Sotaväestä katastrofiapuun

Aloitettu 1995
Päivitetty 6.12. 2024
Tulevaisuuden uhkia ei helpota kiväärin varsi.

Venäjän hyökkäys aiheutti ryntäyksen – jo yli 2000 suomalaista eronnut reservistä tänä vuonna: ”Yllättävä tilanne” Täydennyspalvelukseen hakeneiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Lapinjärven Siviilipalveluskeskuksen lisäksi Kuopiossa Pelastusopisto, Lohjalla Meriturva, Porissa Länsi-Suomen pelastusaluesäätiö ja Kokkolassa Rauhankasvatusinstituutti järjestävät myös täydennyspalveluskoulutusta ja kaikkiin on saatu järjestettyä lisäviikkoja. Varautuminen ja yhteiskunnan turvallisuusasiat ovat keskiössä, Reijonen kertoo. Siviilipalveluskeskuksessa työskentelee Reijosen mukaan paljon osaajia, mutta se tulee todennäköisesti rekrytoimaan vielä lisää henkilöstöä. Siviilipalvelus ja sen toiminta ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnan alaisuudessa, eli lisäsatsaukset vaativat määrärahojen tarkastelua. Siviilipalvelusvelvollisella ei ole määrättyä sodan ajan tehtävää. Ensiaputaito on Reijosen mukaan ehdottomasti ykköskansalaistaito. Myös 72 tunnin varautuminen esimerkiksi sähkökatkon varalta on tärkeä taito. Koko täydennyskoulutus on kokonaisuusturvallisuuden ympärillä olevaa toimintaa. (Iltalehti 23.5.2022)

Kansalaispalvelu?

Suomessa Maanpuolustuksen Tuki ry on ehdottanut kansalaispalvelusta, joka ottaa huomioon ympäristönsuojelun. (Hyvinvoinnin seuraava erä. Visio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, Sitra ja Demos Helsinki 2018)


Kepu: Aseettomien turvallisuustehtävien reservi vaihtoehdoksi!

KESKUSTANUORET ovat uusineet kolmen vuoden takaisen ehdotuksen vain miehiä koskevan asevelvollisuuden korvaamisesta yleisellä kansalaispalveluksella. Kimmokkeen ehdotuksen uudistamiseen antoi viikolla julkaistu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselytutkimus, jonka mukaan yli puolet suomalaisista kannattaa yhdenvertaista kansalaispalvelusta. NYKYINEN asevelvollisuusjärjestelmä on keskustanuorten mukaan epäoikeudenmukainen ennen muuta siksi, että naissukupuoli on rajattu kokonaan velvollisuuden ulkopuolella. Miesten kohdalla epäoikeudenmukaisuutta aiheuttaa se, että liki joka kolmas mies keskeyttää asepalveluksen. Nykyisenkaltaisen siviilipalvelusmallin hyötyjä yhteiskunnalle ja yksilölle aloitteessa pidetään vähäisinä jo pelkästään siksi, että sen valitsee vain pari prosenttia ikäluokasta. Korvaavassa mallissa koko ikäluokka sukupuoleen katsomatta ohjataan kutsuntoihin. Kutsunnoissa asepalvelukseen valitaan sopivimmat ja motivoituneimmat ikäluokasta. Asepalveluksen ulkopuolelle jääville luodaan oma palvelus, joka kouluttaa yhteiskunnalle tärkeisiin siviiliturvallisuuden tehtäviin. Sellaisina maitaan esimerkiksi öljyvahinkojen torjunta, kadonneiden etsintä ja väestönhallinta kriisitilanteissa. KANSALAISPALVELUKSEN suorittaneista muodostetaan aseettomien turvallisuustehtävien reservi, jota kertauskoulutetaan kuten tavanomaistakin reserviä. Ase- tai kansalaispalveluksesta ilman hyväksyttyä syytä kieltäytyvät joutuisivat maksamaan erityistä maanpuolustusveroa koko asevelvollisuusaikansa eli 18–60-vuotiaaksi saakka, keskustanuorten mallissa todetaan. (IS 12.12.2020)


Naisten kansalaispalvelu?

Ilkka Kanerva teki ehdotuksen: naiset myös asevelvollisuuden piiriin, mutta eri tavalla kuin miehet. Oma koulutus, eri tarkoitus ja kesto. Se kouluttaisi naiset kriisinhallinnan tehtäviin. Perustuslaissa maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia, vaikka asevelvollisuus vain miehiä.
- Keskustan Mari-Anna Jarva: naisilla on jo lasten saantiin ja hoitoon liittyviä fyysisiä velvoitteita ja poissaoloja työmarkkinoilta.
- Marianne Laxen: Buure-Hägglundin käsitys on että tasa-arvo toteutuu kun naiset pääsevät tekemään kaiken sen mitä miehet tässä yhteiskunnassa tekevät, siis elämään miesten elämää. Joten ”kun on yhtä paljon alkoholisteja, vankeja ja itsemurhia naisten ja miesten keskuudessa, tasa-arvo on toteutunut.” (Suomen Kuvalehti 33/2017)


Vastustaako Aseistakieltäytyjäliitto kriisiapua?

Siviilipalvelus toimii palvelusvaihtoehtona niille, joiden vakaumus estää palveluksen asevoimissa. Ruotsi on ottanut käyttöön niin sanotun kansalaisvelvollisuuden. Civilpliktin myötä Ruotsissa annetaan kriisinajan koulutusta noin 3 000:lle pelastusalan ammattilaiselle vuodessa. Monet kaipaavat Suomessa nimenomaan siviilipalvelukselle tukiroolia sodan tai kriisin ajan tehtävien kouluttamisessa. Nykyajan kriisitilanteet vaativat muutakin kuin sotilaallista varautumista ja osaamista. Esimerkiksi meneillään olevan globaalin ekokatastrofin seurauksiin on syytä varautua monin tavoin. Moderni ja ihmisoikeusmyönteinen tapa olisi hyödyntää varautumiseen koulutettuja vapaaehtoisia ja ammattilaisia. Kansalaispalvelus on oikea suunta kriisivarautumisessa. Päinvastaista mieltä on Aku Kervinen, Aseistakieltäytyjäliitto hs 21.1.)


Nykymuotoinen asevelvollisuus tulisi korvata kansalaispalveluksella,

johon velvoitettaisiin myös naiset, ahvenanmaalaiset ja Jehovan todistajat, esitetään keskiviikkona julkistetussa selvityksessä. Kansalaispalvelusvelvollisuuden voisi käytännössä suorittaa kolmella tavalla: asepalveluksella, varautumispalveluksella tai maksamalla muita enemmän veroa. Uudenlainen varautumispalvelus korvaisi siviilipalveluksen. Varautumispalveluksen suorittaja voisi valita kursseja ja harjoituksia esimerkiksi väestön- tai ympäristönsuojelusta, terveydenhuollosta tai kyberturvallisuudesta. Selvityksen ovat kirjoittaneet Bank of Ideas -ajatus­hautomon puheen johtaja Kaisa-Maria Tölli ja dosentti Tuomas Kuronen. Kyseessä on ensimmäinen kansalais palveluksen sisältöä ja toteuttamista koskeva selvitys. Kirjoittajien mukaan kansalais palvelus tukisi nykyistä paremmin kokonais turvallisuutta eli sitä, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan myös häiriö tilanteissa ja poikkeus oloissa.
– Puolustuskyky turvattaisiin kuten ennenkin, mutta entistä kyvykkäämmällä ja motivoituneemmalla joukolla, Tölli sanoi STT:lle.
Nykyinen siviilipalvelus ei Töllin mielestä tue riittävästi yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Hänen mukaansa varautumispalvelus vastaisi paremmin uusiin turvallisuusuhkiin, kuten kyberuhkiin ja terrorismiin.

Jussi Niinistö: Ei vapaaehtoisuudelle

Vapaaehtoisuus avaisi Pandoran lippaan
Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) mukaan mahdollinen kansalaispalvelus voisi sisältää koulutusta, joka liittyisi yhteiskunnan häiriötilanteisiin, kuten elintarvikehuoltoon, suuronnettomuuksiin ja ympäristöuhkiin. Suomen puolustuksen kivijalka on jatkossakin aseellinen varusmiespalvelus eikä sen suorittamista saa liudentaa.
– Pienenkin vapaaehtoisuuden elementin tuominen aseellisen varusmiespalvelun suorittamiseen avaisi Pandoran lippaan, jota ei olisi enää mahdollista sulkea, Tämä on nähty esimerkiksi Ruotsissa, Niinistö sanoi. Hän ei halunnut kommentoida tarkemmin tuoretta selvitystä.


Kanerva: Kansalaispalvelus olisi nykyistä asevelvollisuutta yhdenvertaisempi

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) sanoi STT:lle, että kansalaispalveluksen selvittämistä pitää jatkaa seuraavalla hallituskaudella. Selvityksen mukaan kansalaispalvelus olisi nykyistä asevelvollisuutta yhdenvertaisempi, koska kaikilla ikäluokan jäsenillä olisi samat oikeudet ja velvollisuudet. Kansalaispalvelus koskisi myös naisia, ahvenanmaalaisia ja Jehovan todistajia, jotka eivät nyt ole asevelvollisuuden piirissä. Nykyjärjestelmässä erityisen ongelmalliseksi on osoittautunut Jehovan todistajien asema. Tölli ei halua ennakoida, miten Jehovan todistajat suhtautuisivat selvityksessä esitettyyn kansalaispalvelukseen. Kansalaispalveluksen suorittamiseen kannustettaisiin rahalla. Palvelukseen osallistuville annettaisiin verovähennys, jota maksettaisiin tiettyyn ikään saakka. Ne, jotka eivät osallistu palvelukseen, joutuisivat maksamaan muita enemmän veroa. Verovähennyksen keston ja suuruuden määrittäminen vaatisi Töllin mukaan vielä tarkempaa selvittämistä.

Näitä muutoksia selvitys ehdottaa.
Nykyinen asevelvollisuuslaki muutettaisiin laiksi kansalaispalvelusvelvollisuudesta.
Kansalaispalvelus käsittäisi asepalveluksen ja varautumispalveluksen, joka korvaisi nykyisen siviilipalveluksen.
Myös naiset, ahvenanmaalaiset ja Jehovan todistajat velvoitettaisiin osallistumaan kansalaispalvelukseen. Kutsuntoihin osallistuisi koko ikäluokka.

Kansalaispalvelusvelvollisuuden voisi suorittaa kolmella tavalla: suorittamalla ase- tai varautumispalveluksen tai maksamalla ylimääräistä veroa. Varautumispalveluksessa suoritettaisiin tietty määrä pisteitä 30 ikävuoteen mennessä osallistumalla järjestöjen kursseille ja harjoituksiin. Myös varautumispalveluksessa voisi saada johtajakoulutusta. Koulutus olisi johtajille ajallisesti pidempi. Kansalaispalveluksen suorittajille myönnettäisiin verovähennys, joka olisi voimassa tiettyyn ikään saakka. Jos asepalvelukseen ei olisi riittävästi vapaaehtoisia, Puolustusvoimat voisi valita jäljelle jäävästä ikäluokasta ihmisiä asepalvelukseen.
Selvityksen toteutti ajatushautomo Elisabeth Rehn – Bank of Ideas. Rehn oli kommentoinut selvitystä sen ollessa valmisteilla.



Anneli Pääkkönen 27.1.2022, HS |Lukijan mielipide
Asevelvollisuuden rinnalle pitäisi tuoda rauhanvelvollisuus

”Asevelvollisuuden rinnalle pitäisi tuoda rauhanvelvollisuus Rauhanvelvollisille opetettaisiin pasifismin tavoitteita. HS-GALLUP asevelvollisuuden kehittämisestä (22.1.) pani miettimään tappamisen opettelulle vaihtoehtoja. Nykymaailmassa tarvitsemme mielestäni tappamisen ja sillä uhkailun sijaan neuvottelutaitoja, yhteistyötaitoja ja konfliktien ratkaisutaitoja ilman aseita. Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus korvata asevelvollisuus velvollisuudella opetella näitä taitoja puolen vuoden tai vuoden ajan. Tämä ”rauhanvelvollisuus” sisältäisi tutustumista sotien tuhojen, henkisten ja ruumiillisten kärsimysten ja kauhujen seurauksiin sekä siihen, miten tappaminen vaikuttaa tappajaan. Rauhanvelvollisille opetettaisiin pasifismin tavoitteita ja seurauksia. Mietittäisiin, kuuluuko ihmisoikeuksiin toisen ihmisen tappamisesta kieltäytyminen – myös poikkeusoloissa. Kapteeni Erik Sandström kirjoitti (HS Mielipide 23.1.) perustuslain maanpuolustusvelvollisuudesta, joka ”koskettaa jokaista kansalaista mutta realisoituu vain erikseen käskettäessä”. Dokumenttielokuva aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisesta (Yle Areena) puolestaan näyttää, miten perustuslain ihmisoikeudet voidaan poikkeusoloissa ihmiseltä viedä. Asevelvollisuutta ja rauhanvelvollisuutta tulisi molempia tutkia ja kehittää niin, että maanpuolustus ei olisi vain oman valtion rajojen puolustamista vaan puolustettaisiin ja suojeltaisiin tätä maata, jolla yhdessä elämme.


Marketta Horn 4.7.1995, Sivari & Totaali -lehti

Kansalaispalveluvuosi kaikille nuorille!

Haluaisin herättää keskustelua kahdesta siviilipalveluliiton imagoon liittyvästä seikasta. Käsitykseni mukaan Suomessa on erityisen vähän siviilipalveluun haluavia nuoria miehiä. Syynä on tuskin pelkästään imagokysymys. Olen kahden nuoren miehen äiti ja vuosien varrella seurannut heidän ja heidän koulukavereidensa käsityksiä armeijasta ja sen vaihtoehdoista.

Ensimmäinen pitkäaikainen pohdintani koskee logoa ja yleensä liiton käyttämiä kuvia. Kypärien kääntäminen kukkaruukuksi tai pyssyn puolittaminen kuuluu samaan semioottiseen kenttään eli mielikuvagalleriaan kuin aseet ja sota. Jos ei haluta aseita ja sotaa, ei tulisi myöskään luoda mielikuvia niistä. Eikö logossa voisi olla terve ja voimakas nuori mies, joka tekee jotain tuiki tarpeellista maan - siis sen maan, jota viljelemme - puolustamiseksi?

Toiseksi toivoisin, että siviilipalveluliitto ottaisi käyttöönsä toisenlaisen lyhenteen. Sivari kuulostaa alentavalta. Nekään pojat, jotka ovat miettineet armeijan arvopohjaa eivät halua tulla kutsutuiksi joksikin sivariksi.

Samalla olisi tärkeä, että ne henkilöt, jotka puhuvat aseettoman palvelun puolesta, ovat itse poikamaisen, terveen ja reippaan näköisiä. Nyt kuulee usein, että eihän siellä ole kuin niitä ponihäntäisiä vauvojen hoitajia, androgyynejä.

Olen miettinyt, mikä voisi olla reaalinen vaihtoehto armeijalle, asepalvelulle. Vihollisiahan riskiyhteiskunnassa riittää.

1. Siviilivastarinnan opit vaativat nuorelta luonteen lujuutta erilailla kuin aseiden käytön opetteleminen. Ei tulisi antaa sitä harhaluuloa, että aseeton puolustautuminen on pään pensaaseen laittamista tai vaikeuksien kiertämistä. 

2. Pelastusta ja ensiapua on hyvä oppia. Ylenmääräinen kuluttaminen, myrkkytehtaat ja atomivoimalat vaativat vielä pitkään uhrinsa. Luonnonkatastrofeja ja saastepilviä vastaan on opittava suojautumaan ja pelastautumaan. En pidä pelkästään sosiaalista työtä minään kehuttavana vaihtoehtona asepalvelukselle.

Ehdotan että ryhdytään aktiivisesti miettimään minkälainen voisi olla kansalaispalveluvuosi, johon jokainen 18-vuotias sukupuolesta riippumatta osallistuu. Se sisältäisi ainakin elämästä selviämisen kursseja, metsässä asumista, luonnonmukaista elämää ja ravinnon tuotantoa, onnettomuuksien jälkihoitoa, siviilivastarinnan opettelua.


Sotaväki

Hoitoon vuosina 1939-1945 joutuneiden määrä vastasi viittä täysvahvuista jalkaväkirykmenttiä. Jokaista Mannerheim-ristin ritaria (191) kohden lähes sata sotilasta päätyi sotapsykiatriseen hoitoon. Henkisestä vammautumisesta sodassa tuli stigma siihen kertomukseen, joka oli luotu kansallismieliseksi kohotukseksi. Se pohjasi Topeliuksen luomiin mielenmaisemiin ja Runebergin raudoittamaan eetokseen ja heroismiin. Tärähtäneen sotilaan paikka oli kertomuksen marginaalissa sodan aikana, ja sinne se myös jäi sodan historiaa kirjoitettaessa. Sankarikuolema ja haavoittuminen nähtiin miehisen uhrivalmiuden ilmentymänä. Sodan väkivallalle annettiin kansakuntaa regeneroiva sisältö. Kansalliskristillisessä ”koti, uskonto, isänmaa” - ideologiassa sotilaan uhraukset liittyivät historialliseen jatkumoon - uudet sukupolvet ovat aina uudestaan valmiita antamaan uhrinsa lunastaakseen isänmaan tulevaisuuden. Se oli Ateenalaisten laulun viestin mukaisesti: ”Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut. Taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin.” Ajatus uhrista ja tulevaisuuden lunastamisesta antoi sodalle vahvan yhteisen merkityksen. Mieleltään järkkyneet sotilaat olivat tässä mielessä historiattomia. Psyykkinen selviäminen edellytti identiteettimuutosta. Minän päälle iskostettiin rintamajermun suojakerros. Pienryhmä tarjosi henkistä tukea. Se ilmeni erityisessä slangissa, huumorissa, käytöksessä ja ulkoisissa tunnusmerkeissä. Mentaalisia selviytymiskeinoja olivat rukoilu, fatalismi, yksilölliset rituaalit, alkoholi. Ja erityisesti äitien kirjeet. (Ville Kivimäen väitöskirjasta sotapsykiatriasta, Risto Lindstetin jutusta Suomen Kuvalehti 27/2013)


Pääesikunta ohjeisti varusmiehiä välttämään pimeällä yksin kulkemista lomapuvussa

Linjaus on kuumentanut Ilta-Sanomien lukijoiden tunteita. Se voi olla syy siihen, että varusmiespalvelukseen liittyy monilla henkilökohtaisia muistoja. Eräs varusmies kertoi nimettömästi IS:lle, että heidän komppanialleen sanottiin lomapuhuttelun yhteydessä suoraan, että ohjeistus liittyy Turun puukotuksiin. Marokkolaisen 22-vuotiaan Abderrahman Bouananen puukotti kaksi naista kuoliaaksi ja haavoitti useita Turun torilla. Suomen Kuvalehti uutisoi, että hänen alkuperäisenä iskukohteena oli mahdollisesti varusmies.
– On mennyt maailma mallilleen, kun ei saa edes varusmies maataan edustaa, ihmettelee nimimerkki Minttu. Nimimerkki ITpatteri muistelee, että hänen aikanaan varusmiehiä kunnioitettiin. – Tässähän mennään nyt täysin näiden puukkoveijareiden ehdoilla ja annetaan pelolle valta. Uskomatonta touhua. 80-luvulla sai mm. Oulun "letkupuistossa" liikkua iltalomilla rauhassa ja varusmiehiä jopa kunnioitettiin. Terrorismintutkija Atte Kaleva totesi yleisellä tasolla, että univormuun sonnustautuneet sotilaat ja poliisit ovat terroristeille selkeitä kohteita. Heihin on kohdistunut iskuja muun muassa Britanniassa ja Ranskassa. Hän näkee Pääesikunnan linjauksen huolestuttavana.
– Pelätään, että jihadisteja on niin paljon, että he saattavat provosoitua ja hyökätä. Nyt olisi korkea aika suhtautua asiaan vakavasti. Ei tämä voi jatkua näin, että pyrimme jatkuvasti siihen, ettemme vain provosoisi heitä. Mutta varmaan tämä Pääesikunnan ohjeistus oli aiheellinen. Varmaan siinä on ollut jotain tietoa taustalla.
Jokke 69v kysyy, että jos edes sotilaat eivät voi kadulla liikkua, niin miten sitten vanhukset, lapset ja muu kansa. Nimimerkki Kaupunkijorma pitää ohjetta outona. – Hmmm. Hieman outo ohje. Sanoisitko naiselle, että älä lähde lyhyessä hameessa kaupungille, koska se voi provosoida häirintään.
Nimimerkki Varusmies vm.64 kirjoittaa, että hänen aikanaan tilanne oli suorastaan päinvastainen kuin nykyinen ohjeistus. – On aikoihin eletty, kun täytyy piilotella, että palvelee Suomen armeijassa. Minun aikaan ei saanut käyttää siviilivaatteita lomalla kuin erillisluvalla. On kunnia kantaa ja näyttää, että palvelee Isänmaata. Sitä ei saa pelätä.
Samana adventtipyhänä 2017 tapahtui Suomessa: kolme tv-kanavaa meni lähes tunniksi mustaksi, hesari painoi vahingossa kesäisen sääkartan ja hälytyslaitos soitti inhimillisen erehdyksen vuoksi hälytysmerkkiä. Vahinko? Yhteensattuma?


Sotemiesalokas Atte muistelee aikaa Keuruun varuskunnassa