Wikipedia:

Ihmisen elämänkaari on ihmiselämään kuuluvien kehitysvaiheiden kokonaisuus. Perimällä, sen ohjaamalla kypsymisellä ja ympäristön virikkeillä on pitkälle ulottuvat vaikutukset psyykkiseen kehitykseen. Erityisen selviä nämä vaikutukset ovat ensimmäisten elinvuosien aikana, jolloin niin kypsyminen kuin sopivat virikkeetkin säätelevät aivojen kasvua ja hermosolujen kytkentöjä. Koko elämänkaaren tarkastelu valaisee kehityksen vaiheittaisuutta. Vielä vanhuudessa kohdataan uusia haasteita, joiden hallitseminen antaa tyydytystä ja elämäniloa. Myös vanhuudessa vireät sosiaaliset suhteet ovat psyykkisen hyvinvoinnin perustana.

Oppiminen suuntaa yksilökehitystä, joskin jatkuvasti muuttuvin tavoin. Poikkeuksen tästä muodostaa varhaisissa hoitosuhteissa tapahtuva pysyvä oppiminen. Silloin syntyvä perusturvallisuus – luottamus omaan arvoon – on pohjana myöhemmälle itsetunnolle. Vastasyntyneellä on monipuolisia havaintovalmiuksia ja sosiaalisia valmiuksia, joiden varassa lapsi suuntautuu aktiivisesti ympäristöön jo ensimmäisten elinkuukausien aikana. Hyvin pienestä pitäen lapsi on sosiaalisen vuorovaikutuksen aloitteellinen osapuoli.

Nuoruusikä muodostaa elämän toisen mahdollisuuden. Seksuaalivietin puhkeaminen johtaa syvällisiin muutoksiin yksilön sisäisessä maailmassa. Lapsuudessa sisäistetyt vuorovaikutusmielikuvat eivät enää vastaa muuttunutta ruumista, vaan nuoren on muokattava perusteellisesti identiteettiään uusien samastumisten avulla. Ikätoverit toimivat nuoruusiän kehityksen katalysaattoreina ja auttavat nuorta irtautumaan vanhempiin liittyvästä tarvitsevuudesta. Kun nuori muodostaa oman maailmankuvansa ja elämänkatsomuksensa, hänen sosiaalinen identiteettinsä lujittuu riittävästi aikuisuuteen astumista varten.

Jaana-Mirjam Mustavuori (Voi hyvin 8/07): ”Itsetuntemus kasvaa, kun piirrät elämästäsi kartan. Samalla tulet tietoiseksi elämän valtateistä ja harhapoluista. Miten monessa surun suossa ja riemun virrassa oletkaan kahlannut. Elämänkartan avulla näet, mitkä teemat ovat toistuneet, ketkä ovat vaikuttaneet sinuun, ja mitkä tapahtumat ovat muovanneet sinua. Näet selvästi elämäsi tarkoituksen. Karttaa piirrettäessä elämä jaetaan 7-10 vuoden jaksoihin. Kullekin lehdelle hahmotellaan ne sosiaaliset, taloudelliset ja psykologiset tekijät, jotka ovat muokanneet elämänkokemuksia. Saat uudenlaisen näkökulman omien perusarvojesi ja elämäntotuuksiesi muotoutumiseen.” 

Oletko elänyt vain täyttääksesi ympäristön vaatimukset ja odotukset?


Useimmilla ihmisillä muutokset tulevat noin seitsemän vuoden välein 

ja ajoittuvat vuosiin 28, 35, 42, 49

28/49/77 -vuotiaana ihminen käy läpi niitä asioita joita tapahtui kun hän oli 14-vuotias

14/35/56/84 -vuotiaana asioita joita tapahtui 7-vuotiaana

42/63/84 ja siitä eteenpäin niitä tapahtumia, kun hän oli nolla-vuotias.

Elämänkaari: Leena Marketta Ikkala, 

avioliiton kautta Horn

 

1949 s Saarijärvellä 

Vanhemmat opiskelivat Saksassa ennen ja jälkeen 2. maailmansodan. He tutustuivat maailmansodan loputtua Hampuri – Tukholma -junassa. Isäni (alavutelaisen maanviljelijäperheen 13. lapsi) oli valmistunut eläinlääkäriksi Hannoverissa ja äitini (keiteleläisen metsäteknikon ja räälin vanhin lapsi) oli opiskellut kulttuurihistoriaa Heidelbergissä. Äitini äiti oli niin kutsuttu lehtolapsi ja koulutettu räätäliksi, isäni äiti kuoli kuulopuheiden mukaan ostettuaan liian pienet kengät isäni, ainoan oppikoulua käyneen lapsensa, ylioppilasjuhliin.

En vielä ole ymmärtänyt mikä merkitys isovanhemmillani on elämääni.

Kolme veljeä, ei yhtään siskoa.

Lähinaapuristossa Saarijärvellä, samalla Herajärven niemellä, asui kunnan virkataloissa Raippalinnan perhe, kunnanlääkäri, neljä poikaa, vanhin lapsista tytär. Niemessä sijaitsi myös kylän terveyskeskus, jonka kätilöllä oli yksi avioton poika. Sivulassa, kylän suurimmalla metsänomistajalla oli kaksi poikaa, joiden isä oli kuollut sodan jälkeen. Olimme Ritin kanssa ylivertaisia ja suvereeneja suhteessa naapuriston poikiin, opimme hyvin tuntemaan oman arvomme.

Lapsuuden ympäristöön kuului Saarijärven kirkonkylä kaikkine harrastus- ja retkeilymahdollisuuksineen. Isän mukana käytiin sairasmatkoilla syrjäkylillä ja seurattiin hänen poron- ja kalankasvatuskokeiluja. Hän kokeilu lappalaisten ja siperialaisten porojen menestymistä Keski-Suomessa ja patisti maanviljelijöitä rakentamaan  kalalammikoita. Kappelilammen lohenkalastuksessa hän teki pioneerityötä. Samaan aikaan 1950-luvun idyllinen kylä muuttui mm. valtion tukiaisehtoja täyttäessään leveiden stradojen, marketti-elementtien ja tankkausasemien maastomerkiksi. Jopa kuuluisa Mendelinin mäki piti poistaa, koska valtio ei antanut varoja muuta kuin tasaisille ja suorille teille, opetti isäni.

Vuonna 1956 kolmas sisarukseni syntyi odotusten vastaisesti taas poikana. Ei tullutkaan Liisa Marjattaa, vaan Mikko. Minulla ei ollut siskoa, kolme veljeä kylläkin. Jouduin kotona erityisasemaan.

 Isästäni Veikko Ikkalasta googlattua 

Mikko Ikkala - pikkuveljeni.html


 

1961 Pääsy yksityisvaroilla perustettuun yhteiskouluun Saarijärvellä

         Menestyin parhaiten kotitalous- ja käsityötunneilla. Välitunneilla. Harrastuksina partio, naisvoimistelu, pianotunnit  ja pyhäkoulu. Vedin Saarijärven salosikoja ja Saloveikkojen kolkkapoikia, toimin kunnan matkailukerhossa, osuuskaupan nuorisojaostossa, kokoomuksen nuorten puheenjohtajna ja teinikunnan puheenjohtajana.

Saarijärven yhteiskoulussa en viihtynyt, voisi sanoa jopa että olin koulukiusattu, koska jotkut haukkuivat pikku-Iltaksi (äitini) ja jotkut opettajat porvarisperheen kersaksi, jonka on sopeuduttava.

Hyviä muistoja kouluajalta ei ole. Oppituntien aikana pelasimme poikien kanssa jätkänsakkia ja virkkasin kokonaisen sängynpeiton lukioaikana. Markus sanoi: ”Pistetään risti seinään, jos Marketalla on jonain aamuna ehjät nailonit.” En oikein välittänyt pukeutumisesta. Äitini saattoi tuoda uusimmat mekot jostain kaupasta kotiin, että olisin valinnut edes yhden asiallisen asun.

Mutta ystävättärelläni Maisalla ja minulla oli Saarijärven ensimmäiset toppatakit, kummallakin valkoiset. Maisan äiti kertoi, että komensin Maisaa kävelemään ojassa, koska hän oli minua niin paljon pitempi. Luimme ääneen Sinuhe egyptiläistä koulupäivien jälkeen.

Luistinradalla sain karkkeja niiltä tytöiltä, joille vanhemmat antoivat paljon rahaa mukaan. Itse olin oppinut vain säästämään.

 Koulupäivän jälkeen iltapäivät kuluivat kirjaston kirjojen ja radion kuunnelmien parissa, paljon käsitöitä tehden.  Myös toiminta teinikunnan puheenjohtajana, kunnan matkakerhon vetäjänä, Saarijärven salosiskojen johdossa ja Saloveikkojen kolkkapoikien , Osuuskaupan nuorisorenkaassa ja Kokoomuksen nuorten puheenjohtajana jäsensivät viikko-ohjelmaa.

           Kesät vietin saksan- ja ruotsinopettaja-äitini toiveiden mukaisesti Saksassa ja Ruotsissa yksinäisillä kielikursseilla ja eläinlääkäriperheissä. Paitsi vuonna 1967, kun liftasin ystävättäreni kanssa Espanjaan.

           Ihan lapsena sain kokea kesäistä maalaiselämää isäni sisaren maatilalla Alavudella ja maistella ruotoista kalakeittoa äidinäitini kesäpaikassa Leppalahdessa.

          - Liftireissu Espanjaan 1967


1968 - 1970 Opiskelu Yhdysvalloissa

          Lensin kiihkeän abiturientti-yön jälkeen New Yorkiin. Kesän aikana opettelin amerikkalaista elämäntapaa vierailemalla ympäri Amerikkaa kymmenessä eläinlääkäriperheessä Greyhound-bussin kausilipulla. 

           Kesä 1968 Amerikassa

            Amerikkalaisen opiskelijanuorison aate

            Partioleirillä Amerikassa 1969

           Opiskelin neljässä yliopistossa. Vaihdoin opiskelupaikkaa kiinnostukseni suuntautuessa yhä enemmän venäjän kieleen ja kansainvälisen politiikan rauhanomaisen rinnakkainolon teoriaan.

           Asuin kaksi vuotta Amerikassa ja kirjoitin ystävättärelleni: "Tämä on jo vuosi liikaa. En jaksa enää vastata ikuisiin How are you -kysymyksiin, kun kukaan ei kysy, mitä minulle kuuluu."

           Sain stipendin kaikissa yliopistoissa, sillä “Suomihan on ainut maa, joka maksoi takaisin lainansa toisen maailmansodan jälkeen". Asuin taloustieteitä opiskelevan poikaystäväni kanssa ja välillä olin töissä yökerhoissa ja eräässä hampurilaiskuppilassa ainoana valkoihoisena.

           Opiskeluaika muodostui saasteiseksi, asuminen New Yorkissa, Detroitissa, Leningradissa, Berliinissä, Pariisissa ja Moskovassa. Mielenkiintoista oli verrata, miten eri tavoin maailman ihmiset osoittavat tarvitsevansa toisiaan, miten suurkaupungeissa ratkaistaan liikenne, asuminen ja vapaa-aika. Ja opiskelua rahoittaessa kokea, miten eri maissa kohdellaan nuoria, ammattitaidottomia, vierasmaalaisia ja naisia.

            Liftaaminen 1960-1970 -luvulla

             Madame Felicitas



1970  Opiskelu Leningradissa

           Pääsin Neuvostoliittonstituutin stipendiaattina kesäksi Leningradiin opiskelemaan venäjää. Siihen aikaan ei jännitystä puuttunut. Valitettavasti venäläiset ystäväni olivat liian innokkaita puhumaan englantia eikä kielitaitoni kohentunut toivomusten mukaisesti. Joka paikassa piti jonottaa kefiriä ja vesimelonia. Ostin pienen jakkaran jonottamista varten, jota kannoin mukanani. Opettajani kertoi, miten sitten sosialismin edistyttyä kenenkään ei tarvitse enää edes siivota, sillä lattiat rakennetaan niin, että ne nousevat ja roskat valuvat pois. Muutin poikaystäväni luo. Hän oli esitellyt minulle itsensä espanjalaisena opiskelijana, vaikka paljastui venäläiseksi englannin kielen opettajaksi. Hänen veljensä oli töissä kokkina ja toi mielettömiä annoksia öisin kotiin. 

 

1970 – 1974 Opiskelu Berliinissä, politologia

           Koska Moskovaan pääsi opiskelemaan vain puoluekirjalla, valitsin Berliinin, Freie Universität Berlin oli lähempänä Moskovaa kuin mikään muu länsimainen yliopisto. Opiskelijamielenosoitukset olivat radikaaleimmat juuri Länsi-Berliinissä – luennoilla istuttiin Che Guevaran ja Maon lakki päässä ja poltettiin Roth Händleä. Valtioiden suhteiden pitkien kaarten oppimisesta ei tietoakaan. Politologian opintojeni päätteeksi yritin saada professoriltani Richard Löwenthalilta lopputyöni aiheeksi "Suomen ja Neuvostoliiton suhteet esimerkkinä rauhanomaisesta rinnakkainolosta", mutta hän määräsi aiheeksi: "Neuvostoliiton ja Suomen suhteiden vuorovaikutus Neuvostoliiton ja Skandinavian välisiin suhteisiin." Asuin tulevan mieheni kanssa ja muidensuomalaisten ja politologian opiskelijoiden kanssa kävimme saunoissa, piknikeillä, pelasimme muistia ja kaupunkipelejä - kaikkia muuta teimme paitsi emme jutelleet syvällisiä, politiikasta puhumattakaan.


Minutkin melkein värvättiin

           Seminaaritöiden aiheita 1969 - 1973

 

1974 – 1979 Lisensiaattityön aloittaminen Helsingin yliopistossa

          Avioituminen saksalaisen opiskelukaverin kanssa – olimme ainoat tuhannen opiskelijan Otto-Suhr Institutissa, jotka saapuivat luennoille polkupyörällä – ei auttanut, vaan piti palata Suomeen. Valmistuttuamme muutimme Helsinkiin. Mieheni aloitti työt KOP:n ulkomaanosastolla, remontoimme hella-asuntoamme Lapinlahdenkadulla ja saimme kolme lasta. Elämä oli ahdistavaa, koska emme kummatkaan olleet asuneet pitkiin aikoihin Suomessa ja opiskelukaverit olivat pitkin maailmaa. Miehelläni vielä enemmän kuin minulla, koska hän saksalaisen diplomaatin poikana oli asunut lähes kaikilla mantereilla. Lisensiaattiseminaareissa istui kravattikaulaisia miehiä eikä kukaan keskustellut - ero Berlin opiskeluaikoihin oli huimaava

Koti, mukava elämä ja virtuaalinen kansainvälisyys ovat tulleet koti, isänmaa ja uskonto -perusarvojen tilalle. Siinä välissä me 1940-luvulla syntyneet elimme mielettömän elämän. Meillä oli vielä syytä uskoa, että länsimaisessa sivilisaatiossa on tosiaankin vaihtoehtoja - kommunismi, sosialismi, free love. Maapalloa ei vielä käsitetty orgaanisena järjestelmänä, vaan kaikki tuntui mahdolliselta - tekemisiäni ohjaavat vain mielikuvitukseni rajat.


  1979 – 1984 Kotiäitinä Luxemburgissa

          Niin kutsuttuna kotirouvana, pankkiirin vaimona, Luxemburgissa, kolmen tiheän synnytyksen jälkeen nousi ääretön turhautuminen: Tässäkö se elämä oli. Appi-isä antoi 30-vuotis lahjaksi Erich Frommin kirjan Haben oder Sein? Uuden yhteiskunnan sielulliset perustat (Olla vai omistaa).

          Vaihtoehto-mammana on sekä äidin aseman tabuistaminen että krääsän ja turhuuden kokeminen pannut miettimään koko nykyisen järjestelmämme mielekkyyttä. Pystyvätkö lapset tankkaamaan riittävästi henkistä ja fyysistä vastustuskykyä, elämänintoa einesten, homehtumattomien paahtoleipäviipaleiden, vanhempien kellokorttityön ja meluisan koulumatkan, betoniseinäasumisen, merkkivaatetuksen ja kuvaruutu vapaa-ajan avulla!


              - Työsuhteeseen haetaan: Äiti

              - Muistoja 1956 alkaen

      (Huom. Annetaan kotihoitovanhemmalle eläke-edulla summa, joka kuluu päivähoitoon, vaatii Väinö Åberg Viattomien Lasten Päivänä 28.12.2013. Vierashoidon veroton kuntakulu on. 2300,- /kk/lapsi.
Vierashoito heikentää tri Mirja Luotosen väitöstutkimuksen mukaan lapsen kehitystä.
(Oulun yliopisto 1998, vrt. Lääkärilehti nro.27/1998.) Vierashoito on prof. Keltikangas-Järvisen tutkimuksen mukaan ( YLE-Radio 1, marraskuu 2007) lapsien kestokyvylle psyykeä sortava ja stressaavan ylisosiaalinen, meluisa ja ylivirikkeellinen. Yli kolmen lapsen ryhmissä lasten kehitys- ja kärsimyshaitat vierashoidossa moninkertaistuvat.)

Pienen lapsen kotihoidosta kertyy eläkettä
Jos työstä jää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalle, eläkettä kerryttävinä ansioina otetaan huomioon 117 prosenttia päivärahan laskemisessa käytetystä ansioista. Oman lapsen hoito rinnastetaan ansiotyöhön ja siitä kertyy työeläkettä. Pienen lapsen äidillä ja isällä on liki samat edut. Jos työstä jää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalle, eläkettä kerryttävinä ansioina otetaan huomioon 117 prosenttia päivärahan laskemisessa käytetystä ansioista. Näin varmistetaan, ­että vauvaa ensimmäisen elinvuoden ajalta kotona hoitavalle vanhemmalle kertyy eläkettä yhtä paljon kuin lapsen syntymää edeltävistä ansiosta. Lapsen kotihoidon aikanakin kertyy työeläkettä, kunnes lapsi on 3-vuotias. Kertymä on sama kuin vanhemmalla, jolla ei ole ansiotuloja ennen lapsen syntymää. Vuonna 2017 eläkettä kerryttävä laskennallinen ansio on 727 euroa kuukaudessa. Aikanaan eläkkeelle jäädessä summa on palkkakertoimella tarkistettuna toki huomattavasti suurempi. Kotihoidon tuen ajalta eläkkeen saamisen ainoa ehto on, että vanhempi on ansainnut työurallaan vähintään 17 455 euroa ennen eläkkeelle siirtymistään. (Kimmo Kontio, tiedottaja, Eläketurvakeskus 8.3.2017)

Kotihoidontuesta kertyy eläketuloja noin kymmenen euroa kuukaudessa. Lait tulivat voimaan Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana. Asiasta äänestettiin eduskunnassa 2003.lakimuutos tuli voimaan jo 1.1.2005.

Pitkäaikaiseen laitoshoitoon päätyy 59 prosenttia 65 täyttäneistä naisista, samanikäisistä miehistä vain 36 prosenttia. Miehet saavat nauttia kumppaninsa hoidosta.

1985?: 800g vesitäytteinen kystä, kellertävää maitoa, munatorvi vasemmalta poistettu, jääleikkeessä lieviä epäilyttäviä piirteitä
Veriryhmäni A plus


1984 - 1988, 1992 - 1998 Espoon kaupunginvaltuutettu

          Vihreänä kaupunginvaltuutettuna ei kulunut päivääkään etten olisi yhä uudelleen ihmetellyt: näinkö hepposin perustein päätetään niin kauaskantoisista asioista. Eikö koskaan pysähdytä miettimään, mitä kehityspiirteitä on vahvistettava ja mitä heikennettävä, että elämänlaatumme paranee ja elämisen mahdollisuus säilyy tulevillekin sukupolville. Erityisesti porvarisvaltuutetut eivät näyttäneet tietävän mitään tavallisen ihmisen arjesta.

Palkkatyön aloittelua: Telex kirjoittaja Lääketukussa 1967, pikaruokala, yökerho (USA 1969-70), reseptionisti, konekirjoittaja (Berliini 1970-73), yhteiskuntatieteiden opettaja (Helsinki 1975-76), venäjän kielen kääntäjä (Suomen Matkatoimisto 1976)

 

Palkaton työ/luottamustoimia:

  • teinikunta, partiolippukunta, Kokoomuksen nuoret, 
  • rauhanyhdistys, omakotiyhdistys, ekovihreät, Naisunion, vaihtoehto ydinvoimalle
  • lastenhoitaja, siivooja, pyykkäri, opettaja, ompelija, keittäjä, keittiöapulainen, sairaanhoitaja, remonttinainen, maalari, suunnittelija, pianonsoitonopettaja, autokoulunopettaja

Vähäisiä luottamustoimia Espoon vihreänä kaupunginvaltuutettuna (liian vähäisiä niin suurella äänimäärällä...) : Jorvin sairaala, liikuntalautakunta, kirjastolautakunta, vihreiden naisten hallitus

 

    - Valtuustoajan lehtikirjoittelua -silkkaa panettelua

    - Pyöräilyn nautinto

 

 

1984 – 1992 Väitöskirjan valmistelua Helsingin yliopistossa

           Lasten kuljetusta Saksalaiseen kouluun ja harrastuksiin sekä ristiriitaisin tuntein Espoon vihreänä kaupunginvaltuutettuna.

           Väitöstilaisuuden jälkeen valtiotieteellisen tiedekunnan lehti otsikoi: Tiedekunnan väitellein tohtori. Karonkassa syötiin Naisunionilla pieni porsas symboloimaan tiedemaailman fallisuutta.

           - Yliopisto minunlaiselleni

 

1986  Moskovan yliopisto

Московский государственный университет имени М.В.Ломоносова


         Väitöskirjan valmistelua Moskovan yliopistossa ja karmaiseva kokemus KGB:n kuulustelumenetelmistä.


2.7.1990 Minä (Kirjoituskurssilla Oriveden opistossa): Naistutkijaa eivät suomalaiset sovjetologit osaa ottaa vakavasti. Kuitenkin monen vuoden taistelun jälkeen sain Suomen Akatemialta apurahan väitöskirjani loppuun saattamista varten. Osa tutkimuksesta tarkastettiin lisensiaattityönä: kirjoitusvirheitä, kielioppivirheitä, perustelemattomia väitteitä - sanoivat herrat professorit. Kukaan ei kajonnut työni kysymyksenasetteluun tai edes tutkimuksen relevanssiin.  Aloin miettiä, jatkanko työni viimeistelyä kokonaisuutena vai alanko käydä nippelikauppaa yksityiskohdista. Lapseni ovat 15 naputteluvuoden jälkeen jo lopen kyllästyneitä tutkijamammaansa. Heidän mielestään olisi hauskempaa, jos äiti keskittyisi vihreään valtuustotyöhön, ekopankin luomiseen, pikaraitiotien suunnitteluun tai vaikkapa eettisesti vastuullisen kuluttajan valmentamiseen.  Minä en tietenkään luopunut siitä, minkä nuorena ylioppilaana Saarijärvellä asetin tavoitteekseni. Rauhan rakentamisen. En vaikka Helsingin yliopisto ja suomalaiset sovinistit turhamaisia kiviä tielleni heitelevätkin. Ne kymmenen vuotta, jotka vietin opiskelijana ulkomailla kannustavat kestämään. Ehkä vielä opin pilkkusäännöt ja yhdyssanojen kirjoittamisen. Jonain päivänä olen niin taitava kirjoittaja, että tutkimukseni täyttää tieteellisyyden kriteerit, vaikka en valmistakaan sitä miehisen loogisuuden muottiin.

 

1993 Avioero, elämän loppu

Aloin miettiä, miksi jäisin kaupunkiin kituuttelemaan pienellä kansalaispalkalla tai vaivaisella eläkkeellä? Lapseni ovat maailmalla, yliopisto ei kaipaa oppositiotohtoria, kunnallispolitiikassa on muitakin napin painajia, korvani eivät kestä automelua, mahani ei sulata markettien tarjouksia. Haluan elää rauhassa, tehdä työtä henkeni pitimiksi, lueskella ja kirjoitella, tarjota lapsilleni ekomummolan ja oravanpyörässä juokseville ystävilleni vaihtoehtoisen olemassaolon mallin. En itse halua olla lisäämässä ilmakehän kuormitusta.

Sen verran haasteita kaipaan, että haluan kehittää EU:nkin mittakaavoihin soveltuvaa pilottihanketta keski-iän ylittäneiden elämästä kulutuksen tuolla puolen, kestävän sivilisaation mallia. Ekoyhteisössä aineellinen vaatimattomuus korvataan henkisellä haasteellisuudella. Kun mielestä haihtuu turhuus, tulee tilalle levollisuus.

1996 Permakulttuurisen omavaraisyhteisön perustaminen Keuruulle ja Ähtäriin. Tein lasteni päätettyä koulunkäyntinsä ratkaisun muuttaa pois Espoon lähiöstä. Teoreettisen koulutuksen saaneena kaupunkilaisena tiesin, että maalla en pärjäisi yksin. Ruokapiireissä, vaihtopiireissä ja erilaisissa luonnon ja elämänsuojelun ryhmissä olin tutustunut moniin ihmisiin, jotka halusivat tehdä oman osansa ekologisen selkäreppunsa pienentämiseksi. Vihreän liiton sisälle perustimme Ekovihreät yhdistyksen, jonka yhtenä päämääränä on omavaraistalouden edistäminen. Kuitenkin ajatus muuttaa kokonaan maaseudulle ja elää useiden ihmisten kanssa yhteistä arkea, oli monille pelottava.. Perustamiimme kahteen ekoyhteisöön Keuruulle ja Ähtäriin tuli tiedusteluja ja vierailijoita. Vuoden sisällä yli tuhat henkeä oli ottanut yhteyttä. Itä-Suomesta enemmän kuin lännestä. Enimmäkseen asiasta innostuivat viisikymppiset opettajat ja maalta kaupunkiin muuttaneet miehet ja naiset. Ähtärin kaupunki vuokrasi meille tyhjilleen jääneen vanhainkodin kauniista niemestä. Meillä oli vuohia, lampaita, kanoja, keväisin saimme porsaita. Pystyimme elämään melko vähällä rahan käytöllä koska teimme itse keittiö- ja puutarhahommat. Rahaa saimme ottamalla vastaan vieraita.

1997-2002 Elämää ekoyhteisössä. Pyrkimys omavaraisuuteen ruoan ja lämmön suhteen

        http://dissidentti.org/suomineito-ekoyhteisontiedotteet.html

2003-2005 Omatoimimatka Aasian ja Australian luostareihin ja ekoyhteisöihin

        https://sites.google.com/site/maailmanmatka/

2006 – Hollolan perinnetilalla arkistoja perkaamassa

2007 - Tutustuminen Euroopan ekokyliin: Saksa, Tansa, Ruotsi

2008 - Luomumummolakokeilua Yli-Marolan kotieläinpihalla

        https://picasaweb.google.com/116718219659103001640/Luomumummola#

2009 Santiago Compostella - kävellen 740 km

        http://dissidentti.org/jaakobinpolullaPaivakirjaa.html
        http://dissidentti.org/pyhiinvaelluksenjalki

Tarot- ja numerologia-ennustus 60-vuotiaalle


2011 Outi Heiskasen residenssi Juupajoella

    - leikearkistojen viimeistely, päiväkirjojen litterointi, muistelmien ääänitys

2012 Luomulomakylän talvitalkkarina Saarijärvellä, oikolukua

        http://www.kotimaanlomakohteet.fi/product_info.php/lamminkangas-p-96

2013 Tameran ekokylä Portugalissa

2013 syyskuu ikimetsään, muuto Pentti Linkolan perustaman Luonnonperintösäätiön omistaman ikimetsän                 keskelle Luojanlompsan pieneen punaiseen mökkiin.

2014 ATTACIn kesäyliopisto Pariisi

        http://dissidentti.org/Toisenlainenmaailma

 

Salon suvun tarinoita


        - Kulttuuripersoonan maailmankuva - äitini Ilta Ikkala 1993

        - Ilta Ikkala äitinä


       -  Ilta Ikkala Isoäitinä

       - Ilma-täti muistelee

       - Ilkka-eno kertoilee

        - Vaari Pekka Salo (Saastamoinen)



Curiculum Vitae (Selected for the Conference in Tampere talo)


Personal Marketta Horn (1949)

 

Education Ph.D. in Political Science, University of Helsinki 1992

                 M.A.in Political Science, Freie Universität Berlin 1983

                 Bacheler of Art, University of Toledo, Ohio 1970

 

Research Work Research Fellow, Acedemy of Finland 1990

 Visiting Researcher, Moscow State University, 1985, 1996

 Doctoral thesis research, Universität Trier, Germany 1981-1983

 

Conference Participation

·  Sovjetisk utrikespolitik, Sigtuna, Sweden, Nordiska Kommitte´n för Öststatsforskning, 9-18 Juni 1987 (Fredlig samexistens)

·  Vallan kieli - kielen valta 13.-14.10.1995 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Helsingin yliopisto (Neuvostovenäjä - fallisen kielenkäytön malliesimerkki)

·   Conference on Gender and Sexuality in Russian Civilisation University of Surrey, Guildford, England, 10-12 June 1996 (The Phallistic Features of theSovietrussian Language)

·   Invited talks on various policy issues, such as ecology, ethics, consumer affairs, international relations, permaculture

Selected Publications

           Valtiokoneen uho ja tuho, Lectio Praecursoria, Tiedepolitiikka 2/93

            Venäjän ympäristönsuojelu aloitettava paikallistasolta Tutkimusraportti Inkerinmaalta, Venäjän ja Itäeuroop                 tutkimus 3/98

  Feministinen tietoteoria, Niin&Näin 3/99

Present Position Active writer and free scientist


 *****

Examples of articles written by me  

The European Union and Alternative Financing, Uusi Suomi 18.10.90, Conference report (conservative daily)
Socially Responsible Investment, Helsingin Sanomat, editorial page 3.2.1990
Renaissance of President Urho Kekkonen, Helsingin Sanomat , 5.6.1990

Does the Act of Friendship and Cooperation Between Finland and the Soviet Union define the Position Finland's as a guard of the East or of the Scandinavian region? Ydin (Monthly periodical of the Finnish Peace Movement), 2/90

Denial of the State, Review of the Book by Martin Jänicke, Politiikka 2/89, Monthly periodical of the Finnish Political Science Association

The Voice of Nature as a Part in the Stock Market, Suomen Kuvalehti, 17.8.90
The Western Values in the Soviet Union, Helsingin Sanomat 2.3.1988
Socially Responsble Money is Getting Popular in the World, Helsingin Sanomat, Kuukausi liite, 9/88, The monthly
Freedom of Speech in Finland, Länsiväylä 9.10.88 (biweekly of Espoo)
The Environmental Situation in the Soviet Union, Mikko ja Misha, May 1988, Regional monthly of the Society for Friendship between the Soviet Union and Finland.

Nuclear power in the Soviet Union, Vaihtoehto Ydinvoimalle 2/86, Monthlу of the Alternative Energies
The Women Program of the German Greens, Uudistuva Ihmiskunta 3/86, Quertely of the New Society-Scene
End of the Pseudonym-Scientists. A review of the book by Soviet Scientist Juri Komissarov about Finnish-Soviet Relations, Ydin 2/86
The Meaning of Meaning, Vihreä Lanka 5/86 (Monthly of the Green and Alternative Movement) A Finnish Student left alone in Moscow, Helsingin Sanomat 15.2.86
Alternative to the Official Foreign Policy, Madonlakki 3/86 (Student Magazine at the University of Helsinki

Examples of articles written by others about my work:
A Figther for a New Society, Kouvolan Sanomat 2.12.1990, Sundaу Page of a regional newspaper Ecological Money is a New Signal, Demari 15.6.90 (Daily of the Social Democrats) Is the Church supporting the Ethical Bank? Seurakunta Sanomat, The Monthly of the Evangelical Church in Espoo, 36/89

The Biggest Problem in Moscow is to keep the Library Card, Iltalehti 17.5.85
Four Hours of Hearing: I Did Not See Violence, Keskisuomalainen 14.4.85 (Daily of Central Finland)
Horn was not Banish from Moscow, Ilta-Sanomat 17.4.85
A member of Espoo City Council taken to Jail by KGB, Ilta-Sanomat 13.4.85
A demonstration of Peace in Moscow: A Member of the City-Council of Espoo taken by Militia Ilta-Sanomat 13.4.85
A Student from Espoo Preаced for Peace but was run over by the KGB, Iltalehti 13.4.85
Does the Consciousness Allow for a Women a Carrier besides of a Family? Me Naiset (weekly), 4"1 2.rß

--------------
Marketta Sees America First but Her Plans Include Studying in Russia Later, The Dallas Morning New's, Aug. 3, 1968


RESEARCH WORK

Research Fellow, Academy of Finland, 1990. The semantics of political slogans since the Russian Revolution of 1917.

Visiting Researcher, Moscow State University, 1985. Theory of Soviet foreign policy as represented in Communist Party documents and doctoral dissertations.

Doctoral thesis research, Helsinki University, 1983-85. Historical periods of Soviet foreign policy, Political slogans in Soviet education.
Doctoral thesis research, Universität Trier, Germany, 1981-1983. Ideological interpretation and usage of common words.

 

EXPERIENCE AND ACTIVITIES

Deputy member of Helsinki Capital Region Council, 1988-92. Chairwoman of the Ecobank Founding Association, 1988-1991 Member of Espoo City Council, 1985-88.
Member of Board of Jorvi Regional Hospital, 1985-88. Vice President of Womens' Association, 1986-89.
Secretary of Espoo City Peace Union, 1986-87.
Member of Espoo City Board of Recreation, 1985-87.

High school teacher of social studies, economics and history, several periods during1975-89.
High school teacher of English and German, several periods during 1973-76. Invited talks on various policy issues, such as ecology, ethics, consumer affairs, international relations, before schools and associations and on radio.

Studies in the United States of America

Pennsylvania, Wilkes-College, 1968

New York, State University of New York, Fredonia, 1969

Ohio, University of Toledo, 1969 - 1970

 

Canada: Ontario,University of Toronto, 1969

-    Centre for Russian and East European Studies

UdSSR: Leningrad, Leningrandskii ordeng Trudovova krasnovo snameniinshinerno-stroitelnii institut, 1970 Kurs usoverschenstvovanija ruskovn jasika

 

Berlin - West: Freie Universität Berlin, Otto-Suhr-lnstitut, 1970 - 1973

Finland: Helsinki, University of Helsinki, Department of Political Science, Internationa Politics

-   Working on my doctoral theses 1974 -76 under the supervision of Prof. Dr. Keijo Korhonen,1983 - under the supervision of Prof. Dr. Raimo Väyrynen

 

Federal Republic of Germany: Trier, University of Trier 1981 - 1983

-    Doktoranden-Seminar, Working on my theses under Prof. Dr. Claus Kernig

 

Luxembourg: Association Luxembourg URSS

- Centre Culturel AS Pouchkine, 1981 - 1982


Moscow State University: Exchance program between the Universities of Moscow and Helsinki, Spring 1985


Other studies:

French and Russian language, Centre Culturel AS Pouchkine, Luxembourg, 1981-83.

Russian language, Leningrad Technical Institute, 1970. International relations, University of Toledo, Ohio, 1969-70.

Russian workshop, Centre for Russian and East European Studies, University of Toronto, 1969.

International relations, State University of New York, Fredonia, 1969

Political science, Wilkes College, Pennsylvania, 1968.



Kansallisarkistoon annettu cv

 
Henkilötiedot
Leena Marketta Horn (Ikkala)
Saarijärvi 13.6.1949
Vanhemmat: eläinlääkäri Veikko Ikkala, filosofian maisteri, kyläneuvos Ilta Ikkala (Salo)
Lapset: Rene (s. 1975), Henri (s. 1976), Susanna (s. 1978)
 
 
Kiinnostukset
Kaupunginvaltuutettu, vihreät (Espoo 1984-1997)
Fritjof Capra -kerhon vetäjä (kvanttifysiikka) (1985-1992)
Ekopankin perustaja (1986-1990)
Suomineito-ekoyhteisön puheenjohtaja (1997 - 2003)
Permakulttuuri-yhdistyksen puheenjohtaja (1996 - )
 
Tutkinnot
Ylioppilastutkinto, Saarijärven yhteiskoulu, kevät 1968
Bachelor of Science, University of Toledo, Ohio, USA, kevät 1970
Diplom-Politologe -tutkinto, Freie Universität Berlin, syksy 1973
Lisensiaatti-tutkinto, Helsingin yliopisto, kevät 1990
Väitöstilaisuus, Helsingin yliopisto, kevät 1992

 

Valtiotieteelliset ja filologiset opinnot

Yhdysvallat 1968-1970

- Wilkes-College, Pennsylvania, 1968

- State University of New York, Fredonia, N.Y,1969

- University of Toledo, Ohio, 1969-1970

Pääaineet: Valtio-oppi, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton historia, Kommunismin teoria, Näyttö opintojen kulusta: 11 kirjallista tenttiä, 3 tutkielmaa

 

Kanada 1989

·         Summer Russian Workshop, University of Toronto, kesä 1969

 

Länsi-Berliini 1970-1973

- Freie Universität Berlin, Otto-Suhr-lnstitut

Pääaineet: Kansainvälinen politiikka, Neuvostoliitto

Näyttö opintojen kulusta: 13 esitelmää, kuuden kuukauden loppututkinto-jakso

Laudaturtyö: Die Wechselwirkungen der sowjetisch-finnischen Beziehungen mit den sowjetisch-skandinavischen Beziehungen nach dem zweiten Weltkrieg,

ohjaaja prof. Richard Löwenthal, prof. Hannelore Horn

 

Suomi, 1974 -1976

- Helsingin Yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta,

Valtio-oppi, Kansainvälinen politiikka, lisensiaattiseminaari, ohjaaja prof. Göran von Bonsdorf 1974-1975

Metodologia, filosofia

Poliittinen historia, Suomen ulkopolitiikka, lisensiaattiseminaari, ohjaaja prof. Keijo Korhonen

 

Luxemburg 1981-1983

Association Luxembourg-URSS, Centre Culturel AS Pouchkine

·         venäjän jatko-opinnot

Saksa 1981-1983

Universität von Trier

- metodologia ja filosofialuentoja

·         Prof. Dr. Kernig, semanttisen neuvostoväitöskirjan valmistelua

Suomi 1985 - 1992

Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kansainvälinen politiikka

- Prof. Raimo Väyrynen

- Prof. Esko Antola

 

 

Paikallishallintoa, Venäjää ja kestävää kehitystä käsitteleviä kirjoituksia 1985 - 1995:

 

Amatöörien ulkopolitiikkaa, raportti Kadulta KGB:n autoon, Uudistuva ihmiskunta, 2/85

Vihreästi viistoon, kirja-arvostelu Norbert Goluch: Grune Wende, Suomi 3/86

Suomalaisopiskelija on jätetty yksin (Moskovassa), mielipide HS 15.2.1986 V

aihtoehto Jakobsonille, mielipide, Uusi Suomi 20.2.86

Merkityksen merkitys, Vihreä Lanka, 14.3.86 .

Vaihtoehto viralliselle ulkopolitiikalle, Madonlakki 3/86

Saksan Vihreä puolue taistelee ennakkoluuloja vastaan, Vihreä Lanka 24/86

Ydinvoimaa Neuvostoliitossa, Vaihtoehto ydinvoimalle 6/86

Idea ekopankista, Madonlakki 5/86

Euroopan vihreät, yhtykää, Vihreä Lanka 14/87

Ekopankki toteuttaa vaihtoehtoista taloutta, yliö, HS 12.5.88

Lännen arvoissa ei ole tyrkyttämistä, mielipide, HS 2.3.88

Tarkoittakoon YYA ympäristön yhteistä auttamista, Mikko ja Misha, 5/86

Valtiokavallus, kirja-arvostelu Martin Jänicken Staatsversagen, Politiikka 2/89

Nimimerkkien aika on ohi, kirja-arvostelu Juri Komissarov Linja, Ydin 1/86

Sen pienen eron suuret seuraukset, Uudistuva Ihmiskunta 3/86

Ekopankki lainoittaa luonnon ehdoilla, mielipide, Uusi Suomi 13.3.89

Luonnon ääni sijoitus toimintaan, Suomen Kuvalehti 17.8.90

UKK:n mittaa vaikea täyttää, mielipide, HS 5.6.90

Sijoitusraha voi olla vihreääkin, yliö, HS 3.2.90

Määrittääkö YYA-sopimus Suomen aseman idän vain Pohjolan vahtikoirana?, Ydin 2/90

Eettinen sijoittaminen yleistyy, Talouselämä 20/91

Tekniikka opettaa kestämään yhä saastuneempaa maailmaa, raportti

ympäristö teknologian messuilta Dusseldorfissa, Vihreä Lanka 26/92

"Joku naistohtori” vastaa Anto Leikolalle, puheenvuoro, Yliopisto 18/92

Mikä on professorin toimenkuva, puheenvuoro, Yliopisto 20/92

Lähdemmekö vaaleihin tasa-arvoisina? Lehtivihreä 5/92

Paikallisvaluuttaa kokeillaan maailmalla ja Suomessa, Ekotalous 4/93

Onko toive maailmanvaltiosta insinöörien hourekuva? Vihreä Lanka, 27.5.93

Valtiokoneen uho ja tuho, Lectio Praecursorian lyhennelmä, Tiedepolitiikka 2/93

Minulla on unelma... vieras pakina, Omavarainen maatalous 5/94

Kunnan säästöt onnistuvat vain vihreiden ideoilla, Lehtivihreä 3/94

Suurista unelmista pieniin tekoihin, Vihreä Lanka 15.12.1994

Onko ihmisen hallittava luontoa?, Seurakuntasanomat 7.12.1994

Venäjän tutkimuksen rahoitusta uusille aloille, mielipide, HS 28.2.95

 

(1996 – 2003 julkaistut kirjat, artikkelit ja mielipidekirjoitukset näillä kotisivuilla)

 

Laajempia artikkeleita ja kirjoja

Leena Horn: Rauhanomaisen rinnakkainolon käsitteen merkitykset Neuvostoliitossa vuosina 1917 -1986. Semanttinen käsiteanalyysi neuvostomarxilaisesta kielestä, Neuvostoliittoinstituutin julkaisusarja A 15, Helsinki 1992 (väitöskirja)

Neuvostovenäjä - fallisen kielenkäytönmalliesimerkki, Esitelmä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin seminaarissa Vallan kieli -kielen valta Helsingin yliopistossa 13.-14.10.1995

Saksalainen kaupunkidialogi. Selvitys keskieurooppalaisten suurkaupunkien kaupunkifoorumeista Miljöörakentamiskeskus, Teknillinen korkeakoulu R1/1996 (osa 1)

Dialogi jatkuu: Toinen kierros Keski-Euroopan kaupunkifoorumeissa Leena Marketta Horn
Espoo: Teknillinen korkeakoulu, Miljöörakentamiskeskus, 1997. - 55 s. Miljöörakentamiskeskus R 2/97

The Phallistic Language of Sovietrussian, esitelmä konferenssissa Gender and Sexuality in Russian Civilisation, University of Surrey, Guildford, England, Department of Linguistic and International Studies, 10-12. J

Ekoeroottinen vallankumous. Asiaproosaa ekologiasta, etiikasta ja erotiikasta, omakustanne 1999

Neljän dollarin päivä. Ekomatka Aasiaan ja Australiaan, Like 2008, pokkarina 2010