulee sellaisia otuksia, joita ei muulloin
näe. Vesikäärmeet tottakai ovat ikäviä, mutta vaarallisen näköinen
ankerias ei tee mitään pahaa. Sen erottaa limaisesta ja pikimustasta
ihosta, vaikka kiemurteleekin aivan kuin käärme. Tottakai kaikki mikä
liikkuu kannattaa Guyanassa ensin tappaa, mutta tämä pieni
ankeriaanpoikanen vaikutti niin avuttomalta että päästimme sen karkuun.
Hh 15.4.2012