Puutarhanhoito on Guyanassa hieman erilaista kuin Suomessa. Perinteinen siisti nurmikko saadaan toki aikaan istuttamalla, mutta hoitamaton nurmi on täällä heinämäistä, harvaa ja nopeasti kasvavaa ´nut grassia´. Sitä ei kuulemma ruohonleikkurilla kannata ajaa, vaan ruoho katkaistaan trimmerillä juuria myöten. Niinpä pihamaa on leikkuun jälkeen kuin perunapelto, ja sade huuhtoo mutaa myös muille ulkopinnoille.

Suomalaiselle hedelmäpuiden tunnistaminen saattaa olla yllättävän hankalaa. Olimme asuneet talossa jo viikkotolkulla, ennenkuin puutarhurin hommia sivubisneksenä tekevä vartijamme kertoi miten paljon syötävää pihalla kasvaa.


Banaanipuu on aika pieni kooltaan, ehkä se ei edes ole puu. Meillä se kasvaa pihan nurkassa ja banaaniterttuja suojaavat niin isot lehdet että banaaneja on melko vaikea paikallistaa. Yksi varsista tekee vuorollaan satoa ja pari kolme muuta on tuloillaan.

 

Kypsimmässä varressa on kolmisen  kappaletta terttuja tulossa. Terttujen päässä kasvoi kukinta, joka puutarhurimme ystävällisesti katkaisi pois. Hedelmät eivät kuulemma kypsy, jos kukinta jää puuhun. Parin viikon päästä tertut voi irroittaa puusta ja viedä sisälle, jolloin ne pian muuttuvat keltaiseksi ja ovat valmiita syötäväksi. Nähtäväksi jää.






Mangopuu näyttää jo enemmän puulta, vaikka meillä se onkin aika säälittävän pieni. Mangopuita on kuulemma monia erilaisia, ja meidän puussa mangot ovat ainakin tässä vaiheessa aika suippoja. Ne roikkuvat ihan maan rajassa, joten niistä tulee aika likaisia sateen ropistellessa mutaista maata vasten.





Raa´atkin mangot voi kuulemma paistaa suolan kanssa, mutta jos pari viikkoa malttaa odottaa niin ne ovat kypsiä syötäväksi sellaisenaan. Mangojahan saa ihan Siwastakin, mutta ennen muuttoa ei juurikaan tullut niitä syötyä. Juuri kypsynyt ja poimittu mango on melko rapea ja helppo kuoria esim kuorimaveitsellä, mutta sitten se alkaa pehmetä ja hedelmälihassa olevat kuidut jäävät hampaiden väliin.

Sokeriruoko on Guyanan kansantalouden kivijalka ja hävettää, etten sitäkään tunnistanut. Varsia on puolisen tusinaa, joista kaksi oli kypsiä. Kypsät ruo´ot ovat aika kuivan näköisiä, mutta kun ne kuorii niin huomaa miten mehukkaita ne ovat. Runko itse on puumaista eikä sitä voi syödä. Pieninä palikkoina siitä voi kuitenkin pureskella sokerimehut ja heittää loput menemään.






12.12.2010 HH