Wikipedia:

Elämänkaari on ihmiselämään kuuluvien kehitysvaiheiden kokonaisuus. Perimällä, sen ohjaamalla kypsymisellä ja ympäristön virikkeillä on pitkälle ulottuvat vaikutukset psyykkiseen kehitykseen. Erityisen selviä nämä vaikutukset ovat ensimmäisten elinvuosien aikana, jolloin niin kypsyminen kuin sopivat virikkeetkin säätelevät aivojen kasvua ja hermosolujen kytkentöjä. Koko elämänkaaren tarkastelu valaisee kehityksen vaiheittaisuutta.

Oppiminen suuntaa yksilökehitystä, joskin jatkuvasti muuttuvalla tavalla. Poikkeuksen tästä muodostaa varhaisissa hoitosuhteissa tapahtuva pysyvä oppiminen. Silloin syntyvä perusturvallisuus – luottamus omaan arvoon – on pohjana myöhemmälle itsetunnolle. Vastasyntyneellä on monipuolisia havaintovalmiuksia ja sosiaalisia valmiuksia. Hyvin pienestä pitäen lapsi on sosiaalisen vuorovaikutuksen aloitteellinen osapuoli.

Nuoruusikä muodostaa elämän toisen mahdollisuuden. Seksuaalivietin puhkeaminen johtaa syvällisiin muutoksiin yksilön sisäisessä maailmassa. Ikätoverit toimivat nuoruusiän kehityksen katalysaattoreina ja auttavat nuorta irtautumaan vanhempiin liittyvästä tarvitsevuudesta. Kun nuori muodostaa oman maailmankuvansa ja elämänkatsomuksensa, hänen sosiaalinen identiteettinsä lujittuu riittävästi aikuisuuteen astumista varten.

”Itsetuntemus kasvaa, kun piirrät elämästäsi kartan. Samalla tulet tietoiseksi elämän valtateistä ja harhapoluista. Miten monessa surun suossa ja riemun virrassa oletkaan kahlannut. Elämänkartan avulla näet, mitkä teemat ovat toistuneet, ketkä ovat vaikuttaneet sinuun, ja mitkä tapahtumat ovat muovanneet sinua. Näet selvästi elämäsi tarkoituksen. Karttaa piirrettäessä elämä jaetaan 7-10 vuoden jaksoihin. Kullekin lehdelle hahmotellaan ne sosiaaliset, taloudelliset ja psykologiset tekijät, jotka ovat muokanneet elämänkokemuksia. Saat uudenlaisen näkökulman omien perusarvojesi ja elämäntotuuksiesi muotoutumiseen.” (Jaana-Mirjam Mustavuori, Voi hyvin 8/2007)

Oletko elänyt vain täyttääksesi ympäristön vaatimukset ja odotukset?

Ihminen saa elämänhistoriaansa ja kiintymyssuhteitaan tarkkailemalla ymmärryksen siitä, miksi hän toimii niin kuin toimii. Samalla hän vahvista sisäistä lasta aikuisemmaksi. (Ulla Oksala)

Hermoverkkotoiminnan avulla ihminen oppii muun muassa tunnistamaan asioita: kun näemme kissan, tietyn hermoverkon avulla tunnistamme, että kyseessä on juuri kissa eikä esimerkiksi koira. Hermoverkot mahdollistavat myös toiminnan, kuten pyörällä ajamisen. Ajattelu hyödyntää pitkälti samoja hermoverkkoja kuin itse havaitseminen, puhuminen ja toiminnan suorittaminen. 


Useimmilla ihmisillä muutokset tulevat noin seitsemän vuoden välein
ja ajoittuvat vuosiin 28, 35, 42, 49
28/49/77 -vuotiaana ihminen käy läpi niitä asioita joita tapahtui hänen ollessaan 14-vuotias
14/35/56/84 -vuotiaana asioita joita tapahtui 7-vuotiaana
42/63/84 ja siitä eteenpäin niitä tapahtumia nolla-vuodesta eteenpäin.


Elämänkaari: Leena Marketta Ikkala, 

avioliiton kautta Horn

 

1949 s. Saarijärvellä  

Vanhemmat opiskelivat Saksassa ennen ja jälkeen 2. maailmansodan. He tutustuivat maailmansodan loputtua Hampuri – Tukholma -junassa. Isäni (alavutelaisen maanviljelijäperheen 13. lapsi) oli valmistunut eläinlääkäriksi Hannoverissa ja äitini (keiteleläisen metsäteknikon ja räätälin vanhin lapsi) oli opiskellut kulttuurihistoriaa Heidelbergissä. Äitini äiti oli niin kutsuttu lehtolapsi ja koulutettu räätäliksi, isäni äiti kuoli kuulopuheiden mukaan ostettuaan liian pienet kengät isäni, ainoan oppikoulua käyneen lapsensa, ylioppilasjuhliin.

En vielä ole ymmärtänyt mikä merkitys isovanhemmillani on elämääni.

Kolme veljeä, ei yhtään siskoa.

Lähinaapuristossa Saarijärvellä, samalla Herajärven niemellä, asui kunnan virkataloissa Raippalinnan perhe, kunnanlääkäri, neljä poikaa, vanhin lapsista tytär. Niemessä sijaitsi myös kylän terveyskeskus, jonka kätilöllä oli yksi avioton poika. Sivulassa, kylän suurimmalla metsänomistajalla oli kaksi poikaa, joiden isä oli kuollut sodan jälkeen. Olimme Ritin kanssa ylivertaisia ja suvereeneja suhteessa naapuriston kymmeneen poikaan, opimme hyvin tuntemaan oman arvomme.

Lapsuuden ympäristöön kuului Saarijärven kirkonkylä kaikkine harrastus- ja retkeilymahdollisuuksineen. Isän mukana käytiin sairasmatkoilla syrjäkylillä navetoissa ja seurattiin hänen poron- ja kalankasvatuskokeilujaan. Hän kokeilu lappalaisten ja siperialaisten porojen menestymistä Keski-Suomessa ja patisti maanviljelijöitä rakentamaan lohilammikoita. Kappelilammen lohenkalastuksessa hän teki pioneerityötä. Samaan aikaan 1950-luvun idyllinen kylä muuttui mm. valtion tukiaisehtoja täyttäessään leveiden stradojen, marketti-elementtien ja tankkausasemien maastomerkiksi. Jopa kuuluisa Mendelinin mäki piti poistaa, koska valtio ei antanut varoja muuta kuin tasaisille ja suorille teille, opetti isäni.

Olen saanut vapaan kasvatuksen kuten Mikael Jungner (en tosin Summerhilliä), en muista vanhempieni koskaan kieltäneen mitään. Oma vastuu kävi suureksi. Enkä ole vieläkään löytänyt ainuttakaan auktoriteettia, luontoa lukuunottamatta. Se sanelee tekemisieni rajat. Silloin 1950-luvulla ei puhuttu maalaispitäjässä Summerhillistä, vanhemmille riitti antaa taskurahaa, että voivat edetä omalla urallaan ja omissa harrastuksissaa.

Isäni Veikko Aleksanteri Ikkala 1917-1985, Alavus

Nyt se Ikkala tulloo! Eläinlääkäri Veikko Ikkalan vuodet Saarijärvellä, Anita Saarelainen, (0400-599090), Grano Oy Jyväskylä 2917

Tukijat: Suomen Kalakasvattajaliitto ry, Horon Erämiehet ry, Saarijärvi-Seura  ry, Lions Club Saarijärvi, Beda, Katri ja Aune Heralan Säätiö, Ikkalan perikunta



FT. Anita Saarelaisen kirja kertoo värikkäästä persoonasta, Veikko Ikkalasta, joka oli kunnioitettu, taitava ja pidetty keskisuomalainen eläinlääkäri. Kirja Ikkalasta, on samalla kuvaus eläinlääkärin työn kehityksestä yhteiskunnan modernisoituessa. Oman hoitotyönsä ohessa Ikkala opetti eläinten omistajia itse hoitamaan eläimiä ja karjaansa erilaisissa vaivoissa. Ikkala oli myös edelläkävijä kalanviljelyn kehittämisessä. Lisäksi hän jopa kokeili porojen laiduntamista ja perusti Saarijärvelle Suomen eteläisimmän porotarhan. Hänelle luonto oli tärkeä ja hän halusi jo aikanaan monin tavoin edistää luonnonmukaista viljelyä ja terveitä elämäntapoja, joista on viime vuosina tullut muoti-ilmiöitä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaiken kaikkiaan Ikkala on laajalti tunnettu ja muistettu persoona, osa Keski-Suomen historiaa.
http://dissidentti.org/Ikkalahauskanaelainlaakarina.html

Isästäni Veikko Ikkalasta googlattua: http://dissidentti.org/isastanigooglattua

Markku 1917, Matti 1951

Pikkuveljestäni Mikko Ikkalasta 1956-2017 http://dissidentti.org/mikkoikkalapikkuveljeni.html


Äitini Ilta Tyyni Ikkala, o.s. Salo 1921-2017

kuva: Sydän Saarijärvellä - Ilta Ikkala juhlakirja

Sydän Saarijärvellä: Ilta Ikkalan juhlakirja, Toimittaja
Maire Hyvönen, Saarijärvi-Seura, Saarijärven Offset Oy 2011

      - Kulttuuripersoonan maailmankuva - äitini Ilta Ikkala

                                                        http://dissidentti.org/kulttuuripersoonanmaailmankuva

      - Ilta Ikkala äitinä - http://dissidentti.org/iltaikkalaaitina


       -  Ilta Ikkala Isoäitinä - http://dissidentti.org/iltaikkalaisoaitina

Salon suvun tarinoita

       - Ilma-täti muistelee - http://dissidentti.org/ilmatatimuistelee 

     - Ilkka-eno kertoilee - http://dissidentti.org/ilkkaenokertoilee 

     - Vaari Pekka Salo (Saastamoinen) - http://dissidentti.org/vaaripekkasalo


 

1961 Pääsy yksityisvaroilla perustettuun yhteiskouluun Saarijärvellä

         Menestyin parhaiten kotitalous- ja käsityötunneilla. Välitunneilla. Harrastuksina partio, naisvoimistelu, pianotunnit  ja pyhäkoulu. Vedin Saarijärven Salosikoja ja Saloveikkojen kolkkapoikia, toimin kunnan matkailukerhossa, osuuskaupan nuorisojaostossa, kokoomuksen nuorten puheenjohtajna ja teinikunnan puheenjohtajana.

Saarijärven yhteiskoulussa en viihtynyt, voisi sanoa jopa että olin koulukiusattu, koska jotkut haukkuivat pikku-Iltaksi (äitini) ja jotkut opettajat porvarisperheen kersaksi, jonka on sopeuduttava.

Hyviä muistoja kouluajalta ei ole. Oppituntien aikana pelasimme poikien kanssa jätkänsakkia ja virkkasin kokonaisen sängynpeiton lukioaikana. Markus sanoi: ”Pistetään risti seinään, jos Marketalla on jonain aamuna ehjät nailonit.” En oikein välittänyt pukeutumisesta. Äitini saattoi tuoda uusimmat mekot jostain kaupasta kotiin, että olisin valinnut edes yhden asiallisen asun.

Mutta ystävättärelläni Maisalla ja minulla oli Saarijärven ensimmäiset toppatakit, kummallakin valkoiset. Maisan äiti kertoi, että komensin Maisaa kävelemään ojassa, koska hän oli minua niin paljon pitempi. Luimme ääneen Sinuhe egyptiläistä ja Uljasta uutta maailmaa koulupäivien jälkeen.

 Koulupäivän jälkeen iltapäivät kuluivat kirjaston kirjojen ja radion kuunnelmien parissa, paljon käsitöitä tehden. 

           Kesät vietin saksan- ja ruotsinopettaja-äitini toiveiden mukaisesti Saksassa ja Ruotsissa yksinäisillä kielikursseilla ja eläinlääkäriperheissä. Paitsi vuonna 1967, kun liftasin ystävättäreni kanssa Espanjaan.

           Ihan lapsena sain kokea kesäistä maalaiselämää isäni sisaren maatilalla Alavudella ja maistella ruotoista kalakeittoa äidinäitini kesäpaikassa Leppalahdessa

            - Muistoja lapsuudesta

            - Kirje Tuulalta 2020  ja Seijalta

          - Liftireissu Espanjaan 1967 - http://dissidentti.org/liftireissuespanjaan1967


1968 - 1970 Opiskelu Yhdysvalloissa

          Lensin kiihkeän abiturientti-yön jälkeen New Yorkiin. Kesän aikana opettelin amerikkalaista elämäntapaa vierailemalla ympäri Amerikkaa kymmenessä eläinlääkäriperheessä Greyhound-bussin kausilipulla. http://dissidentti.org/kesa1968amerikassa

           Kesä 1968 Amerikassa - http://dissidentti.org/kesa1968amerikassa

           Amerikkalaisen opiskelijan aate

            Partioleirillä Amerikassa 1969

           Opiskelin neljässä yliopistossa. Vaihdoin opiskelupaikkaa kiinnostukseni suuntautuessa yhä enemmän venäjän kieleen ja kansainvälisen politiikan rauhanomaisen rinnakkainolon teoriaan.

           Asuin kaksi vuotta Amerikassa ja kirjoitin ystävättärelleni: "Tämä on jo vuosi liikaa. En jaksa enää vastata ikuisiin How are you -kysymyksiin, kun kukaan ei kysy, mitä minulle kuuluu."

           Sain stipendin kaikissa yliopistoissa, sillä “Suomihan on ainut maa, joka maksoi takaisin lainansa toisen maailmansodan jälkeen". Asuin taloustieteitä opiskelevan poikaystäväni kanssa ja välillä olin töissä yökerhoissa ja eräässä hampurilaiskuppilassa ainoana valkoihoisena.

           Opiskeluaika muodostui saasteiseksi, asuminen New Yorkissa, Detroitissa, Leningradissa, Berliinissä, Pariisissa ja Moskovassa. Mielenkiintoista oli verrata, miten eri tavoin maailman ihmiset osoittavat tarvitsevansa toisiaan, miten suurkaupungeissa ratkaistaan liikenne, asuminen ja vapaa-aika. Ja opiskelua rahoittaessa kokea, miten eri maissa kohdellaan nuoria, ammattitaidottomia, vierasmaalaisia ja naisia.

            Liftaaminen 1960-1970 -luvulla

             Madame Felicitas



1970  Opiskelu Leningradissa

           Pääsin Neuvostoliittonstituutin stipendiaattina kesäksi Leningradiin opiskelemaan venäjää. Siihen aikaan ei jännitystä puuttunut. Valitettavasti venäläiset ystäväni olivat liian innokkaita puhumaan englantia eikä kielitaitoni kohentunut toivomusten mukaisesti. Joka paikassa piti jonottaa kefiriä ja vesimelonia. Ostin pienen jakkaran jonottamista varten, jota kannoin mukanani. Opettajani kertoi, miten sitten sosialismin edistyttyä kenenkään ei tarvitse enää edes siivota, sillä lattiat rakennetaan niin, että ne nousevat ja roskat valuvat pois. Muutin poikaystäväni luo. Hän oli esitellyt minulle itsensä espanjalaisena opiskelijana, vaikka paljastui venäläiseksi englannin kielen opettajaksi. Hänen veljensä oli töissä kokkina ja toi mielettömiä annoksia öisin kotiin. 

 

1970 – 1974 Opiskelu Berliinissä, politologia

           Koska Moskovaan pääsi opiskelemaan vain puoluekirjalla, valitsin Berliinin. Freie Universität Berlin oli lähempänä Moskovaa kuin mikään muu länsimainen yliopisto. Opiskelijamielenosoitukset olivat radikaaleimmat juuri Länsi-Berliinissä – luennoilla istuttiin Che Guevaran ja Maon lakki päässä ja poltettiin Roth Händleä. Valtioiden suhteiden pitkien kaarten oppimisesta ei tietoakaan. Politologian opintojeni päätteeksi yritin saada professoriltani Richard Löwenthalilta lopputyöni aiheeksi "Suomen ja Neuvostoliiton suhteet esimerkkinä rauhanomaisesta rinnakkainolosta", mutta hän määräsi aiheeksi: "Neuvostoliiton ja Suomen suhteiden vuorovaikutus Neuvostoliiton ja Skandinavian välisiin suhteisiin." Asuin tulevan mieheni kanssa ja muiden suomalaisten ja politologian opiskelijoiden kanssa kävimme saunoissa, piknikeillä, pelasimme muistia ja kaupunkipelejä - kaikkia muuta teimme paitsi emme jutelleet syvällisiä, politiikasta puhumattakaan.

           Länsi-Berliini
- 50 000 poikaa muutti Berliiniin 1949-1990, koska nuorten miesten ei tarvinnut mennä sotaväkeen.
- annettiin kahdeksan prosentin veroton berliinilisä bruttopalkan päälle jokaiselle joka asui Länsiberliinissä, Zitterzuschlag– vapinalisä.
- Tuotantoa tuettiin esim. poistamalla arvonlisävero, mikä johti mm. siihen että erityisesti tupakka- ja alkoholiteollisuus kukoisti Berliinissä.
- 1977 maksettiin jokaiselle länsiberliiniläiselle työntekijälle subventioina 2700 D-markkaa. Samaan aikaan rakennemuutoksesta kärsiville alueille Länsisaksassa annettiin valtionapuna 20 - 150 D-markkaa.
(entä Suomessa – voisiko maksaa niille jotka muuttaa maalle?)


Minutkin melkein värvättiin

       Seminaaritöiden aiheita 1969 - 1973



1974 – 1979 Lisensiaattityön aloittaminen Helsingin yliopistossa

          Avioituminen saksalaisen opiskelukaverin kanssa – olimme ainoat tuhannen opiskelijan Otto-Suhr Institutissa, jotka saapuivat luennoille polkupyörällä – ei auttanut, vaan piti palata Suomeen. Valmistuttuamme muutimme Helsinkiin. Mieheni aloitti työt KOP:n ulkomaanosastolla, remontoimme hella-asuntoamme Lapinlahdenkadulla ja saimme kolme lasta. Elämä oli ahdistavaa, koska emme kummatkaan olleet asuneet pitkiin aikoihin Suomessa ja opiskelukaverit olivat pitkin maailmaa. Miehelläni vielä enemmän kuin minulla, koska hän saksalaisen diplomaatin poikana oli asunut lähes kaikilla mantereilla. Lisensiaattiseminaareissa istui kravattikaulaisia miehiä eikä kukaan keskustellut - ero Berlinin opiskeluaikoihin oli huimaava.

Me 1940-luvulla syntyneet elimme mielettömän nuoruuden. Meillä oli vielä syytä uskoa, että länsimaisessa sivilisaatiossa on tosiaankin vaihtoehtoja - kommunismi, sosialismi, free love. Kaikki tuntui mahdolliselta - tekemisiä ohjaavat vain mielikuvitukseni rajat.


  1979 – 1984 kotiäitinä Luxemburgissa

          Niin kutsuttuna kotirouvana, pankkiirin vaimona, Luxemburgissa, kolmen tiheän synnytyksen jälkeen nousi ääretön turhautuminen: Tässäkö se elämä oli. Appi-isä antoi 30-vuotis lahjaksi Erich Frommin kirjan Haben oder Sein? Uuden yhteiskunnan sielulliset perustat (Olla vai omistaa).

          Vaihtoehto-mammana on sekä äidin asema että krääsä ja turhuus ympärillä pannut miettimään koko nykyisen järjestelmämme mielekkyyttä. Pystyvätkö lapset tankkaamaan riittävästi henkistä ja fyysistä vastustuskykyä, elämänintoa einesten, homehtumattomien paahtoleipäviipaleiden, vanhempien kellokorttityön ja meluisan koulumatkan, betoniseinäasumisen, merkkivaatetuksen ja kuvaruutu vapaa-ajan seassa?

Kotiäiti on kuin lintu ilman siipiä.
(Kotiäidit, eristyksen esikärsijät)

              - Työsuhteeseen haetaan: Äiti

1985?: 800g vesitäytteinen kystä, kellertävää maitoa, munatorvi vasemmalta poistettu, jääleikkeessä lieviä epäilyttäviä piirteitä
Veriryhmäni A plus


1984 - 1988, 1992 - 1998 Espoon kaupunginvaltuutettu

          Vihreänä kaupunginvaltuutettuna ei kulunut päivääkään etten olisi yhä uudelleen ihmetellyt: näinkö hepposin perustein päätetään niin kauaskantoisista asioista. Eikö koskaan pysähdytä miettimään, mitä kehityspiirteitä on vahvistettava ja mitä heikennettävä, että elämänlaatumme paranee ja elämisen mahdollisuus säilyy tulevillekin sukupolville. Erityisesti porvarisvaltuutetut eivät näyttäneet tietävän mitään tavallisen ihmisen arjesta.

Palkkatyön aloittelua: Telex kirjoittaja Lääketukussa 1967, pikaruokala, yökerho (USA 1969-70), reseptionisti, konekirjoittaja (Berliini 1970-73), yhteiskuntatieteiden opettaja (Helsinki 1975-76), venäjän kielen kääntäjä (Suomen Matkatoimisto 1976) jne


Palkaton työ/luottamustoimia:

  • teinikunta, partiolippukunta, Kokoomuksen nuoret, 
  • rauhanyhdistys, omakotiyhdistys, ekovihreät, Naisunion, vaihtoehto ydinvoimalle
  • lastenhoitaja, siivooja, pyykkäri, opettaja, ompelija, keittäjä, keittiöapulainen, sairaanhoitaja, remonttinainen, maalari, suunnittelija, pianonsoitonopettaja, autokoulunopettaja

Vähäisiä luottamustoimia Espoon vihreänä kaupunginvaltuutettuna (liian vähäisiä niin suurella äänimäärällä...) : Jorvin sairaala, liikuntalautakunta, kirjastolautakunta, vihreiden naisten hallitus, lautamies

    - Valtuustoajan lehtikirjoittelua -silkkaa panettelua

    - Pyöräilyn nautinto

 

 

1984 – 1992 Väitöskirjan valmistelua Helsingin yliopistossa

           Lasten kuljetusta Saksalaiseen kouluun ja harrastuksiin sekä ristiriitaisin tuntein Espoon vihreänä kaupunginvaltuutettuna.
Väitöstilaisuuden jälkeen valtiotieteellisen tiedekunnan lehti otsikoi: Tiedekunnan väitellein tohtori. Karonkassa syötiin Naisunionilla pieni porsas symboloimaan tiedemaailman fallisuutta. Väitöskirjastani piti opponentin käskystä poistaa kokonaan feminististä kielenkäyttöä käsittelevä luku. Translitterointi muutettava kryptiseksi.

           - Yliopisto minunlaiselleni

 

1986  Moskovan yliopisto

Московский государственный университет имени М.В.Ломоносова


         Väitöskirjan valmistelua Moskovan yliopistossa ja karmaiseva kokemus KGB:n kuulustelumenetelmistä.
       Vihreä perestroika

2.7.1990 Minä (Kirjoituskurssilla Oriveden opistossa): Naistutkijaa eivät suomalaiset sovjetologit osaa ottaa vakavasti. Kuitenkin monen vuoden taistelun jälkeen sain Suomen Akatemialta apurahan väitöskirjani loppuun saattamista varten. Osa tutkimuksesta tarkastettiin lisensiaattityönä: kirjoitusvirheitä, kielioppivirheitä, perustelemattomia väitteitä - sanoivat herrat professorit. Kukaan ei kajonnut työni kysymyksenasetteluun tai edes tutkimuksen relevanssiin.  Aloin miettiä, jatkanko työni viimeistelyä kokonaisuutena vai alanko käydä nippelikauppaa yksityiskohdista. Lapseni ovat 15 naputteluvuoden jälkeen jo lopen kyllästyneitä tutkijamammaansa. Heidän mielestään olisi hauskempaa, jos äiti keskittyisi vihreään valtuustotyöhön, ekopankin luomiseen, pikaraitiotien suunnitteluun tai vaikkapa eettisesti vastuullisen kuluttajan valmentamiseen.  Minä en tietenkään luopunut siitä, minkä nuorena ylioppilaana Saarijärvellä asetin tavoitteekseni. Rakastin Venäjää. En vaikka Helsingin yliopisto ja suomalaiset sovinistit turhamaisia kiviä tielleni heitelevätkin. Ne kymmenen vuotta, jotka vietin opiskelijana ulkomailla kannustavat kestämään. Ehkä vielä opin pilkkusäännöt ja yhdyssanojen kirjoittamisen.

1993 Avioero, elämän loppu
Aloin miettiä, miksi jäisin kaupunkiin kituuttelemaan pienellä kansalaispalkalla tai vaivaisella eläkkeellä? Lapseni ovat maailmalla, yliopisto ei kaipaa oppositiotohtoria, kunnallispolitiikassa on muitakin napin painajia, korvani eivät kestä automelua, mahani ei sulata markettien tarjouksia. Haluan elää rauhassa, tehdä työtä henkeni pitimiksi, lueskella ja kirjoitella, tarjota lapsilleni ekomummolan ja oravanpyörässä juokseville ystävilleni vaihtoehtoisen olemassaolon mallin. En itse halua olla lisäämässä ilmakehän kuormitusta.

Sen verran haasteita kaipaan, että haluan kehittää EU:nkin mittakaavoihin soveltuvaa pilottihanketta keski-iän ylittäneiden elämästä kulutuksen tuolla puolen, kestävän sivilisaation mallia. Ekoyhteisössä aineellinen vaatimattomuus korvataan henkisellä haasteellisuudella. Kun mielestä haihtuu turhuus, tulee tilalle levollisuus.

1996, lasteni päätettyä koulunkäyntinsä, perustimme Permakulttuurisen omavaraisyhteisön Keuruulle ja Ähtäriin. Teoreettisen koulutuksen saaneena kaupunkilaisena tiesin, että maalla en pärjäisi yksin. Ruokapiireissä, vaihtopiireissä ja erilaisissa luonnon ja elämänsuojelun ryhmissä olin tutustunut moniin ihmisiin, jotka halusivat tehdä oman osansa ekologisen selkäreppunsa pienentämiseksi. Vihreän liiton sisälle perustimme Ekovihreät yhdistyksen, jonka yhtenä päämääränä on omavaraistalouden edistäminen. Pentti Linkolan perustama Vihreä elämänsuojeluliitto oli mukana. Ajatus muuttaa kokonaan maaseudulle ja elää useiden ihmisten kanssa yhteistä arkea, oli monille pelottava. Vuoden sisällä yli tuhat henkeä oli ottanut yhteyttä. Ähtärin kaupunki vuokrasi meille tyhjilleen jääneen vanhainkodin kauniista niemestä. Meillä oli vuohia, lampaita, kanoja, keväisin saimme porsaita. Pystyimme elämään melko vähällä rahan käytöllä koska teimme itse keittiö- ja puutarhahommat. Rahaa saimme ottamalla vastaan vieraita.


1997-2002 Elämää ekoyhteisössä. Pyrkimys omavaraisuuteen ruoan ja lämmön                 suhteen
         
http://dissidentti.org/suomineito-ekoyhteisontiedotteet.html

2003-2005 Omatoimimatka Aasian ja Australian luostareihin ja ekoyhteisöihin                  https://sites.google.com/site/maailmanmatka/home

2006 – Hollolan perinnetilalla arkistoja digitalisoimassa

2007 - Tutustuminen Euroopan ekokyliin: Saksa, Tanska, Ruotsi

2008 - Luomumummolakokeilu Yli-Marolan kotieläinpiha Lahti                                             https://picasaweb.google.com/116718219659103001640/Luomumummola#

2009 Santiago Compostella - kävellen 740 km
 
            http://dissidentti.org/jaakobinpolullaPaivakirjaa.html
              http://dissidentti.org/pyhiinvaelluksenjalki

                  dissidentti - Tarot- ja numerologia-ennustus 60 vuotiaalle

2011 Taiteilija Outi Heiskasen muistelmat, Juupajoki, Lallukka
             - leikearkistojen viimeistely, päiväkirjojen litterointi, muistelmien äänitys

2012 Luomulomakylän talvitalkkarina Saarijärvellä, oikolukua
                https://www.lamminkangas.fi/

2013 Tameran ekokylä Portugal, 30.10 2012? muutto Portimaoon

              - Inerrail: Varsova, Krakova, Skopje, Lissabon                                                          https://ekomummo.blogspot.com/2013/

                 https://ekomummo.blogspot.com/2013/06/lahden-talveksi-etelaan-lottovoittajan.html

       https://ekomummo.blogspot.com/2013/06/tamera-saksalaisten-etelaiseen.html


2013 Ikimetsään 6.8., paluu muutto Saarijärvelle Pentti Linkolan perustaman                                 Luonnonperintösäätiön omistaman ikimetsän keskelle Luojankukkaron                          pieneen punaiseen mökkiin.

2014 Ranska: ATTACIn kesäyliopisto Pariisi

                  http://dissidentti.org/Toisenlainenmaailma

2016 Englanti: Ekokongressi Oxfordin yliopistolla 2016

           https://ekomummo.blogspot.com/2016/11/kesaretki-viron-ekokyliin-2016.html

                  https://ekomummo.blogspot.com/2016/

2018 Venäjä: Arkangelin antikongressi

                  https://ekomummo.blogspot.com/2018/04/

        Saksa: Karl Marxin 200 v juhla Trier

                  https://ekomummo.blogspot.com/2018/06/

        Ukraina: Hrutsevin jalanjäljissä Odessaan

                 https://ekomummo.blogspot.com/2018/10/


2019 – 2020 Etelä-Amerikka: Ecuador, Peru, Brasilia, Venezuela, Kolumbia


 


Curiculum Vitae 
(Selected for the Conference in Tampere talo)

Personal Marketta Horn (1949)
Education PhD in Political Science, University of Helsinki 1992
               
M.A.in Political Science, Freie Universität Berlin 1983
                  Bacheler of Art, University of Toledo, Ohio 1970

Research Work Research Fellow, Acedemy of Finland 1990

 Visiting Researcher, Moscow State University, 1985, 1996

 Doctoral thesis research, Universität Trier, Germany 1981-1983

Conference Participation

·  Sovjetisk utrikespolitik, Sigtuna, Sweden, Nordiska Kommitte´n för Öststatsforskning,         9-18 Juni 1987 (Fredlig samexistens)

·  Vallan kieli - kielen valta 13.-14.10.1995 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Helsingin         yliopisto (Neuvostovenäjä - fallisen kielenkäytön malliesimerkki)

·   Conference on Gender and Sexuality in Russian Civilisation University of Surrey, Guildford,     England, 10-12 June 1996 (The Phallistic Features of theSovietrussian Language)

·   Invited talks on various policy issues, such as ecology, ethics, consumer affairs,                 international relations, permaculture

Selected Publications

                   Valtiokoneen uho ja tuho, Lectio Praecursoria, Tiedepolitiikka 2/93

                    Venäjän ympäristönsuojelu aloitettava paikallistasolta Tutkimusraportti Inkerinmaalta,                         Venäjän ja Itäeuroopantutkimus 3/98

          Feministinen tietoteoria, Niin&Näin 3/99

Present Position Active writer and free scientist


 *****

Examples of articles written by me  

The European Union and Alternative Financing, Uusi Suomi 18.10.90, Conference report (conservative daily)
Socially Responsible Investment, Helsingin Sanomat, editorial page 3.2.1990
Renaissance of President Urho Kekkonen, Helsingin Sanomat , 5.6.1990

Does the Act of Friendship and Cooperation Between Finland and the Soviet Union define the Position Finland's as a guard of the East or of the Scandinavian region? Ydin (Monthly periodical of the Finnish Peace Movement), 2/90

Denial of the State, Review of the Book by Martin Jänicke, Politiikka 2/89, Monthly periodical of the Finnish Political Science Association

The Voice of Nature as a Part in the Stock Market, Suomen Kuvalehti, 17.8.90
The Western Values in the Soviet Union, Helsingin Sanomat 2.3.1988
Socially Responsble Money is Getting Popular in the World, Helsingin Sanomat, Kuukausi liite, 9/88, The monthly
Freedom of Speech in Finland, Länsiväylä 9.10.88 (biweekly of Espoo)
The Environmental Situation in the Soviet Union, Mikko ja Misha, May 1988, Regional monthly of the Society for Friendship between the Soviet Union and Finland.

Nuclear power in the Soviet Union, Vaihtoehto Ydinvoimalle 2/86, Monthlу of the Alternative Energies
The Women Program of the German Greens, Uudistuva Ihmiskunta 3/86, Quertely of the New Society-Scene
End of the Pseudonym-Scientists. A review of the book by Soviet Scientist Juri Komissarov about Finnish-Soviet Relations, Ydin 2/86
The Meaning of Meaning, Vihreä Lanka 5/86 (Monthly of the Green and Alternative Movement) A Finnish Student left alone in Moscow, Helsingin Sanomat 15.2.86
Alternative to the Official Foreign Policy, Madonlakki 3/86 (Student Magazine at the University of Helsinki

Examples of articles written by others about my work:
A Figther for a New Society, Kouvolan Sanomat 2.12.1990, Sundaу Page of a regional newspaper Ecological Money is a New Signal, Demari 15.6.90 (Daily of the Social Democrats) Is the Church supporting the Ethical Bank? Seurakunta Sanomat, The Monthly of the Evangelical Church in Espoo, 36/89

The Biggest Problem in Moscow is to keep the Library Card, Iltalehti 17.5.85
Four Hours of Hearing: I Did Not See Violence, Keskisuomalainen 14.4.85 (Daily of Central Finland)
Horn was not Banish from Moscow, Ilta-Sanomat 17.4.85
A member of Espoo City Council taken to Jail by KGB, Ilta-Sanomat 13.4.85
A demonstration of Peace in Moscow: A Member of the City-Council of Espoo taken by Militia Ilta-Sanomat 13.4.85
A Student from Espoo Preаced for Peace but was run over by the KGB, Iltalehti 13.4.85
Does the Consciousness Allow for a Women a Carrier besides of a Family? Me Naiset (weekly), 4"1 2.rß

--------------
Marketta Sees America First but Her Plans Include Studying in Russia Later, The Dallas Morning New's, Aug. 3, 1968


RESEARCH WORK

Research Fellow, Academy of Finland, 1990. The semantics of political slogans since the Russian Revolution of 1917.

Visiting Researcher, Moscow State University, 1985. Theory of Soviet foreign policy as represented in Communist Party documents and doctoral dissertations.

Doctoral thesis research, Helsinki University, 1983-85. Historical periods of Soviet foreign policy, Political slogans in Soviet education.
Doctoral thesis research, Universität Trier, Germany, 1981-1983. Ideological interpretation and usage of common words.

 

EXPERIENCE AND ACTIVITIES (1992)

Deputy member of Helsinki Capital Region Council, 1988-92. Chairwoman of the Ecobank Founding Association, 1988-1991 Member of Espoo City Council, 1985-88.
Member of Board of Jorvi Regional Hospital, 1985-88. Vice President of Womens' Association, 1986-89.
Secretary of Espoo City Peace Union, 1986-87.
Member of Espoo City Board of Recreation, 1985-87.

High school teacher of social studies, economics and history, several periods during1975-89.
High school teacher of English and German, several periods during 1973-76. Invited talks on various policy issues, such as ecology, ethics, consumer affairs, international relations, before schools and associations and on radio.

Studies in the United States of America

        Pennsylvania, Wilkes-College, 1968, Political science

        New York, State University of New York, Fredonia, 1969,  International relations

        Ohio, University of Toledo, 1969 - 1970, International relations

Canada: Ontario,University of Toronto, 1969

        Centre for Russian and East European Studies, Russian workshop

UdSSR: Leningrad, Leningrandskii ordeng Trudovova krasnovo snameniinshinerno-stroitelnii institut, 1970

        Kurs usoverschenstvovanija ruskovn jasika

Berlin - West: Freie Universität Berlin, Otto-Suhr-lnstitut, 1970 - 1973

Finland: Helsinki, University of Helsinki, Department of Political Science, Internationa Politics

         Working on my doctoral theses 1974 -76 under the supervision of  Prof. Dr. Keijo Korhonen,1983 

           under the supervision of Prof. Dr. Raimo Väyrynen

Federal Republic of Germany: Trier, University of Trier 1981 - 1983

-    Doktoranden-Seminar, Working on my theses under Prof. Dr. Claus Kernig

Luxembourg: Association Luxembourg URSS

    - Centre Culturel AS Pouchkine, 1981 - 1982  

        Institut français du Luxembourg, 1983-1983

Russia: Moscow State University: Exchance program between the Universities of Moscow and Helsinki,                 Spring 1985




Kansallisarkistoon annettu CV

- 40 mapillista arkistoja


Henkilötiedot
Leena Marketta Horn (Ikkala)
Saarijärvi 13.6.1949
Vanhemmat: eläinlääkäri Veikko Ikkala, kansalaisopiston rehtori, kotiseutuneuvos Ilta Ikkala (Salo)
Lapset: Rene (s. 1975), Henri (s. 1976), Susanna (s. 1978)
 
Kiinnostukset
Kaupunginvaltuutettu, vihreät (Espoo 1984-1997)
Fritjof Capra -kerhon vetäjä (kvanttifysiikka) (1985-1992)
Ekopankin perustaja (1986-1990)
Suomineito-ekoyhteisön puheenjohtaja (1997 - 2003)
Permakulttuuri-yhdistyksen puheenjohtaja (1996 - 2003 )
 
Tutkinnot
Ylioppilastutkinto, Saarijärven yhteiskoulu, kevät 1968
Bachelor of Science, University of Toledo, Ohio, USA, kevät 1970
Diplom-Politologe -tutkinto, Freie Universität Berlin, syksy 1973
Lisensiaatti-tutkinto, Helsingin yliopisto, kevät 1990
Väitöstilaisuus, Helsingin yliopisto, kevät 1992


Valtiotieteelliset ja filologiset opinnot

Yhdysvallat 1968-1970

- Wilkes-College, Pennsylvania, 1968
- State University of New York, Fredonia, N.Y,1969
- University of Toledo, Ohio, 1969-1970

Pääaineet: Valtio-oppi, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton historia, Kommunismin teoria, 
Näyttö opintojen kulusta: 
11 kirjallista tenttiä, 3 tutkielmaa


Kanada 1989

- Summer Russian Workshop, University of Toronto, kesä 1969
 

Neuvostoliitto 1970

        - Leningrad, Leningrandskii ordeng Trudovova krasnovo                             snameniinshinerno-stroitelnii institut, 1970
          Kurs usoverschenstvovanija ruskovn jasika

Länsi-Berliini 1970-1973

- Freie Universität Berlin, Otto-Suhr-lnstitut

Pääaineet: Kansainvälinen politiikka, Neuvostoliitto

Näyttö opintojen kulusta: 13 esitelmää, kuuden kuukauden loppututkinto-jakso

Laudaturtyö: Die Wechselwirkungen der sowjetisch-finnischen Beziehungen mit den sowjetisch-skandinavischen Beziehungen nach dem zweiten Weltkrieg,

ohjaaja prof. Richard Löwenthal, prof. Hannelore Horn


Ranska 1971 kesä

        Alliance française Paris Île-de-France is Paris'


Suomi, 1974 -1976

- Helsingin Yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta,

Valtio-oppi, Kansainvälinen politiikka, lisensiaattiseminaari, ohjaaja prof. Göran von Bonsdorf 1974-1975

Poliittinen historia, Suomen ulkopolitiikka, lisensiaattiseminaari, ohjaaja prof. Keijo Korhonen, Metodologia, filosofia


Luxemburg 1981-1983

             Institut français du Luxembourg, 1983-1983

             Association Luxembourg-URSS, Centre Culturel AS Pouchkine
         Venäjän jatko-opinnot


Saksa 1981-1983

Universität von Trier

        Prof. Dr. Kernig, semanttisen neuvostoväitöskirjan valmistelua

Suomi 1985 - 1992

Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kansainvälinen politiikka

- Prof. Raimo Väyrynen

- Prof. Esko Antola

- metodologia ja filosofialuentoja


Paikallishallintoa, Venäjää ja kestävää kehitystä käsitteleviä kirjoituksia
1985 - 1995:

Amatöörien ulkopolitiikkaa, raportti Kadulta KGB:n autoon, Uudistuva ihmiskunta, 2/85

Vihreästi viistoon, kirja-arvostelu Norbert Goluch: Grune Wende, Suomi 3/86

Suomalaisopiskelija on jätetty yksin (Moskovassa), mielipide HS 15.2.1986 V

aihtoehto Jakobsonille, mielipide, Uusi Suomi 20.2.86

Merkityksen merkitys, Vihreä Lanka, 14.3.86 .

Vaihtoehto viralliselle ulkopolitiikalle, Madonlakki 3/86

Saksan Vihreä puolue taistelee ennakkoluuloja vastaan, Vihreä Lanka 24/86

Ydinvoimaa Neuvostoliitossa, Vaihtoehto ydinvoimalle 6/86

Idea ekopankista, Madonlakki 5/86

Euroopan vihreät, yhtykää, Vihreä Lanka 14/87

Ekopankki toteuttaa vaihtoehtoista taloutta, yliö, HS 12.5.88

Lännen arvoissa ei ole tyrkyttämistä, mielipide, HS 2.3.88

Tarkoittakoon YYA ympäristön yhteistä auttamista, Mikko ja Misha, 5/86

Valtiokavallus, kirja-arvostelu Martin Jänicken Staatsversagen, Politiikka 2/89

Nimimerkkien aika on ohi, kirja-arvostelu Juri Komissarov Linja, Ydin 1/86

Sen pienen eron suuret seuraukset, Uudistuva Ihmiskunta 3/86

Ekopankki lainoittaa luonnon ehdoilla, mielipide, Uusi Suomi 13.3.89

Luonnon ääni sijoitus toimintaan, Suomen Kuvalehti 17.8.90

UKK:n mittaa vaikea täyttää, mielipide, HS 5.6.90

Sijoitusraha voi olla vihreääkin, yliö, HS 3.2.90

Määrittääkö YYA-sopimus Suomen aseman idän vain Pohjolan vahtikoirana?, Ydin 2/90

Eettinen sijoittaminen yleistyy, Talouselämä 20/91

Tekniikka opettaa kestämään yhä saastuneempaa maailmaa, raportti ympäristö teknologian messuilta Dusseldorfissa, Vihreä Lanka 26/92

"Joku naistohtori” vastaa Anto Leikolalle, puheenvuoro, Yliopisto 18/92

Mikä on professorin toimenkuva, puheenvuoro, Yliopisto 20/92

Lähdemmekö vaaleihin tasa-arvoisina? Lehtivihreä 5/92

Paikallisvaluuttaa kokeillaan maailmalla ja Suomessa, Ekotalous 4/93

Onko toive maailmanvaltiosta insinöörien hourekuva? Vihreä Lanka, 27.5.93

Valtiokoneen uho ja tuho, Lectio Praecursorian lyhennelmä, Tiedepolitiikka 2/93

Minulla on unelma... vieras pakina, Omavarainen maatalous 5/94

Kunnan säästöt onnistuvat vain vihreiden ideoilla, Lehtivihreä 3/94

Suurista unelmista pieniin tekoihin, Vihreä Lanka 15.12.1994

Onko ihmisen hallittava luontoa? Seurakuntasanomat 7.12.1994

Venäjän tutkimuksen rahoitusta uusille aloille, mielipide, HS 28.2.95

(1996 – 2003 julkaistut kirjat, artikkelit ja mielipidekirjoitukset näillä kotisivuilla)


Laajempia artikkeleita ja kirjoja

Rauhanomaisen rinnakkainolon käsitteen merkitykset Neuvostoliitossa vuosina 1917 -1986. (Leena Horn) Semanttinen käsiteanalyysi neuvostomarxilaisesta kielestä, Neuvostoliittoinstituutin julkaisusarja A 15, Helsinki 1992 (väitöskirja)

Neuvostovenäjä - fallisen kielenkäytönmalliesimerkki, Esitelmä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin seminaarissa Vallan kieli -kielen valta Helsingin yliopistossa 13.-14.10.1995

Saksalainen kaupunkidialogi. Selvitys keskieurooppalaisten suurkaupunkien kaupunkifoorumeista Miljöörakentamiskeskus, Teknillinen korkeakoulu R1/1996 (osa 1)

Dialogi jatkuu: Toinen kierros Keski-Euroopan kaupunkifoorumeissa Leena Marketta Horn
Espoo: Teknillinen korkeakoulu, Miljöörakentamiskeskus, 1997. - 55 s. Miljöörakentamiskeskus R 2/97

The Phallistic Language of Sovietrussian, esitelmä konferenssissa Gender and Sexuality in Russian Civilisation, University of Surrey, Guildford, England, Department of Linguistic and International Studies, 10-12. J

Ekoeroottinen vallankumous. Asiaproosaa ekologiasta, etiikasta ja erotiikasta, omakustanne 1999

Neljän dollarin päivä. Ekomatka Aasiaan ja Australiaan, Like 2008, pokkarina 2010